Kytkentöjä ja katkaisuja

Transkriptio

1 1/2006 Kytkentöjä ja katkaisuja Kilpailua vaikka väkisin CDT- suurkulutuksen mittari Tulospalkkion pyörät eivät pyöri Veturimiespilkit 2006

2 Pääkirjoitus Helsingissä 6. päivänä maaliskuuta 2006 Virolaisyhtiö pyrkii Suomen rataverkolle Rautateiden tavaraliikenne avataan myös Suomessa kilpailulle vuoden 2007 alusta EU:n lainsäädännön vaatimalla tavalla. Kun kilpailun mahdollistavaa lainsäädäntöä valmisteltiin, niin yleisesti arvioitiin, ettei Suomen rataverkolle olisi suuremmassa määrin rynnimässä VR:lle haastajia. Suomen rautatieverkko on maantieteellisesti erillään muusta EU Euroopasta ja meillä on historiallisista syistä eurooppalaisesta standardista poikkeava raideleveys. Tunnettua on, että Venäjän, Suomen ja Baltian rautatiet toimivat samalla raideleveydellä. Kilpailun avaaminen rautateiden tavaraliikenteessä ei koske Suomen ja Venäjän välistä liikennettä, jota määrittää Venäjän ja Suomen valtioiden välinen rautatieliikennesopimus. Yhdessä EU:n jäsenmaassa rautatieyritykselle myönnetty toimilupa on voimassa kaikissa EU:n jäsenmaissa. EU:n lainsäädännön mukaan rautateiden tavaraliikenteen kilpailun avaaminen merkitsee sitä, että yhdessä jäsenmaassa toimintaoikeudet omaavalle rautatieyritykselle on mahdollistettava operointi myös toisessa jäsenmaassa. EU:n rautatietiedirektiivit sekä näille perustuva Suomen rautatielaki edellyttävät toimiluvan saamisen ehtoina, että rautatieyritys täyttää rautatietekniikkaa, junaturvallisuutta ja ammatillisia pätevyysvaatimuksia sekä taloudellisia toimintaedellytyksiä koskevat edellytykset. Rautatieyrityksen on Suomen rautatielain mukaan järjestettävä korkea turvallisuustaso tarjoamissaan palveluissa henkilöstönsä, liikkuvan kalustonsa ja organisaationsa osalta. Voidakseen toimia toisessa EU:n jäsenmaassa on rautatieyrityksellä oltava toimiluvan lisäksi myös turvallisuustodistus. Suomessa turvallisuustodistuksen myöntää Ratahallintokeskus. Viroon rekisteröity ja siellä toimiluvan omaava rautatieyritys nimeltään AS Spacecom on jättänyt äskettäin Ratahallintokeskukseen turvallisuustodistushakemuksen. Yritys toimii tavaraliikenteessä Baltian maiden rautatieverkoilla sekä Venäjän ja Baltian välisessä transitoliikenteessä. Yritys hoitaa muun muassa öljykuljetuksia. Nyt Suomen viranomaisten on perusteellisesti ja vastuullisesti selvitettävä, onko yrityksen Virossa vuonna 1993 saama toimilupa riittävä EU:n ja Suomen rautatielainsäädännön kannalta. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä on Viron ja muiden Baltian maiden rautatielainsäädännön ja turvallisuuden taso. Onko EU:n rautatielainsäädäntö pantu täytäntöön Baltiassa siten, että direktiivien vaatima korkea turvallisuustaso myös käytännössä toteutuu? Eräänä EU:n lainsäätämistyön johtavana periaatteena on, että koko EU:n alueen lainsäädäntö korotetaan direktiivien säätelemälle vähimmäistasolle. On vakavasti selvitettävä, täyttääkö esimerkiksi Viron rautatielainsäädäntö EU:n lainsäädännön edellyttämät korkean turvallisuustason vaatimukset. Jos näin ei ole, virolaiselle hakijalle ei pidä automaattisesti myöntää toimintaoikeuksia Suomen rataverkolle rautatiekilpailun vapauttamisen ideologian nimissä. 2 Veturimies 1/2006

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: Virolaisyhtiö pyrkii Suomen rataverkolle 4 Puheenjohtajan palsta: Kilpailua vaikka väkisin 6 Hallituksen kokouksia 10 Pääsihteerin päivyri: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen EU:n valinkauhassa 11 Pääluottamusmies: Yhteistyö on helpompaa, kun sen saa yksin tehdä Kytkennät puhuttavat niin talossa kuin liitossakin. Jopa sanomalehdissä. Enemmän sivuilla 4, 11, 37. Vapaa-aika 17 Perheleirin hakutietoja 38 Heimo Karttusen ( ) näyttely 32 Veturimiespilkit VRU tapahtumia Työsuojelu 13 Työpaikkakiusattujen tarinoita kerätään talteen 14 Erityisvaltuutettu: DR 14 saneeraus saatiin valmiiksi 18 Turhat työt aiheuttavat uupumusta 19 Mikä uuvuttaa veturimiehen? 22 Tapaustutkimus veturinkuljettajien ruokailun ja työn yhdistämisestä 24 CDT suurkulutuksen mittari Alkoholista paljon asiaa. Sivut Dr 14 koko sarja saneerattu, sivuilla lisää saneerauksesta. Kentältä 27 Jussin Pussi: Ihmiskeskeistä tekniikkaa? 28 Nurminen: Väärin tuotettu sanoi tuotantopäällikkö. 31 Holopainen: LATUA liiton eläkeläisjäsenille 36 Rissanen: Siihen aikaan kun isä lampun osti 37 Palomäki: Monien ikävien ominaisuuksien juna Eduskunnasta 12 Wallin: Hedelmöityshoito, seksi ja karvalakkilähetystö Veturimiesten pilkkikisat olivat Turussa, Naantalin edustalla, sivut Seuraava Veturimies -lehti ilmestyy toukokuussa. Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla huhtikuun 25. mennessä toimittajalla. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen timo.tanner@veturimiesliitto.fi GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Kesäkatu 6, Pieksämäki markku.vauhkonen@pp1.inet.fi Tilaushinta vsk. 10 euroa Ilmoitushinnat 2006: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Turenki - Kirjapaino Jaarli Oy Veturimies 1/2006 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Kilpailua vaikka väkisin Kuluva vuosi on viimeinen, minkä aikana VR Oy:llä on yksinoikeus rataverkolla harjoitettavaan tavaraliikenteeseen. Euroopan Unionin antaman toisen rautatiedirektiivipaketin mukaan kansallinen tavaraliikenne tulee vapauttaa kilpailulle alkaen. EU:n pyrkimyksenä rautateitä koskevilla toimenpiteillään on siirtää kuljetuksia maanteiltä rautateille, mikä on kannatettavaa ja varmasti osittain pakon sanelemaa Euroopan ylikuormitetuista maanteistä johtuen. Mikäli rautateiden tavaraliikenteellä olisi Euroopassa Suomen luokkaa oleva markkinaosuus kuljetettavasta kokonaisrahdista, niin EU olisi varmasti tyytyväinen ja kilpailunesteiden poistamisen syy olisi pelkästään ideologinen, mikä osittain on myös nykyisten pyrkimysten taustalla. Suomen tilanne on näistä lähtökohdista tarkasteltuna erittäin mielenkiintoinen. VR on kehittänyt omaa kuljetusjärjestelmäänsä koko ajan yhdessä asiakkaidensa kanssa ja pyrkinyt luomaan kustannustehokkaita vaihtoehtoja. Kilpailutilannehan on ollut erittäin kova muiden kuljetusmuotojen kanssa ja sitä se on varmasti myös jatkossa. Kuljetusvarmuus ja täsmällisyys on saatu verrattain korkealle tasolle pitkän kehitystyön tuloksena. Turvallisuus on ollut keskeinen osaalue, jota on pyritty parantamaan monin eri toimenpitein. VR:n henkilöstö on ollut mukana monissa projekteissa, joilla on parannettu yrityksen kustannustehokkuutta. Nämä projektit eivät lopputuloksiltaan ole aina olleet henkilöstön kannalta miellyttäviä. Toisaalta kehittämishankkeisiin on sitouduttu vahvasti ja yhdessä sovittujen suuntaviivojen mukaan on myös toimittu. Vuosien kehittämistyön tuloksena VR Osakeyhtiöstä on luotu yksi Euroopan tehokkaimpia rautatiekuljettajia, mitataan sitä sitten Oy:n tuloksella, liikenteen täsmällisyydellä, turvallisuudella tai millä mittarilla tahansa. VR ei myöskään tämän kehittämistyönsä aikana ole lisännyt työttömien työnhakijoiden joukkoa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Rataverkon heikkoa kilpailuasemaa pahentaa romukalusto VR tarjoaa kuljetuspalveluja sekä henkilö- että tavaraliikenteessä lähes koko rataverkolla. Suomi toimintaympäristönä poikkeaa melkoisesti rautatieliikenteen osalta monista Euroopan maista. Meillä kuljetusetäisyydet ovat verrattain pitkät ja maa on harvaan asuttu. Kuljetusyrityksen on Suomessa lisäksi otettava huomioon vaihtelevat sääolot, joka asettaa kalustolle korkeat laatuvaatimukset. Ne lisäävät samalla operaattorin ja sitä kautta kuljetusten kustannuksia. Uskallan epäillä, että Suomessa rautatiekuljetukset eivät ole kasvavamassa - pikemminkin päinvastoin, jos raskaan teollisuuden siirtyminen muualle Suomesta alkaa. Samalla idän liikenteen kehitys on hyvin epävarmalla pohjalla, vaikka toisaalta siihen liittyy suuria mahdollisuuksia. Tosiasia on myös, että näitä mahdollisuuksia on jakamassa monia muitakin tahoja suomalaisten ohella. Kilpailun ja kuljetusten kustannustehokkuuden kannalta asiaa tarkasteltaessa Suomen rataverkko ei ole mitenkään mairittelevassa kunnossa. VR:llä on tavaraliikenteen asiakkaille tarjolla tavaravaunuja 25 tonnin akselipainolla, joilla massakuljetuksissa on mahdollista parantaa kuljetuksen tehokkuutta ja alentaa kustannuksia. Rataverkkomme on kuitenkin sellaisessa kunnossa, että näitä vaunuja voi käyttää ainoastaan muutamilla rataosuuksilla. Henkilöliikenteen ongelmat ovat kaikkien tiedossa ja voidaan ilman liioittelua sanoa, että VR:n henkilöliikenteen kalusto on suunniteltu kokonaan erilaisia nopeustasoja varten, kuin mitä nykyinen rataverkko mahdollistaa. Rataverkon huonon palvelutason lisäksi verkko on suurelta osin yksiraiteista ja siten erittäin huonosti eri rautatieyhtiöiden kilpailuun soveltuva. Suomeen pyrkivä kuljetusoperaattori hankkii todennäköisesti kalustonsa käytettynä alueelta, jonka raideleveys on sama kuin Suomessa. Uuden kaluston hankkimiseen ja testaamiseen kuluva aika on verrattain pitkä, kuten kaikki VR:llä työskentelevät tietävät. Toimittaessa vanhalla kalustolla huoltovälejä venyttäen ollaan helposti tilanteessa, jossa tapahtuu linjalle jääntejä tai ainakin tapahtuu suuria myöhästymisiä. Yksiraiteisuuden takia ongelmat kertautuvat helposti. Maantieliikenteessä homma toimii täysin toisin. Jos huonommalla kalustolla toimivan yrityksen ajoneuvo jää tien sivuun, paremmalla kalustolla liikkeellä oleva kilpailija ajaa ohi savuavan vanhemman ajoneuvon ja hoitaa oman kuljetuksensa perille sovitun aikataulun mukaan. Rautatieliikenteessä yhden operaattorin kaluston leviäminen korpitaipaleelle saattaa aiheuttaa merkittävää haittaa koko verkon liikenteeseen ja sitä kautta 4 Veturimies 1/2006

5 Liiton ajankohtaista kaikkien yhtiöiden asiakkaille. On vaikeaa uskoa, että suomalainen teollisuus haluaisi vaarantaa kuljetusten aikataulunmukaisuutta kovin helposti. Kilpailu lisää konflikteja ja byrokratiaa Asiaa voidaan tarkastella veturinkuljettajien kannalta ilman suurta kiihkoa ja todeta, että mikäli kilpailua syntyy ja uusia operaattoreja tulee maahamme, kaikki junat tarvitsevat joka tapauksessa kuljettajan. Varmaa on myös, että pienemmissä firmoissa monet asiat ovat aikalailla toisin kuin VR:llä. Veturimiesten liiton ja Liikenteen ja Erityisalojen Työnantajayhdistyksen välillä solmittu työehtosopimus on yleissitova ja sitä kautta kaikkia toimijoita koskeva veturimiestehtävien osalta. Uusien toimijoiden osalta sopimusehtojen valvomiseen saattaa olla tarvetta keskittyä paljon enemmän kuin VR:n osalta. Voidaan olettaa, että mahdolliset uudet toimijat uusine toimintatapoineen ajautuvat törmäyskurssille ammattiliiton jäsenten kanssa. Erilaisten työmarkkinaselkkausten mahdollisuus ja jopa todennäköisyys lisääntyy merkittävästi. Tarkasteltaessa asiaa koko rautatiekuljetuselinkeinon kannalta, on vaikeaa nähdä pelkästään kilpailuideologian lähtökohdista saatavan aikaan mitään positiivista kehitystä asiakkaiden tai elinkeinon piirissä työskentelevien kannalta. Kilpailuun avautuminen ja jo pelkästään sen mahdollisuuden olemassaolo aiheuttaa merkittävässä määrin byrokratian lisääntymistä. Kilpailun avaamista perustellaan tarjonnan lisääntymisellä ja nopealla mukautumisella kuljetustarpeiden muutoksiin sekä matkalippujen ja rahtihinnoittelun alenemisella. Samaan aikaan perustetaan uusia virkoja eri virastoihin. Virkamiesten tehtävä on valvoa kilpailuun liittyviä seikkoja ja huolehtia turvallisuudesta ylätasolla. Lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluu ratainfraan osoitettujen budjettivarojen kohdentaminen sekä rakennusurakoiden kilpailuttaminen. Ratarahaa on vain aivan suhteessa yhtä vähän kuin ennen näitä virastoja ja virkamiehiä, mutta jakajia sekä byrokratiaa on merkittävästi enemmän kuin tänä päivänä. Kilpailun näkökulmasta perustetun virkakoneiston on tietysti pyrittävä Veturinkuljettajan kannalta on vähemmän mairittelevaa lukea valtakunnan ykkössanomalehdestä, että kuljettajien koulutuksella erään kalustolajin kytkeytymisongelmat poistetaan. luomaan kilpailua vaikka väkisin, jotta omakin työ tuntuisi tarkoituksenmukaisemmalta. Ratarakennus on ollut kilpailun piirissä jo useiden vuosien ajan, mutta kun siirrytään liikenteen kilpailuun, ollaan vieläkin kriittisemmällä alueella esimerkiksi turvallisuus- ja kelpoisuusehtojen osalta. Viranomaisten tulee valvoa uusien toimijoiden osalta toimilupa ja turvallisuustodistuksen ehtojen täyttymistä kaikilta osin - samoin kuin tietysti VR:n osaltakin. Toivottavasti tällä rautatieliikenteen kilpailun avaamisen erinomaisuuden nimeen vannotulla ideologialla luodaan edellytyksiä rautatiekuljetusten elinvoimaisuuden parantamiseksi eikä luoda tilannetta, missä kehitys on päinvastainen. Suomessa markkinat ovat hyvin hajallaan ja liikennevirrat koostuvat pienistä puroista. Tilanteessa, missä kuljetusten täsmällisyys ja luotettavuus eivät säily nykyisellä tasolla, kuljetettava tavara etsii nopeasti muita vaihtoehtoja muista kuljetusmuodoista. Mikäli rautateiden markkinaosuus lähtee alenemaan, ollaan nopeasti tilanteessa jossa tavara- tai henkilöliikennepalveluja ei enää ole tarjolla koko maan kattavasti. Negatiivinen kierre johtaa nopeasti alueellisesti hyvinkin eriarvoiseen kehitykseen rautatieliikenteen palveluiden saatavuudessa. Uuden kaluston ongelmat eivät johdu veturinkuljettajista Kulunut talvi on jälleen osittanut, että Suomen ilmastolliset olosuhteet asettavat kalustolle ja kunnossapidolle erityisiä vaatimuksia. Veturinkuljettajat ovat pyrkineet omalta osaltaan tekemään voitavansa kaluston toimivuuden varmistamiseksi. Ongelmat ovat koskettaneet enemmän henkilöliikenteen kalustoa. Uskon, että veturinkuljettajien sitoutuminen kaluston ongelmien poistoon on tasolla, jota on vaikea ylittää. Kun ongelmia esiintyy, ne ovat lähes 100 prosenttisesti luonteeltaan teknisiä. Tämä pitäisi kaikkien henkilöiden myös muistaa, varsinkin tiedotusvälineille osoittamassaan viestinnässä. Veturinkuljettajan kannalta on vähemmän mairittelevaa lukea valtakunnan ykkössanomalehdestä, että kuljettajien koulutuksella erään kalustolajin kytkeytymisongelmat poistetaan. Varmasti koulutuksen lisäämisellä voidaan ongelmia poistaa, mutta kun ne ovat olleet tiedossa jo lähes vuosikymmenen verran, niin koulutuksessakin tähän asiaan on jo reagoitu. Harkitsemattomilla lauseilla tiedotusvälineissä voidaan henkilökunnan työmotivaatiota helposti pudottaa rajustikin, kuten tämän uutisjutun yhteydessä on ollut havaittavissa. Veturimiesten liitto on osaltaan toistaiseksi pyrkinyt myös kalustoon liittyvissä kysymyksissä noudattamaan julkisuuden suuntaan hyvin neutraalia, vähemmän syyllistävää tiedotuspolitiikkaa. Mielestäni kyseessä olevan kaluston parissa työskenteleviä veturimiehiä työnantaja voisi pikemminkin kiittää hyvin tehdystä työstä ongelmien rasittamassa kalustossa ja näin kannustaa henkilöstöä edelleen yrittämään parhaansa. Samalla tulee koko ajan pyrkiä parantamaan teknisiä edellytyksiä ja löytämään uusia ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Veturimies 1/2006 5

6 Liiton ajankohtaista Hallitus Joulukuun hallituksen alussa VR eläkesäätiön uusi toimitusjohtaja Hannu Hokka esitteli eläkesäätiön sijoitustoimintaa. Hokka ottaa eläkesäätiön vastuulleen Eläkesäätiön sijoitukset kohdistuvat kotimaahan noin 40 prosenttisesti. Hallitukselle tuli hyvää tietoa ja vinkkejä käytännön sijoitustoiminnasta ja kuinka ammattimainen sijoittaja toimii ja mihin asioihin hän kiinnittää huomionsa. Puheenjohtaja Elonen kertoi totuttuun tapaan VR:n kokouksista ja neuvotteluista. Osakeyhtiön hallituksen terveisinä todettiin henkilöliikenteen matkojen kehityksen muuttuneen myönteiseen suuntaan, tavaraliikenne on vielä jäljessä suunnitellusta. Ilmeisesti metsäalan tohinan jälkeen kuljetuksia on siirtynyt muualle. Eläkesäätiön kokouksessa oli ollut esillä mm. uuden toimitusjohtajan astuminen säätiön peräsimeen. Säätiön talous on hyvällä mallilla ja sijoitukset tuottaneet kohtuullisesti. Junaliikennöinnin kanssa oli neuvoteltu pääkonttoritasolla. Keskustelu oli pyörinyt mm. heittomiesten poikkeusluvista, vanhojen veturinlämmittäjän kouluttamisesta kuljettajiksi, veturimiesten siirtymisestä eri varikoille, ohjeiden valmistumisesta ja tupakoinnista. Vetureiden ja junien ohjaamoissa ei enää sallita tupakointia alkaen. Talviajokoulutuksesta oli myös puhetta ja asiaa selvitetään edelleen. Liikenneministerin luona Liiton johto on yhdessä muiden rautateiden henkilöstöjärjestöjen kanssa käynyt liikenneministeriössä kertomassa rautatieliikenteen tarpeista ja tulevaisuudesta. Vastaavia kohtaamisia on järjestetty perinteisesti vuosittain. Nyt saatiin tutustua myös uuteen liikenneministeri Susanna Huoviseen. EU-direktiivien mukainen kaluston käyttöön oikeuttava ajokortti on tulossa myös VR:n henkilökunnalle. Työryhmät Tavu- työryhmä on kokoontunut ja pohtinut raportin sisältöä ja koettanut saada yhteistä näkemystä siihen kuitenkaan pääsemättä. Työryhmän aika mäessä on kiirettä. Radio-ohjauksella jaus ei ole toimiva ratkaisu kun lasku- päättyy tämän vuoden lopussa. Edelleen auki olevia kysymyksiä on jon- vaihtotyöalueilla. Kokeilu jatkuu vuo- työskentely on toimivampi muilla kin verran ja työryhmä sai jatkoaikaa. den loppuun Kouvolassa ja veturi siirtyy Poriin. Pakkaskokeet tehdään tal- Työaikoja on myös pohdittu yleisien työaikamääräysten työryhmässä. ven aikana pohjoisessa. Keskusteluja on käyty mm. päivittäisen lepoajan pituudesta ja keskey- sosiaalitiloja rakennetaan asemalle. Tampereen veturimiesten uusia tyneen työjakson tuntien tasaamisesta Toiminta siirtyy sinne esim. sairasloman jälkeen. Kyseessä Liiton hopeisia ansiomerkkejä oli niin tuntien teettäminen täyteen myönnettiin 28 kappaletta. kuin ylitöiden maksamiseen liittyvät VR:n eläkesäätiön hallituksen jäseneksi valittiin liiton puheenjohtaja. probleemat. Linjaliikenteen työryhmässä on NTF:n kongressiin Naantalissa valittiin Timo Tanner ja Ilkka Noranta. selvityksessä nykyisten työvuorojen tauotus ja niiden suhde työaikaan. Lomapaikat Sama on menossa myös lähiliikennetyöryhmässä. Työryhmä Elmeranta, Satomaa, Turska, Suomalainen ja Ojala ovat laatineet Työssä jatkamista pohtiva työryhmä ei ole vielä edennyt paljoakaan ja raportin kaikista liiton omistamista yhteinen näkemys on vielä kaukana. lomapaikoista. Kylmälahti Pielavedellä lienee kaikkein tutuin. Savonlinnas- Erilaisia malleja on selvitelty, kuinka veturinkuljettaja voisi tai haluaisi jatkaa työssään 55 ikävuoden jälkeen mökki ja Toijalan Tuomisaari on myös sa on saaressa Vesama- niminen loma- helpottaakseen VR:n veturinkuljettajapulaa tulevina vuosina. Hallitus kävi ryhmän esitys menee valtuuston kä- jäsenten käytössä oleva mökki. Työ- pitkän keskustelun veturimiesten sittelyyn. Työryhmän mielestä Vesama ja Tuomisaari voitaisiin myydä työssä jaksamisesta ja sairauslomien lisääntymisestä. pois ja käyttää saatu raha esimerkiksi Etv:n raportissa kuultiin muutamista menossa olevista asioista. Rajoisen lomapaikkaan. Valtuuston ko- Kylmälahden kehittämiseen tai pohdio-ohjattava veturi on ollut katselmuksessa Kouvolassa. Dv 12 ei Tuomisaaresta haetaan kiinteistökoukseen mennessä Vesamasta ja kestä laskumäkiveturina ja radio-ohvälittäjän hinta-arvio. Veturimiesten Vakuutuskassan Edustajiston kokous pidetään 20. huhtikuuta 2006 klo Kuljetusliittojen toimistojen kokoustiloissa, John Stenbergin ranta 6, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 30 :ssä mainitut asiat sekä kassan hallituksen esitys kassan toiminnan lopettamisesta ja asettamisesta vapaaehtoiseen selvitystilaan alkaen, sekä sääntömuutokset: 37 hallituksen jäsenten ikä, 45 varojen jakaminen kassan purkautuessa. Veturimiesten Vakuutuskassa Hallitus 6 Veturimies 1/2006

7 Liiton ajankohtaista Hallitus Hallitus istui vuoden aluksi kaksipäiväisen kokouksen ja teki merkittäviä linjauksia veturimiesten järjestöllisestä tulevaisuudesta työvaliokunnan ajatusten pohjalta. VR:n kokouksista saatiin palautetta puheenjohtajan kertomana. Konsernin investoinnit ovat kääntymässä laskusuuntaan, koska uusi kalusto on nyt pääosin hankittu. Vali 2006 tulee käyttöön asteittain ensivuoden aikana ja se sattuu kaikin puolin hyvään saumaan. Uusi kalusto on käytössä, rataoikaisu itään avautuu ja yleinen kiinnostuksen paraneminen joukkoliikenteeseen on nousussa. Tavaraliikenteen tavoitteena on saavuttaa vuoden 2004 taso. Liikenteen täsmällisyys on ollut varsin kohtuullisella tasolla. Samoin tulos on ollut hieman budjetoidun paremmalla puolella. Turvallisuudesta voisi huomioida tasoristeysten onnettomuuksien ja ratapihojen työtapaturmien kasvun. Kiskobussikokouksessa selviteltiin veturimiesten näkemyksiä uuden kaluston tuomista lisätehtävistä. Siivoukset, tankkaukset, vesitykset ja wc -tyhjennykset ovat muiden tehtävinä ja rahastuksesta ei ollut vielä parempaa tietoa. Uutta ovat lopetukseen tulevat mahdolliset talviaikaan tapahtuvat käyttöönoton varmistamiset. Tämä olisi lähinnä lumi- ja jäätymisongelmien teknistä ehkäisyä. Kiskobussin moottoritilaan ja teleihin kertyvä lumi on aiheuttanut paljon ongelmia. Tähän ollaan saamassa parannusta. Tulospalkkioista saatiin tietoa sen verran, että tavoitteita ei olla saavutettu eikä tulospalkkioita tule maksuun. Työryhmiä Työaikatyöryhmän asioista hallitus kävi pitkän keskustelun. Työryhmän jäseninä meillä ovat Kostiainen, Koli ja Tanner. Työvuorojen nähtävillä olo on yksi keskustelun aihe. Viikkoa ennen voimaantuloa ne on oltava työntekijöiden nähtävinä ja 10 vrk luottamusmiehen nähtävillä. Kymmenen vuorokautta on maksimi aika joka voi olla lyhyempikin. Luottamusmiehen olisi oltava mukana tekemässä työvuoroja, jolloin hänen näkemyksensä ja TES:n mukainen nähtävillä olo tulee täytettyä. Kun lm on mukana tekemässä vuoroja, hän voi vaikuttaa parhaiten vuoron rakenteeseen. Hallitus totesi, että luottamusmiehelle on varattava tutustumisaika vuoron suunnittelun aikana. Painavasta syystä vuoroa muutettaessa - on vanha fraasi. Tästä hallitus totesi, että painava syy on hebreaa. Hallitus totesi, että jos joku haluaa työvuoroa muuttaa, siitä tulee maksaa korvaus veturimiehelle. Korvaus olisi riippuvainen siitä paljonko aikaisemmin muutetusta vuorosta ilmoitetaan. Lisäksi hallitus toteaa, että vain työntekijän suostumuksesta muutos voitaisiin toteuttaa. Työryhmä miettii myös ruokataukojen pituutta ja kokonaiselpymisajan laskemisen yksinkertaistamista. Asian tekee hankalaksi erilaisten työvuorojen ja ruokailumahdollisuuksien puute mm. yöaikaan tai vaikkapa linjaliikenteessä. Hallitus pohti, olisiko mahdollista laatia veturimiesten työnlaatu ja olosuhteet huomioiden omanlainen ruokailu- ja tauotusohjeisto. Lisäksi prosenttipohjainen elpymisaikalaskenta jätettiin edelleen pohdintaan. Helatorstaista hallitus otti kannan, että mikäli se lyhentää työaikaa, jakson työajat voivat olla 115 h. Kiskobussin rahastuksesta on käyty vuosien varrella paljonkin keskusteluja ja veturimiehet eivät ole kieltäytyneet rahastuksesta, kun junassa ei ole muuta henkilökuntaa. Asiassa on vielä monta selvitettävää seikkaa ja kaikkia edellytyksiä kuljettajarahastuksen onnistumisesta ei ole vielä selvillä. Radio-ohjausveturi ei ole kokeilussa soveltunut laskumäkeen. Ongelmia on ilmennyt myös jarrutuksen ajoituksessa. Ohjausveturi on hankkeen mahdollisen nurinmenon jälkeen toimittajan myytävissä kenelle halukkaalle tahansa. Kiinnostusta Euroopassa on ilmennyt. Veturin käyttö olisi ilmeisesti mahdollista järjestäjäjunatyyppisissä töissä tai suljetuilla ratapihoilla järjestelytöissä. Edelleen on selvitettävä, mikä on kuljettajan työnkuva radio-ohjausveturia käytettäessä. Järjestelmä sopii myös Dr14 vetureihin. Hallitus on edelleen sitä mieltä, että veturimiesten liitto ei ole antamassa ajotehtäviä millekään muulle henkilöstöryhmälle. Kumpikin henkilöstöjärjestö voi halutessaan lopettaa koko hankkeen. Hallitus kävi pitkän ja syvälle pohdiskelevan keskustelun asiasta ja vaihtotöiden tulevaisuudesta. Asiassa nähtiin paljon myös hyvää nimenomaan linjan vaihtotöiden rationalisoimisessa kuljettajille. Hallituksen mielestä tarvitaan myös uusien kuljettajien näkemys ja kentän mielipide asiassa. Radio-ohjaus käydään läpi osastoissa kevään aikana vuosikokouskiertueella. Todettiin, että Dr 14 sarja on saneerattu kokonaan. Veturimiesliiton tulevaisuus Hallitus keskusteli tulevaisuudesta työvaliokunnan esitysten pohjalta. Liiton toimiston henkilökunnan uudelleenjärjestelytarve on eläkkeelle siirtymisten vuoksi ajankohtainen. Pääsihteeri jatkaa kuitenkin liittokokouskauden loppuun. Rahastonhoitajan toimeen haetaan syksyn kulussa uusi henkilö. Sijoitustoiminta pidetään edelleen maltillisena ja suositaan matalan riskin sijoituksia. Asiaa käsitellään myös kevään valtuustossa. Veturimies 1/2006 7

8 Liiton ajankohtaista Hallitus Hallituksen helmikuun kokouksen alussa oli Pekka Myyrä selvittämässä uuden kannettavan vaihtotyöradion ominaisuuksista. Hallitus otti kantaa radioliikenteen tallentamisesta. Uusi järjestelmä ei käytä tukiasemia, jolloin tallentamiseen tarvitaan uusi järjestelmä, jota ei vielä ole sovittu. Erilaisia mahdollisuuksia on olemassa ja hallitus totesi tallentamisen olevan tarpeellista oikeusturvan takia. Keskustelu kävi myös sen osalta, mikä radioliikenteestä tallentuu ja voidaanko tallenteesta todeta, mitä kannettavasta radiosta on todella kuulunut kuljettajan korviin. Kaiken kaikkiaan varsinainen kuuluvuus on parempi uusilla radioilla, joten käyttöön oltaisiin saamassa parempi järjestelmä, kunhan vain tallentaminen saataisiin järjestettyä. Testaus jatkuu Savonradan suunnalla myös senkin takia että saadaan GSMR- verkon yhteensopivuus kokeiltua. Kokouksia Sisämaan yöjunaliikenne loppuu syyskuussa. Rovaniemen yöjunat kulkevat edelleen. Yöjunaliikenteen muutokset poikivat todennäköisesti muutaman uuden junan. Valtakuntaan on myönnetty työvuoroluettelon vapautus yhteensä 328:lle henkilölle. Heiton poikkeuslupa on nykyään valtakunnallinen ja se myönnetään keskitetysti Uudenmaan työsuojelupiiristä. Työsuojelupiiri myönsi luvan määrältään suurempana vastoin VML:n luottamusmiesten näkemystä Kouvolaan ja Tampereelle. Muutamien paikkakuntien poikkeuslupien määrässä on joitain epäselvyyksiä jotka pääluottamusmiehen toimesta selvitetään. Junaliikennöinnin YT kokouksessa oli esitelty henkilöstötutkimuksen tuloksia. Tulospalkkiomittareita on vähennetty reilusti. Ja jäljelle jääneitä mittareita on kiristetty. Saa nähdä, onko porkkanassa vieläkään vetoa. Edellisenä vuonna ainoastaan huoltokuljettajien mittarit ylittyivät. Cargon Yt:ssa maristiin vieläkin metsäteollisuuden työselkkauksen vaikutuksista. Tukitoimien YT:ssä oli esillä miten tuntikorttien tarkastukset on hoidettava ja miten palkanmaksu saadaan oikeaksi. Kun veturimiehen tekemä tuntikortti on oikein tehty, ongelmia ei tule. Nykyjärjestelmässä on melko helppo tarkastaa tuntikortin oikeellisuus. Lisäksi hallitus totesi keskustelussa, että työvuorojen vaihtamiset voi tehdä vain ja aina esimiehen suostumuksella. Eläkesäätiöön oli tullut paljon puheluita alkuvuoden aikana. Veturimiehet olivat olleet ahkeria ja kuormittaneet säätiötä jopa vuonna 2014 eläkkeelle jäävien osalta. Säätiöstä ei anneta eläke-ennustusta vaan sieltä saa olemassa olevan aineiston mukaisen tiedon eläkkeestä. Yhden maksuttoman sellaisen. Liiton kotisivuilla ja osastoihin jaettu eläkelaskentaopas on myös säätiössä todettu sellaiseksi, jolla jokainen voi laskea eläkkeensä suuruusluokan noin sadan euron tarkkuudella ennakkoon. Talous Hallitus käsitteli liiton edellisen vuoden tuloslaskelman ja tulevan budjetin. Liiton varsinaisen toiminnan kulut katettiin jäsenmaksutuloilla. Hallitus keskusteli edellisen vuoden toteutuneesta taloudesta ja sai selvityksen kysymyksiinsä. Taseessa käytiin läpi vastaavat ja vastattavat, sijoitukset ja omistukset, velat ja saamiset. Tilintarkastusrengas Oy:n tekemä valvontatarkastusraportissa ei ollut huomautettavaa liiton talouden osalta. Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen. Päätettiin esittää valtuustolle ylijäämän käytöstä, että puolet ylijäämästä laitetaan työtaistelurahastoon ja toinen puoli käyttörahastoon. Budjetti noudattaa edellisen vuoden linjoja sekä 2005 valtuuston hyväksymää taloussuunnitelmaa vuosiksi Jäsenmaksutuloilla katetaan liiton varsinainen toiminta. Hallitus hyväksyi budjettiesityksen. Raportit Pääluottamusmies kertoi toiminnas- Pekka Myyrä oli selvittämässä uuden kannettavan vaihtotyöradion ominaisuuksista. Testaus jatkuu Savonradan suunnalla. taan mm. Oulussa herätty uuden kaksikerroksisen autovaunun kilometrikorvauksen takia. Uusi vaunu ei muuta henkilökilometrikorvausta. WIRE työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa ja sopi kyselystä, joka suoritetaan toiminta-alueella. Poikkeamakorvausten maksuun meno aiheutti paljon keskustelua lähinnä ylimääräisten työvuorojen tekemisen suhteen. Eri paikkakunnilla on vaihtelevia käytäntöjä, kuinka vapaa-ajan poikkeamakorvauksella loivennetaan vapaapäivänä työhön lähtevän kipukynnystä. ETV:n raportti käsitteli mm. Pendolinojen kytkeytymisestä. Hallitus ihmetteli syytöksiä, jotka kohdistuvat kuljettajiin ja heidän mukamas taitamattomuuteensa kytkentöjä tehtäessä. Veturinkuljettajan käsikirjaa päivitetään jälleen. Junaturvallisuus Tilapäisen nopeusrajoituksen baliisikokeilu on jätetty ensimmäisen junan tehtäväksi ja asian tarkempi käsittely on viety työryhmään. Uimaharju - Nurmes väli on poikkeusluvalla käytössä ilman kulunvalvontaa. Savonlinna - Parikkala välillä on haluja samanlaiseen tilanteeseen materiaalitoimitusten vuoksi. Punaisten ohiajoja on ollut 21 kpl. Jos yhtään lohduttaa, niin englannissa vastaavana aikana oli 650 ohiajoa. Vaihtotyötapaturmat ovat kolmin- 8 Veturimies 1/2006

9 Liiton ajankohtaista kertaistuneet. Tasoristeysonnettomuudet ovat myös lisääntynee ja VR yhtymän pyynnöstä OTK tekee niistä tutkimusta. Terveystarkastuksiin saatiin silmänpainearvon mittaus. PSA arvoja ei RHK:n mielestä junaturvallisuus tarvitse ja se on sovittava työnantajan kanssa erikseen. Valinnat IRKA:n valtuuskuntaan valittiin Ilkka Noranta, Jarmo Silvennoinen ja Tero Palomäki. ITF:n kongressiedustajat ovat Risto Elonen ja Timo Tanner. SAK:n 17. varsinaiseen edustajakokoukseen valittiin Timo Koli. Varalle Ilkka Noranta ja Jarmo Levänen Perheleirin vetäjäksi valittiin Markku Vauhkonen Työryhmät TES-neuvotteluissa sovittiin, että pyritään yhteisesti sopimuskauden aikana järjestelyihin, joilla pysyvästi lisätään veturimiestyönä tehtävien kuljetusten tehokkuutta, tuottavuutta ja taloudellisuutta. Asian takia perustettiin viisi alatyöryhmää. Osa työryhmistä on jo saanut työnsä päätettyä ja luovuttanut loppuraporttinsa. Uudelleen sijoitusta miettinyt työryhmä on lopettanut ja hallitus hyväksyi loppuraportin. Linjaliikenne työryhmä ja Sm työryhmät eivät ole edenneet juuri lainkaan. Elpymisajat ovat eniten puhuttanut seikka, johon hallituskin otti kantaa. Hallituksen mielestä jatketaan edelleen prosenttipohjaisilla elpymisjoilla. Vapaaehtoisen määräaikaisen työssä jatkamisen kautta henkilöstörakenteen muutoksien hallintaa mietti myös työryhmä. Tätä loppuraporttia ei ole allekirjoitettu ja asia on edelleen kesken. Työaikamääräyksiä miettinyt työryhmä ei löytänyt yhteisesti hyväksyttyjä muutosehdotuksia, eikä esitä muutoksia. TaVu- työryhmä mietti tavaraliikenteen vuorojen hallitsemattomia muutoksia ja niiden vähentämistä. Työryhmän mielestä pitää parantaa sopimuskatselmusmenettelyä, luokitella tavaraliikenteen kuljetusjärjestelmä muutosherkkyyden mukaan Uusi radio tarvitse tukiasemaa. Hallitus otti kantaa radioliikenteen tallentamiseen. Kuuluvuus uudella radiolla on parempi kuin nyt käytössä olevilla. perusliikenteeseen, kausiliikenteeseen ja lisäliikenteeseen. Työvuorot mahdottomalta, koska jo näin pienissä asioissa työnantajataholta puuttuu tulisi suunnitella yhden liikennetason kokonaan neuvotteluhalukkuus ratkaista asia. liikenteestä. Lisäksi operatiivista muutostenhallintaa tulee kehittää. Kevään valtuustolle on osastoista Muuta tullut 33 esitystä. Hallitus laati vastauksensa esityksiin. Hallitus totesi Järjestelyvaraerä 0,4 % käyttämisestä erikseen, että esitykset tulee toimittaa osaston kokouksen käsittelyn jäl- päätettiin siten, että neuvotellaan 1,8 % yleiskorotus 1.6. alkaen, johon keen puheenjohtajan allekirjoittamana järjestelyvaraerä sisältyy. Myös lisäpalkkiot korottuisivat samoin. Asias- määräaikaan mennessä liiton toimistoon. Esitykset voi lähettää ja on hyväkin lähettää sähköpostilla, mutta ta on siis neuvoteltava ensin sopimus maaliskuun loppuun mennessä. myös alkuperäinen allekirjoituksin Dm 12:lla tehdään matkaveturin varustettu paperi tarvitaan. vaihtotyötä, josta ei ole saanut korvausta. Hallituksen mielestä asia pitää Seuraavaksi esitykset palavat hallituksen vastauksineen osastoihin käsiteltäviksi. Osastojen kannanotot ja saada neuvoteltua muuta junaliikennettä vastaavan käytännön mukaiseksi. Hallitus totesi lisäksi keskusteluis- muutosesitykset esitetään valtuuston kokouksessa. Valtuusto päättää huhtikuussa, kuinka tehtyjä esityksiä viesa, että veturinkuljettajan tehtävänkuvien laajentaminen tuntuu aika dään eteenpäin. Veturimies 1/2006 9

10 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen EU:n valinkauhassa Euroopan komission viime vuoden kesällä antamaa uutta ehdotusta joukkoliikenteen palvelusopimusasetukseksi on käsitelty syksyn ja talven aikana sekä EU:n elimissä että Suomen hallituksessa ja eduskunnassa. EU:n palvelusopimusasetusehdotus koskee sekä maantie- että rautatieliikennettä. Se asettaisi rajat sille, miten kansallinen viranomainen voi myöntää yksinoikeuksia joukkoliikenteelle ja antaa rahallista tukea joukkoliikenteen harjoittamiselle. Palvelusopimusasetus on ollut jäissä EU:ssa viisi vuotta eikä sitä ole saatu ratkaistua puoleen eikä toiseen. Nyt näyttää siltä, että EU:n liikenneministerit voisivat hyväksyä Itävallan puheenjohtajuudessa syntyvän kompromissin, jolloin liikenneministerien neuvosto hyväksyisi palvelusopimusasetuksen kesäkuun 2006 kokouksessaan. Rautatieliikenteen osalta palvelusopimusasetus ei merkitse sitä, että kaikessa rautateiden henkilöliikenteessä olisi pakko ryhtyä kilpailuttamaan toimintoja ja että kansalliset rataverkot olisi avattava kaikille halukkaille tulijoille. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisen laajuus olisi edelleen kansallisen poliittisen päätöksenteon kysymys. Kun kyseessä on alueellinen rautatieliikenne tai rautateiden kaukoliikenne, kansallinen viranomainen voi tehdä julkisia henkilöliikennepalveluja koskevan sopimuksen suoraan palveluja tarjoavan rautatieyrityksen kanssa ilman kilpailuttamismenettelyä. Julkista tukea saava henkilöliikenne on kilpailutettava, mikäli viranomainen tai viranomaisten yhteenliit- tymä ostaa henkilöliikenteen palvelun ulkopuoliselta taholta. Suomen osalta asetus merkitsee velvollisuutta kilpailuttaa pääkaupunkiseudun lähiliikenne eli YTV:n ostama liikenne. Asetuksen alueellinen soveltaminen on ehdotuksessa tulkinnanvarainen. Avoin kysymys on esimerkiksi se, kuuluisiko asetuksen soveltamisalaan muu Helsingin lähiliikenne eli yhteydet Karjaalle ja Riihimäelle sekä oikoradan taajamajunaliikenne. Suomen hallitus on EU tason neuvotteluissa tukenut soveltamisalan suppeaa tulkintaa. Hallitus on pyrkinyt siihen, ettei asetuksen määritelmä estä tarkoituksenmukaisten liikennekokonaisuuksien syntymistä. Suomen hallitus ei ole pitänyt kilpailun avaamista ensisijaisena keinona etenkään rautatieliikenteen edistämisessä. Rautateillä asetus merkitsisi ensisijaisesti sitä, että pääkaupunkiseudun lähiliikenne eli YTV:n ostama liikenne tulisi kilpailuttaa. Puolet liikenteestä pitäisi kilpailuttaa viiden vuoden kuluessa ja loput seuraavan viiden vuoden kuluessa. Suomen hallitus edellyttää, että siirtymäaika kestäisi rautatieliikenteessä vähintään vuoteen Järjestöt vastustavat Rautatieläisjärjestöt eivät ole hyväksyneet komission kaavailuja. Järjestöjen mielestä palvelusopimusasetusehdotuksen lähtökohtana rautateiden saamaan yhteiskunnan tukeen pitää olla se, että valtio ja kunnat sekä palvelusten tuottajat voisivat tehdä suoran sopimuksen ostopalveluista. Rautateiden joukkoliikenteen harjoittaminen ja sen tukeminen onkin jätettävä mahdollisimman suuressa määrin jäsenvaltioiden oman päätöksenteon varaan ns. subsidiariteettiperiaatteen (läheisyysperiaatteen) mukaisesti. Järjestöt ovat olleet myös sitä mieltä, että asetusehdotuksen liikkeenluovutussäätelyä koskeva artiklaehdotus on epämääräinen. Kysymys on henkilöstön oikeuksista ja palvelussuhteiden ehdoista liikkeenluovutustilanteessa. Järjestöjen mielestä henkilöstön asema tulee turvata kaikissa mahdollisissa toiminnan siirtymistapauksissa. Tämän vuoksi valitun liikkeenharjoittajan on tarjottava kyseisten palvelujen tarjontaan aikaisemmin osallistuneelle henkilöstölle vähintään sellaiset oikeudet, joista se olisi nauttinut, jos olisi tapahtunut EU:n liikkeenluovutusdirektiivissä (2001/23/EY) tarkoitettu toimintojen siirtyminen toiselle yritykselle. Euroopan Kuljetusliittojen Federaatio ETF ja sen rautatiejaosto ovat olleet Eurooppa- tasolla hyvin aktiivia palvelusopimusasiassa. ETF on kirjelmöinyt ja lobannut Euroopan unionin päättäjiä asiassa. Myös mielenosoituksia on näyttävästi järjestetty. 10 Veturimies 1/2006

11 Liiton ajankohtaista Ari Kostiainen Pääluottamusmies Yhteistyö on helpompaa, kun sen saa yksin tehdä Liian usein törmään tilanteeseen, jossa paikallinen työntekijä kertoo tavasta, miten asia on tehty. Esimies on vain toteuttanut toimintasuunnitelman tai johtoryhmän toimeksiantoa ja suorittanut sen täsmällisesti ja tehokkaasti. Minulle tullaan myös kertomaan ihmeellisestä ratkaisusta ja ihmetellään toimintatapoja. Lisäksi kuulen erilaisista suoritetuista toimenpiteistä tai suunnitelmista, jotka on jo hyvällä vauhdilla muuttumassa toiminnaksi. Esitän lähes poikkeuksetta kysymyksen: Olihan paikallinen henkilöstön edustaja mukana tekemässä ratkaisua? Ja liian usein vastaus on ei. Onko siis nyt jokin muuttunut? Onko kirjaimista yt otettu uusi ja varmasti väärä tulkinta: yksin tehden? Kyse taitaa olla tietämättömyydestä, sillä en halua uskoa sen olevan välinpitämättömyyttä tai kaikkein viimeksi työpisteen huonoa yhteishenkeä paikallisten asioiden hoidossa. Työehtosopimuksessa on kuitenkin asiasta hienosti kerrottu seuraavaa: Yhteistoiminnan tarkoitus on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus sen työhön ja työoloihin vaikuttavaan, VR:n tai sen osan toimintaa koskevaan päätöksentekoon. VR:n tuloksellisuuden, taloudellisuuden ja palvelukyvyn parantamisen tärkeä edellytys on, että sen henkilöstö käyttää yhteistoiminnassa asiantuntemustaan osallistumalla päätöksenteon valmisteluun. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös edistää VR:n henkilöstöpolitiikan yleisten päämäärien toteutumista ja parantaa työyhteisön toimintaa ja työoloja. VR:n kehittämistyö, johon henkilöstö yhteistoiminnassa osallistuu, parantaa VR:n edellytyksiä tarjota pysyviä palvelussuhteita sekä kehittyviä ja sisällöltään monipuolisia työtehtäviä. Samaisessa sopimuksessa on maininta siitä, kuka toimii missäkin tilanteessa henkilöstön edustajana: Yhteistoiminta tulee toteuttaa siten, että se varmistaa YTL:n edellyttämien yhteistoiminta-asioiden sekä tässä sopimuksessa sovittujen asioiden asianmukaisen käsittelyn organisaation kaikilla tasoilla, jota varten on huomioitava että: -Yksittäistä henkilöä koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti esimiehen ja ao. henkilön kesken ja jommankumman sitä vaatiessa myös luottamusmiehen kanssa. -Yhtä henkilöstöryhmää koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmää edustavan luottamusmiehen kesken. Useampia henkilöstöryhmiä koskevat asiat käsitellään esimiehen ja ao. henkilöstöryhmiä edustavien luottamusmiesten kesken. Lisäksi pistelaskujärjestelmä on tarkoitettu helpottamaan henkilöiden sijoittumista erilaisiin veturimiestehtäviin. Näin myös silloin kun valitaan henkilöitä tekemään muita tehtäviä, sillä pistelaskujärjestelmässä todettu vielä seuraavaa: Valittaessa veturimiehiä esimies- tai niihin verrattaviin tehtäviin tulee valinnat suorittaa ensisijaisesti henkilöiden soveltuvuuden perusteella. Samoin tulee myös menetellä myös tehtäessä valintoja erikoistehtäviin. Soveltuvuuden arviointi ja valinnat tulee tehdä ytmenettelyn mukaisesti. Tämäkin asia on unohdettu viimeaikoina muutamia kertoja ja on syytä palauttaa mieliin. Olisi kai väärin sanoa, että tämä on vallitseva käytäntö, mutta on tullut tapauksia joissa olisi ollut syytä muistaa myös nämäkin sopimukset. Curlingia Olemme olympialaisissa saaneet seurata huikeaa taktista lajia värikkään Voden selostamana. Jotenkin tuntuu samalta kuin työelämän pyörteissä silloin tällöin. Jaa että miten niin. No jos voisi vähän selvittää asiaa, niin peli kulkee seuraavasti: Keltaisen joukkueen ensimmäinen heittäjä, kutsuttakoon sitä vaikka S- heittäjäksi heittää suojakiven ja punainen J pistää kirkkaasti pesään omansa. Seuraavana vuorossa on keltaisten H, ja taidokkaasti kivi liukuu päin punaista ja suojaan S:n heittämän kiven taakse ja sanomattakin on selvää, että punainen tämähtää takaseinään. Punaisen yritykset saada kivi tarttumaan pesään epäonnistuvat kerta toisensa jälkeen ja seurauksena on pelkkiä kilahduksia ja heikkoja yrityksiä. Näin peli jatkuu loppuun asti ja seuraavan päivän lehdestä saamme lukea S:n ja H:n taitavuudesta ja upeasta yhteistyöstä ja siitä kuinka surkea J:n joukkue on ja kuinka harjoitellut aivan liian vähän. Loppujen lopuksi J pelasi H:n kelvottomilla harjoilla ja ne oli S kunnostanut toinen käsi taskussa ja varrethan ei ollenkaan pysyneet alkuunkaan kiinni, mutta senhän unohti seuraavan päivän lehti kertoa. Veturimies 1/

12 Eduskunnasta Harry Wallin Hedelmöityshoito, seksi ja karvalakkilähetystö Tunnelma eduskunnassa kevään tullessa kiihtyy. Hallitus on antanut eduskunnan käsiteltäväksi valtakunnan mittapuu mukaan pieniä asioita, mutta jotka herättävät runssasti keskustelua. Tällä hetkellä lähetekeskustelussa on hedelmöityshoitolaki. Esitystä hedelmöityshoitolaiksi on valmisteltu siltä pohjalta, että hoitoa saataisiin antaa kaikille naisille. Edellytyksenä olisi, että hoidon antamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Hoitoa ei saisi antaa esimerkiksi silloin, jos on ilmeistä että lapselle ei voida turvata tervettä kehitystä. Kiistanalaisia kohtia ovat mm. se, että hedelmöityshoitoa voidaan antaa yksinäisille naisille ja lesbopareille. Lisäksi hedelmöityshoidon tuloksena syntyneellä lapsella olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää biologinen isänsä. Oma mielipiteeni kiistanalaisiin kohtiin on selvä. Laissa on lähdettävä lapsen oikeuksista. Lapsen tasapainoiselle kehitykselle on tärkeää, että lapsella on äiti ja isä. Hallituksen esityksessä syntyy lapsia, joilla ei ole mahdollisuutta saada isää ja isäsuhdetta. Toinen ongelmallinen hallituksen esitys on prostituution oston kieltäminen. Se on lähtöisin Ruotsista, jossa seksin osto kriminalisoitiin v Ruotsin kokemukset ovat pääsääntöisesti olleet kielteisiä, sillä laki on heikentänyt prostituutiossa mukana olevien naisten asemaa. Hallituksen esityksen perusteluissa väitetään seksinoston kriminalisoimisen tukevan prostituutiosta luopumista ja ehkäisevän prostituutioon ryhtymistä sekä seksipalveluiden kysynnän vähentäminen. Tämä ei pidä paikkansa, sillä maailmanlaajuisesti tarkasteltuna seksityötekijöiden kohtaamat ongelmat ovat sitä vaikeampia mitä enemmän prostituution ympärillä oleviin asioihin liittyy kriminalisointeja. Helsingin rikospoliisin mukaan näyttöä mahdollisesta rikoksesta on lähes mahdotonta saada, koska poliisilla ei ole mahdollisuutta valvoa asuntoa eikä hotellihuonetta näin vähäisessä rikoksessa, josta tulisi sakkotuomio. Viime vuosien lainsäädännön kehitys on ollut huolestuttava, sillä Suomesta on tulossa valvonta- ja kielto- yhteiskunta. Laaditaan lainsäädäntöä, jota on melko mahdoton valvoa tai poliisin resurssit eivät millään riitä. On säädetty tai säätämässä mm. hansfree-pakko, talvinopeusrajoitukset, turvavyöpakko, pyöräilykypäräpakko, heijastinpakko, tupakoinninkielto ravintoloissa, yleinen 70 km/h nopeusrajoitus, seksin ostokielto jne. Yllätykseksi erityisesti demareiden ja vasemmistoliiton nuorehkot naiskansanedustajat kunnostautuvat keksimällä lisää kieltoja ja rajoituksia ryhmäkurin voimalla. Normaalille seksille asetetaan rajoituksia, mutta sitä vastoin homo- ja lesboseksiä suositaan. Toisinajattelijat lokeroidaan taantumukseen ja vanhoillisuuteen. Kevät toi myös eduskunnan porteille pitkästä aikaa n. karvalakkilähetystön, kun itälappilaiset puolustivat Rovaniemen ja Kemijärven junaliikennettä. Karvalakkilähetystöt olivat Kekkosen aikaan yleisiä, nykyään ne ovat liiankin harvinaisia. Karvalakkilähetystö syntyy, kun jokin kansalaisryhmä kokee joutuneensa vääryyden kohteeksi ja matkustaa Helsinkiin tapaamaan kansanedustajia ja muita päättäjiä vaikuttaakseen asioiden kulkuun. Sana karvalakkilähetystö syntyi suomen kieleen, kun jokivarren kalastajat hakivat vuosikymmenien ajan korvauksia Kemijoen voimalaitosten rakentamisesta aiheutuneista tulonmenetyksistä. VR:n nykyisten suunnitelmien mukaan Kemijärven junavuorot aiotaan lakkauttaa tämän vuoden lopussa. Vastedes henkilöliikenne pysähtyisi Rovaniemelle ja tavaraliikenne loppuisi kokonaan Kemijärvi Salla rataosuudelta. Kemijärvelle tulee ja sieltä lähtee päivittäin yksi junapari ja se korvattaisiin bussikuljetuksella. Asiantiimoilta pidetään seuraava kokous 24.3 Kemijärven kaupungintalon valtuustosalissa, sen järjestävät eduskunnan rautatieliikenteen ystävät, Lapinliitto ja Kemijärven kaupunki. 12 Veturimies 1/2006

13 Työsuojelu UP/Aleksi Vienonen Työpaikkakiusattujen tarinoita kerätään talteen Tutkimuksella etsitään keinoja kiusaamiskierteen katkaisuun Työpaikkakiusattuja pyydetään kertomaan omakohtaisia kokemuksia kiusaamisesta ja siitä selviämisestä. Tarinoita käytetään tutkimukseen, jossa kartoitetaan keinoja päästä eroon kiusaamisesta. Tutkijana olen erityisen kiinnostunut siitä, onko työyhteisöstä lähteminen edelleen pääasiallinen selviytymisstrategia, kiusaamistutkija Maarit Vartia Työterveyslaitokselta sanoo. Tarinat säilötään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoihin, jotta niitä voi käyttää myöhemmin esimerkiksi yhteiskuntahistorian lähdeaineistona. Kiusaamistarinoista laadittava tutkimus on ainutlaatuinen maailmassa. - Näin isoa tarinoiden tai omakohtaisten kokemusten kautta tehtyä tutkimusta en ole nähnyt. Tunnen kuitenkin valtaosan maailman kiusaamistutkijoista, Vartia toteaa. Aikaisemmin tutkimusta on tehty enimmäkseen kyselykaavakkeilla. Vartia huomauttaa, että pelkillä kyselyillä ei päästä ilmiön syiden juurille. Henkinen väkivalta työssä on syvenevä prosessi, jossa kiusatun mahdollisuudet asteittain heikkenevät. Kielteisen käyttäytymisen kohteena uhrin on vaikea käsitellä tilannetta. Useimmiten kiusattu yrittää puolustautua ja voi alkaa toimia itselleen epätyypillisellä tavalla. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, että työtovereiden asenteet häntä kohtaan alkavat muuttua yleisesti kielteisiksi. Hänet aletaan nähdä eri tavalla ja mielletään vaikeaksi ihmiseksi. Monenlaista kiusaamista Työterveyslaitokselta muistutetaan, että kiusaamisella on hyvin erilaisia muotoja. Yksi voi kokea kiusaamiseksi sen, mitä toinen ei edes huomaa. Kiusaamiseen ei välttämättä tarvita sanoja tai tekoja; myös eleillä ja sanattomalla viestinnällä voi saada aikaan kiusaa. Esimerkiksi ilmeet, äänensävyt tai olankohautukset voidaan tulkita työpaikkakiusaamiseksi. Myös työntekijän ammattitaidon väheksyminen on työpaikkakiusaamisen muoto. Esimerkiksi työyhteisön ainoan naisen niskaan saatetaan heittää ammattitaitoa aliarvioivia työtehtäviä. Joskus työntekijää kiusataan sysäämällä hänelle mahdottomia työtehtäviä tai niin paljon töitä, ettei niistä voi kunnolla selvitä. Kaikki työpaikoilla esiintyvä naljailu ei ole työpaikkakiusaamista, Työterveyslaitoksen ohjeissa huomautetaan. Henkiseksi väkivallaksi naljailu muuttuu, kun se jatkuu pitkään ja sen kohteena oleva työntekijä kokee itsensä puolustuskyvyttömäksi. Työterveyslaitoksen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ohella tutkimusprojektiin osallistuvat TJS Opintokeskus ja Johtamistaidon opisto. Kaksi perussyytä Työpaikan henkinen väkivalta voidaan tutkijan mukaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Yhtäältä kiusaaminen voi liittyä johonkin tiettyyn työpaikan ristiriitaan tai kiistaan. Toisaalta taustalla voivat olla myös tilanteet, joissa henkisen väkivallan kohteeksi joutunut ei ole itse tehnyt mitään provosoidakseen tilannetta. - Uhri voi joutua kiusatuksi esimerkiksi siksi, että on ensimmäinen nainen työpaikalla tai kiusaaja on hakenut samaa työpaikkaa, Vartia selostaa. Kiusaamisen taustalla voi olla rooliristiriitoja, tavoitteiden epäselvyyttä, huonoa tiedonkulkua, tyytymättömyyttä esimiestyöhön tai yleisesti huono työilmapiiri. Lisäksi organisaatiomuutokset, saneeraukset ja fuusiot ovat tilanteita, joissa kiusaamisen riski kasvaa. Lähetä heinäkuuhun mennessä Kiusattuja pyydetään kirjoittamaan omalla äidinkielellään koneella tai siististi käsin. Tekstin pituus on vapaa. Kirjoitusten on oltava perillä viimeistään 30. kesäkuuta. Postitse kirjoitukset tulee lähettää osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura / Kansanrunousarkisto, PL 259, Helsinki. Kuoreen kirjoitetaan Eroon työpaikkakiusaamisesta. Sähköpostilla kirjoitukset voi lähettää osoitteeseen keruu@finlit.fi. Viestin aihekenttään kirjoitetaan tunnukseksi Eroon työpaikkakiusaamisesta. Kirjoituksen kansilehdeltä on löydyttävä oma nimi, syntymäaika ja - paikka, ammatti, koulutus sekä postiosoite ja puhelinnumero. Kansilehteen on kirjoitettava myös suostumus siihen, että aineisto arkistoidaan kirjoittajan nimellä Kansanrunousarkistoon tutkimuskäyttöä varten. Suostumus on allekirjoitettava. Vastaajia pyydetään kirjoittamaan vain toiselle puolelle paperia ja jättämään sivun vasempaan reunaan nelisen senttiä tyhjää tilaa. Kirjoituksia ei palauteta. Lisää kirjoitusohjeita löytyy Työterveyslaitoksen internet-sivuilta Veturimies 1/

14 Työsuojelu Kari Ojala VML etv. Erityisvaltuutettu DR 14 saneeraus saatiin valmiiksi Vuosi vaihtui jälleen ja tunne siitä ettei tänne Pohjolaan enää saada talvea tai ei ainakaan pakkasia voidaan unohtaa. Lunta on sen verran, että pääsee hiihtämään ja pakkanen paukkui talon hirsillä vaatien takan tai leivinuunin lämmitystä. Silläkin kiusalla, etteivät Fortumin osakkaat saisi liian suuria optioita, oli pakko ainakin omalta kohdalta pyrkiä pistämään puuta pesään ja sillä konstilla estää nousut. Nyt sitten pakkaset kuitenkin hidastivat junaliikennettä pääkaupunkiseudulla tuntuvasti ja muualla Suomessa vaunujen jarrujen ja pendon kytkeytymisien vuoksi. Myöhästymisistä tai muista poikkeuksista huolimatta on henkilöliikenteessä tapahtunut viime vuonna jopa 3% kasvua ja se on paljon ajatellen joukkoliikennettä. Rautateillä otettiin tulospalkkio käyttöön viime vuonna, mutta ei se tuottanut työntekijöille muuta kuin harjoitusta tulevaa ajatellen sillä tunnetusta työsulusta johtuen VR:n tulos tippui alle budjetoidun. Tänä vuonna tulospalkkiomittareiden avulla pyrimme tekemään hieman ahkerammin työtä, jotta mittarien arvoihin pääsisimme. Silti kaikesta riippuu kuitenkin jälleen mikä on talon yhteinen viivan alle jäävä luku, että sillai. Mitäs sitten jos tavoitteet ei jostain syystä täyty tältä vuodelta, niin kuka enää uskoo tulospalkkioajatteluun? Pitäisikö muuttaa keskustelut johonkin toiseen suuntaan? DR14 saneerausohjelma Itä- Suomen veturimiehiä oli ASLAKkuntoutuksessa vuonna Kuntoutuksen yhteydessä käytiin myös työpaikka käynnillä DR14 ohjaamossa. Käynnin aikana todettiin kuljettajan työasennoissa paljon kiertoliikkeitä kuten suoratoimijarrun käyttö, taaksepäin ajo ja istuimen huono alaselän tuki ym. Ko. sarjan veturithan ovat valmistuneet Lokomon tehtailta Tampereelta vuosina ja sarjaan kuuluu 24 veturia. Ehkä ne täyttivät sen ajan vaatimukset työskentelyolosuhteista, mutta vuosien saatossa niin lämpö- kuin meluongelmat tulivat esille. Vesikierto heikkeni ja sen aikaiset äänieristykset eivät vastanneet nykypäivää. Veturit olivat suurimmalta osin käytössä Itä- Suomen vaihtotöissä ja niinpä sieltä lähti ajatus ohjaamon melutason kuin lämmityksen parantamiseen. Vuosina 1996 ja 1997 tehtiin mittauksia yhdessä Työterveyslaitoksen sekä Kuopion konepajan kanssa. Niiden tuloksien ja kuljettajailta tulleiden ehdotuksien perusteella aloitettiin 1999 silloisella Kuopion konepajalla veturin 1862 saneeraus. Saneerauksen alkuvaiheet Alussa saneerauksessa oli mukana Kouvolan veturimiehiä sekä silloinen erityistyösuojeluvaltuutettu Markku Vauhkonen. Ensimmäinen protoveturi oli lähes vuoden Kouvolassa käytössä. Sieltä saatiin paljon toiveita kuinka hallinta ym. laitteita pitäisi sijoittaa. Toiveiden tynnyri jatkoi kasvamistaan ja saneerauksen aloitus siirtyi, joten oli puhallettava peli poikki vuonna Tähän vaikutti myös Kuopion konepajan alasajo ja koko saneerauksen siirtyminen Hyvinkäälle. Homma alkoi lähes alusta. Perustettiin saneerausprojektiryhmä ja se teki päätöksen saneerauksen sisällöstä Allekirjoittanut tuli mukaan projektiryhmään vuoden 2001 alusta ja tämä projektiryhmä kokoontui 86 kertaa. Alkuvaiheessa noin kaksi kertaa viikossa ja loppuvaiheessa kolmen viikon välein. Palavereissa on käyty läpi ongelmat ja tämän jälkeen on kyseiset kohdat korjattu. Ongelmat tulivat määräajoin esille joten senkin takia jatkuva seuranta oli hyvästä. Saneerauksen ongelmat Veturit näinkin pienessä sarjassa ovat erilaisia ohjaamon kunnon suhteen. Koska kaikista vetureiden vaurioista ja kunnosta ei ollut ennakkotietoa, saattoi joihinkin ohjaamoihin tulla isojakin kunnossapitotöitä. Joissakin rungoissa oli sellaisia vaurioita, että ne jouduttiin oikaisemaan. Materiaalin saanti sekä hallinta oli myös iso työllistäjä. Tavaran saanti oikeaan aikaan oikeaan paikkaan seuraaville projekteille, siinä on vielä parannettavaa, toteaa kalustolajivastaa Kari Aaltonen. Saneerauksen onnistuminen Tullessani mukaan projektiin teimme yhteistyössä työantajan edustajan kanssa päätöksen, tässä tapauksessa Juha Inkilä, että tulemme sijoittamaan paineilmatuolin kyynärnojiin tehosekä jarrukahvat. Sähköisen suoratoimijarrun toiminta oli kuljettajille aluksi jonkin verran outoa viiveen takia. Nyt kun sen ominaisuuksiin on opittu, ei ainakaan 14 Veturimies 1/2006

15 Työsuojelu Saneerauksen jälkeen Dr14 vetureita on tarkoitus käyttää vielä 20 vuotta. Veturin ohjaustekniikka, ajopöydät, istuimet, sähköjohdot, putkistot, ohjaamon ääni- ja lämpöeristys on uusittu. Moottorin ilmuilmamelu on poistettu ja kuljettajan näkökenttää on parannettu. paljoa negatiivista palautetta ole minulle tullut. Ihmisten eri koko tekee sen, että kaikki eivät ole tyytyväisiä valittuun penkkimuutokseen. Joidenkin mielestä työasento on raskas ja toiset kokevat tämän muutoksen taas hyväksi. Työn laatu Työn laatua ja jälkeä on pidetty hyvänä ja siitä ei ole saatu hirveästi negatiivista palautetta. Koko projektin onnistumisenkin suhteen on panostettu laadun hyvään jälkeen ja siihen, että se myös vuosien saatossa pysyy kasassa. Jokaiselle veturille on järjestetty luovutustarkistus kotivarikolla, jossa on ollut mukana veturimiesten edustus; joko paikallinen tsv tai VML etv. Myös omistajan edustaja, tässä tapauksessa, Tapio Vierimaa sekä varikon edustajat sekä kalustolajivastaava Kari Aaltonen. Tulevaisuus VR Osakeyhtiön satsattua tähän kalustoon suuren summan euroja tarkoituksenaan käyttää vetureita vielä 20 vuotta, vaatii se myös kunnossapidolta huolellisuutta niin varaosien saannin kuin myös korjaustaidon ylläpitämisen suhteen. Viime vuoden puolella pidettiin projektin loppupalaveri joululounaan merkeissä. Siellä puheessani kiitin nykyistä kalustolajivastaavaa siitä erinomaisesta työstä, jota me veturimiehet olemme saaneet hänen kanssaan tehdä. Molempien osapuolien ääntä on kuultu ja näin on saatu tämä projekti vietyä läpi, mielestäni hyvinkin onnistuneesti. Samoin pitää vielä antaa kiitokset Kouvolan veturimiehille siitä alkuun panevasta sysäyksestä, jolla koko homma saatiin alkuun. Kiskobussi DM12 Jokaisella lempilapsella on jokin nimi, niin tämäkin kalusto on jo nimetty Peräkylän Pendoksi Ensimmäinen saapui Suomeen vuonna Alkutestaukset tehtiin talviolosuhteissa Pieksämäen ympäristössä. Yksikkö vietiin talliin yötä varten ja otettiin käyttöön sulaneena. Kaikki toimi hyvin, ainoastaan moottorin imuilmaan tehtiin suodatinmuutos, koska imuilman suodattimeen imeytyi pöllyävää lunta. Projektissa mukana olevat saivat mielestään hyvää kokemusta näistä koeajoista. Niin varmaan saivatkin, mutta totuus valkeni kuten lumi tänä talvena. Generaattorin suojakoteloon kertyy lunta niin paljon, että se aiheuttaa laturin pyörimisongelmia sillä seurauksella, että laturin hihnat katkeavat. Pöllyävä lumi aiheuttaa myös alakertaan kovia lumitilsoja, jotka saattavat katkaista tiedonsiirtokaapeleita. Sarjan yksiköt olivat hieman aikaa pois käytöstä. Generaattoriongelmaa on yritetty saada korjattua ja alkuvuodesta pyritään jatkamaan liikennettä suunnitelman mukaisesti. Muiden toimenpiteiden suhteen on vielä pidettävä palavereita, jotta saadaan oikea näkemys, mitä suojataan ja miten. Koulutusta ovat saaneet kuljettajat siellä suunnalla, missä näillä on tarkoitus liikennöidä. Kuljettajarahastus puhuttaa koulutuksessa, mutta sen asian suhteen ei ole edetty millään lailla, eli se on edelleen avoin. SR veturin ohjaamoon on asennettu vihdoin ilmanohjaimet, joilla saadaan rauhoitettua ilmakierto ohjaamoissa. Mittauksien perusteella on todettava niiden parantavan huomattavasti ilmankiertoa. Nyt ei tarvitse Veturimies 1/

16 Työsuojelu laittaa työtakkeja häikäisysuojan yläpuolelle, sillä kierto ei aiheuta kuljettajan niskaan enää vedon tunnetta. Veturissa on ollut palautevihko, johon jokainen on saanut kertoa mielipiteensä uudistuksesta. Palaute on kauttaaltaan ollut positiivista, joten näitä ohjaimia tullaan lisäämään ko. vetureihin tämän vuoden aikana. Tupakointi Tupakointikielto astui voimaan vetureiden ohjaamossa tämän vuoden alusta alkaen. Tähän mennessähän on kielto ollut jo lähiliikennejunissa ja vaihtotöissä sekä yhteisellä päätöksellä pendossa. Myös heti alusta lähtien on ollut kiskobussin ohjaamoissa tupakointikieltolaput ja siitä ei ole tullut kielteistä palautetta. Sen seurauksena ja yhteisellä päätöksellä, joka sai vahvistusta parista lm/tsv päivien kyselystä, päätti työnantaja kieltää tupakoinnin myös muissa kaluston ohjaamoissa. Sr2 ohjaamon ilmanvaihto kierrättää samaa ilmaa 80% ja ottaa uutta vain 20% tilalle, jolloin siellä tupakan haju jää kiertämään pitkäksi aikaa ilmakiertoon. Ohjaamoihin tullaan vielä asettamaan tarrat tupakointi kielletty. Toivon kuitenkin, että ne jotka vielä tupakoivat, tekisivät sen junan pysähdyksen aikana ohjaamon ulkopuolella. Tällä tavalla saadaan jokaiselle viihtyisämpi työympäristö. JKV JKV 3 vaihe on aikataulusta jäljessä ja suurimpina sekoittajana on ollut niin koodaimien kuin baliisienkin saannin heikkous. Tilattu on, mutta niitä ei vaan saada Suomeen asti, missä sitten lie vika. Uimaharju - Nurmes on hyvä esimerkki siitä, kuinka jatkoa ajatellen ei pitäisi luottaa siihen, että koodaimet tai muut tarvikkeet tulevat aikataulullisesti kuten on kerrottu. Asiasta on monessa kokouksessa keskusteltu, mutta silti ko. rataosuudelle piti hakea liikennöimiseen poikkeuslupa vuoden loppuun asti. RHK JT toimikunnassa veturimiesedustuksen puuttuessa poikkeuslupaa jatkettiin alkuvuodesta kolme kuukautta. Baliiseista ja koodaimista keskusteltiin jo edellisen vuoden kokouksessa ja silloin jo todettiin niiden riittämättömyys. No, liikennöinti on siellä hoidettu epäselvien tietojen puutteessa mutta onneksi varovasti, sillä siellä ei ole mitään pahempaa sattunut. Jos rakennusraha loppuu jo alkuvuodesta, niin siitä kärsii osa radan rakentamisesta kuten Hyvinkää - Karjaa, Turku- Uusikaupunki, Säkäniemi- Niirala. Näiden rataosien JKV rakentaminen siirtyy vuoden ensimmäisen kokouksen perusteella ensi vuoteen. Vaaditaan nopeita päätöksiä, koska kokous pidettiin tammikuun ensimmäisinä päivinä. Toistopisteiden lisäämisellä sekä valvontanopeuden käyttöönotolla pyritään saamaan liikennöinti joustavaksi ja sujuvaksi. Helposti sitä tulee mieleen ikävät asiat, eikä osaa suhteuttaa kokonaisuutta, sillä kyllä meidän varmaan pitää myöntää, että JKV on muuttanut meidän ajotyyliämme mutta kuinkahan me ollaan ennen ilman sitä pärjätty? JKV1 ja JKV2 vaihe ovat käsittäneet noin 2500 km ja 3 -vaihe käsittää noin 2800 km. Näiden toimintojen jälkeen rataverkostosta on suurin osa kulunvalvontalaitteella varmistettu. Fysioterapialähetteitä ei enää tarvitse leimauttaa Kelakorvaus haetaan itse. Kun lääkäri on todennut hoidon tarpeen, korvaa VR vuosittain fysioterapiaa viisi hoitokertaa. Hoidon on oltava lisäksi Kelan hyväksymää ja sen antajan on oltava ammattihenkilö. Yli viiden tarvittavat jatkohoidot maksaa potilas pääsääntöisesti itse. Jos henkilö tarvitsee toistuvaa tai pidempää fysioterapiaa tai hoitoa toiseen sairauteen saman vuoden aikana, voidaan jatkohoito korvata vain aina etukäteen haettavalla ylilääkärin erillisellä päätöksellä. Jatkohoidolle voi olla perusteita esim. leikkauksen jälkihoitotilanteissa tai jos fysioterapiajaksolla voidaan lyhentää tai poistaa henkilön sairausloman tarve. VR:n työterveyslääkäri ei enää leimaa tai hyväksy fysioterapialähetettä etukäteen. Terveydenhuollon kulujen korvaaja tarkistaa, että hoito on ollut Kelan säännösten mukaista ja onko henkilöllä aikaisemmin korvattu fysioterapiaa. Perinteistä fysioterapiaa tehokkaammaksi todettu DBC- hoitoa korvataan pääsäännöstä poiketen 15 kertaa vuodessa. DBC- hoito on aktiivisen liikehoitoon perustuva niskan, olkapäiden ja selän fysioterapiahoito. Hoitavan työterveyslääkärin on arvioitava fysioterapian hoitomääräysten lisäksi fysioterapeutin konsultaation tarve työtekijän työpisteen ergonomian tarkistuksessa ja liikuntaohjeiden antamisessa. Ns. suorakorvausjärjestelmään siirtymisen johdosta henkilö saa itse monista hoitopaikoista suoraan Kelan korvauksen hoitoa maksaessaan. Myös fysioterapian ja DBC- hoidon osalta on siirrytty vuoden alusta yhtäläiseen käytäntöön muiden terveydenhuollon kustannusten korvausten kanssa eli työntekijä hakee itse Kelakorvaukset tai saa hyödykseen Kela korvauksen suoraan hoitolaskua maksaessaan. Maksamisen jälkeen työntekijä hakee VR:ltä omavastuuosuuden itselleen lomakkeella VR Lomakkeeseen on liitettävä Kelan alkuperäinen korvauspäätös, kopiot lähetteestä, maksukuittista ja tositteista. Kuntoremontit VR:llä Kuntoremontti paikkoja on tänä vuonna tarjolla noin 300. Terveydelliset hakuperusteet määritellään aina omassa työterveyshuollossa. Tasapuolisen paikkajaon varmistamiseksi kuntoremonttiin pääsyn edellytyksenä on, ettei hakija ole ollut kuntoremontissa tai Kelan kuntoutuksessa 5 edellisen vuoden aikana Perheleiri Veturimiesliiton perheleiri tullaan pitämään viikolla Paikkana on tuttu ja turvallinen Vuokatin Hovi. Viereisellä sivulla on hakukaavake. Osallistumismaksu on aikuiselta 100 euroa ja lapselta 50 euroa. Ensikertalaiset ovat etusijalla. Sitten ei muuta kuin halukkaat täyttämään lomaketta ja perheineen lomailemaan Vuokatin Vaaroille. Lukumäärää ei ole ko. leirille vielä mietitty, katsotaan kuinka paljon halukkuutta löytyy. 16 Veturimies 1/2006

17 Työsuojelu Perhekuntolomaviikko Vuokatti alustava ohjelma maanantai Majoittuminen Tervetulokahvi ja lomainfo Ulkolenkki- hiihtotunneli, Urheiluopisto, Vuokatinrinteet päivällinen Illanvietto-ohjelmaa kammissa tiistai aamiainen Tietoisku: Painonhallinta Kuntotesti: 2 km:n kävelytesti ( aikaan perustuva ).00- Uinti ja vesijuoksu+ jumppa Vuokattihallissa päivällinen Jousi- ja puhallusputkiammuntaa keskiviikko aamiainen Metsägolf- ja frisbeegolfia päivällinen Kiiking-kisa - virolainen kilpakiikku torstai aamiainen Sählyä ja seinäkiipeilyä Vuokattihallissa päivällinen Illanvietto-ohjelmaa kammissa perjantai aamiainen Musiikkiliikunta Vuokattihallissa Huoneiden luovutus lounas + loppupalaveri Kotiin lähtö Lisäksi voit harrastaa omatoimisesti Vuokatin monipuolisesta tarjonnasta nauttien. Läheltä löytyvät mm. patikkapolut, ratsastustalli, keilahalli, kuntosali, Vuokattihallin sisäliikuntatilat ja uimahalli. Nämä harrasteet eivät sisälly pakettihintaan. Veturimiesten liiton perheleiri Vuokatissa Leirin hinta on 100 euroa aikuiselta ja 50 euroa alle 15 vuotiaalta lapselta. Hinta sisältää majoituksen lomaasunnossa, aamiaisen, päivällisen ja leirin vetäjän palvelut. Osallistumismaksu suoritetaan liiton tilille OKOPANKKI kuukautta ennen leirille lähtöä mennessä, maksun aiheeksi perheleiri. Meno- ja paluuliput hoitaa jokainen itse. Liiton puolesta leirin vetäjä on Markku Vauhkonen ja Vuokatin vetäjänä on Jyrki Makkonen. Leirille valitut saavat kotiin tarkemmat ohjeet varusteista, leirin ohjelmasta ja muista huomioitavista seikoista ennen leirin alkua. Lähetä ilmoittautumislomake maaliskuun loppuun mennessä osoitteella: Veturimiesten liitto, John Stenbergin ranta 6, Helsinki, tai sähköpostilla: marja-riitta.mustonen@veturimiesliitto.fi Ilmoittautumislomake Perheleiri Nimi Osasto Osoite Muut osallistujat: ikä ikä ikä Puhelin Paikka ja aika Allekirjoitus Veturimies 1/

18 UP/ALEKSI VIENONEN Turhuus uuvuttaa. Kuva: Mika Peltonen Turhat työt aiheuttavat uupumusta Pitkät työpäivät, palkattomat ylityöt tai vuorotyö eivät ole suurimpia työuupumuksen aiheuttajia. Uupumista aiheuttavat etenkin erilaiset turhiksi ja toissijaisiksi koetut työtehtävät, selviää valtiotieteen tohtori Jari Hakasen väitöskirjasta. Ihmisillä on Hakasen mukaan tapana jakaa työnsä oikeisiin töihin ja muihin töihin. Työntekijä kokee, että oikeita töitä ovat ne, joihin hänellä on ammattitaitoa ja koulutus. Asiantuntijatöissä motivaatiota vievät turhiksi koetut kokoukset ja palaverit. Jos tekemisen sijaan istutaan jatkuvasti pohtimassa, mitä pitää tehdä, kiristyvät monen hermot. Koulutusta vaativissa töissä työntekijää harmittaa, jos hän joutuu tehtävään, jossa omasta koulutuksesta tai ammattitaidosta ei ole hyötyä. Rakennustyömaalla sähkömiestä ottaa päähän, jos hän joutuu tekemään apumiehen töitä. Levyseppä-hitsaajan motivaatio menee, jos hänet määrätään konttoriin kopioimaan kokouspapereita. Yliopistosta valmistunut turhautuu ja uupuu, jos hänet palkataan ministeriöön määräaikaiseksi kahvinkeittäjäksi. Myös turhaksi koettu paperinpyörittely rasittaa mieltä. Jos sairaanhoitajan työajasta suurin osa menee lomakkeiden täyttämiseen, alkavat käämit kärytä. Lisää imua! Hakasen tutkimus osoittaa, että yksi- toikkoisuus on turhien töiden ohella keskeinen väsähtämisen syy. Kaikkein tärkeintä on työn imu. Sitä lisäävät muun muassa työn itsenäisyys sekä esimiehen tuki ja arvostus. Työn imu on työuupumuksen vastapaino. Raskaat olot jaksaa, jos töissä on tekemisen meininki. Työn imu näkyy tarmokkuutena, omistautumisena ja työhön uppoutumisena. Silloin haluaa myös jatkaa työelämässä pitkään. Kireät aikataulut ja ikävä esimies ovat huono yhtälö. Silloin imu puuttuu. Työn imua lisäävät etenkin ammattiylpeys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Siksi imua on enemmän ammateissa, joihin vaaditaan koulutus ja joissa järjestäytymisaste on korkea. Taloudellinen varmuus tärkeää Työuralla koettu epävarmuus ja taloudellisen toimeentulon niukkuus ovat yhteydessä työuupumukseen ja yleiseen tyytymättömyyteen. Monilla tutkimukseen haastatelluilla ihmisillä työuupumusta edelsivät vuosikymmeniä kestäneet voimavaroja kuluttaneet työolot ja työ- elämän muutokset, kuten työpaikan menetys tai saneeraukset. Suuri ongelma on, että työuupumus ruokkii myös elämän muita huolia. Perhe-elämä alkaa helposti mennä sivuraiteelle, jos mieli on maassa ja henkiset voimavarat vähissä. Uupuneen ja työhönsä kyllästyneen ihmisen elämään saattaa myös luikerrella alkoholi, jolloin syöksykierre jyrkkenee. Tutkimuksen mukaan työuupumusoireiden syvetessä voimavarojen hiipuminen heijastuu myös kodinhoitoon ja vapaa-ajan harrastuksiin. Hakasen mielestä työuupumus on ymmärrettävä henkisten voimavarojen menettämisen kierteenä. Kotiolojen ja yksityiselämän ongelmat synnyttävät työuupumusta, ja työuupumus synnyttää ongelmia yksityiselämässä. Oravanpyörästä irtautuminen ei ole helppoa. Lähde: Hakanen, Jari. Työuupumuksesta työn imuun: Työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reunaalueilla. Helsingin yliopisto, Veturimies 1/2006

19 Työsuojelu Markku Vauhkonen Mikä uuvuttaa veturimiehen? Yön valvominen, pitkä työvuoro, liian lyhyt lepo, tiukka työputki, yksintyöskentely, jatkuva tarkkaavaisuus, onnistumisen pakko, virheiden minimointi, ylityöt, ainakin kaikki nämä ovat veturimiesten riesana. Osaanko olla rennosti työssäni? Osaanko levätä vapaalla? Muistanko huolehtia itsestäni? Miten ikääntyvä kehoni kestää vielä muutaman vuoden ennen eläkkeelle pääsyä? Näitä kysymyksiä varmaan moni pohtii. Yli kolmekymmentä vuotta veturimiehen ammatissa on opettanut paljon. Se on opettanut tekemään vaativaa ja vastuullista työtä, se on opettanut valvomaan, se on opettanut nukkumaan päivällä. On ollut pakko sopeutua epäsäännöllisyyteen, lähtemään silloin kun muut rupeavat kaivautumaan peittojen alle, tulemaan silloin kun ketään ei ole kotona. Oma elämänrytmi on ollut pakko sopeuttaa muiden muun perheen rytmiin. Pienet lapset Muistan kun itselläni lapset olivat pieniä. Heille oli hoitopaikka perhepäivähoidossa. Maksu meni kuukausittain sen mukaan, kuinka monta hoitopäivää kertyi. Luulen samanlaisen tilanteen olleen hyvin monella ammattiveljellä; työvuoron oikeasti yövuoron jälkeen jäi hoitamaan omia lapsia, koska silloin saattoi säästää hoitomaksuissa. Näin tehtiin välittämättä siitä, kuinka oman lepäämisen kävi. Kyllä sitä yhden vuorokauden jaksaa valvoa, oli varmaan ajatuksena. Kyllä yhden, mutta kuinka sen seuraavan vuorokauden kanssa oli, jos piti lähteä taas yöksi töihin. Moni veturimies on varmaan ollut pienten lapsiensa kanssa sellaisessa loukussa, ettei halpaa kunnallista perhepäivähoitoa saanut ansiotasonsa takia, vaan yksityisten hoitopaikkojen maksuista joutui väkisinkin säästämään oman lepäämisen kustannuksella. Kyllä sitä nuorempana jaksoikin. Rakentaminen Monen kohdalle on varmaan osunut oman kodin rakentaminen. Tähän on Mikä olisi avuksi veturimiehen uupumukseen? Ratkaisuja noihin riesoihin pitää osata hakea oman elämän hallinnasta. Veturimies 1/

20 Työsuojelu käytetty sen vuoden kaikki lomat ja muut vapaat, mitä ikinä vain on saanut. Se on ollut rankkaa aikaa. Yleensä koko kesä on rakennettu ja syksyn ja talven tullessa pikkuhiljaa päästy muuttamaan monesti velkaiseen taloon. Sitten vain keräämään ansioita ja lisäpalkkioita, joilla velkaa ainakin alussa koetti lyhentää mahdollisimman paljon. Kyllä sitä nuorempana jaksoikin. Yksintyöskentely Veturimiehen ammatissa tapahtui järisyttävä muutos, kun siirryimme linjallakin yksinajoon. Nyt tätä on ollut jo yli 10 vuotta ja oikeastaan kaikki junat ajetaan yksin. Muutos on vaatinut kokonaan uuden suhtautumisen työhön ja jaksamiseen. Enää ei voi turvata siihen, että kaveri on levänneempi ja hänen kanssaan voi jaksottaa ajotehtävää. Nyt on vain itse oltava koko ajan puikoissa ja mahdollisimman pirteänä. Kun aikoinaan ensikertaa laadittiin yksintyöskentelyn työaikaa rajoittavia säännöksiä, ei koko asiasta oikeastaan tiedetty mitään. Onneksi silloin saatiin aikaan melko tiukat sääntelyt ja vasta kokemusten karttuessa voitiin myöhemmin työaikoja tarkastella hieman löysempään suuntaan. Joka tapauksessa yksintyöskentelyn työajat mahdollistavat todella raskaidenkin työrupeamien tekemisen. Kyllä sitä nuorempana jaksaakin, mutta tätä on jaksettava eläkkeelle asti. Vuorot Työvuorotaulussa on muutakin merkitty kuin työaika. Siellä on vapaa-aika ja lepo- ja vapaapäivät. Mielestäni yksi eniten työvuorotaulun raskauteen vaikuttava seikka on työvuorojen välinen aika. Säännöt vaativat kahden työvuoron väliin vähintään 10 tunnin lepoajan kotona. Tämä on varmaan riittävä silloin kun tehdään suurin piirtein tavallisen työpäivän mittainen työvuoro, 8-10 tuntia. Kun kahden tosi pitkän työvuoron, tuntia väliin jää se sama minimi 10 tuntia, ei kotona pitäisi tehdä mitään muuta kuin lepäillä. Tämä on helpompi toteuttaa silloin kun väliaika on yöllä, jolloin tavallisetkin ihmiset nukkuvat. Entäs kun väliaika sattuukin päivällä? Kyllä sitä kaikenlaista puuhaa on tekemättä ja saattaa olla puolisonkin toimesta järjestetty. Vaikka pitäisi vain levätä jaksaakseen taas lähteä, huomaakin olevansa lumikolan varressa tai ruohonleikkurin perässä, ehkäpä jopa mattopiiskan kanssa pihalla teutaroimassa, että ehtisi tehdä homman- Miehen vaihdevuodet - totta vai tarua? Muuttuva testosteroni ja muut hormonit Testosteronin, miespuolisen hormonin, pitoisuus alkaa laskea jo 40 vuoden iässä, vaikka kliinistä merkitystä laskulla on vasta 50 ikävuoden jälkeen. Keskimäärin testosteronipitoisuus laskee noin 1 % vuodessa, mutta yksilölliset erot ovat merkittäviä. Pelkkä testosteronin taso ei korreloi kliiniseen kuvaan, koska mm. SHBGhormonin taso (Serum Hormone Binding Globulin eli sukupuolihormoneja sitova globuliini) kasvaa iän mukana, ja siten vapaan eli aktiivisen testosteronin taso laskee. Alan julkaisut käyttävät ikääntyvän miehen hormoniongelmasta nimeä Androgen Deficiency of the Aging Male. Myös termiä andropaussi (vrt. menopaussi) on käytetty. Paitsi miespuolisten hormonien eli androgeenien laskua, todetaan myös kasvuhormonin, DHEA:n (dehydroepiandrosteronin) ja melatoniinin sekä jonkin verran myös tyroksiinin laskua. Nämä hormonaaliset muutokset ovat fysiologisia eli normaaliin ikääntymiseen liittyviä. Arvioidaan, että noin joka kymmenes alle 60-vuotias mies potee kliinistä testosteronin ja muitten androgeenien puutosta ja yli 60-vuotiaista noin joka viides. Yllä mainitut hormonit vaikuttavat paitsi miehen sukupuolielimiin, myös lihasmassaan, luustoon, sydänja verisuonielimistöön, immuunijärjestelmään, keskushermostoon ja psyykeen. Miehen hormonaalinen ikämuutos tapahtuu pikkuhiljaa, eikä mies aina miellä oireitaan puutosoireiksi. Väsymys, haluttomuus, ärtyneisyys ja depressiivisyys on helppo panna työpaineitten tiliin. Lisääntynyt vatsanympärys ja heikentynyt lihasvoima johtuvat osittain elämäntavoista, mutta kaikki edellä mainitut oireet voivat viitata myös androgeenien puutokseen. Potenssihäiriötä on joskus vaikea tunnustaa Erektiohäiriöt saattavat ajaa miehen lääkärille. Noin puolella vuotiaista on erektio-ongelmia, mutta valitettavan usein niistä ei haluta keskustella, ei vaimon eikä asiantuntijan kanssa. Tutkimusten mukaan miehillä on taipumus panna tämäkin tärkeä elämän laatuun vaikuttava oire maton alle. Mies saattaa lopettaa seksuaalisen kanssakäymisen mieluummin kuin tunnustaa kykenemättömyytensä. Parannusta on silti tapahtunut: kaikenikäisten miesten potenssihäiriöt ovat saaneet asianmukaista huomiota, ja useita hoitomahdollisuuksia on tarjolla asianmukaisen diagnoosin jälkeen. Lääkehoidosta on apua Mies, joka ei tunne voivansa hyvin, tarttuu usein vahingolliseen omahoitoon eli alkoholiin, tupakkaan ja ylensyömiseen. Kaikilla miehillä, joilla on masennusta tai väsymystä, ei suinkaan ole androgeenien puute, mutta terveystarkastus ja mieskeskeinen konsultaatio saattaisi jo auttaa. Osa miehistä hyötyisi androgeenikorvaushoidosta, testosteronivalmisteita on useita. Lähde: 20 Veturimies 1/2006

21 Työsuojelu sa ennen kuin muut tulevat töistä ja koulusta kotiin. Minut yksintyöskentely on ainakin opettanut lepohuoneella nukkumaan ja käyttämään työvuoron sisään jäävät väliajat yleensäkin lepäämiseen. Että jaksaisi vanhempanakin. Vanheneva mies Kulumat ja kolotukset alkavat vaivata, yhtäkkiä huomaakin olevansa pistetaulukossa etusivulla. Ja kurssikavereita jää jo eläkkeelle. Mieli on kuin kaksikymppisellä, mutta kroppa ei sitä enää tajua. Se on kuin panisi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen luistimet jalkaansa ja yrittäisi olla yhtä nopea kuin silloin. Kokemus on melko karu. Viisainta lienee totutella ajatukseen, että oman jaksamisen kannalta kannattaa kiinnittää itseensä paljon enemmän huomiota kuin nuorempana. Silloin jaksoi aivan eritavalla. Tottahan joka tuutista terveellisiä elämäntapoja meille tolkutetaan: syö hyvin ja säännöllisesti, liiku, ulkoile, nuku, lepää ja jopa laiskottele joskus. Älä stressaa, juo harkiten, vähemmän ainakin. Älä tupakoi. Näissä sitä onkin meidän ammatissa soveltamista. Jos joku vielä tähän saa hommattua itselleen jonkin siviilikriisin, niin johan on jaksamista. Se kun tuo viidenkympin villitys ei taida olla tarua. Ainakin hormonit heiluu kuin vaihdevuosissa. Väsymykseen lääkettä Mikä se sitten olisi avuksi veturimiehen uupumukseen? Ratkaisuja noihin riesoihin pitää osata hakea oman elämän hallinnasta. En rupea enkä osaakaan neuvoa kuinka, mutta asiaan kannattaa varmaan kiinnittää ajoissa huomiota. Jos vaivoja on, niin lääkärit niitä hoitavat kuntoon ja neuvovat miten niitä vältetään. Kannattaa herätä ajoissa. Toinen seikka lienee työhön ja vuoroihin liittyvät asiat. Vanhempanakin pitää jaksaa ajaa yksin yössä. Mitä epäkohtia voisi vuoroista poistaa, miten tehdä työn tekeminen mielekkäämmäksi, kuinka helpottaa omaa jaksamista. Tämä voi olla todella hankalaa, mutta kannattaisi sitäkin miettiä porukalla. Kun sitä nuorempana vielä jaksoi, niin nämä asiat eivät olleet ensimmäisinä mielessä. Nyt tulee jo mieleen, että kannattaako noin tuttua miestä kuin itseään turhan takia kiusata ja väsyttää loppuun. Pääsiäisenä Vuokatissa hiihdellään hohtavilla keväthangilla. Muista varata majoitus ajoissa! Veturimies 1/

22 Työsuojelu Heli Holopainen Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, kotitalousopettajien koulutus Tapaustutkimus veturinkuljettajien ruokailun ja työn yhdistämisestä Tein kasvatustieteen maisteriopintojen pro gradu tutkimuksen Joensuun yliopistoon veturinkuljettajien ruokailun ja työn yhdistämisestä. Haastattelin tutkimukseeni 19 itäsuomalaista veturinkuljettajaa ja selvitin heidän ruokahuoltoaan työssä ja vapaa-aikana. Tutkimus on fenomenologinen tutkimus. Fenomenologia on lähestymistapa, jonka tavoitteena on kerätä tietoja ihmisen elämänkokemuksesta ja tutkia sen perusrakenteita. Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen eli kuvaileva menetelmä, jonka päämääränä on tutkia ja kuvata ilmiöitä mahdollisimman tarkasti siten kuin ne aidosti ilmenevät koettuina. Fenomenologia ei koskaan yllä päätelmiin, eikä sen tavoitteena ole muodostaa teorioita tai malleja eikä liioin kehittää yleistyksiä. Päämääränä on kuitenkin kuvata eletyn kokemuksen rakenne mahdollisimman laajana kokonaisuutena, sisältäen ne merkitykset, joita näillä kokemuksilla on yksilölle. (Burns & Grove 1993, 81, Åstedt- Kurki & Nieminen 1997, ) Fenomenologisessa tutkimuksessa valitaan tutkittaviksi henkilöitä, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä ja jotka ovat halukkaita kertomaan kokemuksistaan. Tiedonantajien määrä jää yleensä melko pieneksi. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2000, 169.) Tämän tutkimuksen lähtökohtaisena tutkimustehtävänä oli kuvailla seuraavia asioita: 1. Millaisia kokemuksia veturinkuljettajilla on epäsäännöllisen työn ja ruokailun yhdistämisestä? 2. Millaisia kokemuksia veturinkuljettajilla on epäsäännöllisen työn ja perheen ruokahuollon yhteensovittamisessa? 3. Millaisia kokemuksia/käsityksiä veturinkuljettajilla on työnantajan ja työterveyshuollon merkityksestä terveysneuvonnassa? Tutkimustulokset Tutkimuksen tuloksissa veturinkuljettajien ruokailutottumukset työaikana näyttivät olevan melko samankaltaiset. Epäsäännöllisten työaikojen koettiin haittaavan ruokailun järjestämistä työvuorojen aikana varsinkin illalla ja yöllä. Päivällä työreissujen aikana oli kuitenkin usein mahdollisuus käydä syömässä lämmin ateria lounaspaikoissa tai muissa ravintoloissa ja tätä mahdollisuutta lähes jokainen haastatelluista käyttikin hyväkseen aina, kun siihen vain oli tilaisuus. Päivällä väsymys ja uupumus tulivat herkästi, jos ei syönyt kunnolla. Ruokailun koettiin myös katkaisevan mukavasti työpäivää ja veturista pois pääsemisen välillä virkistävän. Päivällä ruokailun jälkeinen väsymys koettiin vähäisemmäksi kuin yöllä, jolloin jokainen vastaajista kertoi välttävänsä raskasta ruokailua. Ruokailu on siis kaksiteräinen miekka, jonka kanssa veturinkuljettajat joutuvat työvuosinaan taistelemaan. He sanoivat, että syöminen väsyttää, mutta syömättömyyskin väsyttää, joten tämä aiheuttaa melkoisia pulmia epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien ravitsemuksessa. Käyn syömässä, kun on mahis ja piän evväitä sillon, kun on tarve. Mulla on hedelmiä, leipää, tonnikalaa useesti, jogurttia, siinäpä ne melekein on. Lähes jokainen haastateltava sanoi pitävänsä mukanaan useimmiten sekä päivälle että yöllä eväinä hedelmiä tai ruisleipää, koska kokivat varsinkin yöllä pienten eväspalojen pitävän vireystasoa paremmin yllä kuin raskaamman ruoan. Appelsiinia tai tuommosia, se piristää kyllä niinku yölläkin, ainakin oon huomannu sen. Vapaa-aikana haastatellut veturinkuljettavat pyrkivät ruokailemaan ja elämään muutenkin omien sanojensa mukaan tavallisen ihmisen elämää normaalissa aikarytmissä, mutta vuosien ja vuosikymmenien epäsäännöllinen työaika oli kuitenkin jättänyt jälkensä miesten ruokailuun ja muuhunkin elämään. Toisaalta haastatellut miehet sanoivat, että olipa työpäivä tai vapaapäivä he pyrkivät syömään ainakin sen yhden lämpöisen aterian johonkin aikaan päivästä eli ruoan määrä sinänsä ei suuresti vaihdellut työ- tai vapaa-aikana. No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti on erroo ruuvan laadussa, suurin piirtein samanlaista. Tietysti se on säännöllisempää vapaa-aikana, mutta riippuu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä ja monenko aikaan herree. Tutkimukseen osallistuneista veturinkuljettajista jokainen osallistui jollain tapaa perheen ruokahuollon järjestämiseen. Tässä tutkimuksessa ruokahuollolla tarkoitetaan kaupassa käyntiä, ruoanvalmistusta, ateriointia ja jälkitöitä sekä muita ruokahuoltoon kiinteästi liittyviä tehtäviä. Parisuhteessa elävistä miehistä noin puolet kertoi jakavansa vastuun lähes tasan vaimonsa kanssa. Reilu neljännes vastaajista kertoi osallistuvansa jonkin verran perheen ruokahuollon järjestämiseen, mutta kuitenkin vaimoa huomattavasti vähemmän ja vajaa neljännes kertoi vaimon olevan lähes kokonaan vastuussa perheen ruokahuollosta. Neljä vastaajista kertoi olevansa päävastuussa itse perheen ruokahuollosta. 22 Veturimies 1/2006

23 Työsuojelu tällein niin nämähän ne sitä painottaa ja lehistähän sitä tullee kans luettua. Minusta saisvat kyllä vaikka enemmänkin painottaa noita ruoka-asioita vaikka määräaikastarkastuksissa ja ensiapukoulutuksissa. Kun tämä meijän ammattikunta alakaa olla tämän ikästä niin sitä pitäs painottaa enemmän. Hyvinvoinnin ja ravinnon sekä työaikojen yhteyttä hieman noin puolen haastateltujen joukosta häiritsivät erilaiset ruoansulatusvaivat. Kenelläkään ei ollut mitään kovin isoa vaivaa, mutta närästys ja ummetus olivat yleisimmät veturinkuljettajia piinaavat vaivat. Näillä nähtiin olevan selvä yhteys työaikoihin ja ruokaan ja joku haastateltavista toivoikin työterveyshuollon huomioivan myös nämä vaivat ja niiden ehkäisyn ohjauksessaan. Onhan se tuo, kun ei piäse vessaan ajon aikana niin maha, jos haluvais sillon toimia ja sitten, kun piäsee niin eipä se sitten toimi. Johtopäätökset No, ei voi sannoo että hyvin hirveesti on erroo ruuvan laadussa, suurin piirtein samanlaista. Tietysti se on säännöllisempää vapaa-aikana, mutta riippuu tietysti onko siinä yö ollu alla töissä ja monenko aikaan herree. Lämpönen ruoka kahesti päivässä useammin ja konkreettisemmin työntekijöiden ravitsemusneuvontaan. Eh- syyvvään, kun penskat tulloo koulusta, niin se on neljän viijen aikaan. Molemmat ollaan vuorotöissä, että se tietysti säämiseksi oli monia. Harva halusi otdotuksia konkreettisen neuvonnan li- rajoittaa. Kolomivuorotyössä, että se on taa vastaan pelkkää kirjallista materiaalia, koska se hukkuisi herkästi mui- kyllä, että kumpi sattuu kotona olemaan. Kyllä se meikeläinen on vastuussa. Minä käyn kaupassa. Kyllä, no otti esille ensiapukoulutukset ja määden papereiden joukkoon. Melko moni puoliks tehhään emännän kanssa räaikaistarkastukset, joiden yhteydessä voitaisiin järjestää myös terveys- ruuvat. neuvontaa. Pelkkää työajan ulkopuolista ohjaustilannetta ehdotti vain har- Veturinkuljettajat arvioivat yleisesti oman ravitsemustietonsa tason hyväksi, mutta suurin osa oli kiinnostukettaisi heitä itseään. Moni vastaajisva ja hekin vain silloin, jos aihe kosnut saamaan myös lisätietoa aiheesta. ta sanoi toivovansa työterveyshuollolta tarkempaa ravitsemusohjausta Lisätietoa osa heistä olisi lähtenyt etsimään lehdistä, kirjallisuudesta tai siinä tilanteessa, jos terveydessä ilmenisi jotain häiriötä. Internetistä, mutta moni olisi kääntynyt myös työterveyshuollon puoleen asian tiimoilta. Osa olisi halunnut työterveyshuollon panostavan enemmän, lisestä ruuasta. Työterveyshoitajat On minulla kuitenkin tietoo terveel- ja Vertailtaessa tämän tutkimuksen tuloksia aiempiin työväestön miesten ruokailuun liittyneisiin tutkimuksiin voidaan todeta veturinkuljettajien syövän muun työväestön miehiä huomattavasti terveellisemmin. Terveyttä pidetään myös yleisesti tärkeänä ja vaalittavana asiana, johon veturinkuljettajat kokevat itse voivansa omilla terveysvalinnoillansa vaikuttaa. Työnantajan järjestämiä liikuntapalveluja veturinkuljettajat käyttävät melko aktiivisesti ja kokevat tämänkin olevan yksi terveyttä edistävä tekijä. Kaiken kaikkiaan veturinkuljettajat arvioivat itsensä melko terveystietoisiksi oman käsityksensä mukaan ja tämä näkyy myös päivittäisissä arjen valinnoissa. Veturinkuljettajat osallistuvat myös useammin perheen ruokahuollon järjestämiseen kuin yleensä yli 40-vuotiaat miehet tutkimusten mukaan tekevät. Arkivapaat voivat olla tämän selittävä tekijä, mutta varmuudella sitä ei voida sanoa. Veturinkuljettajat kärsivät samankaltaisista ruoansulatusvaivoista kuin muutkin vuorotyötä tekevät kärsivät. Närästys ja ummetus ovat tutkimusten mukaan myös muiden vuorotyöläisten suurimpia työaikoihin liittyviä terveysongelmia. Veturimies 1/

24 Työsuojelu Markku Vauhkonen CDT suurkulutuksen mittari Tämän vuoden alusta on veturimiestenkin terveystarkastuksen yhteydessä otetaan veren CDT-tutkimus. RHK:n määräämä uusi testi on tarkoitettu alkoholin suurkulutuksen seulontaan. CDT arvo kohoaa alkoholin vaikutuksesta, vain äärimmäisen harvoin muusta syystä. VR:n ylilääkäri Otso Ervastin mielestä CDT arvo on oikeudenmukaisempi tunnistamaan alkoholin suurkulutusta kuin aikaisemmin käytössä ollut GammaGt arvo. GammaGT arvo nousee monesta muustakin seikasta kuin vain alkoholista. Tavallinen ylipaino, veren sokerin nousu aiheuttivat vääriä hälytyksiä. CDT on vain aavistuksen parempi seulomaan alkoholin suurkulutusta, mutta silloin kun CDT on kohonnut, se käytännössä lähes aina johtuu alkoholista. - Päihteiden käyttö, alkoholin suurkulutus, päihderiippuvuus ja alkoholisairaudet on tällä hetkellä erittäin suuri huoli keski-ikäisissä miesvaltaisessa väestössä. Alkoholin keskimääräinen kulutus nousee koko ajan. Aikaisemmin arvioitiin, että suurkuluttajia on noin kymmenen prosenttia, mutta nyt arvioidaan suurkuluttajia olevan kaksikymmentä prosenttia työikäisestä väestöstä. Ervastin mielestä suurkulutus ei vielä haittaa kovinkaan paljon, mutta huolestuttavaa on, että siitä seuraava vaihe on alkoholisoituminen. Pitemmän ajan kuluessa suurkuluttajista huomattava osa alkoholisoituu. Terveystarkastuksissa tavoite on seuloa niitä sairauksia joita pystytään hoitamaan. - Päihderiippuvuus on kolmen merkittävimmän sairauden joukossa, joita kannattaa ja pitää seuloa ja hoitaa, sanoo ylilääkäri Ervasti. Suurkulutus Kuinka paljon saa juoda ennen kuin CDT nousee? Tätä on mahdotonta tarkasti sanoa, mutta aina kun CDT on noussut, on käyttöä liikaa. Ervastin mukaan suurkulutuksen rajana pidetään 26 annosta alkoholia viikossa useamman kuukauden ajan. Se tarkoittaa koria keskiolutta tai kahta pulloa Koskenkorvaa viikossa. Yhdessä viikossa tai yhdellä lomalla ei arvot vielä kohoa. CDT ei poimi kohtuullisia käyttäjiä, eikä poimi kuin puolet suurkuluttajista. Kohtuukäyttöön ei Ylilääkäri Otso Ervasti sanoo, että normaali sosiaalinen- tai kohtuukäyttö ei CDT arvoa nosta ja tällaisia käyttäjiä tämä ei koske. Yhdessä viikossa tai yhdellä lomalla ei arvot vielä kohoa. Ervastin mukaan puututa, kun se tapahtuu kokeita, haastatellaan henkilöä alkohuollossa vapaa-aikana. Työterveysholin käytöstä ja aloitetaan erilaisia havaittuun suurkulutukseen hoitoja. Hoitokeinoja on useita, aluk- puututaan aina. si mini-interventio jossa lääkäri ottaa - Nyt haetaan sairautta esille ja sairaus esille alkoholin liikakäytön. Tämä on voi iskeä ihmiseen lomalla, ko- yllättävän tehokas hoitokeino. Sitten tona vapaa-aikana tai töissä. Sairautta on A-klinikka, AA-kerhot, Myllyhoito ei tee paremmaksi tai huonommaksi ja esimerkiksi Järvenpään sosiaalisairaala se, että se on tullut vapaa-aikana. Päihderiippuvuus jo raskaampana hoitomuo- ja alkoholismi aiheuttaa tona. Jatkoseurannassa selvitetään, aivovaurioita, joka on suurin vaara saadaanko arvoja laskemaan. tässä taudissa. Sitä haetaan esille. Samassa yhteydessä tehdään diagnoosi Tavoitteena on saada ne ihmiset mahdollisesta päihderiippu- joilla arvo on koholla käyttämään vähemmän vuudesta. Mikäli riippuvuus todetaan, alkoholia. seuraa siitä OTV 3 luokitus. Suurkuluttaja ei vielä ole päihderiippuvainen, Hoitoa mutta suurkuluttajaa - Terveydenhuollon tehtävä on nimenomaan pitää seurata, koska merkittävä osa auttaa ihmisiä. suurkuluttajista tulee päihderiip- CDT arvon viitearvo riippuu siitä, puvaisiksi. miten näyte on testattu. Laboratoriovastauksissa - Tauti on sellainen, että se vain on aina viitearvo muka- pahenee, mikäli alkoholin käyttöön ei na ja sen ylittävän tuloksen pitää aiheuttaa puututa. Mahdollisimman tehokas toimia. Kun CDT arvo on ko- hoito, mahdollisimman alkuvaihees- holla, asiat on jo pahasti. sanoo Ervastivitä. sa, silloin siitä on mahdollisuus sel- sanoo Ervasti pitkäaikaisen hoisa, Kohonneet arvot käynnistävät toimenpiteet, tavan lääkärin kokemuksella. jossa tehdään myös muita Jos ihminen motivoituu hoitoon 24 Veturimies 1/2006

25 Työsuojelu Niukkahiilihydraattinen transferriini (CDT) eli desialotransferriini (DST) Runsas alkoholinkäyttö (yli viisi annosta päivässä muutaman viikon ajan) suurentaa veren a-, mono-, di- ja trisialotransferriinivarianttien pitoisuutta eli CDT-arvoa. Arvon puoliintumisaika on 15 vuorokautta, joten se sopii juomisen muutosten seuraamiseen. CDT toteaa herkästi alkoholismin, mutta varhaisen suurkulutuksen toteamisessa sen herkkyys varsinkin nuorilla on vain GT:n luokkaa. Testi kuvastaa alkoholinkulutusta, ei maksavauriota, ja se on siksi spesifisempi kuin GT erottamaan alkoholiperäisen maksavaurion muusta maksavauriosta. Vääriä positiivisia arvoja saadaan primaarissa biliaarisessa kirroosissa, muissa kirrooseissa sekä synnynnäisissä transferriinin poikkeavuuksissa. CDT ja GT ovat yhtä hyviä alkoholismin toteamisessa ja yhtä huonoja suurkulutuksen varhaistoteamisessa. Niiden yhteiskäytöllä herkkyys paranee, mutta spesifisyys huononee. Pekka Heinälä erikoislääkäri, A-klinikkasäätiö huonosti, esimerkiksi käy kerran kuukaudessa suuspoikkeama, jossa tehdään terkauden A-klinikalla ja kolmen kuuveydentilaselvitys. Lisäksi testi otesuuspoikkeama, välein verikokeissa, se ei ole taan jos palaa TEV1-2 työhön yli vuoden tehokasta hoitoa. poissaolon jälkeen. - Vaaditaan ihmisen itsensä halu Arvojen ollessa koholla alkoholin hoitaa asiansa kuntoon. Katkennut jalka käytön lopettaminen puolittaa arvon paranee kipsissä ja tulehdus anti- melko nopeasti, reilussa kahdessa vii- biooteilla, vaikka ei haluaisikaan. kossa. Mikäli alkoholin käyttöä vähentää Tämä sairaus vaatii sitoutumista, ongelman merkittävästi, arvot alenevat myös tunnistamista ja tunnustamista. silloin, mutta ei aivan niin nopeasti. Jos suurkuluttaja siirtyy koh- Mikäli ihminen ei halua hoitoa, voi tuukäyttäjäksi, arvot tipahtavat normaaliksi. syynä olla sairauteen liittyvä kieltoreaktio. Toisaalta pitää muistaa, että Se kuuluu tähän sairauteen ja mikä on suurkuluttajan mielestä kohtuullista se täytyisi koettaa ohittaa. Mikäli ihminen ja mikä on lääketieteellisesti ei aidosti halua hoitoa, hän allekirjoittaa kohtuullista. paperin, joka todistaa tä- CDT käyttäytyy myös siten, että jos män kieltäytymisen. Itsemääräämisoikeus se on kerran ollut kunnolla koholla, on tässäkin asiassa olemassa. arvo nousee herkemmin juopottelusta Arvot alas uudestaan. Tipaton tammikuu on hyvä, koska Kun seurannassa on todettu arvojen Joulu on suurinta alkoholin käyttöaikaa. palanneen normaalille tasolle, todetaan Tällaisen jälkeen on elimistölle hoitomuodon tehonneen ja silloin hyvä antaa levätä. Toisaalta tällaisen asiat ovat kunnossa. Silloin ihminen jälkeen voi tulla taas sellainen ajatus, ei ole päihderiippuvainen ja jatkaa että nythän sitä voi ottaa taas reilummin, töissä normaalisti. Tällöin ylilääkäri joka ei ole hyvä asia. Alkoholin kehottaa hoitavia lääkäreitä pitämään käyttöä pitää pystyä hallitsemaan joka ihmisistä Hippokrateen valan mukaisesti päivä. toteaa Ervasti. huolta ja seuraamaan tilannetta. Tällä hetkellä VR:n henkilöstö hal- Ohjeena on, että työterveysasemalla litsee paremmin alkoholin käyttönsä kolmen, neljän kuukauden välein otetaan kuin Ervastin uran alkuaikoina. Tässä CDT arvo ja tarkistetaan tilanne. on tapahtunut valtava kehitys. Valitet- Hoitoa myös jatketaan, mutta tämä jää tavasti työyhteisöissä on alkoholiongelmaisia lääkäreiden tapauskohtaisesti arvioitavaksi. aina, vuodesta toiseen, vaikka heidän määrä on vähentynytkin. CDT arvo tutkitaan kaikilta taloon tulevilta, määräaikaistarkastuksissa niiltä, joiden työssä vaaditaan joko Rankin tie TEV 1tai TEV 2 luokka. Muiltakin tutkitaan, Mikäli päihderiippuvuus todetaan, mikäli epäillään suurkulutusta kyseessä on paha sairaus, eikä esimer- ja aina kun on sellainen junaturvallikiksi ajotehtäviin enää pääse. TEV määräykset puhuvat päihderiippuvuudesta, joka vaarantaa liikenneturvallisuutta. On olemassa myös päihderiippuvuutta, joka ei vaaranna liikenneturvallisuutta. Tämä tarkoittaa niitä ihmisiä, joilla on todettu päihderiippuvuus jossakin elämän vaiheessa, mutta he eivät enää käytä alkoholia lainkaan. Päihderiippuvuusdiagnoosi säilyy loppuiän, mutta päihderiippuvainen voi olla hoidettu on niin, ettei hän käytä alkoholia ollenkaan. TEV oikeudet voi palauttaa, kun päihderiippuvainen on ollut kaksi vuotta todistetusti absolutisti. OTV3 ei ole pysyvä luokitus, ellei ole tullut aivovauriota. Päihderiippuvuuden toteamisen jälkeen ja vuoden mittaisen alkoholin käytön lopettamisen jälkeen voidaan ryhtyä tutkimaan, kuinka aivot ovat kestäneet alkoholin liikakäytön. Mikäli asiat ovat kunnossa, voi toisen vuoden aikana hakea RHK:lta erivapautta voidakseen palata junaturvallisuustehtäviin. Tälläkin tavalla henkilöitä on palannut työhön. Mahdollinen aivovaurio tutkitaan kun päihderiippuvuusdiagnoosia tehdään. Tässä tutkimuksessa mitataan muistia, havaintotoimintoja ja muuta ja sen tekee neuropsykologi. Alkoholin aiheuttamat muutokset ovat hyvin tyypillisiä ja ne kohdistuvat tiettyihin aivolohkoihin ja tiettyihin aivotoimintoihin, näin ne pystytään tunnistamaan. Osa vaurioista on palautuvia. Tutkimuksissa käytetään myös magneettikuvausta selvittämään aivojen kokoa. Mikäli aivot ovat surkastuneet, palautumista ei enää tapahdu. TEV luokan pysyvät muutokset eivät ole hatusta tempaistuja, vaan aina löytyy selvä peruste. Tutkimusten ajaksi voi luokka määräaikaisesti pudota. Normaali käyttö Lopuksi Otso Ervasti toteaa, Se joka käyttää normaalisti ja kohtuudella sekä se joka käyttää satunnaisesti isohkojakin määriä, mutta ei ole suurkuluttaja eikä päihderiippuvainen, voi aivan huoletta ja turvallisin mielin mennä määräaikaistarkastuksiin. Se, jolla on alkoholin kanssa oikeita vaikeuksia, toivottavasti havaitaan ajoissa ja hoidetaan. Se on ennen kaikkea henkilön itsensä etu. Hoitomahdollisuudet ovat hyvät. Veturimies 1/

26 Työsuojelu Testaamaan Osoitteesta löytyy tammikuun alusta lähtien mm. testi, jolla voi arvioida omaa alkoholinkäyttöään ja sen vaikutuksia työkykyyn ja työilmapiiriin, kosteusmittari, jolla voi laskea tunnit selviämiseen alkoholinkäytön jälkeen, tarinoita työelämän kosteista ilmiöistä ja mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan alkoholiasioiden käsittelystä työpaikalla. Lisäksi nettisivuilla on ohjeita niille, joille alkoholinkäyttö on tai on muodostumassa ongelmaksi, ajankohtaista asiaa ja HUUGO-peli. Myöhemmin keväällä sivuilla avautuu myös luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille suunnattu työkalupakki, joka sisältää kaiken tarpeellisen tiedon ja työkalut alkoholihaittoja ennalta ehkäisevästä toiminnasta työpaikoilla. HUUGO on SAK:n ja Elämäntapaliiton yhteispro jekti. HUUGOssa on mukana 14 SAK:laista ammattiliittoa: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Kemianliitto Metallityöväen Liitto Palvelualojen ammattiliitto Posti-ja logistiikka-alan unioni Puuliitto Rautatieläisten liitto Rautatievirkamiesliitto Suomen Elintarviketyöläisten Liitto Suomen Merimies-Unioni Sähköalojen ammattiliitto Veturimiesten liitto Viestintäalan ammattiliitto Keskustelua ja palautetta Mikäli edellä olevien sivujen aiheet jäivät askarruttamaan ja Sinulla on jotain annettavaa palautteen muodossa, otan palautetta vastaan osoitteissa: Moderni tekniikka tarvitsee verkkoja. tai postitse: Markku Vauhkonen Kesäkatu Pieksämäki Julkaisen palautteita ja keskustelua seuraavassa veturimies-lehdessä. Palaute mieluiten sähköpostilla, nimellä tai nimimerkillä. Toimittaja 26 Veturimies 1/2006

27 Juhani Kääriäinen Jussin Pussi Ihmiskeskeistä tekniikkaa? Yhteyksistä syntyy yhteiskunta. (Eero Silvasti) Vanha tekniikka työllistää thaimaalaisessa veturissa kaksi miestä. Filosofi Timo Airaksisen kirja Ihmiskoneen tulevaisuus (2006) jatkaa puhetta tekniikan hiljaisuudesta, jota hän kävi jo edellisessä teoksessaan Tekniikan suuret kertomukset: filosofinen raportti (2003). Airaksisen kirjan pointti saattaisi olla tekniikan salakavaluus. Tekniikka pyrkii kehittymään kaikessa hiljaisuudessa, ja se tekee maailmastamme vähitellen tekniikan valtakunnan. Se myös ottaa haltuunsa ihmisen, josta kehitetään biokone (piikoneesta poiketen), kyborgi, jonka käyttöliittymä kytkee yksilön toiminnot suoraan verkkoon, osaksi itseään. Olemme meihin elimellisesti kytkettyjen käyttöliittymien päässä kyborgiudesta. Ihminen alustanaan toimiva biokone on yhtäältä kaukana, mutta toisaalta niin lähellä, että siihen tarvittava tekniikka on periaatteessa olemassa. Tekniikan invaasio etenee hiljalleen ja tekee meistä entistä riippuvaisempia tekniikasta ja sen sovellutuksista. Elimellisen ja psyykkisen riippuvuuden ero on virtuaalisuuteen piirretty viiva. Missä vaiheessa tekniikan maailmanvalloitus on? Käytännössä länsimainen ihminen on jo letkuissa koko elämänkaarensa. Jos liittymät irtisanotaan, eläminen käy hankalaksi ja loppuu monelta urbaanilta seikkailijalta. Vaikka käyttöliittymät ovat vielä pääosin kehon ulkopuolella, sitovat ne meitä niin fyysisesti kuin henkisestikin Suureen Verkostoon. Esimerkiksi kännykän unohtuminen kotiin latauslaitteeseen aiheuttaa huonomuistiselle psykofyysisiä kärsimyksiä, puhumattakaan sosiaalisista paineista. Tekniikka hiipii hiljaa autoon, työpaikalle ja kodin jokaiseen huoneeseen. Uusi tekniikka otetaan halulla vastaan. Airaksinen väittää, että jokaisessa meistä asuu pieni Robocop - tuo piirrossankari, joka teknisten siirrännäisten avulla ylittää inhimilliset rajansa. Teknisesti viritetty sankari on kuitenkin vielä vajavainen, koska se ei ole verkottunut toisten biokoneiden kanssa. Tekniikka on hiljalleen syöpynyt niin syvälle ihmisen elämään, ettei häntä pysty erottamaan siitä, Airaksinen esittää. Nuo harmittomalta näyttävät piisiruja sisältävät laitteet ovat siis käytännöllisesti katsoen tehneet meistä kyborgeja. Airaksisen kirjan muurahais- ja mehiläisyhdyskunta vertaukset, jossa yksinkertaiset yksilöt muodostavat verrattain monimutkaisia pesäyhteisöjä, kääntävät katseen väkisin omaan työyhteisöön. Rautatiet on ollut edelläkävijä verkottumisessa. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vuoksi tarvittiin kattava viestiverkko. Nykyään liitymme informaatioverkkoon, jotta voisimme olla yhteydessä Suureen Pesään, joka ohjaa ja haluaa olla informoitu kaikista sille tärkeistä asioista. Yksilöinä emme ole mitään, olemme pelkkiä nollia, vasta verkostoon liittyneenä tulemme todelliseksi, ykkösiksi ja nolliksi, yhteisön kannalta merkityksellisiksi. Tämän saman voinee jokainen hyönteistutkija allekirjoittaa tutkittavistaan. Tekniikan yhteiskunnallinen merkitys on sen sekä taloudellisen hyvän että tuotannollisen määrän ja laadun edistämisessä. Suuret taloudelliset investoinnit tekniikkaan ja sen kehittämiseen perustellaan tulevaisuuden hyödyillä. Tekniikan on annettava kehittyä, jotta tietty jatkumo säilyisi. Tekniikan on annettava kehittyä myös siksi, että se ottaa vähitellen hoitaakseen sellaiset valvontatehtävät, jotka eivät ihmisiä kiinnosta, kuten metrokuskin hommat. Metron automaattiohjaus ei ole tämän kehityksen päätepiste! Tekniikan luomat virtuaaliset väylät eivät johda minnekään vaan pyrkivät ylläpitämään itseään: myymään tekniikan avulla uutta tekniikkaa, perustelemaan tekniikan avulla uuden tekniikan tarpeellisuutta. Yhteiskunta vaihtoehtoja tarjoavana poliittisena areenana katoaa koneen arpomiin näennäisvaihtoehtoihin. Ihminen voi osallistua yhteiskunnan toimintaan, mutta hän ei voi muuttaa sitä. Ihminen on lopulta yksin valitsemassa palvelua, jonka vaihtoehdot on jo valittu: Valitse yksi, jos haluat äänestää. Valitse kaksi, jos haluat antaa palautetta Tekniikan itsenäistymisessä piilee kuitenkin inhimillisesti ajatellen mahdollisuus, jonka Airaksinenkin huomaa ja jonka jokainen työtätekevä ainakin sisimmässään tajuaa. Orjuuttava ihmisiä rattaisiinsa murskaava tekniikka on keskentekoista tekniikkaa. Todellinen tekniikka vapauttaa ihmisen työn ikeestä ja ajattelemasta tekniikkaa ja teknisiä järjestelmiä, jotka ovat muutenkin vaikeasti tajuttavia. Kun tekniikkaa lopulta vapautuu ihmisen hallinnasta ja verkottuu sekä uusiintuu itsenäisesti, vapautuu myös ihminen koneiden pakkotahtisuudesta filosofoimaan ja nauttimaan haluamistaan asioista kuin antiikin ateenalainen eliitti konsanaan. Veturimies 1/

28 Kentältä Teppo Nurminen Väärin tuotettu sanoi tuotantopäällikkö. Odotukset korkealla Eräänä päivänä noin vuosi sitten työpaikalle tullessani oli yleensä melko rauhallisessa Imatran talliparlamentissa käynnissä kiihkeä keskustelu. Tunnelma oli kuin tupaillassa, täynnä innostusta ja intohimoa. Joukkojen keskuuteen oli levinnyt huhu jostain uudesta, nykyaikaisesta palkanlisästä, joka tulee paksuntamaan koko henkilökunnan tilipussia. Jipii! Tulospalkkio on tullut! Ja positiivista tulostahan VR on jauhanut jo vuosikaupalla. Viimeinkin työntekijät pääsevät rohmuamaan känsäisillä kourillaan tuota runsasta rahasäkkiä. Nyt siis tulee ilmaista ja helppoa mammonaa kaikille ja oikein suokuokalla. Innokkaimmat kai selailivat jo saksalaisten laatuautojen mainoksia tai etsivät sopivia pörssisijoituskohteita. Voi voi, niinhän sitä luultiin, silloin. Totuus oli toinen. Tulokset matalalla Koko tulospalkkio on ammattiliitoille oikeastaan aika hankala juttu. Asiaa käsittelevissä materiaaleissa puhutaan hieman harhauttavasti tulospalkkiosopimuksesta, vaikka yhdenkään ammattiliiton johtomiehen sulkakynä ei ole moista paperia kastellut. Kysymys ei siis ole mistään työehtosopimuksesta. Työnantaja on vain hyvää hyvyyttään yksipuolisesti päättänyt maksaa työntekijöille pientä palkanlisää, mikäli tietyt tulos- ja toiminnalliset tavoitteet vuoden aikana täyttyvät. Siinä se on koko idea yksinkertaisuudessaan. Asia on kyllä annettu liitoille YT-kokouksessa tiedoksi, muuta roolia ei AY-pampuilla tässä ole. Heitä on siis turha syyttää, jos odotettu rahasäkki jäi saamatta. TES määrittää työehtojen minimitason, mutta ei ammattiliitto oikein voi kieltää työnantajaa maksamasta sen päälle ylimääräistä, jos se haluaa, vaikka maksuperusteissa ei järkeä nähtäisikään. Mikäli taloon jäisi tilivuoden jälkeen kovin runsaasti ylimääräistä riksaa jaeltavaksi sinne sun tänne, voisi tietysti herätä kysymys siitä, miten hyvin etujen ulosmittaamisessa TES neuvotteluissa on aikanaan onnistuttu. No, nythän ei oltu maksutapahtumaa lähelläkään. Ehkä hyvä niin, läheltä piti tapaus olisi voinut jäädä harmittamaan. Tuplahuti Kaksiteräisellä miekalla on paha huitaista, siinä helposti ainakin toinen isku menee ohi. VR:n tulospalkkiojärjestelmä on juuri tällainen väline. Tosin siinä tuli viime vuonna huti molemmilla sektoreilla. Paperiteollisuuden työselkkaus rokotti kuljetusyrityksemme bisnestä niin pahasti, että palkkionmaksun laukaisevaa tulosta ei saavutettu. Maton rahapotin alta veti siis täysin talon ulkopuolinen syy. Mutta eipä hyvä tulos mitään olisi auttanutkaan. Viivan alle jäävä ei meillä yksin riitä maksuperusteeksi. Järjestelmään kuuluvaan toiseen vaatimusosioon on leivottu sisälle vaikka minkälaista ja monen moista ammattiryhmäkohtaista toiminnallista vaatimusta, joiden on myös täytyttävä, ennen kuin roposet kouraan kolahtavat. Näissäkään vaateissa ei kovin hääppöisesti onnistuttu. Se ei siis pelkästään riitä, että tuotetaan tulosta. On myös tuotettava tietyllä tavalla. Hau hau! Tuotantovälineet yhteiskunnan haltuun! huusivat proletaarit mielenosoituksissa ennen vanhaan. Palkkausjärjestelmät työnjohdon välineiksi! lausahtaa työnantajamme nykyään. Tähän lauseeseen sisältyy se, mihin systeemillä on pyritty. Rahan voimalla yritetään ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan. Ei ole olemassa ilmaisia lounaita eikä ilmaisia tulospalkkioita. Edesmennyt pääluottamusmies Matti Korpihalla ei ollut tulospalkkioiden ystävä. Hän vertasi niitä usein koirankoulutukseen. Makupalojahan siinäkin tarvitaan, mutta kun joku uusi temppu on tarpeeksi hyvin opittu, voi herkun pikkuhiljaa jättää pois, homma toimii pian hyvin ilman sitäkin. Näin siinä saattaa ajan saatossa tulospalkkioillekin käydä. Toiminnallisissa tavoitteissa saattaa piillä hyvinkin asioita, jotka nyt näyttävät vaikeilta saavuttaa, mutta tekniikan kehittyessä ja maailman muuttuessa nämä temput voivat joskus kuulua normaaliin jokapäiväiseen toimintaan. Mahdetaanko niistä sitten enää kenellekään erikseen mitään vaivanpalkkaa maksaa? Mutta sitten keksitäänkin tietysti uudet, entistä haastavammat tavoitteet, joiden perässä taas juostaan hiki otsalla monia vuosia, ennen kuin ne saavutetaan. Joku tässä systeemissä nyt mättää. Oravanpyöräefektiltä ei voi välttyä. Jotenkin rehdimpää ja yksinkertaisempaa olisi vain tarkistaa viivan alle kertynyt tulos ja laittaa rahat jakoon, jos aihetta ilmenee. Henkilöstöä kannustavia ja palkitsevia järjestelmiä olisi toki tarjolla muitakin. Imatran osasto teki jo noin kymmenisen vuotta sitten valtuustoaloitteen henkilöstörahaston perustamiseksi. Sen kannattaja olen edelleen ja tietääkseni jotain alustavaa selvitystyötä on asian suhteen tehtykin. Onneksi en tulospalkkion toivossa alkanut häntää heiluttaen ja kieli poskella kiertämään omaa agility rataani sen kovempaa vauhtia kuin ennenkään. Mahtaisi nyt vähän harmittaa. Rahastus käyntiin Järjestelmän tarkoitus on siis kannustaa ja ohjata henkilöstöä oikeansuuntaiseen toimintaan. Otetaanpa suuren- 28 Veturimies 1/2006

29 Nämäkin pyörät pyörimään, saisikohan sitten tulospalkkion, vai johtaako se oravanpyöräefektiin. nuslasi käteen ja katsotaan mitä jokainen veturimies voisi tehdä palkkionsa eteen. Ensin tietysti tämä tulospuoli. Sitä edesautamme parhaiten tekemällä jokainen työmme mahdollisimman hyvin, mutta niinhän olemme tehneet tähänkin saakka. Sitten nämä toiminnalliset tavoitteet. Ensimmäiseksi meidän kaikkien kannattaisi heti yhtenä miehenä rynnätä valtakunnallisen työvuorosuunnittelijan konttoriin tekemään itsellemme tehokkaampia työvuoroja. Tästä voisi kilahtaa pussiin 0,4 % palkkio, mutta vain keskitetystihän näihin asioihin voi vaikuttaa. Tallipäivystäjien kannattaisi samalla reissulla tehdä omia vuorotaulujaan lyhentäviä, leikkaavia ja supistavia esityksiä. Jos tätä työmäärää saadaan supistumaan tuntia jaksossa, tulisi mahdollisuus 0,8 % suuruiseen tapporahaan. Eli siitä vaan kaverin nahkaa myymään. Harmi vain, että vetopalvelupäällikkö saisi tästä teosta vieläkin muhkeamman tilin. Ratapihakuljettajien työvuoroista kannattaisi rapsaista pois kaikki tyhjien vaunujen siirtelyyn kuluva aika, vain kuormatut vaunut otetaan tulospalkkiossa huomioon. Liikenteen täsmällisyys on tietenkin järjestelmässä mukana. Hyvissä ajoin ennen jokaista opastinta onkin nyt syytä ottaa yhteyttä liikenteenohjaajaan ja muistuttaa häntä laittamaan ajoissa värit päälle. Muutenhan emme voi junaa täsmällisesti kuljettaa. Jos eteen annetaan jotain kirjallisia mielipidetiedusteluja, niin niissä VR työnantajana kannattaa haukkua alimpaan helvettiin. Henkilöstötutkimuksen työtyytyväisyyskyselyn tulokset vaikuttavat nimittäin myös tulospalkkioon, mutta vain esimiesportaan osalta. Kiusa se on pienikin kiusa. Kaikenlainen ylitöiden tekemien pitää heti lopettaa ja kaikki peruutetut työvuorot on käytävä työpaikalla istuskelemassa täyteen. Näin saadaan tuntitilastoista häviämään ns. hukatut resurssit, jotka tekevät rahan tulolle hallaa. Jokunen juna siinä saattaa ajamatta jäädä, mutta mitä väliä sillä on silloin kun tulospalkkioita jahdataan. Näitä tavoitteita kohti siis jokainen, määrätietoisesti, mars mars. Veturimies 1/

30 Vapaa-aika Nauru pitkästä ilosta Laiskat konduktöörit Anteeksi Savon suunnalla matkusti pakettina kotia kohti pari väsynyttä veturimiestä. Samaan vaunuosatoon tuli äiti teräväpäisen kouluikäisen poikansa kanssa. Nukkuvat veturimiehet herättivät pojan kiinnostuksen ja hän sanoi äidilleen: -Kato äiti miten laiskoja konduktöörejä tässä junassa on. Tarvitaankohan me lippuja ollenkaan. Edellisessä veturimies-lehdessä oli tällä palstalla vitsi, jossa mainittiin henkilön etunimi. En ajatellut asiaa tarpeeksi ja tulin tahtomattani loukanneeksi Massimo Gerardia. Mielestäni olen anteeksipyynnön velkaa ja sen haluan tehdäkin. Olen viitannut aiheettomasti yksityiseen henkilöön ja hänen toimintaansa. Pyydän vilpittömästi anteeksi tapahtunutta kömmähdystä. Markku Vauhkonen toimittaja veturimies lehti 30 Veturimies 1/2006

31 Kentältä Kuva on keväältä 1981, leiriläiset kapuavat Isokurusta Karhunjuomalammen suuntaan. Lähes kaikki leiriläiset ovat letkassa, laskettelijoita ei silloin kovin montaa ollut. Varusteet ovat 25 vuodessa muuttuneet, samoin muotijuoma joka silloin oli Ruskaa pakkasessa. Risto Holopainen LATUA liiton eläkeläisjäsenille Latua tai kanta halki! -huuto saattoi kuulua hiihtäjän takaa siihen aikaan kun latu-ura ei muistuttanut moottoribaanaa. Yksi luonnonlatu palveli molempiin suuntiin, vastaantulijalle annettiin puoli latua, mutta ohittajalle oli viisainta antaa koko latu, että puusuksen kanta säilyisi ehjänä. Tällainen luonnonlatu löytyy vielä Pyhätunturilta, kansallispuiston alueelta. Yksi reittivaihtoehdoista kulkee Isokurun ja Pyhänkasteen putouksen kautta Karhunjuomalammelle ja Huttuloman tuvalle. Reitti on mieleenpainuva eikä varmasti sovi luisteluhiihtoon. Moni veturimies on tämän ladun hiihtänyt liiton hiihtoleireillä ja vähintään yhtä moni haluaisi hiihtää sen porukalla uudestaan. Otan omintakeiset valtuudet eläkkeellä olevien veturimiesten ja monen paljon käytetyn nimimerkin - Yksi monien puolesta, Huutavan ääni korvesta, Oikeuksia eläkeläisille ja Kuva olisi kiva yllätys, - puolesta esittää, että Veturimiesten liitto järjestäisi liiton eläkeläisjäsenille, silloin tällöin, hiihtoleirin Pyhätunturille eikä ruskaleirikään olisi pahitteeksi. Olen sen verran ollut mukana, että tiedän että joku ärähtää heti, ettei liito ole mikään eläkeläisjärjestö ja eläkeläiset järjestäköön menonsa itse! Niinhän ne paljolti tekevätkin, mutta veturimiehet ovat kuitenkin ammattikunta, joka on hyvin itsenäinen ja hyvin yhtenäinen ja monet haluavat pitää yhteyttä vielä eläkkeelle jäätyäänkin. En tiedä miten suuri prosentti eläkkeelle jääneistä maksaa eläkeläisjäsenmaksua, mutta uskon että suurin osa. Mielestäni liiton kannattaisi vaalia tätä yhtenäisyyttä. Eläkkeellä olevat veturimiehet ovat työvuosiensa mittaan olleet perustamassa sitä taloudellista vakautta mikä Veturimiesten liitolla nykyään on. Väheksymättä niitä etuja mitä liiton eläkeläisjäsenillä on (esim. liittovakuutus), en pidä liiton taloudelle liian suurena taakkana aktivoida eläkeläisjäseniään tällä terveellä tavalla pitämään yhteyttä liittoon ja vanhoihin työtovereihin. Tuskin leirin järjestäminen veisi myöskään liian suuria voimavaroja siitä niin tärkeästä edunvalvontatyöstä mitä liitto jäsentensä eteen tekee. Vetäjiä tällaiselle leirille löytyy varmasti eläkkeelle jääneistä ja ehkä joku liiton hallituksen jäsenkin joutaisi päivän tai pari kulkemaan mukana, kertomaan liiton kuulumisia ja ehkä kuuntelemaan mitä eläkeläisillä on sydämellään. Sitä, miten valinta hakijoiden joukosta tehtäisiin, en osaa sanoa, mutta ehkä arpa ratkaisisi? Uskon että Veturimiesten liiton hallitus ottaa asian esityslistalleen, suosittelee asiaa valtuustolle, joka seisomaan nousten ja käsiä taputtaen hyväksyy leirien järjestämisen. Näin menetellen vuoden 2007 keväällä iloinen ukkojoukko hiihtelee Pyhätunturin rinteillä ja kertoo toisilleen vaikkapa tällaisia juttuja: Mikä ero on Koff villa ja Lapin kullalla? Vastaus: Lapin kulta voi soittaa reissun jälkeen kotiin. Lapin miehet olivat tulleet Helsinkiin kansallispuvuissaan, hymyssä suin heiltä kysyttiin, että korkeita talojako ne lapin miehet ovat tulleet katselemaan? - Met tulimma katsomhan, että minkä näköisiä on ne miehet, jotka lähettävät eukkonsa joka kevät Lappiin naitavaksi. Kirjoittaja on joskus päässyt huipulle saakka. Veturimies 1/

32 Vapaa-aika Veturimiespilkit 2006 Veteraanisarjan voittaja, yleismestari, suurimman kalan onkinut, mukana toiseksi tulleessa joukkueessa Viljo Kankareen tyylinäyte. 32 Veturimies 1/2006

33 Vapaa-aika Lähtöä odotellessa, tässä vaiheessa kaikki on vielä mahdollista. Tänä vuonna oli Turun osaston vuoro järjestää liiton pilkkikisat, ne pidettiin Kisaisännät olivat valinneet kisapaikaksi Naantalin edustan vesialueen, muumimaailma-huvipuiston ympäriltä. Kisapaikka ei muuten ollut mikä tahansa lahdenpohjukka, sillä osa kisavesistä oli muumimamman (tämän toisen, vasta vaaleilla valitun) mökkirantaa. Itse mökki oli kauempana rannasta, Kultarannankin nimellä tunnettu hulppea kesänviettopaikka Sääennustus lupaili auringon paistetta pilkkijöiden iloksi mutta toisin kuitenkin kävi, aamulla oli lumisade. Päivän vanhetessa sade kuitenkin hellitti ja kisa käytiin pilvisessä suojasäässä, lämpötila oli asteen pari miinuksen puolella. Kisoihin osallistui 78 kilpailijaa, 48 yleiseen, 11 eläkeläisten(yli 55v.) ja 19 veteraanien(yli 65v.) sarjaan. Ahventa jään alta nousi neljän tunnin aikana yhteensä 83,703 kg. Yleisensarjan voiton vei Iisalmen Jouni Toppinen kg saaliilla, 2. Juha- Pekka Kuusisto Tampereelta kg, 3. Ilpo Tolonen Kuopiosta 4,866 kg. Yleisensarjan saaliin yhteispaino 55,416 kg. Eläkeläistensarjan kolme parasta olivat 1. Paavo Keto Pieksämäki 2,430 kg, 2. Keijo Mettälä Kouvolasta 2,142 kg, 3. Kyösti Mäyränen 1,162 kg. Eläkeläistensarjan saaliin yhteispaino 8,936 kg. Veteraaniensarjan kolme parasta olivat, 1. Viljo Kankare Turusta kg, 2. Antti Anttila 2,044 kg, 3. Jorma Kauranen Helsingistä kg. Veteraaniensarjan saaliin yhteispaino 19,351 kg. Joukkuekisaan osallistui 21, kolmehenkistä joukkuetta, joista parhaaksi nousi Tpe3 11,354 kg saaliilla. Joukkueessa onkivat Juha-Pekka Kuusisto, Pekka Välkki ja Ari Sipiläinen. 2. Tku3, Viljo kankare, Yrjö Laamanen, Seppo Prinkkilä 10,267 kg. 3. Ilm1, Jouni Toppinen, Osmo Rossi, Voitto Pehkonen kg, Kisojen yleismestarin tittelin vei Turun Viljo Kankare suurimmalla saaliilla 8,475 kg, samalle miehelle meni myös suurimman kalan palkinto, 366 g ahvenella. Vuoden 2007 kisat järjestää Rovaniemi. HUOM! HUOM! Aikaisemmasta tiedosta poiketen tämän vuoden rantaongintakilpailut eivät ole Tampereella vaan Kuopiossa. Turun Viljo Kankare on tuonut kisojen suurimman saaliin punnittavaksi, 8,475 kg ahvenia. Samasta pussista löytyy myös suurin kala 366 g. Veturimies 1/

34 Vapaa-aika Yleinen sarja: Tulokset: 1. Toppinen Jouni Ilm 6910g 2. Kuusisto Juha-Pekka Tpe 5086g 3. Tolonen Ilpo Kuo 4866g 4. Välkki Pekka Tpe 4738g 5. Lahtinen Terho Kv 3010g 6. Lilja Taito Hki 2600g 7. Sävilammi Tapio Tpe 2200g 8. Jalkanen Tapani Hki 1724g 9. Poikolainen Ari Pm 1698g 10. Perttunen Juha Kv 1696g 11. Mattila Kauko Kv 1652g 12. Laakkonen Markku Kuo 1626g 13. Vaajamo Harri Pr 1542g 14. Sipiläinen Ari Tpe 1530g 15. Laamanen Yrjö Tku 1338g 16. Niemivirta Juha Imr 1166g 17. Parviainen Seppo Imr 1144g 18. Markkanen Jukka Pm 1132g 19. Kemppainen Juhan Kuo 1110g 20. Hyyryläinen Timo Kv 1090g 21. Arola Urpo Kv 1012g 22. Sainio Jukka Tku 738g 23. Törmälä Risto Jy 652g 24. Airaksinen Matti Ilm 642g 25. Lukander Markku Kv 542g 26. Härkönen Esa Kv 492g 27. Eliala Mauri Pm 458g 28. Ketola Jorma Tku 444g 29. Salo Vesa Hma 342g 30. Virtanen Timo Jy 334g 31. Kunnari Eero Roi 306g 31. Juntunen Jukka Ilm 306g 33. Pietilä Harri Tku 268g 34. Latvala Antti Kv 240g 35. Skippari Jyrki Hma 202g 36. Reijola Markku Kv 182g 37. Sammela Tuomo Roi 166g 38. Juopperi Seppo Roi 164g 39. Lintukangas Eero Kv 68g 40. Alitalo Reijo Rma 0g 41. Kiviniemi Markku Rma 0g 42. Koski Aarre Roi 0g 43. Mäkeläinen Pasi Tku 0g 44. Toivonen Matti Tku 0g 45. Rajala Pertti Tku 0g 46. Keinänen Vesa Tku 0g 47. Kuusisto Matti Tku 0g 48. Suutarinen Jukka Tku 0g 8. Mökkönen Keijo Pm 412g 9. Kuustonen Raimo Hki 230g 10. Rannanmaa Hannu Rma 146g 11. Pöntinen Osmo Tku 124g Veteraanit: 1. Kankare Viljo Tku 8475g 2. Anttila Antti Pri 2044g 3. Kauranen Jorma Hki 1294g 4. Pärssinen Eino Tpe 1286g 5. Rossi Osmo Ilm 856g 6. Virtanen Urho Hki 752g 7. Partanen Seppo Ilm 658g 8. Varis Erkki Hki 622g 9. Sorvali Teemu Hki 614g 10. Lindblom Kauko Pm 436g 11. Kinnunen Tapio Jy 420g 12. Pehkonen Voitto Ilm 418g 13. Pöyhönen Kalevi Ilm 370g 14. Laitinen Tapani Hki 334g 15. Mykkänen Risto Ilm 296g 16. Koponen Pentti Kv 206g 17. Merjokari Juhani Hki 150g 18. Soronen Tauno Hma 78g 19. Laulainen Reijo Hma 42g Eläkeläiset: 1. Keto Paavo Pm 2430g 2. Mettälä Keijo Kv 2142g 3. Mäyränen Kyösti Hki 1162g 4. Puumala Tarmo Tku 664g 5. Mutanen Pentti Hki 610g 6. Nyman Raimo Hki 562g 7. Prinkkilä Seppo Tku 454g Raimo Nyman Helsingistä, kokeilee onko ahven syönnillään Kultarannassa. 34 Veturimies 1/2006

35 Vapaa-aika Joukkue: 1. Tpe g Kuusisto Juha-Pekka Välkki Pekka Sipiläinen Ari 8. Kv2 3554g Perttunen Juha Mattila Kauko Koponen Pentti 2. Tku g Kankare Viljo Laamanen Yrjö Prinkkilä Seppo 9. Pm1 3288g Poikolainen Ari Markkanen Jukka Eliala Mauri 3. Ilm1 8184g Toppinen Jouni Rossi Osmo Pehkonen Voitto 10. Pm2 3278g Keto Paavo Lindblom Kauko Mökkönen Keijo 4. Kuo1 7602g Tolonen Ilpo Laakkonen Markku Kemppainen Juhani 11. Hki2 2118g Mäyränen Kyösti Varis Erkki Laitinen Tapani 5. Hki1 5618g Lilja Taito Jalkanen Tapani Kauranen Jorma 12. Tku4 1846g Sainio Jukka Puumala Tarmo Ketola Jorma 6. Kv1 4262g Lahtinen Terho Arola Urpo Latvala Antti 13. Hki3 1786g Sorvali Teemu Mutanen Pentti Nyman Raimo 7. Kv4 3724g Mettälä Keijo Hyyryläinen Timo Härkönen Esa 14. Jy1 1406g Törmälä Risto Kinnunen Tapio Virtanen Timo 15. Ilm2 1334g Partanen Seppo Pöyhönen Kalevi Juntunen Jukka 16. Hki4 1132g Virtanen Urho Kuustonen Raimo Merjokari Juhani 17. Kv3 729g Lukander Markku Reijola Markku Lintukangas Eero 18. Roi1 636g Kunnari Eero Sammela Tuomo Juopperi Seppo 19. Hma1 586g Salo Vesa Skippari Jyrki Laulainen Reijo 20. Tku5 392g Pietilä Harri Pöntinen Osmo 21. Rma1 146g Rannanmaa Hannu Alitalo Reijo Kiviniemi Markku Veturimies 1/

36 Vapaa-aika Siihen aikaan kun isä lampun osti Lunta ja jäätä kertyy paljon Dm12 alustaan. Ja kun moottoritkin ovat siellä, häiriöitä syntyy pakkasilla paljon. Tämä lausahdus on ehkä kaukaista historiaa ja voisi muuttaa muotoon: - Siihen aikaan kun ukki virroittimen nosti! Rautatie Kainuuseen on ollut jo pitkään olemassa, jo esi-isiemme aikaan öljylampun valossa, mutta koska tänä päivänä valopetroli on aika hintavaa, niin sähköistys on pikkuhiljaa valmistumassa Kontiomäelle kahdesta suunnasta eli Oulusta ja Iisalmesta päin. Iisalmen tallilla on helmikuussa aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensimmäiseksi mukaan päässyttä kirkassilmäistä opiskelijanuorukaista Kontiomäeltä, opetuskuljettaja on Oulusta. On hauskaa seurata sivusta oppimisen iloa kun pojille selviää vaikkapa mistä se jytke erotusjaksossa kuuluu tai mitä aiheuttaa kahvinkeittimen maavuoto. Dieselmoottorijunaliikenne on jo jokin aika sitten alkanut Ylivieskan ja Iisalmen välillä. Se on kieltämättä herättänyt kovasti keskustelua vehkeitten käyttövarmuudesta, vaan ei siitä sen enempää, ettei mene kehumisen puolelle. Myös muuta merkittävää tapahtuu valtakunnassa samaan aikaan, nimittäin tyttäreni poika opettelee juuri kä- velemään. Siinä sitä onkin ihmettä lat messinkikoukulla pakastealtaasta. kerrakseen. Se on tietysti helpoin vaihtoehto, vaan Sinne Jäämerelle jäi myös saamattomia kaloja, joten katsotaan tässä ke- ei käy elämysmatkasta. vään mittaan saadaanko suolaisen paikan leiriä kokoon vai pyydetäänkö ka- Mikko Rissanen Iisalmen osasto Hyvää kevään jatkoa kaikille toivottaa Iisalmen tallilla on helmikuussa aloittanut Sr1 opiskelun neljä ensimmäiseksi mukaan päässyttä kirkassilmäistä opiskelijanuorukaista Kontiomäeltä 36 Veturimies 1/2006

37 Kentältä Tero Palomäki Monien ikävien ominaisuuksien juna Pendolino on juna, jossa ei ole mitään vikaa, mutta ominaisuuksia sitäkin enemmän. Näin voi kai perustellusti päätellä, sillä samat ongelmat kuin kymmenen vuotta sitten vaivaavat sitä edelleenkin. Koska kyse ei ole vioista vaan ominaisuuksista, on niiden kanssa vain pyritty elämään. Jos itse laiteessa eikä sen kunnossapidossa ole mitään vikaa, eikä laite toimi, on käyttäjässä oltava vikaa. Käyttäjähäiriö tai kuljettajavika on kaiken kattava ilmaisu kaikenlaisille negatiivisille asioille tai tapahtumille, mitä ikinä rautatiemaailmassa voi tapahtuakaan. Sanotaan, että savolaisten kanssa keskusteltaessa vastuu siirtyy kuuntelijalle, samalla tavalla Pendolinojen toimimattomuus siirtyy käyttäjälle. Näin voisi päätellä koska syytä heikkoon toimintavarmuuteen on etsitty tyyppikoulutuksesta ja työvuorotauluista. Puhutaan koulutuksen riittämättömyydestä ja siitä, että Pendolinoja ajavat saavat liian vähän ajokokemusta, koska niitä ajaa niin moni. Mitä sanoisi rekkafirman omistaja, jos rekka toimisi kuin Pendolino ja korjaamolta ilmoitettaisiin, että ongelmat johtuvat liian suuresta käyttäjämäärästä? Mitä sinä sanoisit, jos veisit uutta autoa sadatta kertaa takuuhuoltoon ja korjaamolta kysyttäisiin kuinka moni tätä autoa ajaa? Olisitko tyytyväinen korjauksen tasoon, jos asentaja korjaisi oikuttelevan autosi irrottamalla kymmeneksi sekunniksi akun navan ja neuvoisi tekemään saman seuraavan kerran kun auto alkaa oikutella? Ajetaan me tandemilla Kahden Pendolino-yksikön yhteen kytkeminen on periaatteessa yksinkertaista ja nopeaa. Kahta kytkintä kääntämällä nokkaluukku avautuu ja kytkin ohjautuu ulos. Valitettavasti teoria ja käytäntö eivät kohtaa toivo- Kahden Pendolino-yksikön yhteen kytkeminen on periaatteessa yksinkertaista ja nopeaa. Kahta kytkintä kääntämällä nokkaluukku avautuu ja kytkin ohjautuu ulos. tulla tavalla. Liian usein joutuu yhtyeenkytkettävät junat, eikä ole missään tapauksessa nostamassa käsiä sekaantumaan ohjausjärjestelmään ja se maksaa aikaa, jota tietenkään ei ole. pystyyn. Pendolinojen koko liikennerakenne on suunniteltu niin, että se Eikä kyse ole viasta vaan ominaisuudesta, sillä vika olisi korjattu, eikä perustuu yhtyeenkytkentöihin. Hänen kytkentätilanteissa olisi pahimmillaan neljää asentajaa ja kolmea veturin- jo kohtalaisen varmasti, mutta Kou- mukaan Tampereella yhdistely toimii kuljettajaa. (asentaja joka luukulle ja volassa vielä harjoitellaan ja aika kuljettaja molempiin ohjaamoihin) usein epäonnistutaan. Hän kertoo Jos kytkeytyminen on vaikeaa, ei myös, että kuljettajia kouluttamalla ja katkaiseminen ole sen helpompaa, siis yhteistyössä Pendolinojen valmistajan kanssa tehdään paljon töitä asian käytännössä. Teoriassa junat katkeaa napista painamalla, jos juna on paikallaan ja käsijarru on kiinnitetty, Se on hyvä, sillä työtä luotettavuu- kuntoon saamiseksi. mutta vain teoriassa. Käytäntö saattaa den parantamisessa riittää ja kenelläpä mitään pientä koulutusta vastaan olla se, ettei löydy toimivaa irrotuspainiketta, jolloin juna ei katkea kuin olisi. Mielenkiinnolla jään odottamaan, millainen koulutus annetaan mekaanisesti, mutta voi se myös katketa silloin kun sitä vähiten toivoisi. kahden kytkimen kääntöön ja 1 2 Lähes kaikki Pendolinoja joskus km/h vauhdin ottoon. Koulutusta varten voisi vaikka kehittää simulaat- ajaneet tai Pendolinossa matkustaneet ovat varmasti huomanneet, että yhden torin, niin koulutus ei olisi pois arvokkaasta huoltoajasta. Muuten joku yksikön kanssa on yleensä ongelmia. Ja kahden yksikön kanssa ongelmat voisi väittää - ihan perustellusti moninkertaistuvat, siis jos on käynyt Pendolino-ongelmien johtuvan veturinkuljettajien koulutuksesta. niin onnellisesti, että naittaminen on onnistunut. Silti kiinniajot ja irrotukset Se simulaattori ei olisi edes kallis. lisääntyvät koko ajan ja ongelmat kasvavat eksponentiaalisesti. istumaan toimistotuoliin. Sitten kurs- Kaksi kääntökytkintä laudanpätkään ja sitoverit työntävät koulutettavaa seinää kohti niin lujaa kuin oppilas halu- Pakko sopia kun on vihitty Kaukoliikennepäällikkö Ari Vanhanen aa. Onko hyväksytyn raja siinä, että kertoi valtakunnan luetuimman sanomalehden sunnuntainumerossa (Helsa? Sen saa joku muu miettiä. Koulu- lyö päänsä seinään, vai jossain muussingin Sanomat ) kytkentäja katkaisuongelmia käsittelevässä kaa tylyssä arkitodellisuudessa. tuksen jälkeen sitä voikin sitten jat- haastattelussa, että VR on ostanut Veturimies 1/

38 Vapaa-aika Heimo Karttusen ( ) näyttely Mikkelin taidemuseossa Heimo Karttusen näyttely avattiin Mikkelin taidemuseossa. Samalla julkaistiin taidehistorioitsija, filosofian lisensiaatti Marjo-Riitta Simpasen kirjoittama näyttelykirja, jonka avulla saa hyvän kuvan paitsi taiteilijan tuotannosta, myös Pieksämäen ja koko Itä-Suomen taide-elämästä. Kirjaa on saatavilla Mikkelin taidemuseossa. Taiteilija Kari Juutilainen Kuopiosta on ripustanut näyttelyn. Heimo vietti koko elämänsä syntymäkaupungissaan Pieksämäellä. Äiti Siiri oli tarmokas kotiäiti ja isä Viljo peltiseppä. Pikkupoikana Heimo pääsi katolle kantamaan sekä irrottelemaan nauloja ja näkemään vierestä, miten työ sujuu. Silloin ei ollut kyse lapsityövoimasta, vaan oppimisesta vanhemman kanssa. Vuosina nuori Karttunen kuului sotilaspoikiin hoitaen asioita lähinnä Pieksämäen varikolla. Armeijan hän aloitti viilaaja-alokkaana. 18-vuotiaana hänestä tuli rintamamies merivoimiin palvelupaikkana panssarilaiva Väinämöinen. Silloin hän joutui tutkimaan merta ja aaltoja jatkuvasti. Kun oma vaimo 90-luvun alussa kuoli, syntyivät Heimon upeat merimaisemat. Nuoruuden vapaa-ajan harrastuksiin kuuluivat uinti ja nyrkkeily. Hän oli Pieksämäen Pyrinnön riveissä ja Valtion Rautateiden Urheilijoissa. Hän toimi myös nyrkkeilyvalmentajana ja tuomarina. Vuonna 1978 hän sai pronssisen ansiomitalin urheilun hyväksi Taiteilijan jälkeen elää hänen käsiensä jälki. Veturinkuljettaja Heimo Karttusen näyttely avattiin Mikkelin taidemuseossa. tehdystä työstä. Kun Heimolta joskus kysyin, miten taide ja nyrkkeily sopivat samaan ihmiseen, hän nauraen vastasi, että molemmissa tarvitaan tilan hallintaa. Liikuntaa Heimo piti aina tärkeänä: aamuisin muutama joogaliike, kävely, uinti, hiihto ja vieläpä golf myöhäisemmällä iällä. Heimon Karttusen ammatiksi tuli veturinkuljettaja. Veturin päältä hän näki vuodenaikojen vaihtelut, valot, kiiltävät kiskot; kaikki tallentui omaan muistiin ja sieltä sitten tuli tarvittaessa esille. VR:n Taideliitto järjesti 1963 Helsingissä 10-vuotisjuhlanäyttelyn. Esillä oli yli 40 jäsenen teoksia, myös kaksi Heimo Karttusen maalausta. Karttunen osallistui myös 1966 Haapamäellä järjestettyyn VR:n taideliiton näyttelyyn. Hän oli mukana kansainvälisissä rautatieläisten näyttelyissä: Belgradissa, silloisen Jugoslavian pääkaupungissa ja Fribourgissa Sveitsissä. Rautatieläisten kansainvälisen harrastajataiteen järjestön FISAIC:n näyttelyssä 1971 suomalaiset menestyivät hyvin. Sovelletun taiteen sarjassa ei ensimmäistä palkintoa jaettu, Heimo Karttunen sai hopeamitalin. Kaikkiaan suomalaiset saivat kolme mitalia ja neljä diplomia. Varkauden taideyhdistyksestä saatiin mallia ja taiteen harrastus Pieksämäellä alkoi työväenopistossa. Tästä innostuksesta syntyi pian Pieksämäelle oma kuvataideseura. Heimon lisäksi mukana oli toinen veturinkuljettaja, Raimo Uimonen. Yhdessä Heimo ja Raimo olivat vahva taiteilijakaksikko ja vaikuttajat Pieksämäen taide-elämässä. Heimo Karttunen työskenteli Pariisissa Académie André Lhote taidekoulussa. Vuonna 1965 Karttunen opiskeli Vapaassa taidekoulussa Helsingissä. Hän osallistui myös Oriveden opiston kesäkursseille, jossa opettajana oli Nandor Mikola. Taidemaalariliiton jäseneksi Karttunen hyväksyttiin Tätä kautta tuli mahdolliseksi päästä liiton omistamiin työtiloihin Italiassa Grassinassa, Villa Lantessa Roomassa ja Pariisissa Cité International des Arts ssa. Näissä kaikissa hän työskenteli, samoin myös liiton Lapissa olevassa Suvannon ateljeessa. Lappi oli kyllä jo tuttu entuudestaan Tenon kalaretkiltä. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn Karttunen piti Hotelli Tornin Ateljeebaarissa Toinen yksityisnäyttely oli vasta 1981 Joroisten kirjastossa. Vuonna 1989 Pieksämäen uudessa kulttuurikeskus Poleenissa oli esillä Heimo Karttusen, Raimo Uimosen, Kaarina Sepposen ja Hannele Haataisen yhteisnäyttely. Yksityisnäyttelyjä enemmän Heimoa kiinnosti olla mukana yhteisnäyttelyissä. Hänen mielestään jälkipolven tehtävä on pitää näyttelyt, hänen tehtävänsä on työskennellä. Heimo Karttunen kuului 1971 perustettuun Tutka ryhmään, jonka tarkoitus oli lähentää Itä-Suomen taiteilijoita keskenään ja järjestää yhteisnäyttelyitä. Vuonna 1983 Karttunen kutsuttiin jäseneksi Dimensio-ryhmään, joka tähtää taiteen ja tekniikan yhdistämiseen. Opetusministeriö myönsi Heimo Karttuselle täyden taiteilijaeläkkeen 1987, Pieksämäki palkitsi hänet kaupungin kulttuuripalkinnolla vuonna 2000 ja Suomen kulttuurirahasto 2001 Elias Lönnrot mitalilla. Taiteilijan jälkeen elää hänen käsiensä jälki. Nyt Mikkelissä olevassa näyttelyssä on mukana mm. Pieksämäen lukiolle kuuluva teos Koulutiellä. Heimo Karttusen töitä on myös Pieksämäen taidekokoelmissa. Näiden kaikkien teosten kautta muistamme myös taiteilijan. Taiteilija Heimo Karttusta lämmöllä muistaen Marja-Riitta Mustonen 38 Veturimies 1/2006

39 Vapaa-aika Veturimies Motoristien Kesätapaaminen Järjestäjänä VML/Sk motoristit. Ikaalisten kylpylässä Majoitus kahden hengen huoneissa Hotelli Ikaaliassa. Kaikki huoneet ovat kahden hengen huoneita, yksin majoittuessa peritään yhden hengen huoneen lisämaksu 30 euroa/vrk. Hinta majoitus: 53,00 euroa/ henkilö/vrk/2 hengen huoneessa, 46,00 euroa/henkilö/vrk/3 hengen huoneessa, 83,00 euroa/henkilö/vrk/ yksin majoittuen. hinnat sisältävät majoituksen lisäksi vesiosastokäynnit aamu- ja iltapäivisin, kuntosalin vapaan käytön, aamiaisen ja ravintolaohjelmat. 12 euroa/ateria (lounas/päivällinen) buffet-pöydästä. Ruokailut: Aamiainen klo päivällinen perjantaina klo hinta 12 euroa lounas/päivällinen la ja su klo hinta 12 euroa Varaukset suoraan Ikaalisten kylpylä: Veturimiesten liiton motoristit puh (03) Sähköposti: Lisätiedot: Jukka Hautamäki Tervetuloa Sk-osasto Veturimiesten Golf-mestaruuskilpailut 2006 Veturimiesten valtakunnalliset Golf-mestaruuskilpailut pelataan Maskussa, Kankaisten Golfpuistossa Kilpailun yhteydessä ratkotaan lyöntipeli (scr) ja tasoituksellisen (hcp täysin tasoituksin) sarjojen tulokset. Kilpailu pelataan ensimmäisen pelipäivän osalta arvotuilla lähtöajoilla klo alkaen. Toisen pelipäivän osalta pelataan käännetyssä paremmuusjärjestyksessä alkaen klo Mikäli erikoiskilpailuita järjestetään niistä ilmoitetaan toisen pelipäivän lähdössä. Kilpailujen järjestäjä, veturimiesliitto tai pelattavakenttäyhtiö ei vastaa mahdollisista onnettomuuksista. Kilpailijalla täytyy olla voimassa oleva tasoituskortti, jonka vakuutus kattaa mahdolliset onnettomuudet. Kilpailija on velvollinen ilmoittamaan 1 päivän kilpailukierroksen startissa virallisen voimassaolevan tasoituksen. Väärällä tasoituksella pelaava suljetaan pois kilpailusta. Kaikki veturimiehet pelaavat samassa sarjassa. Osanotto-oikeus veturimiesten mestaruuskilpailuun on niillä veturimiehillä jotka ovat tai ovat olleet jäsenenä veturimiesten liitossa, ja jotka tällä hetkellä ovat työelämässä tai eläkkeellä kyseisestä toimesta tai työskentelevät veturimiesliiton toimistossa. Mikäli pelaaja haluaa pelata harjoituskierroksen, on varauksista huolehdittava itse. Ennen kilpailupäivää pelatusta harjoituskierroksesta veloitetaan 30 euroa. Pelaaja esittää veturimiesliiton kortin harjoituskierroksen maksun yhteydessä. Kilpailumaksu 60 euroa (2pv tee ajat). Tarkemmat ohjeet ja starttiajat lähetetään tallipäivystäjille noin viikkoa ennen kilpailua. Sitovat ilmoittautumiset kilpailun osalta viimeistään Jussille tai Jukalle. Majoitusvaihtoehto, Sokos Hotel Seurahuone, Eerikinkatu 23, Turku, puh. (02) Varattavissa tunnuksella veturimiesten golfturnaus. Erikoishinta 73,50 euroa / 2hh/ vrk on voimassa asti. Kuljetukset järjestetään 1 pelipäivänä rautatieasemalta kentälle klo 8.30 ja takaisin hotellille klo Toisena pelipäivänä lähtö hotellilta klo 7.30 ja kentältä asemalle klo Kilpailun johtajana ja järjestäjänä toimii: Jussi Tanskanen puh sekä avustajana: Jukka Nikander puh , jnikande@dnainternet.net Veturimies 1/

40 Vapaa-aika Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti! Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet. Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnostoillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan. Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme monipuolisia MasterCardpalveluja. Tilaa hakemus jo tänään! Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta soittamalla Nordea Asiakaspalveluun (pvm) ma pe klo 8 20 ja Nordean konttoreista. * Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimelliskorko on esimerkiksi 10,05 % (02/06), on todellinen vuosikorko 13,05 % (1,09 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu Veturimies 1/2006

41 Vapaa-aika Veturimiesten naisten liitto ry:n Edustajakokous ja Kesäretkipäivät Joensuussa Majoitus- ja kokouspaikkana on Kuntohovi, Nepenmäenkatu 2, Joensuu. Kaupungin keskustasta torilta on matkaa reilu kilometri. Aloitamme lauantaina kello ilmoittautumisella ja sen jälkeen on keittolounas. Sitten ovat päiväjuhla ja sääntöjen määräämät kokoukset. Käsityönäyttely on avoinna iltapäivällä. Voit myös iltapäivällä käydä saunassa ja uimassa. Iltajuhlassa on ruokailu ja virallisempi osuus. Juhlassa on myöskin ohjelmaa, huutokauppa ja arpajaiset. Kokouksista vapaat henkilöt voivat piipahtaa iltapäivällä vaikka kaupungin keskustassa. Sunnuntain ohjelmassa ovat kirkossa ja sankarihaudoilla käynti. Retkeilemme läheisellä maaseudulla. Retkisuunnitelma muotoutuu tässä kevään aikana tarkemmin, yritämme keksiä jotain mukavaa ja mielenkiintoista koko rahan edestä. Menemme ainakin kesäteatteriin. Samoin lounastamme jossakin ja juomme kahvit ja nautimme välipalaa. Paluu kaupunkiin on n. kello 17 seutuvilla. Osallistumismaksu on 120 euroa ja se on maksettava mennessä Joensuun Veturimiesten Naiset ry, Nordea Joensuu Osallistujien nimilistat samaan aikaan Aunelle. Ystävyys on yhteisiä hetkiä Olette lämpimästi tervetulleita Joensuuhun Joensuun Veturimiesten Naiset ry Laura Ruotsalainen Aune Pelkonen puheenjohtaja sihteeri Murtointie 173 Kehrätie TOHMAJÄRVI JOENSUU p sähköposti: aunepelkonen@pp.inet.fi Veturimies 1/

42 Vapaa-aika Kunto- ja lomaliikuntatapahtumat VRU 60v talvikarkelot Messilä Ylläksen hiihto- ja laskettelu Ylläs hiihtoviikko Pyhätunturi Pyhän kylmät kevätretki Pyhä hiihtoviikko Pyhätunturi Helsinki City Run Helsinki hiihtoviikko Pyhätunturi Golfin kertauskurssi Tuusula hiihtoviikko Pyhätunturi Golf valmennuspelikurssi Tuusula hiihtoviikko Pyhätunturi Erämaa-melontakurssi Kuhmo pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi Nuorten liikuntaviikko Vuokatti pääsiäisen hiihtoviikko Pyhätunturi Perhe tenniskurssi Vuokatti kiviviikko Pyhätunturi Salpavaellus Miehikkälä marja- ja yrttiviikko Pyhätunturi Vaellus Pulmanki-Sevettijärvi Nuorgam taideviikko Pyhätunturi Hetta-Pallas vaellus Hetta-Pallas ruskaviikko Pyhätunturi Ylläsruska Ylläs ruskaviikko Pyhätunturi Pääjohtajan kuntoviikot VRU:n alueilla ruskaviikko Pyhätunturi Tenniskurssi Vuokatti ruskaviikko Pyhätunturi Kuntohiihto- ja laskettelupäivät Vuokatti ruskaviikko, pyhänkävijät Pyhätunturi Uimahallipooli Koko Suomi 2006 joulu tunturissa Pyhätunturi uusivuosi tunturissa Pyhätunturi VRU 60 v 4 vuodenaikaa kuntokortti Koko Suomi 2006 VR:n mestaruuskilpailut Ammunta Joensuu Golf Hyvinkää Golf reikäpeli Messilä heinäkuu Jalkapallo Tampere Kaukalopallo Pieksämäki Keilailu Seinäjoki Maastojuoksu Riihimäki 5.5. Maraton Helsinki Pöytätennis, joukkue Karjaa Salibandy Joensuu Shakki, joukkue Tampere joulukuu Sulkapallo Tampere Suunnistus Kouvola 3.8. Tennis Seinäjoki Voimanosto, penkkipunnerrus Hyvinkää Yleisurheilu Tampere 4.8. Muut VRU kilpailut Katukoris Jokela Beach-volley Pieksämäki Kansainvälinen kilpailutoiminta, USIC:n mestaruuskilpailut Pöytätennis Liberec, Tsekki touko-kesä Ammunta Zurich, Sveitsi Pohjoismaiset mestaruuskilpailut Maastojuoksu Riihimäki Shakki Tanska VR Urheilu pidättää oikeuden muutoksiin. VRU:n tapahtumista saa lisätietoja lähempänä itse tapahtumaa VR Nyt lehdestä, VRU Tiedottaa lehtisestä, tai VR:n sähköpostin yleisistä kansioista: Yleiset kansiot - Kaikki yleiset kansiot Ilmoitustaulut - Liikunta ja Urheilu - VR Urheilu. Lisäksi joistakin tapahtumista on tietoja ammattijärjestöjen lehdissä sekä VRU:n tapahtuma- ja kilpailulehdissä. 42 Veturimies 1/2006

43 Vapaa-aika VR Urheilu 60 Vuotta Neljä Vuodenaikaa Liikuntapassi VR Urheilun 60 vuotta syntymäpäivien kunniaksi nostetaan esille suomalaisille tuttuja kuntoliikuntalajeja Liikuntapassitempauksella. Teemat noudattavat neljää vuodenaikaa. Talvella ensimmäinen jakso on hiihto, keväällä toinen jakso on pyöräily, kolmas on kesän kuntokävely ja viimeisenä syksyn sisäliikuntana uinti sekä kuntosaliliikunta. Arvonnat suoritetaan jokaisen jakson lopussa kortin kulloisenkin sivun palauttaneiden kesken. Työpaikat ja VRU:n yhteyshenkilöt voivat vapaasti perustaa omia pisteitä ja kerätä kortteja paikallisesti sekä toimittaa ne kootusti VRU:n toimistoon. Passin sivut palautetaan osoitteella VR Urheilu ry, PL 488, Helsinki. Viimeisen jakson lomasetelien arvontaan osallistuu kaikki jotka ovat palauttaneet jonkun osan kuntokortistaan. Passin päivän merkintään riittää 30 minuuttia ja sen ylittävä suoritus. Liikuntalajin voi suorittaa eri tavoilla, esim. kävelyn voi tehdä sauvakävelynä tai marjaretkenä. Kuntosaliharjoitteluna käy kaikki harjoitusmuodot. Jokaisen teeman lisäksi kaudella voi päivittäisen suorituksen merkitä muun liikunnan X merkillä. Liikuntapassin täyttämisen voi aloittaa milloin vain vuoden aikana. Arpajaispalkintona passin palauttaneiden kesken on mm. 10 paria hiihtosauvoja, 5 polkupyörää, 10 ulkoilupukua ja 5 kappaletta 200 euron kuntolomaseteliä. Kuntopasseja jaetaan työpaikoilla helmikuun alussa VRU:n paikallisten toimihenkilöiden sekä mm. työterveyshuollon toimesta. Passeja voi tilata jyrki.inkinen@vr.fi, mieluimmin isommissa erissä, ilmoita määrä ja osoite. Vain osallistumalla voit voittaa!!! VR Urheilu Pyhän kylymien hiihto- ja lasketteluviikonloppu VR URHEILU RY PL Helsinki jyrki.inkinen@vr.fi Pyhän Kylymät ovat menossa katsomaan tammikuun jalanjälkiä Pyhätunturin hangille pitkäksi viikonlopuksi. Ohjelmassa on mukana tietenkin hiihto- ja lumikenkäretkiä, laskettelua, illanviettoja sekä yhdessäoloa mukavassa seurassa. Majoitukset Pyhän Astelissa pääsääntöisesti lomaasunnoissa tai retkeilytason mökeissä. Lähtö Helsingistä junalla 61.Paluu ma Helsinkiin junalla nro 68. Pakettihinnat: loma-asunnoissa 195 euroa / aikuinen, lapset 4-12 v 149 euroa, retkeilypuolella 165 euroa /aikuinen, lapset 4-12v 119 euroa. Hintaan sisältyy: makuupaikat ( 3-hengen hyteissä ), bussikuljetuksen Kemijärvi - Asteli - Kemijärvi, majoituksen ( 3 vrk ), liinavaatteet, tulolounaan, aamiaisen (3 kpl), päivällisen (4 kpl), sisäänpääsyt Kideravintolaan tanssi-iltoina, rinnekuljetuksen, oppaiden palvelut ja uusille lapinkasteen. Järjestäjä ei vastaa vakuutuksista. Matka vahvistetaan maksamalla koko summa Pyhän Kylymien tilille mennessä: Okopankki Oulunkylä/Jouni Heiskanen Jos maksu ei ole tilillä määräpäivään mennessä katsotaan matka peruutetuksi. Peruutusehdot: on peruutusmaksu 10 euroa/henkilö ja sen jälkeen on peruutusmaksuna matkan koko hinta. Varaukset Jouni Heiskanen puh tai jouni.heiskanen@vr.fi. Lisätietoja myös muilta kylymiltä Pertti Jelekäinen tai pertti.jelekainen@vr.fi, Jouni Timosaari , Heimo Talvensaari Irja Ekegren irja.ekegren@vr.fi. Lähde mukaan katsomaan kevääntuloa Pyhätunturiin ja tee varauksesi heti! VRU retkeilyjaosto Helsinki City Run Lähde mukaan puolimaratonille Helsinki City Run Ilmoittautuminen mennessä sekä tiedustelut: Jyrki Inkinen, , jyrki.inkinen@vr.fi. Mainitse nimi, syntymäaika ja kotiosoite. Osallistumismaksu on 25 euroa, joka pitää maksaa mennessä VRU:n tilille merkinnällä City Run. Osanottomaksua ei palauteta. Ilmoittautumisen jälkeen osallistujat noudattavat tapahtuman järjestäjän ohjeita ja ehtoja. Tervetuloa! VR Urheilu Veturimies 1/

44 VIRKISTY LIIKKUEN LOMAKOHTEISSAMME! Airisto Kevät ja kesä ovat tulossa, ota ne vastaan reippaasti! Lähde virkistävälle liikuntalomalle säätiön loma-asuntoihin. Airisto merellinen paikka VR:läisille Paraisten Airistoon on kasvanut monipuolinen matkailukeskus. Sen lomakylästä Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä. Tällaisia ovat Airiston loma-asunnot Säätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 10:stä, joka on Kiinteistö Oy Airiston Kutteri. Loma-asunnossa kaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot ja radio, sauna, erillinen wc, parvi, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 8 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin Punkaharju Punkaharjun lomahuvilat loma kansallismaisemissa Lomahuvilat sijaitsevat kauniilla mäntykankaalla Kulennoistenjärven rannalla. Sen lomakylästä Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinut loma-viikkoja vuonna Lomahuvilat ovat vain VR:läisten käytössä. Tällaisia ovat Punkaharjun loma-asunnot Säätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunto nro 5A1:stä, Kiinteistö Oy Hiekkaharju II. Loma-asunnoissa on makuuhuone, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, takka ja takkapuut, tv, videot, radio ja puhelin, sauna, oma poreallas, kuivauskaappi, terassi. Yöpymistilat yhdessä loma-asunnossa 4 hlölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin Tampere Tampereen loma-huoneistot kylpyläpaikka VR:läisille Tampereen Kylpylä sijaitsee vanhassa Lapinniemen puuvillakehräämössä, jonka ainutlaatuinen miljöö on uudistettu vastaamaan kylpylävieraiden tarpeita ja toivomuksia. Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinut sieltä loma-viikkoja vuonna Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä. Tällaisia ovat Tampereen Kylpylän loma-asunnot Säätiö omistaa lomaviikkoja Tampereella, jotka ovat Kiinteistö Oy Lapinniemi XI, Lapinniemi XII, Lapinniemi XIV, Lapinniemi XV, Lapinniemi XVI, Lapinniemi XVII. Loma-asunnot sijaitsevat kävelymatkan päästä Tampereen keskustasta. Huoneistot ovat studioita tai kahden makuuhuoneen ja olohuoneen asuntoja, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, tv, videot ja radio, sauna, parvi. Yöpymistilat yhdessä huoneistossa ovat 2-6 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin Pyhäniemi Pyhäniemen loma-asunnot Pohjois-Hämeessä VR:läisille Pyhäniemen loma-alue sijaitsee komealla mäntykankaalla puhdasvetisen ja kalaisan Kankarinjärven rannalla Kihniössä, Pohjois-Hämeessä. Sen lomakylästä Rautateiden Urheilun Tuki-Säätiö on hankkinut talviloma-viikkoja vuonna Loma-asunnot ovat vain VR:läisten käytössä. Tällaisia ovat Pyhäniemen loma-asunnot Säätiö omistaa lomaviikkoja loma-asunnoista, jotka ovat Kiinteistö Oy Pyhäniemi IV, Pyhäniemi VII, Pyhäniemi VIII. Tasokkaat ja hyvin varustellut loma-asunnot on rakennettu kelohongasta, ja ne sijoittuvat aivan järven rantaan. Loma-asunnoissa on yksi tai kaksi makuuhuonetta, olohuone, koneellistettu keittiö, täydellinen astiasto, luonnonkivestä muurattu takka, tv, videot ja radio, sauna, terassi. Yöpymistilat yhdessä lomaasunnossa 6-8 henkilölle. Pyyheliinat, lakanat ja siivous kuuluvat huoneistoihin Tutustu kohteisiin ja katso varaustilanne: Lämmintä, virikkeellistä ja rentouttavaa lomaa! 44 Veturimies 1/2006

45 Vapaa-aika Milloin sitä, jos ei eläissään? Veturimiesten liiton valtuuston puheenjohtaja Eero Kippola täytti 50 vuotta Ylivieskassa. Valtuuston puheenjohtajana hän on ollut jo vuodesta 1993 alkaen. Ennen valtuuston puheenjohtajuutta Eero ehti olemaan 8 vuotta valtuuston jäsenenä, joten hänellä on varsin vankka kokemus Veturimiesten hallinnosta ja edunvalvontatyöstä valtakunnan tasolla. Omassa osastossaan hän on ollut 10 vuotta puheenjohtajana. Tällä hetkellä Eeron aikaa vie myös kunnallispolitiikka. Hän on Ylivieskan kaupungin valtuuston 1. varapuheenjohtaja ja hän kuuluu myös maakuntahallitukseen. Valtakunnan politiikassa mukanaolosta kertoo lahjapöydällä olleet onnittelusähkeet niin Eduskunnan puhemies Paavo Lipposelta, kuin SDP:n puoluejohdolta. Yhteiskuntavaikuttaminen on yksi Eeron rakkaimmista ja mielenkiintoisimmista harrastuksista. Taitaa se käydä mel- Eero Kippolaa ja hänen vaimoaan onnittelemassa Seinäjoelta Kari Jalonen vaimonsa kanssa. kein työstäkin. Myös lukeminen on taa virtaa ja lataa Eeron akkuja. tärkeä asia, osin myös siksi, että luettavaa ja asioihin perehtymistä kertyy vuonna 1973 ja hän on ollut lähes koko Veturimiehen ura Eerolla alkoi paljon. ajan Ylivieskassa. Kuljettajakurssi oli Muihin harrastuksiin jäävä aika kuluu osaksi Kekajärven mökillä, jossa keväällä remontin näpertämistä ja käsillä tekemistä riittää. Lisäksi aivan tavallinen nen. Paljon onnea. Toimimalla elää toiminnan ihmi- mutta monipuolinen kuntoliikunta an- Jouni Toppinen 50 vuotta Iisalmessa tammikuun puolivälin kirpeässä pakkasessa juhlittiin Jouni Toppisen 50 vuotispäiviä. Juhla oli Iisalmen Työväenyhdistyksen juhlatiloissa. Jounilla on pitkä taival veturimiesten edunvalvonnassa. Oman osaston puheenjohtajan tehtävien lisäksi hän kuului kolmen kauden ajan liiton valtuustoon ja hallituksessa Jouni oli pienten varikoiden valitsemana Tällä hetkellä Jouni Toppisen edunvalvontavietti on suuntautunut oman asuinkunnan yhteisten asioiden hoitoon. Jouni kuuluu Iisalmen kaupungin hallitukseen sekä Pohjois-Savon maakuntahallitukseen Jouni Toppinen tunnetaan veturimiesten joukossa hyvin laajalti varmaankin myös kalastusharrastuksensa takia. Jouni on voittanut veturimiesten pilkkimestaruuden niin monta kertaa, että liekö edes itsellään lukumäärä tiedossa. Paljon onnea ja kireitä siimoja jatkossakin. Veturimies 1/

46 Muistamme In memoriam Saarainen Jouko Ensio, Kv, synt Miehikkälässä Rinne Martti Leo, Hki, synt Viipurissa Holappa Vilho Kustaa, Ol, synt Oulussa Värilä Olavi, Hki, synt Helsingissä Vilén Eino Oskari, Hki, synt Mäntsälässä Aakala Kauko Kalervo, Tl, synt Akaassa Korhonen Veikko Olavi, Pm, synt Kuopiossa Arokorpi Eino Artturi, Ilm, synt Jurvassa Kurikka Jorma Tapio, Ol, synt Hailuodossa Ylä-Kotola Viljo Antero, Pm, synt Pieksämäellä Sidorow Viljo Pauli, Pm, synt Rautussa Mansikka Erkki Matias, Ri, synt Antreassa Korpela Allan Arnold, Hma, synt Viipurissa Hietala Aarne Olavi, Imr, synt Joutsenossa Janhunen Esko Vilhelm, Pri, synt Mouhijärvellä Sivonen Johannes, Ol, synt Harlussa Viherä Veikko Matti, Tpe, synt Alastarossa Sulkava Erkki Toivo, Sk, synt Ilmajoella Kylmänen Teppo Albert, Jns, synt Oulujoella Tuovinen Olavi Johannes, Hki, synt Tuusulassa Sukanen Toivo Einar, Roi, synt Oulussa Tuominen Timo Kalervo, Imr, synt Tervolassa Piipari Teuvo Aappo Olavi, Ol, synt Limingalla Ohvo Arvi. Kok, synt Sortavala mlk Riutta Reino Einari, Ri, synt Riihimäellä Salminen Aimo Ensio, Pri, synt Impilahdella Turunen Lauri Kalevi, Jns, synt Salmissa Hannonen Seppo Juhani, Hki, synt Helsingissä Loukola Jari Matti, Hki, synt Isokyrössä Palo Veikko Matias, Kok, synt Ylihärmässä Mykkänen Ahti Erkki Aatos, Kv, synt Rovaniemellä Saarikallio Jaakko Olavi, Ri, synt Pernajassa -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 46 Veturimies 1/2006