HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA 2015

2 Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelman päivitystyö Katja Komulainen projekti-insinööri Kannen kuva Mannanmäki, Hämeenkyrö

3 SISÄLLYS 1 HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA Hankkeen tausta POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET JA VEDENOTTO SUUNNITELMA-ALUEELLA Yleistä Hydrogeologiset olosuhteet Vedenotto suunnitelma-alueella Tampereen saumamuodostuma Ylöjärvenharju Ketunkivenkangas Mihari Mahnalanharju Laitila Sisä-Suomen reunamuodostuma Ulvaanharju A ja Ulvaanharju B Mannanmäki Vilpeenharju Lintuharju A VEDENOTTOALUEET JA OHJEELLISET SUOJAVYÖHYKKEET Vedenottamoalueet Ohjeelliset lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet Lähisuojavyöhykkeet Hämeenkyrön suunnitelma-alueen pohjavesialueilla POHJAVETTÄ VAARANTAVAT TEKIJÄT ALUEELLA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET RISKIEN POISTAMISEKSI Asutus Jätevedet Maalämpö Öljysäiliöt Maa-ainesten otto SOKKA-hanke Hämeenkyrön pohjavesialueilla sijaitsevien ottamisalueiden tarkastuskierros Kotitarveotto Maa-ainesten otto Hämeenkyrön pohjavesialueilla Tienpito ja liikenne... 43

4 5.3.1 Yleistä Tienpito ja teiden kunnossapitoluokat Vedenottamoiden kloridipitoisuudet Tieliikenteen päästöt Teillä kuljetettavat vaaralliset aineet Lentokenttä Maatalous Peltoviljely Kotieläintilat Metsätalous Ojitukset Yritystoiminta Laskeuma Laskeuman vaikutus pohjaveden laatuun Laskeuman pohjavesivaikutuksia estävät tekijät Laskeuma Hämeenkyrön kunnan alueella Pilaantuneet maa-alueet Polttonesteiden jakeluasemat Muuntajat Ampumaradat Pohjavettä vaarantavat aineet ampumatoiminnassa Kaatopaikat ja roskaantuminen Roskaantuneet alueet Hautausmaat Mäntyrinteen hautausmaa Pohjavedenotto Yhteenveto toimenpiteistä ENNAKOIVA POHJAVESIEN SUOJELU Kaavoitus Kaavatilanne pohjavesialueella Pohjaveden seuranta Seurannan täydentäminen Näytteenotossa huomioitavaa SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA ALUSTAVA KUNNOSTUS- JA JÄLKIHOITOSUUNNITELMA Kunnostuksen ja jälkihoidon tavoitteet ja periaatteet Muotoilu Pintamateriaalin levitys ja kasvillisuuden palauttaminen Alueiden nykytila ja kunnostustarpeet Alueet, joilla on suuri kunnostustarve Alueet, joiden kunnostustarve on kohtalainen Ei kunnostustarvetta tai kunnostustarve vähäinen Kunnostuksen jälkihoidon kustannukset LÄHTEET... 91

5 LIITTEET Liite 1 Pohjavesialueita koskeva lainsäädäntö Liite 2 Yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla Liite 3 Maapiirit/lämpökaivot pohjavesialueilla Liite 4 Öljysäiliöt pohjavesialueilla Liite 5 Kartoitettujen soranottoalueiden tila Liite 6 Kasvinsuojeluaineet joiden käyttö rajoitettu/kielletty pohjavesialueilla Liite 7 Muuntajat pohjavesialueilla Liite 8 Kaavamerkinnät Liite 9 Veden laadun raja-arvoja Liite 10 Yleisohje Hämeenkyrön pohjavesialueille Liite 11 Suunnitelma-alueen pohjavesialueiden kartat/riskitekijät Liite 12 Hämeenkyrön pohjavesialueet

6 1 HÄMEENKYRÖN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUNNITELMA 1.1 Hankkeen tausta Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2003 Hämeenkyrön kunnassa sijaitseville 9 pohjavesialueelle. Tämä suojelu- ja kunnostussuunnitelma on päivitys vuoden 2003 suunnitelmasta. Päivitystyö on toteutettu vuonna Pohjaveden suojelusuunnitelma on ohjeellinen työkalu pohjavesivarojen suojelun ja pohjavesialueiden maankäytön yhteensovittamisessa. Suojelusuunnitelmalla vaikutetaan maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittamista pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien avulla pyritään ehkäisemään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi pohjaveden laatua tai määrää. Suojelusuunnitelmassa on selvitetty alueen hydrogeologiset ominaisuudet ja kartoitettu pohjavesialueilla sijaitsevat riskitekijät. Suunnitelmassa on esitetty tarvittavat toimenpidesuositukset pohjavesialueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Suunnitelman yhteydessä kaikille vedenottamoille sekä tutkituille vedenottamoiden paikoille määriteltiin ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet. Suunnitelma-alueella suurin uhka pohjavedelle aiheutuu vanhoista maa-ainesten ottamisalueista. Alustavassa kunnostussuunnitelmassa on käsitelty vedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen lähisuojavyöhykkeille sijoittuvien vanhojen maa-ainesalueiden kunnostamismahdollisuuksia. Muita alueen pohjavettä uhkaavia tekijöitä ovat mm. luvaton maastoliikenne, ojitus, maatalous ja asutus. Hankkeen myötä pohjavesialueille hankittiin pohjavesialuekylttejä sekä riistakameroita. Vaikka pohjavesialueen suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille kuntien ja alueellisten viranomaisten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille sijoitettaville toiminnoille. Pohjavesialueiden valvonnan ja pohjaveden tarkkailun tehostamisella edesautetaan vesivarastojen säilymistä puhtaina. EU:n vesipuitedirektiivi edellyttää myös pohjavesien seurantaa niin pohjaveden laadun kuin määränkin osalta. Liitteeseen kaksi on koottu yleisiä ohjeita koskien toimintaa pohjavesialueilla. Lisäksi työhön on liitetty yleisohje Hämeenkyrön pohjavesialueille (liite 10). Hämeenkyrön pohjavesialueet (kartta) löytyvät liitteestä 12. 1

7 Suojelusuunnitelman on päivittänyt Hämeenkyrön kunnan projekti-insinööri Katja Komulainen. Hanke on toteutettu yhteistyössä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus), Hämeenkyrön kunnan, Hämeenkyrön Vesi Oy:n, Kyröskosken Vesihuolto Oy:n ja Hämeenkyrön kunnan Vesihuoltolaitoksen kanssa. Suunnitelmaa ohjanneen ohjausryhmän kokoonpano on esitetty alla. ylitarkastaja Merja Antikainen, Pirkanmaan ELY-keskus, vesihuoltomestari Jarmo Mäkinen, Kyröskosken Vesihuolto Oy, maaseutuasiamies Mirja Venesmäki, Sastamala (Hämeenkyrö), tekninen johtaja Satu Hyötylä, Hämeenkyrön kunta kunnallistekniikan rakennuspäällikkö Jari Luoma, Hämeenkyrön kunta ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma, Hämeenkyrön kunta kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys, Hämeenkyrön kunta maankäyttöinsinööri Pasi Kamppari, Hämeenkyrön kunta Ohjausryhmä on kokoontunut hankkeen aikana viisi kertaa, , , , ja Paikallislehdessä oli artikkeli suojelusuunnitelman päivityksen alkamistyöstä ja luvattomasta maastoliikenteestä pohjavesialueilla. Hankkeen loppupuolella on kunnassa järjestetty kuntalaisille avoin yleisötilaisuus. Yleisötilaisuudesta julkaistiin ilmoitus lehdessä Tilaisuus järjestettiin Ennen yleisötilaisuutta suunnitelmaluonnos on ollut nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Suunnitelman laadinnassa on noudatettu soveltuvin osin Pedersören kunnalle, Uudenkaarlepyyn kaupungille ja Pietarsaaren kaupungille sekä Alajärven kaupungille laadittua vastaavanlaista pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa: Liesegang E Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lindsberg, E., Alajärven pohjavesialueiden suojelu- ja kunnostussuunnitelma. Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

8 2 POHJAVESIALUEET JA POHJAVEDEN SUOJELU SUOMESSA 2.1 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Suomessa pohjavesialueita on kartoitettu järjestelmällisesti noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu alueen maa- ja kallioperän hydrogeologisiin ominaisuuksiin. Alueiden rajaamisessa on kiinnitetty huomiota etenkin esiintymän maalajikoostumukseen, hydraulisesti yhtenäisen alueen laajuuteen sekä vedenläpäisevyyteen. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, joka vaikuttaa pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja pyritään ulottamaan tiiviiseen maaperään asti. Tämän lisäksi on erikseen rajattu pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli muodostumisalue, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Pohjavesialueeseen kuuluvat myös sellaiset kallio- ja moreenialueet, jotka vaikuttavat muodostuvan pohjaveden määrään. Viimeisin kattavin kartoitus, jonka yhteydessä pohjavesialueet on myös luokiteltu, on tehty vuosina (Britschgi & Gustafsson 1996). Pohjavesialueiden luokittelu perustui aiemmin hallinnolliseen ohjeistukseen eikä lainsäädäntöön. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin lisättiin uusi voimaantullut pohjavesien rajaamista ja luokittelua sekä suojelusuunnitelmia koskeva luku. Pohjavesialueiden luokitukset muuttuivat siten, että I ja II luokka muuttuivat 1- ja 2-luokiksi (aiempaa vastaavat perusteet), III luokka (eli muut pohjavesialueet) poistui. Mukaan tuli uusi luokka E, eli pohjavesialue, josta pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä ovat esimerkiksi lähteet, lähdepurot ja lammet. ELY-keskukset aloittavat pohjavesialueiden luokituksen tarkistamisen ja uusi luokitus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Ympäristöministeriön on tarkoitus tarkentaa säännöksiä asetuksella. Asetusmuutos tulee voimaan vuoden 2016 alussa. ELY-keskus luokittelee jatkossa pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 3

9 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. ELY-keskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tässä työssä alueet ovat luokiteltu vielä I ja II luokkaan. 2.2 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014) sekä vesilaki (587/2011). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamiskielto ja vesilain 3 luvun mukainen kielto muuttaa pohjavettä sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Pohjaveden pilaamiskielto sisältyy ympäristönsuojelulakiin (2:17 ). Pilaamiskiellon mukaan ainetta, energiaa tai pieneliöitä ei saa panna, päästää tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka pohjaveden laatu voi muutoin olennaisesti huonontua tai; toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden laadun muutos voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle taikka tehdä pohjaveden kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai; toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Vesilain 2, 3 ja 4 luvuissa säädetään luvanvaraisista vesitaloushankkeista ja veden ottamisesta. Vesilain mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos aiheuttaa pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä (VL 3:2). Vesilain mukaan vesitaloushankkeilla on aina oltava lupaviranomaisen lupa veden ottamiseen vesihuoltolaitoksen tai vesihuoltolaitokselle vettä toimittavan tarpeisiin taikka siirrettäväksi muualla käytettäväksi sekä muuhun pohjaveden ottamiseen, kun otettava määrä on yli 250 m³/vrk samoin kuin muuhun toimenpiteeseen, jonka seurauksena pohjavesiesiintymästä poistuu muutoin kuin tilapäisesti pohjavettä vähintään 250 m³/vrk (VL 3:3). Valvontaviranomaiselle tulee tehdä 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista ennakkoilmoitus pinta- ja pohjaveden ottamisesta, kun otettava määrä on yli 100 m³/vrk (VL 2:15). 4

10 Pohjaveden ottamon ympärille voidaan vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä tai eri hakemuksesta perustaa vesilain mukainen suoja-alue (VL 4:11, 4:12, 4:13 ). Suoja-alueen perustamisesta päättää aluehallintovirasto. Suojelusuunnitelmahankkeen yhteydessä rajattavia ohjeellisia suojavyöhykkeitä on käsitelty tarkemmin tämän suunnitelman luvussa 4. Pohjaveden suojeluun liittyvät oleellisesti myös maa-aineslaki sekä asetus talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla. Maa-aineslain (555/1981) tavoitteena on maa-ainesten otto ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Lain mukaan maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua esimerkiksi tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa (MAL 3 ). Maa-ainesten oton pohjavesiasiat käsitellään maa-ainesten ottoluvassa. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, ns. hajajätevesiasetus) astui voimaan Lisäksi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen 10 :n muuttamisesta (343/2015) tuli voimaan Asetus edellyttää jätevesien käsittelyn tehostamista mennessä. Asetuksen tavoitteena on vähentää haja-asutuksen jätevesien haitallisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjaveteen. Käsittelyvaatimuksia lievennettiin aiempaan asetukseen verrattuna. Asetuksen velvoitteet koskevat pääsääntöisesti kaikkia viemäröintiin liittämättömiä kiinteistöjä. Jätevesien käsittelystä ja johtamisesta pohjavesialueilla annetaan tarkempia määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) 16 luvussa. Euroopan unionin tasolla vesiensuojelua ohjataan vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) avulla. Suomessa direktiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Eduskunnan päätöksen mukaisesti lakiin on lisätty uusi 2 a luku koskien pohjavesialueita (Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta 1263/2014). Yleisenä tavoitteena on vesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, joissakin tapauksissa vuoteen 2021 tai 2027 mennessä. Samalla hyvälaatuisten vesien tila ei saa heiketä. Vesienhoitolain tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet on koottu vesienhoitosuunnitelmiin, jotka on hyväksytty valtioneuvostossa viimeksi vuonna Vesienhoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan vuosiksi Toimenpiteet eivät ole suoraan vesienhoitolain nojalla julkishallintoa tai yksittäisiä toiminnanharjoittajia velvoittavia, mutta lupamenettelyissä tulee huomioida, mitä vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. 5

11 Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä, parantaa niiden laatua, sekä ehkäistä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa. Tavoitteena on lopettaa tai vähentää haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia pinta- ja pohjavesiin. Tätä varten asetetaan päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa. Pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä sisältyy lisäksi maankäyttö- ja rakennuslakiin, terveydensuojelulakiin, jätelakiin ja kemikaalilakiin sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntöön. Näiden ohella pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston asettamissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä lainsäädäntöä täydentävissä valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeiset säädökset on lueteltu liitteessä 1. 3 POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET JA VEDENOTTO SUUNNITELMA-ALUEELLA 3.1 Yleistä Hämeenkyrössä on neljä vedenhankintaa varten tärkeää (I luokka) pohjavesialuetta (taulukko 1). Lisäksi taulukkoon on merkitty Ylöjärvenharjun ja Vilpeenharjun pohjavesialueet, jotka jakaantuvat Hämeenkyrön kunnan ja Ylöjärven kaupungin alueille ja ovat I luokan pohjavesialuetta. Vedenhankintaan soveltuvia (II luokka) pohjavesialueita on Hämeenkyrössä kolme. Hämeenkyrön antoisimmat pohjavesialueet sijaitsevat Tampere Ylöjärvi Hämeenkyrö harjujaksolla, Mannanmäellä ja Ulvaanharjulla. (Lindholm ym. 2015) 6

12 Taulukko 1 Hämeenkyrön pohjavesivarat Pohjavesivarat Numero Nimi Luokka Mannanmäki I Mihari I Laitila I A Ulvaanharju A I Ketunkivenkangas II Mahnalanharju II B Ulvaanharju B II Vilpeenharju I Ylöjärvenharju I Arvioitu antoisuus m³/d Taulukossa kaksi on Hämeenkyrön vedenhankintatiedot vuodelta Hämeenkyrön vedenkulutus v oli noin m³/d. Kulutusennuste vuodelle 2040 on m³/d. (Lindholm 2015) Taulukko 2 Vedenhankinta Hämeenkyrössä vuonna Vedenhankinta Vedenottamon nimi Omistaja Ottolupa m³/d Kapasiteetti m³/d Otto m³/d Enonlähde Kyröskosken Vesihuolto Oy Kostula Kostulan Vesiyhtymä ei Mihari Hämeenkyrön kunta/ Nokian Vesi Oy Simuna Simunan Vesiyhtymä ei Ulvaanharju Hämeenkyrön Vesi Oy Palko Palkon kylän Vesiosuuskunta ei 45 Pinsiö Tampereen Vesi Vilpee Ylöjärven Kaupungin Vesiliikelaitos Hämeenkyrön pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa tarkasteltiin kaikkiaan 9 pohjavesialuetta, jotka olivat Ylöjärvenharju, Ketunkivenkangas, Mihari, Mahnalanharju, Laitila, Lintuharju A, Vilpeenharju, Mannanmäki, Ulvaanharju A ja Ulvaanharju B. Ylöjärvenharjun, Lintuharju A:n ja Vilpeenharjun pohjavesialueista tarkemmassa tarkastelussa olivat mukana vain Hämeenkyrön kunnan puoleiset osat. Vatulanharjua on tarkasteltu Ikaalisten pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa. 7

13 3.2 Hydrogeologiset olosuhteet Hämeenkyrön kunnan pohjavesialueet sijaitsevat kunnan pohjoisosassa Sisä-Suomen reunamuodostumalla ja kunnan eteläosassa Tampereen - Ylöjärven - Hämeenkyrön harjujaksolla. Itä-länsisuuntainen Sisä-Suomen reunamuodostuma kulkee kunnan poikki Kyröskosken taajaman kautta. Reunamuodostuma on muodostunut jäätikön sulamisvaiheessa asemaan, johon mannerjäätikön reuna on pysähtynyt väliaikaisesti. Järvenkylänjärven länsipuolisella Hämeenkankaalla muodostumalla on selviä saumamuodostuman eli kahden jäätikkökielekkeen väliin muodostuneen saumaharjun piirteitä ja se koostuu karkea-aineksisesta harjuselänteistä sekä laajoista rantavoimien kerrostamista hiekkavaltaisista selänteistä. Tällä alueella sijaitsevat Ulvaanharjun pohjavesialueet. Mannanmäen pohjavesialue sijaitsee alueella, jolla yhtenäinen Hämeenkankaan saumamuodostuma katkeaa ja vaihettuu selvemmin reunamuodostumaksi. Etenkin Kyröskosken itäpuolella muodostumaa luonnehtivat moreenilinssien esiintymiset lajittuneen aineksen seassa ja paikoin paksunkin moreenipeitteen alla olevat hiekat ja sorat. Viimeksi mainittu tilanne on tyypillinen muodostuman pohjoisreunalla, jossa lajittuneeseen ainekseen saattaa varastoitua paljonkin pohjavettä. Pohjoispuolella esiintyy myös tiiviiden maalajien päällä ns. orsivesiä. Muodostuman lajittunut aines koostuu paikoin paksuistakin sora- ja hiekkakerrostumista, joiden välissä on hienompia silttikerroksia. Tyypillistä on myös aineksen muuttuminen hienommaksi eteläreunalle mentäessä. Kyröskosken itäpuolisella osalla sijaitsevat Vilpeenharjun ja Lintuharjun pohjavesialueet, jotka ulottuvat Ylöjärven puolelle. Tampere - Ylöjärvi - Hämeenkyrö -harjumuodostuma on ns. saumaharju, joka on syntynyt jäätikön kielekkeiden väliin. Harjun kulku seuraa Laitilan - Sasin välisellä alueella kallioselänteen reunaa. Tällä kapeahkolla ja katkeilevalla osalla sijaitsevat Laitilan ja Mahnalan pohjavesialueet. Miharinlammen itäpuolella lajittunut aines on tiiviiden maalajien alla. Sasin kohdalta itään harju laajenee Ketunkiven- ja Pinsiönkankaaksi, joka soveltuu hyvin pohjavedenhankintaan sekä pohjaveden laadun että muodostuman koon ja aineksen puolesta. Alueella sijaitsevat Miharin ja Ketunkivenkankaan pohjavesialueet. Tällä alueella on kuitenkin laaja-alaista maa-aineksen ottoa, josta saattaa aiheutua riskejä pohjaveden laadulle. Ketunkivenkankaan kaakkoispuolella sijaitsee Ylöjärvenharjun pohjavesialue, joka sijoittuu pääosin Ylöjärven kunnan puolelle. 8

14 3.3 Vedenotto suunnitelma-alueella Hämeenkyrön kunnan talousvesihuollosta huolehtii pääasiassa Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos ja Kyröskosken Vesihuolto Oy, joiden verkostot on yhdistetty toisiinsa. Verkostoihin on liittynyt yhteensä noin asukasta ja mökkiläistä. Vedenhankinnan raakavetenä käytetään pohjavettä. Vesihuoltolaitosten pohjavedenottamoita on käytössä yhteensä 4, jotka kaikki sijaitsevat kunnan omalla alueella. Lisäksi vesiyhtymillä on käytössään neljä omaa kaivoa (Kostula, Mannanmäki, Simuna ja Palko). Miharin vedenottamo on Hämeenkyrön kunnan (40 %) ja Nokian Vesi Oy:n (60 %) omistuksessa. Ulvaanharjun vedenottamo on Hämeenkyrön Vesi Oy:n omistuksessa. Hämeenkyrön Vesi Oy:n omistavat Hämeenkyrön kunta ja Sastamalan kaupunki puoliksi. Enonlähteen vedenottamo on Kyröskosken Vesihuolto Oy:n omistuksessa. Pinsiön vedenottamo on Tampereen Veden omistuksessa. Kyröskosken Vesihuolto Oy toimittaa vettä Kyröskosken taajamaan ja sen länsi- ja pohjoispuolisille haja-asutusalueille sekä myy vettä Hämeenkyrön kunnalle ja Sastamalan kaupungille. Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos toimittaa vettä Hämeenkyrön haja-asutusalueille sekä Hämeenkyrön keskustaan ja myy vettä Sastamalaan, Ylöjärvelle ja Nokialle. Hämeenkyrön alueelta vettä ottavat ja jakavat myös kaksi vesiosuuskuntaa ja Nokian Vesi Oy. Ikaalisista johdetaan vettä Sastamalaan Hämeenkyrön kautta. Hämeenkyröllä on mahdollisuus ostaa vettä tästä putkilinjasta. Hämeenkyrön alueella toimii lisäksi useita pienempiä paikallisia vedenottajia ja myös Tampereen kaupunki hyödyntää Hämeenkyrön pohjavesivaroja. Vesilaitokset ja muut vedenottajat seuraavat vedenottolupiensa mukaisesti otetun veden määrää ja pohjaveden pinnankorkeutta. Vedenoton ympäristövaikutuksia tarkkaillaan pohjavesialueelle asennetuilla pohjavesiputkilla, alueen kaivoilla ja vedenottomäärillä. Tarkkailutulokset tulee toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Hämeenkyrön kunnan ympäristöviranomaiselle. Vesihuoltoverkostoihin pumpatun veden laatu on täyttänyt asetetut laatuvaatimukset ja laatusuositukset. Haja-asutusalueella kiinteistöjen porakaivojen vedessä on havaittu korkeita fluoridi-, arseeni-, mangaani- ja rautapitoisuuksia, rengaskaivoissa on havaittu nitraattia. Kuivuus on paikoitellen aiheuttanut ongelmia veden riittävyyteen haja-asutusalueilla. Haja-asutuksen vesihuolto on erittäin kattavasti järjestetty. 9

15 3.4 Tampereen saumamuodostuma Hydrogeologia Hämeenkyrön kaakkoisosan pohjavesialueet sijaitsevat merkittävän, aina Salpausseliltä Pälkäneen, Kangasalan, Tampereen ja Ylöjärven kautta Hämeenkyröön kulkevan saumamuodostuman pohjoisimmissa osissa. Vielä Pinsiönkankaalle asti muodostuma on harjumainen ja yhtenäinen, mutta kääntyy sitten matalampana lounaaseen. Laitila Sasin välisellä alueella muodostuman kulku seuraa kallioselänteen reunaa ja se on katkeileva ja kapeahko. Muodostuma on syntynyt kahden jäätikkökielekkeen väliin. Sen aines on pääasiassa hiekkaa, soraa ja pyöristynyttä pientä kiveä. Seassa voi olla hienompaa ainesta. Pituussuunnassa kerrostumat ovat monin paikoin kaakkoon päin kallistuneita, mikä viittaa harjun kerrostuneen jäätikköjoen virratessa luoteesta kaakkoon. Harjun aines on monin paikoin kerrostunut uudelleen rantavoimien vaikutuksesta sillä lähes koko muodostuma oli veden peitossa jäätikön väistyessä. Muodostuma sisältää runsaasti moreeniainesta lajittuneen aineksen seassa. 3.5 Ylöjärvenharju Hydrogeologia Laajan Ylöjärvenharjun pohjavesialueen länsiosa ulottuu Pinsiönkankaalla Hämeenkyrön kunnan puolelle. Muodostuma on topografialtaan vaihteleva, alueella on korkeita harjuselänteitä ja runsaasti suppakuoppia. Aines on pääasiassa hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä puhdasta hiekkaa ja soraa. Muodostuman ydinosa on varsin kivistä. Pohjavesi virtaa alueella kohti Pinsiön vedenottamoa. Pinsiön alueella on ottamon kohdalla selvä harjun suhteen poikittainen kallioperän ruhjelaakso, joka parantaa ottamon antoisuutta. Länsipuolella aluetta rajaa kalliokynnys, joka on osittain näkyvissä maa-ainestenottopaikoilla. Ylöjärven puolella Metsäkylän kohdalla sijaitsee kalliokynnys, joka jakaa pohjaveden virtauksen muodostuman länsipuolelta kohti Pinsiön vedenottamoa ja itäpuolelta kohti Julkujärveä. Muodostuman pohjoispuolella sijaitsevista järvistä, Mäyräjärvestä, Pihlajaniemenjärvestä ja Lepojärvestä suotautuu vettä harjuun. Ylöjärvenharju on I luokan pohjavesialue, josta pinta-alallisesti noin 1/6 osa sijoittuu Hämeenkyrön kunnan puolelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 21 km². 10

16 3.5.2 Vedenottamo Tampereen Veden Pinsiön vedenottamo sijaitsee Ylöjärvenharjun pohjavesialueella Pinsiön keskustassa lähellä Hämeenkyrön ja Ylöjärven rajaa. Vedenottamo on perustettu vuonna Vedenotto tapahtuu useammasta siiviläputkikaivosta. Pinsiön vedenottamolla on LSVEO:n lupa ottaa vettä m³/vrk. Vedenottoa rajoittaa lupaehdoissa määrätty virtaamaraja ottamon alapuoliselle Pinsiön-Matalusjoelle ja vettä onkin otettu viime vuosina noin m³/vrk. Vuonna 2011 siitä otettiin vettä m³/vrk. Ylöjärvenharjun luoteisosassa Valtatie 3:n koillispuolella olevalla taimitarhalla on kaksi porakaivoa. Toinen kaivoista sijaitsee taimitarhan pihassa ja toinen Valtatie 3:n lounaispuolella varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Taimitarhalla on LSVEO:n lupa ( ) ottaa vettä molemmista kaivoista enintään 250 m³/vrk. Veden otto on keskittynyt lähinnä kesäaikaan ja ottomäärät ovat olleet viime vuosina selvästi lupaehtoja pienemmät. Kesällä 2014 veden otto oli noin 80 m³/vrk Vedenlaatu Pinsiön vedenottamon vesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Vedenottamon vedestä on ajoittain löydetty pieniä pitoisuuksia torjuntaaineita. 3.6 Ketunkivenkangas Hydrogeologia Pohjavesialue on lyhyt osa Pinsiönkankaan Ylöjärvenharjun harjujaksoa. Harjun alla oleva kalliokynnys muodostaa rajan alueen länsipuoliseen Miharin pohjavesialueeseen. Myös itäpuolella kalliokynnys erottaa alueen Ylöjärvenharjun laajasta pohjavesialueesta. Iso Lehmijärven kohdalla sijaitsee poikittainen kalliolaakso, joka ohjaa pohjaveden virtausta järven suuntaan. Pohjavesialue on II luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 1,16 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,83 km². Alueen arvioitu kokonaisantoisuus on 630 m³/vrk. 11

17 3.7 Mihari Hydrogeologia Pohjavesialue koostuu kahdesta muodostumasta, joista koillinen on osa laajaa Ketunkivenkangasta Varvarinkangasta. Lounainen osa on matala hienojakoisten ainesten peittämä selänne Miharinlammen ja Muotialanjoen lounaispuolella olevassa rinteessä. Alue on topografialtaan verraten vaihteleva, korkeimmillaan alue on Ketunkivenkankaalla yli +170 m tasolla ja matalimmillaan Mahnalanselän (+60,6 m) rannassa. Ketunkivenkankaan alueella on runsaasti harjukuoppia eli suppia. Pohjoisreunalla on runsaasti kalliopaljastumia. Koillisen muodostuman alla on jyrkkärinteisiä kalliolaaksoja, joiden rinteet voivat olla jopa m korkeita. Lounaisreunassa sijaitsee pituussuuntainen kalliolaakso. Ketunkivenkankaan kohdalla sijaitsee poikittainen kalliolaakso. Maapeitteen paksuus vaihtelee m:n välillä. Harjun aines on pääasiassa soraista hiekkaa, mutta varsinkin syvemmällä on soravaltaisia kerroksia. Kivistä moreeniainesta esiintyy sekä pintakerroksina että lajittuneen aineksen välikerroksina. Lounaisen muodostuman pinnalla on tiiviitä lähinnä silttisiä kerroksia 2,5 3 m:n syvyyteen, näiden alla olevat hyvin vettä johtavat kerrokset ovat soraa ja hiekkaa ulottuen enimmillään noin 15 m:n syvyyteen. Ketunkivenkankaan ja Varvarinkankaan alueelta pohjavesi virtaa harjun lounaisreunassa olevaan kalliolaaksoon, josta virtaus jatkuu harjun pituussuunnassa länteen ja edelleen lounaaseen kohti Miharin vedenottamoa. Pohjaveden pinta ei vietä tasaisesti, vaan kalliopinnan suuret korkeusvaihtelut aiheuttavat pohjaveden pinnoissa suuria korkeuseroja varsin lyhyillä matkoilla. Ketunkivenkankaan länsiosassa esiintyy myös orsivettä. Pohjavesialue on I luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 3,88 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 2,74 km². Pohjavesitutkimuksissa vedenottamon antoisuudeksi on todettu noin m³/vrk Vedenottamo Hämeenkyrön kunnan vesilaitoksen Miharin vedenottamo sijaitsee Mahnalan kylässä Miharinlammin rannalla, varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Vesi ottamolle muodostuu kuitenkin pääasiassa kauempana Ketunkivenkankaan alueella. Ottamon omistavat Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy. Ottamon kunnossapidosta huolehtii Hämeenkyrön kunta. Miharin ottamo on perustettu vuonna 1983 ja se koostuu neljästä siiviläputkikaivosta, joista vesi pumpataan alavesisäiliön kautta verkostoon. Ennen verkostoon johtamista vesi alkaloidaan natriumkarbonaatilla. Nokialle lähtevä vesi desinfioidaan natriumhypokloriitilla Nokian vanhan verkoston 12

18 takia. Hämeenkyrön alueelle pumpattavaa vettä ei desinfioida, mutta desinfioinnille on nopea valmius, mikäli sitä tarvitaan. Hämeenkyrön kunta ja Nokian Vesi Oy hakivat vuonna 2014 lupaa pohjaveden ottomäärän lisäämiseen Miharin vedenottamosta sekä valmistelulupaa lisävedenoton käynnistämiseen. Keskimääräistä vedenottomäärää oli tarkoitus nostaa m³/d arvoon m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 71/2015/2 myöntänyt hakijalle luvan ottaa pohjavettä Miharin vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään m³/d. Lisävedenotto aiotaan toteuttaa nykyisiä vedenottokaivoja ja pumppausjärjestelyjä käyttäen. Vedenoton kasvattamisen ei ole todettu aiheuttavan pohjavedelle tai sen muulle käytölle huomattavaa haittaa. Vettä on otettu ottamolta vuosina keskimäärin 2 779,2 m³/d. Tarkkailujakson aikana vettä on otettu keskimäärin 3 069,88 m³/d. Ottotiedot on laskettu vedenottamon mittarilukemien perusteella. Miharin ottamon vedestä noin 80 % toimitetaan Nokialle. Miharin pohjavesialueella sijaitsee myös Palkon kylän vesiosuuskunnan vedenottamo. Paikka on ollut vedenottamona jo lähes sadan vuoden ajan. Vedenottamon vettä käyttää noin 11 taloutta, joista 5 on karjatiloja. Vedenoton määrä on noin 45 m³/d Vedenlaatu Laadultaan Miharin vedenottamon vesi on laadultaan hyvää. Pohjaveden laatuparametrit täyttyvät talousveden laatuvaatimusten osalta. Raudan ja mangaanin pitoisuudet ovat alhaisia. Palkon vedenottamon kloridipitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeat. 3.8 Mahnalanharju Hydrogeologia Mahnalanharju on itä-länsisuuntainen harjuselänne, joka sijaitsee kallioselänteen reunassa. Muodostuman pohjoisreunalla on useita kalliopaljastumia. Muodostuman lajittunut aines on soraista hiekkaa ja hiekkaista soraa, jota on jopa yli 20 m paksulti. Harjun liepeillä on hienompaa ainesta, lähinnä hienoa hiekkaa, jota on runsaasti muodostuman luoteispuolella. Muodostuma on pohjoispuoleltaan luonteeltaan vettä kokoava ja eteläpuoleltaan vettä purkava. Pohjavettä purkautuu muodostuman itäkärjestä Enonselkään, jossa on runsaasti pieniä lähdepurkaumia. Pohjavettä purkautuu myös alueen eteläreunalta. Muodostuman pohjavesikerroksen yhtenevyydestä ja pohjaveden virtauksesta ei ole tutkittua tietoa. 13

19 Pohjavesialue on II luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 0,89 km². Arvioitu kokonaisantoisuus on 466 m³/d. Kaivoista otetuissa vesinäytteissä on havaittu kohonneita kloridi- ja nitraattipitoisuuksia. 3.9 Laitila Hydrogeologia Pohjavesialue on kalliomäen reunaan kerrostunut saumaharjumuodostuman osa. Muodostuman keski- ja pohjoisosien aines on pääasiassa hiekkaa, harjun ytimessä on aineksen seassa myös soraa. Lajittuneen aineksen paksuus muodostuman keskiosissa on paikoin yli 20 m. Lajittuneen aineksen lisäksi, alueella esiintyy moreenikiiloja, jotka mahdollisesti rajoittavat pohjavesikerroksen yhtenevyyttä. Koillisreunalla on hienoaineskerroksia, joiden päällä esiintyy orsivettä. Eteläpuolen liepeitä peittää silttinen tai hienohiekkainen aines. Pohjavesialue on luonteeltaan koillisosistaan vettä kokoava ja lounais- sekä länsipuoleltaan pohjavettä purkava. Lajittuneet kerrostumat jatkunevat tiiviiden maalajien alla, sillä alueella on runsaasti pieniä lähdepurkaumia. Alue purkaa pohjavettä Kirkkojärveen. Muodostuman pohjaveden virtauksesta ei ole tutkittua tietoa. Pohjavesialue on I luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 1,12 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,74 km². Arvioitu kokonaisantoisuus on 380 m³/d Vedenottamot Simunan vesiyhtiö toimittaa vettä 24 kiinteistöön noin 50 asukkaalle Laitilan ja Vanajan kylään. Vesiyhtiön ottamo sijaitsee Laitilan kylässä noin 10 metrin etäisyydellä Kirkkojärven rannasta. Ottamo on perustettu vuonna 1962 ja sen vedenottokapasiteetti on 20 m³/vrk. Maaperä ottamon ympärillä on tiivistä silttiä ja savea ja vesi ottamolle kertyy ottamon itäpuolella olevasta harjusta. Ottamolla on yksi kivestä ja betonista tehty rengaskaivo, joka on 2,7 metriä syvä ja siinä on vettä noin 1,3 metriä. Alueella sijaitsee Simunan vedenottamo. Simunan vedenottamon pohjavedenotto on noin 11 m³/d. Putkistoon menevä vesi käsitellään infrapunavalo-suodattimella. Asentamisen jälkeen ei ole koliformisia bakteereja esiintynyt. Hämeenkyrön kunnan vesilaitoksen vesijohto risteää Simunan vesiyhtymän verkoston kanssa muutamassa kohdassa ja korvaavan veden saanti pystytään tarvittaessa järjestämään nopeasti Vedenlaatu Simunan vedenottamon vesi on laadultaan hyvää talousvettä. 14

20 3.10 Sisä-Suomen reunamuodostuma Hydrogeologia Merkittävä osa Hämeenkyrön pohjavesialueista sijaitsee Sisä-Suomen reunamuodostumalla. Sisä-Suomen reunamuodostuma on syntynyt viimeisen jääkauden sulamisvaiheessa Näsijärvi Jyväskylän jäätikkökielekevirran reunaan ja se ulottuu Hämeenkankaalta Näsijärven poikki Ruoveden Siikakankaalle ja edelleen Jyväskylän kautta aina Laukaaseen asti. Kokonaisuudessaan reunamuodostuma on monimuotoinen muodostumisolosuhteiden vaihteluiden vuoksi. Hämeenkankaan harjuselänteiden on tulkittu muodostuneen kahden jäätikkökielekkeen (Itämeren kielekevirta ja Näsijärven Jyväskylän kielekevirta) väliin saumaharjuna. Tähän viittaavat harjuselänteiden jyrkät rinteet. Toisaalla muodostuma on kehittynyt, jäätikköjokien kuljettamasta aineksesta jään reunan eteen vedenpinnan alle. Merkkeinä tällaisten jäätikköjokien sijainnista ovat ns. syöttöharjut muodostuman pohjoispuolella. Edelleen erilliset pienet jään kielekkeet tai jäästä kokonaan irtautuneet ns. kuolleen jään osat ovat vaikuttaneet paikallisiin kerrostumisolosuhteisiin. Esimerkiksi Ulvaanharjun pohjoisreunalla on selvästi nähtävissä muinaisen jäätikön reunan sijainti ja muoto. Muodostuman lievealueille on kerrostunut hienompaa ainesta ja kaikkein hienoin aines on kerrostunut syvään veteen muodostuman eteläpuolelle. Muodostuman aines on pääosin hyvin lajittunutta hiekkaa. Karkeampaa soravaltaista ainesta esiintyy korkeilla harjumaisilla selänteillä. Aines on hienompaa muodostuman eteläreunaa kohti mentäessä. Pohjoisreunalla saattaa esiintyä myös moreeniainesta linsseinä lajittuneen aineksen seassa sekä muodostuman päällä. Lajittuneita aineksia voi olla Hämeenkankaan Hämeenkyrön puoleisilla osilla paksuimmillaan kymmeniä metrejä. Muodostuman tasaisemmilla osilla on paikoin useita metrejä paksuja uudelleen kerrostuneita vaakakerroksellisia rantakerrostumia viistokerroksellisten jäätikköjokikerrostumien päällä. Kyröskosken itäpuolella muodostuma vaihettuu tyypilliseksi reunamuodostumaksi. Täällä muodostuma koostuu kapeista lajittuneen aineksen selänteistä, joiden pinnalla ja välikerroksina tavataan usein moreenia. Hämeenkyrön puolella lajittuneen aineksen päällä oleva moreenipeite on enimmillään jopa 5 metriä paksu. 15

21 3.11 Ulvaanharju A ja Ulvaanharju B Hydrogeologia Ulvaanharju muodostaa yhdessä lännenpuoleisen Vatulanharjun kanssa osan suurta saumamuodostumajaksoa. Hämeenkyrön puolella sijaitsee osa varsinaista Ulvaanharjun harjuselännettä. Pohjavesialueen läntinen osa (Ulvaanharju B) sijaitsee tällä osalla muodostumaa. Muu osa aluetta (Ulvaanharju A) on laajaa suhteellisen tasaista selännettä. Itäosassa muodostuma katkeaa Järvenkylänjärveen (kuva 1). Muodostuman pohjoisreunalla on merkkejä ns. syöttöharjuista. Muodostuman aines on harjuselänteen osalla soravaltaista ja muualla hiekkavaltaista. Ulvaanharjun itäosassa aines on pääasiassa hiekkaa, mutta välikerroksina esiintyy tiiviitä heikosti vettä läpäiseviä silttikerroksia. Seismisten luotausten mukaan muodostuman paksuus vaihtelee metrin välillä, paksuimmillaan se on lentokentän kohdalla. Alueen keskiosassa on joitakin kalliopaljastumia, mikä viittaa muodostuman alla olevan kalliopinnan voimakkaaseen korkeusvaihteluun. Alueen pohjoisreunalla pohjaveden päävirtaussuunta on itään. Pohjavettä purkautuu pohjoisreunalta lähteiden kautta ja suotautuu muodostumaa reunustaville soille sekä purkautuu Myllynojanahteen kohdalta Järvenkylänjärveen. Myllynojanahteella on myös orsivesikerros hienoaineskerroksen päällä noin +120 m tasolla. Pohjavesialue on jaettu I ja II luokan alueisiin. I luokan osan (Ulvaanharju A) kokonaispinta-ala on 5,60 km², josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 4,33 km². A-osan arvioitu kokonaisantoisuus on m³/d. II luokan osan (Ulvaanharju B) kokonaispinta-ala on 2,19 km², josta varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 1,49 km². B-osan arvioitu kokonaisantoisuus on m³/d. Ulvaanharjun itäosalla tehdyissä pohjavesitutkimuksissa on arvioitu, että laskennallisesti muodostuva pohjavesimäärä olisi hankalasti käyttöönotettavissa johtuen tiiviistä maakerroksista ja pohjan korkeusvaihteluista. Ulvaanharjun harjuselänteen osuus kuuluu valtioneuvoston vuonna 1984 hyväksymään valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Tämä rajoittaa alueen käyttöä siten, että ohjelmaan kuuluvien alueiden geologiset, geomorfologiset ja maisemalliset piirteet eivät saa sanottavasti muuttua. Ulvaanharjun harjuselänne kuuluu myös Natura 2000 verkostoon, joka on Euroopan Unionin yhteinen luonnonsuojeluohjelma. Alueen suojelu toteutetaan harjuselänteen osalta luonnonsuojelulailla. 16

22 Kuva 1 Näkymä Mannanmäen näkötornilta Ulvaanharjun pohjavesialueen suuntaan Vedenottamo Vedenlaatu Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohankkeen vesihuoltolinjat yhdistävät Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitoksen, Kyröskosken Vesihuolto Oy:n, Ikaalisten Vesi Oy:n ja Sastamalan alueen (Vammala, Mouhijärvi, Suodenniemi) vesiverkostot toisiinsa. Hankkeen yhteydessä rakennettiin uusi Ulvaanharjun vedenottamo (Hämeenkyrön Vesi Oy) jonka omistavat Hämeenkyrön kunta ja Sastamalan kaupunki puoliksi. Veden johtaminen verkostoon aloitettiin marraskuussa Ulvaanharjun vedenottamolla on Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston lupa ( ) ottaa vettä 1800 m³/vrk. Pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Mannanmäki Hydrogeologia Mannanmäki sijaitsee alueella, jolla yhtenäinen Hämeenkankaan saumamuodostuma katkeaa ja vaihettuu reunamuodostumaksi. Alueen korkokuva on vaihteleva. Mannanmäen on tulkittu muodostuneen ns. rinnakkaisena reunadeltana jään reunan jo peräydyttyä Hämeenkankaan Kyröskosken reunamuodostumalinjalta. Pohjavesialueen eteläisen osan muodostaa Kyröskoskenharjun pohjoisin harjuselänne. Alueen pohjoisen osan, Mannanmäen, ydinosan aines on hyvin pyöristynyttä ja lajittunutta lohkareista ja kivistä soraa. Ydinosan leveys 17

23 vaihtelee m ja muodostuman kerrospaksuus vaihtelee metrin välillä. Eteläosassa aines on soraista hiekkaa. Liepeet koostuvat siltistä ja savesta, joiden alla ainakin muodostuman koillispuolella on hiekkaa ja soraa. Mannanmäen laella on usealla eri korkeudella muinaisrantoja. Järvenkylän alueella hienorakeisten ainesten kerros on jopa 10 m paksu. Kyröskoskenharjun selänteen pinta on kohtalaisen tiivis ja sen päällä on runsaasti kiviä ja lohkareita. Alueen pohjoisosan korkeat pohjavedenkorkeudet (tasolla m) ovat ns. orsivesien pinnankorkeuksia. Tällä alueella pohjaveden virtaussuunta on koilliseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on Kyrösjärveen päin. Pohjavettä purkautuu usean lähteen kautta, joista merkittävin on Enonlähde, sekä Kyrösjärven (+83,2 m) pohjan kautta. Muodostuman alla olevan kallioperän pinnanmuodoista ja niiden vaikutuksesta pohjaveden virtaukseen ei ole tietoa. Kuvassa 2 on kuvattu Mannanmäen pohjavesialuetta näkötornilta Kyrösjärvelle päin. Pohjavesialue on I luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 2,92 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 0,96 km². Arvioitu kokonaisantoisuus on 820 m³/d. Kuva 2 Mannanmäen pohjavesialuetta Mannanmäen näkötornilta Kyrösjärvelle päin. 18

24 Vedenottamot Kyröskosken Vesihuolto Oy:n Enonlähteen vedenottamo sijaitsee Kyrösjärven Kauhtuanlahden rannalla Mannanmäen pohjavesialueella, varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella. Ottamon ympärillä maaperä on tiivistä silttiä ja savea. Ottamo on rakennettu vuonna 1962 ja se muodostuu yhdestä noin 6 metriä syvästä kuilukaivosta ja vedenkäsittelyrakennuksesta. Alueen pohjavesivaroja hyödyntävät Kyröskosken Vesi Oy Enonlähteen vedenottamolla ja muutama pienempi vedenottaja. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt luvan 2800 m³/d suuruisen vesimäärän ottamiseen (kuukausikeskiarvona laskettuna) Enonlähteen pohjavedenottamolta. Vuonna 2011 pumpattiin Enonlähteestä vettä kulutukseen keskimäärin noin 2028 m³/d. Enonlähteen vedenottamolle on vesioikeus määrännyt suojaalueet ja vahvistanut niitä koskevat käyttörajoitukset. Suoja-alueet jakautuvat vedenottamoalueeseen sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeisiin. Enonlähteen ottamosta saatava vesimäärä on huomattavasti suurempi kuin pohjavesialueen muodostumisalueen pinta-alan mukaan laskettu antoisuus. Pohjavesialue saanee huomattavaa täydennystä Kyröskoskenharjusta sekä rantaimeytymisen kautta pohjavesialueeseen rajoittuvista Telkon järvestä ja Järvenkylänjärvestä. Enonlähteen pohjavedenottamoa on vuonna 2009 laajennettu ja modernisoitu. Vedenottamo on varustettu UV-laitteistolla (ultraviolettisäteilytys). Laitokselle on järjestetty mm. varaukset desinfiointilaitteistolle (klooraus) sekä sähkön varasyötölle. Metalliputkistoa syövyttävien ominaisuuksien vuoksi vesi neutraloidaan soodalla. Laitos on varustettu automatiikalla etäkäyttöineen ja hälytysjärjestelmineen. Kostulan Vesiyhtymä on perustettu vuonna 1962 ja se toimittaa vettä noin 60 asukkaalle ottamon ympäristössä ja Osaran alueella. Vedenottamo sijaitsee Mannanmäen pohjavesialueen pohjoisosassa, Valtatie 3:n ja Paastonlahden välisessä rinteessä. Vedenotto tapahtuu kahdesta kaivosta, jotka uusittiin vuonna Vedenottamolle asennettiin myös uv-suodin ja vesi on ollut laadultaan hyvää. Vuonna 2014 vettä otettiin noin 5 m³/vrk. Mannanmäen Vesi Oy toimittaa vettä viidelle kiinteistölle Kostulassa. Yhtiön ottamo sijaitsee vanhan soramontun vieressä Mannanmäen länsireunalla. Ottamo koostuu kahdesta rengaskaivosta, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Kaivon veden laatua on tutkittu muutaman kerran ja keväisin veden laadussa on ollut havaittavissa muutoksia. Kaivoon pääsee ilmeisesti pintavesiä. 19

25 Vedenlaatu Enonlähteen vedenottamolla pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset Vilpeenharju Hydrogeologia Pohjavesialue sijaitsee Sisä-Suomen reunamuodostumaan kuuluvalla Vilpeenharjulla Hämeenkyrön ja Ylöjärven kaupungin rajalla. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaista soraa ja soraista hiekkaa. Muodostumassa on osittainen moreenipeite. Myös syvemmällä muodostumassa esiintynee moreenia. Muodostuma ulottuu pohjoisreunaltaan hiekkaisena Kyrösjärven rantaan asti. Painovoimamittausten mukaan muodostuman alla kalliopinnassa on suuret korkeusvaihtelut. Kalliopinta on korkeimmillaan pohjavesialueen itäosassa n m tasolla. Alueen lounaisosassa kalliopinta putoaa alimmillaan alle +60 m tasolle. Lajittuneita aineksia on muodostumassa paikoin paksulti. Alueen länsiosassa olevan maa-ainesten ottopaikan pohjalta on kairattu yli 50 m:n kerrospaksuus. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat etelään ja lounaaseen. Pohjavettä purkautuu etenkin alueen lounais- ja eteläreunalta sekä mahdollisesti myös Pappilan lähteen kautta. Harjun aines on Kyrösjärven rannassa hyvin vettä läpäisevää, joten pinta- ja pohjavesi ovat todennäköisesti hydraulisessa yhteydessä toisiinsa. Pohjavesialue on I luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 3,45 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala 2,57 km². Arvioitu kokonaisantoisuus on m³/d Vedenottamo Kyrösjärven rannassa on Ylöjärven Vesiliikelaitoksen Vilpeen vedenottamo, jonka ottomäärä vuonna 2011 oli 222 m³/d. Ottamo on perustettu vuonna Vedenottamo sijaitsee hiekkaisella ranta-alueella ja vedenotto tapahtuu noin 6 metriä syvästä kuilukaivosta. Vedenjakelu on varmistunut, kun Vilpeen vedenkäsittelyyn rakennettiin 100 m³ alavesisäiliö. Ennen säiliön rakentamista vuodon sattuessa kaivosta loppui vesi nopeasti. Vilpeestä on putkiyhteys Hämeenkyrön kunnan verkostoon. Vedenottamolla vedenkäsittely tapahtuu sooda-alkaloinnin, UV-desinfioinnin ja kloorauksen avulla ennen verkostoon johtamista. 20

26 Vedenlaatu Ylöjärven Vesiliikelaitoksen (Viljakkalan vesilaitos) jakelualueella vesijohtoa on noin 75 km ja se sisältää Vironlahden vesiosuuskunnan verkoston. Viipymät verkoston latvaosissa ovat varsin pitkiä ja voivat heikentää veden esteettisiä ominaisuuksia verkostossa tapahtuvan mikrobikasvun ja verkostokorroosion vuoksi. Kyseisistä prosesseista voi olla seurauksena veden makuhäiriöitä ja rautapitoisuuden kasvua alueilla, joissa viipymät ovat selvästi keskimääräistä pidempiä. Vilpeen vedenottamon vedessä on ajoittain todettu laatuhäiriöitä johtuen järviveden imeytymisestä pohjavesiesiintymään. Vilpeen ottamon käyttämisessä kiinnitetään huomiota rantaimeytymisen mahdollisuuteen ja sen aiheuttamiin mahdollisiin vedenlaatuongelmiin Lintuharju A Hydrogeologia Pohjavesialue sijaitsee Sisä-Suomen reunamuodostumaan kuuluvalla Lintuharjulla Hämeenkyrön ja Viljakkalan kuntien rajalla. Muodostuman on tulkittu syntyneen lähinnä lännestä virranneiden sulamisvesien kuljettamasta aineksesta. Alueen länsiosassa on tehty kahden kallioalueen väliin rajoittunut pohjavesiselvitys vuonna Tällä alueella muodostuman lajittunut aines on pääasiassa hiekkaa ja soraa, mutta paikoin välikerroksina on silttistä ainesta. Kairausten mukaan maapeitteen paksuus on enimmillään 27 m. Eteläpuolen liepeet ovat pääosin hienoa hiekkaa, joka on levinnyt ohuena kerroksena myös muodostuman ulkopuolelle. Muodostumalla on osittainen moreenipeite, jonka paksuus on paikoin useita metrejä. Pohjoisrinteen alaosassa on peittävänä maalajina savi. Kalliokohoumat katkovat koko alueen pohjavesikerrosten yhtenevyyttä. Muodostuman pinnalla on rantavalleja ja lohkareita. Muodostuman pohjois-, koillis- ja itäpuolella on selviä viitteitä siitä, että lajittunut aines jatkuu muodostuman ulkopuolelle tiiviiden maalajien alle. Pohjavettä purkautuu muodostuman pohjois- ja eteläpuolelle. Pohjoispuolella pohjavettä purkautuu lähteiden kautta ja tihkumalla aluetta reunustaville soille. Eteläreunalla pohjavettä purkautuu rinteellä olevien ojien kautta. Eteläreunalla purkautuminen on vähäisempää, sillä maa-aines on huonommin vettä läpäisevää hienoa hiekkaa. 21

27 Pohjavesialue on II luokan pohjavesialue. Sen kokonaispinta-ala on 2,84 km² ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 1,92 km². Alueen arvioitu kokonaisantoisuus on m³/d. Lintuharju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan Vedenlaatu Alueen pohjavesi on laadultaan hyvää talousvettä lukuun ottamatta luontaisesti alhaista ph:ta. 4 VEDENOTTOALUEET JA OHJEELLISET SUOJAVYÖHYKKEET Pohjaveden suojelun ja alueen toimintojen ohjeistamisen helpottamiseksi pohjavesialue voidaan jakaa vedenottamoalueeseen sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeisiin. Vedenottamon suoja-alue voidaan perustaa vesilain (VL 4:11, 4:12, 4:13 ) mukaisesti joko vedenottoluvan myöntämisen yhteydessä tai erillisellä hakemuksella aluehallintovirastolle, jolloin suojaalueille asetetaan oikeudellisesti sitovia määräyksiä. Toisaalta vedenottamoiden yhteyteen voidaan perustaa suojelusuunnitelmien yhteydessä vapaaehtoisuuteen perustuvia suojavyöhykkeitä. 4.1 Vedenottamoalueet Vedenottamoalueet käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Nämä alueet varataan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Alueiden aitaaminen ja rakennuksien lukossa pitäminen on suotavaa ilkivallan estämiseksi (kuva 3). Vedenottamoalueita ei tässä suunnitelmassa ole erikseen rajattu pohjavesialuekarttaan. 22