Kansalaisopistoselvitys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Maria Malin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisopistoselvitys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Maria Malin"

Transkriptio

1 Kansalaisopistoselvitys Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Maria Malin

2 Sisältö 1 Yhteenveto Johdanto ja taustaa Kansallinen katsaus... 8 Tulevaan rahoitukseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä Porvoon kaupungin tavoitteet Päätöksentekojärjestys Oppilaitoksen ylläpitämislupa Porvoon kaupungille kansalaisopistotoimintaa varten myönnetyt valtionosuudet : Kaksikielisen opiston malli Aikataulu Uudistunut organisaatio Tilakysymys Vaikutukset Kielelliset vaikutukset Taloudelliset näkökulmat Rehtoreiden näkemys taloudesta Henkilöstökysymykset Henkilöstön kuuleminen Tuntiopettajat Henkilökunnan tulevaisuutta koskevat kysymykset Opiskelijanäkökulma Muita opiskelijanäkökulmia Kurssimaksut Kurssijonot Toteutumattomat kurssit Muita näkökulmia... 36

3 13 Liitteet Liite 1. Porvoon kaupungin organisaatiokaavat Liite 2. Opistojen toiminnan ohjausasiakirjat Liite 3. Kielellisten vaikutusten arviointi Liite 4 Esimerkkejä muista kaksikielisistä kansalaisopistoista Liite 5. Henkilöstökokoukset selvityksen puitteissa syksyllä 2012: Liite 6. Konsultaatiot selvityksen puitteissa:... 48

4 4 1 Yhteenveto Miksi selvitys on tehty? Porvoon kaupungin tavoitteena on ollut selvittää kaupungin kahden kansalaisopiston mahdollisen yhdistämisen seurauksia. Ajatuksena on se, että yritetään säilyttää asukkaille tarjottavat palvelut tehostamalla opistoja ja lisäämällä toiminnan tuottavuutta.opetus- ja kulttuuriministeriö on rakenteellisen kehityksen tavoiteohjauksen ja hankerahoituksen kautta kannustanut kansalaisopistojen ylläpitäjiä varautumaan tulevaisuuteen suurempia toimintayksiköitä perustamalla. Selvityshenkilön yksityiskohtaisena tehtävänantona oli seuraavien näkökulmien selvittäminen: oppilasnäkökulma, aikataulu, tarpeelliset päätökset, taloudelliset kysymykset, kuten valtionosuudet, talousarviota koskevat kysymykset, opistojen yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, tilakysymys, henkilöstönäkökulma, muiden kaksikielisten opistojen kokemukset ja mahdolliset muut asiat. (Sivistyslautakunta ) Porvoon kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekevät päätökset a) Yhdistämistä koskevat päätökset tulee tehdä Porvoon kaupungin poliittisesti valituissa elimissä. Hallintosäännön mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen perustamisesta tai lakkauttamisesta, mikä toteutuu valtuuston antamien strategioiden ja ohjeiden mukaisesti. b) Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö on se valtiollinen taho, joka myöntää kansalaisopiston ylläpitämislupaan tehtävät muutokset. Sama taho päättää myös niiden valtionosuuksien yhdistämisestä, jotka tähän asti on myönnetty erikseen Borgå medborgarinstitutille ja Porvoon kansalaisopistolle. Kielisuunnittelu tulee tehdä etukäteen Erillinen kielellisten vaikutusten arviointi on laadittu oikeusministeriön mallin mukaisesti. Kieli on ihmisen identiteetin kulmakivi ja tärkeä osa ammatillista osaamista. Onnistunut opistojen yhdistäminen perustuu siihen, että henkilökunta löytää yhteisen pyrkimyksen ja halun hyvän kaksikielisen toiminnan luomiseksi, vaikka heidät on palkattu yksikielisessä opistossa työskentelyä varten tarvittavan kelpoisuuden perusteella. Muutos koskee asukkaita erityisesti siirtymävaiheessa ja kaksikielisen opiston toteuttamisen aikana. Tämä vaatii sopeutumista ja ymmärrystä myös asukkailta. Tärkeimmät edellytykset sille, että opistojen yhdistäminen onnistuu kielellisesti: Tehdään yhdistymistä koskeva sopimus, joka takaa toimivan kaksikielisen toiminnan, johon kuuluu täydelliset palveluketjut kahdella kielellä. Taataan taloudelliset edellytykset ruotsinkieliseen opetukseen, joka on suhteutettu ruotsinkieliseen väestöosuuteen, ja seurataan säännöllisesti, miten kaksikielisyys toteutuu ja palvelut kehittyvät. Säädetään siitä, miten toimintaa järjestetään ja kuka vastaa mistäkin.

5 5 Perustetaan kaksi erillistä opetustiimiä, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen, ja joko rehtori tai apulaisrehtori on ruotsinkielinen/kaksikielinen. Muiden kaksikielisten kansalaisopistojen kokemukset osoittavat, että tarvitaan kaksi erillistä opetustiimiä siinä tapauksessa, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat eivät osaa molempia kieliä. Rutiinityön kaksikielisyyden toteutuminen vie normaalia enemmän aikaa, ja on siis tarpeen varata aikaa käännöksiä, selvennyksiä ja selityksiä varten. Aito kaksikielinen työympäristö tarkoittaa sitä, että kaikki voivat puhua sillä kielellä, johon heidän ammatti-identiteettinsä on vahvimmin juurtunut. Lisäksi muiden opistojen kokemukset osoittavat, että vähemmistökielinen opetus voi tarvita erityistä suojaklausuulia, jotta se ei huku enemmistökielen joukkoon. Yhdistäminen johtaa tehostamiseen lähinnä pidemmällä aikavälillä Vuonna 2011 käytettiin noin euroa julkisista varoista kahden porvoolaisen kansalaisopiston toimintaan. Siitä Porvoon kaupungin osuus oli noin euroa. Kokonaismenojen osalta valtion osuus oli 45 prosenttia, Porvoon kaupungin osuus oli 31 prosenttia, ja opistojen omien tulojen osuus oli 24 prosenttia. Vuonna 2011 toimitilamenot olivat noin euroa sisäisen vuokran muodossa. Lyhyellä aikavälillä se on ainoa menoerä, jonka osalta on mahdollista saada aikaan säästöä johon opistojen yhdistämisellä ja yhteen muutolla on suora vaikutus. Vuonna 2011 suurin yksittäinen menoerä oli palkkamenot, joiden osuus oli 70 prosenttia bruttomenoista. Pidemmällä aikavälillä kyseisiin menoihin voi vaikuttaa henkilöstömuutoksia tai eläköitymisiä koskevilla strategisilla valinnoilla. Kahden kansalaisopiston yhdistäminen on vasta ensimmäinen askel kohti toiminnan tehostamista ja järkeistämistä, minkä jälkeen yhdistetyn kaksikielisen opiston toiminnan täytyy strategisella tasolla tähdätä synergioiden luomiseen ja päällekkäisyyksien vähentämiseen. Muiden kansalaisopistojen avainlukujen vertailu osoittaa, että kansalaisopistotoiminnalla ei ole automaattisia taloudellisia mittakaavaetuja siten että suurempi opisto olisi taloudellisesti tehokkaampi kuin pienempi opisto. Kyse on pikemmin siitä, miten työ on organisoitu ja millaisia synergioita kukin kunta onnistuu luomaan millä opistolla on edullisimmat avainluvut vertailussa. Kehitystyötä ajatellen suuremmasta organisaatiosta on etua, jos vain työaika ja energia kanavoidaan oikein. Opetustuntien määrää ja ruotsinkielisten sekä suomenkielisten opiskelijoiden määrää tarkastelemalla voidaan seurata yhdistymisen jälkeistä asukkaiden palveluiden tason ja talouden kehitystä. Uusi organisaatiomalli tarvitaan Selvityshenkilö esittää yhdistämistä koskevan mallin. Malli koostuu uutta organisaatiota koskevasta ehdotuksesta, jossa organisaatio koostuu yhteisestä johtoryhmästä ja yhteisestä toimistosta mutta kahdesta kielellisin perustein erotetusta opetustiimistä. Malliin kuuluu myös ehdotus aikataulusta, joka on integroitu opistojen vuosikelloon. Aikataulu mahdollistaa yhteisen kokeilulukukauden syyslukukauden 2013 aikana. Samaa mallia ja toimenpidesuunnitelmaa voi tarpeen vaatiessa käyttää myös myöhempänä ajankohtana. Muutos koskee sekä oppilaita että henkilökuntaa Oppilaiden mielenkiinto kohdistuu opistojen tarjoamiin palveluihin eli mielenkiintoisiin ja hyvin suunniteltuihin kursseihin, jotka ovat kohtuuhintaisia ja jotka järjestetään esteettömissä ja kohtuullisen välimatkan päässä sijaitsevissa tiloissa. Hyvä henkilökohtainen palvelu on tärkeä tekijä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että aikaisessa vaiheessa yh-

6 6 denmukaistetaan Porvoon kansalaisopiston ja Borgå medborgarinstitutin oppilaita koskevat säännöt. Toimintaa ei voi suunnitella pelkästään nykyisiä oppilaita ajatellen, vaan on tähdättävä tulevaisuuteen ja huomioitava uusia kohderyhmiä ja uusia osallistujia.opistojen vahvuus on se, että niillä on laaja kosketuspinta asiakkaisiin ja matala osallistumiskynnys. Osallistujat päättävät oma-aloitteisesti opistojen kursseille osallistumisesta. Mahdollinen yhdistyminen vaikuttaa kaikista eniten henkilökunnan päivittäiseen työhön. Nämä kaksi opistoa toimivat rinta rinnan, ja niillä on monia samanlaisia työkäytänteitä, kuten yhteinen kurssiesite ja sama tietotekninen kurssinhallintaohjelma, mutta erillisinä organisaatioina ne ovat kehittäneet myös omia toimintakulttuurejaan jo vuodesta 1946 alkaen. Jotta yhdistynyt opisto saa hyvän alun, tulee 14 työntekijästä koostuvan henkilökunnan saada riittävästi tukea ja koulutusta. Johtoryhmän tulee yhdessä henkilökunnan kanssa työskennellä visioiden ja toimintaperiaatteiden yhteensovittamiseksi. On otettava kantaa ohjausasiakirjojen ja rutiineiden eroavaisuuksiin, ja joudutaan käsittelemään uusia kysymyksiä, jotka syntyvät päivittäisessä työskentelyssä. Henkilökunnan täytyy myös saada mahdollisuus parantaa kielitaitoaan työajalla. Suomessa on kaiken kaikkiaan 189 kansalaisopistoa, joista 11 on kaksikielisiä. Uudellamaalla kaksikielisiä kansalaisopistoja on esim. Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Raaseporissa ja Sipoossa. Näiltä saadut kokemukset osoittavat, että tarvitaan kaksi erillistä opetustiimiä siinä tapauksessa, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat eivät osaa molempia kieliä. Opettajille tulee antaa mahdollisuus jatkaa opettamista ja kurssien suunnittelemista niillä kielillä, jotka sisältyvät heidän opettajan kelpoisuuteensa. Lisäksi muiden opistojen kokemukset osoittavat, että vähemmistökielellä tapahtuva opetus voi tarvita suojelua, esim. erityisklausuulien muodossa, jotta se ei huku enemmistökielen joukkoon. Kaksikielisyyden toteuttaminen rutiinityössä vie myös enemmän aikaa, ja on siis tarpeen varata työaikaa käännöksiä, selvennyksiä ja selityksiä varten. Aito kaksikielinen työympäristö tarkoittaa sitä, että kaikki työntekijät voivat puhua sillä kielellä, johon heidän ammattiidentiteettinsä on vahvimmin juurtunut. Tilakysymys Selvitystyö jatkuu kevään 2013 aikana koskien yhteisten tilojen kartoitusta. Alueen toisen asteen koulutuksen sijoittamista koskevan päätöksen jälkeen Porvoon keskustassa saattaa vapautua useita koulurakennuksia, joita voisi ajatella kansalaisopistotoimintaa varten. Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutusta koskevat suunnitelmat pidemmällä tähtäimellä Ministeriö kannustaa perustamaan suurempia toimintayksiköitä, jotta oppilaitokset voivat rakentaa parempia laatujärjestelmiä, kehittää toimintaansa ja suunnata osan nykyisille oppilaille tarjottavasta opetuksesta uusille kohderyhmille, missä painotetaan etenkin syrjäytymisvaarassa olevia kohderyhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ota kantaa siihen, onko yksikielinen vai kaksikielinen opisto parempi ratkaisu, olettaen että opettajat saavat jatkaa opettamista aiemman kelpoisuutensa mukaisesti. Koko raportti on myöskin luettavissa osoitteessa

7 7 2 Johdanto ja taustaa Tämä selvitys on tehty ajalla ja sen tavoitteena on antaa päättäjille sekä taustatietoja että eri näkökulmia niistä vaikutuksista, jotka koskevat Borgå medborgarinstitutin ja Porvoon kansalaisopiston mahdollista yhdistämistä. Selvityksen toinen osa on ollut luonteeltaan valmisteleva asiakirja, ja sen tarkoituksena on kehittää kaksikielistä opistoa koskeva toimintamalli, jota voidaan hyödyntää, jos päätös opistojen yhdistämisestä tehdään. Sivistyslautakunta hyväksyi selvityshenkilön työsuunnitelman, jonka sisältö on seuraava: ylläpitäjän tavoitteet, oppilasnäkökulma, muutosaikataulu, tarpeelliset päätökset, talous, kuten valtionosuudet, talousarvio, opistojen yhdistämisen taloudelliset vaikutukset, toimitilat, henkilöstönäkökulma ja henkilöstön kuuleminen, muiden kaksikielisten opistojen kokemusten hyödyntäminen ja muut mahdolliset asiat. Ensimmäisen vapaata sivistystyötä koskevan selvityksen teki Ramboll Management Consulting -yritys vuoden 2011 tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Tuolloin selvitettiin yhteistyömahdollisuuksia koko Itä-Uudenmaan alueella, sekä kielellisin että alueellisin perustein. Naapurikunnat Loviisa ja Sipoo sekä Borgå folkakademi Ab päättivät tehdyn selvityksen jälkeen, etteivät ne aloita yhteistyötä, vaan jatkavat vapaan sivistystyön harjoittamista entiseen tapaan.

8 8 3 Kansallinen katsaus Suomen kansalaisopistotoimintaa säädellään valtion taholta 1 vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti. Kansalaisopistojen lisäksi kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot kuuluvat saman lain alaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriön aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö hallinnoi ylläpitolupia ja valtionosuuksia, joilla osarahoitetaan toimintaa. Suomessa on 189 kansalaisopistoa. Näistä kansalaisopistoista 162 on yksikielisesti suomenkielisiä, 16 on yksikielisesti ruotsinkielisiä ja 11 on kaksikielisiä. Uudenmaan paikkakunnista Espoolla, Kauniaisilla, Inkoolla, Kirkkonummella, Raaseporilla, Sipoolla ja Vantaalla on kaksikieliset kansalaisopistot luvun aikana valtio on informaatio-, suuntaviiva- ja tavoiteohjauksella kannustanut vapaan sivistystyön oppilaitoksia varautumaan tulevaisuuteen, kehittämään toimintaansa ja tiivistämään oppilaitosverkostoaan. Porvoon osalta selvitystyötä on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön rakennekehitysohjelman (KEHO) puitteissa myöntämän euron suuruisen rahoituksen turvin. KEHO-ohjelman yhtenä lähtökohtana on oletus siitä, että suuremmat toimintayksiköt parantavat tuottavuutta ja tehokkuutta. Yksityiskohtaisen tavoitteenasettelun avulla valtio haluaa edistää toiminnan kehittämistä. Vapaan sivistystyön yleisiä tavoitteita on edistää hyvinvointia, kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä. Kansalaisopistojen erityisenä tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä siten, että aktivoidaan sitä väestön osaa, joka ei vielä osallistu aikuiskoulutukseen. Valtion talousarvioehdotuksessa vuodelle 2013 kuvaillaan vapaata sivistystyötä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia seuraavasti: "Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaa sivistystyö vastaa muutoin koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävien ryhmien sivistyksellisiin tarpeisiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain koulutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä kasvaa 60 prosenttiin. Tavoitteena on, että mikään osa aikuisväestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Vapaan sivistystyön laatua parannetaan ja sen edellytyksiä vastata muuttuviin koulutustarpeisiin vahvistetaan kehittämällä rahoitusta ja sen kohdentamista." Kansallinen arviointineuvosto huomautti vuonna 2011 antamassaan raportissaan, että on nähtävissä ristiriita toisaalta siinä, että valtio yhä voimakkaammin kiinnittää huomiota yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin, ja toisaalta siinä, että vapaata sivistystyötä koskevat lakimuotoilut pakottavat yksittäiset opistot kurssitarjonnallaan vastaamaan paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin. Katso kansallisen arviointineuvoston raportti: 2 Kansalaisopistojen oppilaitos ja ylläpitäjärakenteet Tulevaan rahoitukseen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä KEHO- ohjelman tavoitteena oli, että osa vapaan sivistystyön rahoituksesta myönnettäisiin laatukriteerien perusteella. Toistaiseksi näitä kriteerejä ei ole määritelty, koska parhaillaan käydään keskustelua siitä, miten voidaan yksiselitteisesti mitata ja vertailla tuloksia koulutusmuodossa, jonka opetustoimintaan ei yleensä sisälly kokeita tai suoritettavia tutkintoja

9 9 Nykyisessä hallitusohjelmassa aikuiskoulutuksen keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksellisen yhdenvertaisuuden lisääminen, yleisen taitotason nostaminen sekä se, että suurempaa osuutta aikuisväestöstä aktivoidaan kehittämään itseään. Tähän liittyy myös valtion SADEdigitalisointihanke, jonka tarkoituksena on kerätä kaikki koulutusta ja oppilasvalintoja koskeva tieto yhteen portaaliin: Keväällä 2013 aloitetaan toisen asteen koulutuksen ja korkeakouluopetuksen syöttäminen portaaliin. Syksyn 2014 aikana suunnitelmissa on aikuiskoulutuksen syöttäminen verkkopalveluun. Oppilaitokset ja kunnat vastaavat itse omien tietojensa syöttämisestä tähän palveluun. Hiljattain julkaistussa henkilökohtaisia koulutustilejä koskevassa selvityksessä (marraskuu 2012) pohditaan tarvetta uudistaa valtiolta saatavaa rahoitusta, jotta hallitusohjelman tavoitteet saavutettaisiin. Vapaan sivistystyön osalta esillä on ollut, että suoraan oppilaitoksille myönnettävien valtionosuuksia alennetaan 20 prosentilla, ja tämä määräraha voitaisiin sen sijaan ohjata suoraan yksityishenkilöille henkilökohtaisten koulutustilien kautta. Henkilökohtaisia koulutustilejä koskeva malli perustuu ajatukseen, että yksilö voi itse vaikuttaa koulutusmarkkinoiden tarjontaan käyttämällä opintoseteliään ja että yksilön työantaja saadaan ehkä myös osallistumaan tietyllä summalla koulutukseen ja valtio sitten rahoittaisi loput. Mallilla on kaksi tarkoitusta: rahoituspohjan laajentaminen ja kysyntä- ja tarvelähtöisemmän aikuiskoulutuksen mallin luominen. Valtionosuuksina saatavan rahoituksen lisäksi oppilaitokset voivat saada valtionavustuksia vuosittaisten hankehakemusten perusteella. Painopisteenä on koulutuspalvelujen turvaaminen maahanmuuttajille ja niille asukkaille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai jotka tarvitsevat opinnollista kuntoutusta. Lisäksi painopisteenä on ikärakenteen muutoksista johtuviin koulutustarpeisiin vastaaminen. Toinen opintosetelirahoituksen yhteydessä pohdittava toimenpide on se, että myönnettävästä määrärahasta 30 prosenttia sidotaan hakevaan toimintaan ja opinto-ohjaukseen nykyisen 15 prosentin sijasta. Näiden määrärahojen saamisen edellytyksenä olisi, että toimintaa varten on olemassa alueellinen verkosto, jossa oppilaitos tekee yhteistyötä sosiaaliviranomaisten, työvoimahallinnon ja muiden järjestöjen kanssa. Tällaisen verkoston etuna on, että se pystyy oppilaitosta paremmin tavoittamaan syrjäytyneitä väestöryhmiä pidetyssä Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistys -seminaarissa opetushallituksen vapaan sivistystyön yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä totesi, että vapaan sivistystyön suurin haaste on riittävien resurssien luominen kurssitoimintaa varten. Jotta opistot voivat kehittyä ja säilyä toimivina organisaatioina, tarvitaan Nissilän mukaan enemmän johtajuuteen, projektinhallintaan ja vahvempaan talousosaamiseen perustuvaa johtamista. Taustaa: Keskustelua kansansivistyksen/vapaan sivistystyön tavoitteesta, laadusta ja vaikutuksista käydään tällä hetkellä kaikkialla Pohjolassa. Hyvin yksimielisiä siitä, että toiminnalla on harvinaisen hyvä mahdollisuus saada yhteys tavallisiin ihmisiin, jotka eivät opiskele kokoaikaisesti. Julkisella sektorilla on puolestaan uusia kohderyhmän laajentamista koskevia odotuksia. Osaksi halutaan varmistaa, että verorahoja käytetään hyväksyttävällä tavalla, osaksi halutaan löytää mittareita ja todisteita vaikutuksille.

10 10 4 Porvoon kaupungin tavoitteet Taloudellisesti niukoista ajoista huolimatta kaupungin tavoitteena on säilyttää tai jopa parantaa asukkaille tarjottavia palveluja siten, että tehostetaan etenkin hallintoa ja kansalaisopistojen toimintaa yleensä. Katso Porvoon kaupungin 3 talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma Koska vapaata sivistystyötä koskeva alueellinen selvitys ei johtanut yhteistyön lisääntymiseen, Porvoon kaupunki käynnisti omalla kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueellaan sisäisen selvityksen. Selvitys perustuu tehtäväalueen yleisiin tavoitteisiin, joita ovat toiminnan yhtenäistäminen ja rakenne- ja tilamuutosten tekeminen tuottavuuden parantamiseksi. Selvityshenkilön tarkka toimeksianto koostui kahdesta osasta: Ensin selvityksessä tutkitaan, millaisia vaikutuksia kansalaisopistojen yhdistämisellä on. Toiseksi siinä myös luodaan malli sille, miten Porvoon kaupungin kaksikielinen kansalaisopisto voidaan käytännössä toteuttaa. Selvitykseen sisältyy myös realistinen aikataulu talouden, henkilökunnan ja toiminnan yhdistämiselle. Tarkoituksena on, että malli voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan , mikäli kaupunki kevään 2013 aikana päättää opistojen yhdistämisestä. Ylläpitäjän konkreettisimpana tavoitteena on lähinnä yhdistää opistojen hallinto perustamalla yhteisen toimiston. Selvityshenkilö on laatinut mallin, joka pyrkii ajallisesti synkronoimaan yhdistämisen opistojen vuosikellon kanssa siten, että siitä ei aiheudu tarpeetonta lisätyötä. Porvoon kaupungin tavoitteet Henkilöstön kuuleminen Oppilasnäkökulma 3 lous/talousarvio/ta2013_lopullinen.pdf

11 11 5 Päätöksentekojärjestys Borgå medborgarinstitut ja Porvoon kansalaisopisto kuuluvat Porvoon kaupungin sivistyslautakunnan alaisuuteen. Molemmat kansalaisopistot kuuluvat sivistystoimen kulttuuri- ja vapaaaikapalveluiden ja opetuspalveluiden tehtäväalueeseen, ja ne ovat kulttuuri- ja vapaaaikajohtajan alaisuudessa. (Katso liite 1. Organisaatiokaavio.) Opistot ovat tehtäväalueensa ainoat yksiköt, jotka toimivat kielellisesti erillään. Porvoon kaupungin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastopalvelut sekä taidekoulu ja musiikkiopisto toimivat ennestään kaksikielisissä yksiköissä. Porvoon kaupungin julkaiseman 4 hallinto- ja toimintasäännön mukaan sivistyslautakunta päättää koulujen perustamisesta ja lakkauttamisesta valtuuston hyväksymien linjausten ja talousarvion mukaisesti. Lautakunta päättää myös niistä periaatteista ja yleisistä ohjeista, joita sivistystoimessa on noudatettava. Sivistyslautakunta hyväksyy lisäksi kansalaisopistojen opetussuunnitelmat. Mahdollista kansalaisopistojen yhdistämistä koskeva päätöksentekojärjestys alkaa kaupungin päättävissä elimissä tehtävillä poliittisilla päätöksillä, minkä jälkeen tulee toimittaa kaksikielisen kansalaisopiston ylläpitämislupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön. Taustaa: Vuonna 2010 Porvoossa tehdyn organisaatiomuutoksen yhteydessä kansalaisopistot siirrettiin yksikielisten koulutusjaostojen alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen, jolloin perustettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalue. Suomessa kuntien omistamia kansalaisopistoja organisoidaan hallinnollisesti monin eri tavoin: ne voivat kuulua oman johtokunnan, jaoston, sivistyslautakunnan tai kulttuuri- ja vapaaajanlautakunnan alaisuuteen. Jotkut kansalaisopistot kuuluvat suoraan kaupunginhallituksen alaisuuteen. Opistojen hallintomuotojen kirjo johtuu siitä, että kansalaisopistotoiminnalla on yhtäläisyyksiä, päällekkäisyyksiä ja yhteistyötä hyvinkin toisistaan erillään olevien toimialojen kanssa. Kansalaisopistoilla ei toisin sanoen ole mitään täysin itsestään selvää sijoituspaikkaa kunnan organisaatiokaaviossa. 4

12 12 6 Oppilaitoksen ylläpitämislupa Ylläpitäjälle myönnetty oppilaitoksen ylläpitämislupa toimii valtionosuuksien maksamisen perusteena; kyseisessä luvassa säädetään opetustehtävistä ja opetuskielistä. Kaikki Suomen kansalaisopistot osallistuivat vuonna 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään ylläpitämislupien uudistamisprosessiin. Uudet luvat astuivat voimaan Jos Porvoon opistojen yhdistämisestä tehdään päätös, pitää ylläpitämislupaa jälleen muuttaa. Hakemuksessa on tehtävä selvitys toiminnan ammatillisista edellytyksistä, joita ovat esim. riittävien henkilöstöresurssien saatavuus, henkilökunnan kelpoisuus työhön ja toimivat toimitilat. Hakemus tulee toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriölle heinäkuun loppuun mennessä, jotta ministeriö ehtii käsitellä asian päättäessään seuraavan vuoden valtionosuuksista (seuraavan vuoden valtionosuudet ilmoitetaan vuosittain marraskuussa) ja jotta uusi lupa voi astua voimaan alkaen. Porvoon kaupungille kansalaisopistotoimintaa varten myönnetyt valtionosuudet : Valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien määrä (h) Laskentaperuste /opetustunti Valtionosuus euroissa 2011 PKO h 57 % 74,79 :sta BMI h 57 % 74,79 :sta Yhteensä h PKO h 57 % 78,26 :sta lisätuki h 57 % 78,26 :sta nuorten yhteiskuntatakuu BMI h 57 % 78,26 :sta Yhteensä h PKO h 57 % 78,75 :sta BMI h 57 % 78,75 :sta Yhteensä h Vuodeksi 2013 myönnetyistä valtionosuuksista annettiin tieto Osana hallituksen säästötoimia maamme kansalaisopistojen yksikköhinta on jäädytetty seuraavaksi neljäksi vuodeksi ajaksi, vuosiksi Opistolle myönnettävien opetustuntien määrä voi kuitenkin vaihdella, koska tuntimäärä lasketaan kahtena edellisenä vuonna toteutuneiden opetustuntien keskiarvon perusteella. Yllä olevasta taulukosta on nähtävissä, että erilaisten säästötoimien seurauksena molempien opistojen yhteenlaskettu valtionosuus on vähentynyt yli euroa. Vuonna 2011 valtionosuudet muodostivat 47 prosenttia Borgå medborgarinstitutin toiminnan rahoituksesta ja 45 prosenttia Porvoon kansalaisopiston rahoituksesta. Valtionosuudet muodostivat 45,5 prosenttia porvoolaisten kansalaisopistojen yhteenlasketusta kokonaisrahoituksesta vuonna

13 13 7 Kaksikielisen opiston malli Aikataulu Turhan työn välttämiseksi on tärkeää ottaa huomioon opistojen vuosikello kansalaisopistojen yhdistämisaikataulua suunniteltaessa. Kansalaisopistojen yhdistäminen voisi alkaa yhteisellä valmistavalla koulutuksella. Helmimaaliskuussa voidaan käydä kehityskeskusteluja ja seuraavaa lukuvuotta valmistelevia suunnittelukeskusteluja ja samalla voidaan valmistella organisaatiouudistusta. Seuraavan lukuvuoden kurssien suunnittelu ajoittuu pääasiassa huhti-kesäkuulle. Porvoossa on jo ennestään ollut käytössä yhteiset painetut kurssiohjelmat, mutta opistojen toimintakaudet, loma-ajat, toimintaa ja ilmoittautumista koskevat säännöt poikkeavat toisistaan ja siksi niitä on yhdenmukaistettava. Molemmat opistot käyttävät samaa Hellewi-kurssinhallintaohjelmaa. Ohjelman kaksikieliseen versioon siirtyminen ja tietokantojen yhdistäminen voisi ajoittua esim. huhtikuulle ennen seuraavaan lukuvuoden tietojen syöttämistä ohjelmaan. Verkkosivujen yhdenmukaistamisen voisi tehdä kesä-elokuun aikana, ja ensimmäinen yhteinen ilmoittautumiskausi voisi alkaa elokuussa. Muutto yhteisiin toimitiloihin voisi ajoittua toukokuun ja elokuun väliselle ajalle, jolloin ei ole opetusta, jos vain päätös yhteisistä tiloista on tehty ennen sitä. Uutta ylläpitämislupaa koskeva hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle viimeistään heinäkuussa, jotta se yhteenlaskettuine valtionosuuksineen voisi astua voimaan Syksyä 2013 voi pitää kokeilulukukautena. Molempien opistojen talousarvion käyttösuunnitelmat kuuluvat taloudellisesti Porvoon kaupungin sivistystoimen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden ja koulutuspalveluiden talousarviota. Kesken talousarviovuotta 2013 tehtävän käyttösuunnitelmien yhdistämisen ei aiheuttane ongelmia. Organisaatiota tulee suunnitella kevään 2013 aikana, jotta organisaatiomallia voidaan testata syksyllä Opettajien työtehtäviä ja sisäistä työjakoa voidaan kartoittaa ja vertailla kevään 2013 aikana ja yhdenmukaistaa syksyn 2013 aikana, ja tällöin on otettava huomioon, että opettajien tehtävänkuvausten on astuttava voimaan viimeistään

14 14 Kuva: Selvitys- ja päätösaikataulu Poliittinen käsittely, tammi-huhtikuu 2013 Päätös yhteisistä tiloista, viimeistään toukokuussa 2013 Hakemus opetus- ja kulttuuriministeriölle, kesäkuu 2013 Uusi yhteinen oppilaitoksen ylläpitämislupa Henkilöstön kuuleminen, alkaen Selvitys, elo-joulukuu 2012

15 15 Tavoitteet alkaen: helmi-maaliskuu 2013: suunnittelukeskustelut ja hallintohenkilökunnan haastattelut maaliskuu 2013 : yhteinen muutosta koskeva henkilöstökoulutus huhti-toukokuu 2013: päätös uudesta organisaatiosta, päätös rekrytoinnista touko-elokuu 2013: muutto yhteisiin tiloihin elokuu: kokeilulukukausi syksyllä 2013 loka-joulukuu 2013: kehityskeskustelut, opettajien työn vertailu ja yhteensovitus toimiva kaksikielinen opisto Kuva: Porvoon kansalaisopistotoiminnan yhdistämisen toteutuminen käytännössä

16 16 Uudistunut organisaatio Näiden kahden opiston nykyinen vakituinen henkilökunta koostuu yhteensä 14 henkilöstä. Porvoon kansalaisopiston henkilöstötilanne on tällä hetkellä vakaa, ja se koostuu 8 henkilöstä (8 henkilötyövuotta). Borgå medborgarinstitutin osalta tilanne on erilainen, sillä vuoden 2012 toukokuun ja vuoden 2013 heinäkuun välisenä aikana jää eläkkeelle peräti neljä osaaikaeläkkeellä olevaa työntekijää: 2 opettajaa ja 2 toimistosihteeriä. Vuonna 2012 palkattiin uusi kokoaikainen musiikinopettaja ja uusi kokoaikainen toimistosihteeri. BMI:n henkilökunta koostuu nyt 6 henkilöstä (5,6 henkilötyövuotta). Nykyiset organisaatiot: Porvoon kansalaisopisto rehtori toimistosihteeri opintoneuvoja yhteiskuntaaineiden opettaja, apulaisrehtori kieltenopettaja vt. liikunnanopettaja taideopettaja tekstiiliopettaja Borgå medborgarinstitut rehtori, vt. selvityshenkilö toimistosihteeri tietotekniikan opettaja musiikinopettaja tekstiiliopettaja vt. rehtori osa-aikainen kieltenopettaja, jää eläkkeelle heinäkuussa 2013

17 17 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 5 :ssä säädetään seuraavaa kansalaisopiston henkilökunnasta: "Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa ja yhdistetyssä oppilaitoksessa tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Oppilaitoksella tulee olla koulutuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi oppilaitoksessa voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella." Jos Porvoon kansalaisopistot yhdistetään, syntyy uusi suurempi opisto, jossa on vuosittaista opetustuntia. Kummallakin porvoolaisella opistolla on tällä hetkellä rehtori. Yhdistetty kaksikielinen opisto tarvitsee jatkossa vain yhden rehtorin ja yhden apulaisrehtorin. Yli opetustuntia vuodessa järjestävässä kansalaisopistossa sekä rehtori että apulaisrehtori voivat työskennellä voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan kokoaikaisesti. Kelpoisuusvaatimukset ovat siten samat niin vararehtoreille kuin rehtoreillekin. Kuntien yhteistoimintamenettelystä annetun lain mukaan tulee yhdistämispäätöksen jälkeen käydä henkilökunnan kanssa henkilökohtainen keskustelu muuttuneen virka-aseman, muuttuneiden tehtävänkuvausten ja kasvaneiden kielitaitovaatimusten vuoksi. Taustaa: Nykyisen henkilökunnan määrä Porvoossa on valtakunnallisesti keskitasoa, kun sitä verrataan muiden samansuuruisten kansalaisopistojen työntekijöiden määrään. Työntekijöiden määrä vaihtelee 7:stä 25:een henkilötyövuoteen. Henkilöstön määrä on useimmiten henkilötyövuotta, ja määrä riippuu siitä, mitä erityistehtäviä kyseisellä opistolla on tavallisen kansalaisopistotoiminnan lisäksi, esim. maahanmuuttajien opetus, taiteen perusopetus, kulttuuri- ja urheilutoiminta, kansanopisto-opetus jne. Maamme opistoista 30 opistolla, eli 15 prosentilla, on yhtä paljon tai enemmän opetustunteja.

18 18 Uuden organisaation malli alkaen organisaatiokaavio perustuu nykyiseen henkilötyövuosien määrään. rehtori + apulaisrehtori Suomenkielinen opetustiimi, 5 henkilöä toimisto ja asiakaspalvelu: 2 toimistosihteeriä 1 opintoneuvoja Ruotsinkielinen opetustiimi, 4 henkilöä opettaja, suunnitteluvast. yhteiskunnalliset aineet kielten- opettaja tekstiili- opettaja taide- opettaja liikunnan- opettaja opettaja, tekstiilityö, musiikin- opettaja suunnitteluvast. tietotekniikan opettaja alk. uusi kieltenopettaja tai kurssisuunnittelija

19 19 Koko sivistyskenttä kohtaa kansallisesti haasteita tulevaisuudessa samoin kuin Porvoon yhdistetty ja suurempi opisto, minkä vuoksi selvityshenkilö ehdottaa laajempaa johtamisjärjestelmää. Uudessa opistossa on luotava yhteinen missio, yhteinäiset työrutiinit ja toiminnan ohjausasiakirjat, (katso liite 2). Johtoryhmä voisi koostua rehtorista, apulaisrehtorista ja kahdesta suunnitteluvastuullisesta opettajasta, joista toinen on ruotsinkielisestä ja toinen suomenkielisestä opetustiimistä. Tulevaisuutta ajatellen kannattaa muodostaa organisaatio, joka selviytyy arkirutiineista mutta jolla on myös "lihaksia" kehittämistyöhön. Johtoryhmän malli: rehtori apulaisrehtori Johtoryhmä suomenkielinen suunnitteluvastuullinen opettaja ruotsinkielinen suunnitteluvastuullinen opettaja

20 20 Johtoryhmän työtehtävät yksittäistä oppilasta, kurssilaista; ilmoittautumiset, maksut, asiakaspalvelu, neuvonta; tuntiopettajien, toimistohenkilökunnan ja iltavalvojien pelisäännöt hallinto, ohjausasiakirjat, talouskysymykset, vakituinen henkilökunta: talousarvio n vakituista työntekijää kehittämistyö uusia kohderyhmiä uusia rahoittajia, laadun kehittäminen englanninkielisen opetuksen kehittäminen suomenkielinen opetustiimi n tuntia 173 tuntiopettajaa, luennoitsijaa ja sijaista (vastaa 14 henkilötyövuotta) 55 kurssipaikkaa ruotsinkielinen opetustiimi, n tuntia 86 tuntiopettajaa, luennoitsijaa ja sijaista (vastaa 6 henkilötyövuotta) 40 kurssipaikkaa

21 21 8 Tilakysymys Borgå medborgarinstitutin toimisto ja henkilökunnan työpisteet sijaitsevat Lyceiparkens skolassa Laivurinkatu 9:ssä (634 m2) ja Porvoon kansalaisopiston vastaavat tilat sijaitsevat Opistotalossa (525 m2), joka sijaitsee Mannerheiminkatu 15:ssä. Molemmat opistot ovat toimineet nykyisissä tiloissaan yli 30 vuotta. Vuonna 2011 opistot maksoivat yhteensä euroa sisäistä vuokraa. PKO maksoi euroa ja BMI euroa. Sittemmin on Ristolan talo siirretty pois ja Porvoon kansalaisopisto on joutunut tehostamaan omaa tilankäyttöään. Tämä on pienentänyt PKO:n sisäistä vuokraa 44 prosentilla, ja Opistotalon osalta vuoden 2013 sisäiseksi vuokraksi on vahvistettu euroa (vastaa 9 /m2). BMI:n osalta sisäistä vuokraa korotettiin jälleen, ja vuoden 2013 sisäinen vuokra on vahvistettu euroon (vastaa 13 /m2). Porvoon kaupungin vuoden 2013 talousarvioasiakirjojen investointiliitteessä todetaan seuraavaa siitä osasta Lyceiparkens skolaa, missä BMI:n tilat sijaitsevat: "Lyceiparkens skolan vanhimman osan talotekniikka saavuttaa elinkaarensa lopun, ja se täytyy uusia lähivuosien aikana. Kiinteistön energiatalous edellyttää myös panostamista etenkin ilmanvaihtojärjestelmään. Lisäksi sisäseinien pinnat ja kiinteät kalusteet tulee uusia. Kunnostus aloitetaan vuonna 2014." Toimitilajohtajan mukaan Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitsevan Opistotalon suhteen ei ole olemassa ajankohtaisia toimenpidesuunnitelmia mutta pitkän aikavälin suunnitelmiin kuuluu kiinteistön myyminen. Molempien opistojen henkilökunnat ovat yhdistymisen toteutuessa ilmaisseet toiveensa muuttamisesta yhteiseen, kaikille uuteen toimipisteeseen muuttamisesta. Ajatuksena on, että toimivan yhteistyön rakentaminen on helpompaa neutraalilla maaperällä. Uusien toimivien tilojen löytäminen on haastavaa, koska tilojen sijainnin tulee olla keskeinen ja tilojen tulee olla riittävän suuret. Lisäksi tiloissa tulee olla raikas sisäilma ja ryhmäopetukseen soveltuva ilmanvaihto, mahdollisuus käyttää hissiä ja tilojen tulee myös muuten soveltua vammaisille. Esteettömyysnäkökulmasta on tärkeää, että kaikki kurssit järjestetään paikoissa, jonne pääsee riippumatta siitä, pystyykö liikkumaan portaissa tai tarvitseeko liikkumiseen pyörätuolia tai rollaattoria. Tilantarve käsittää 6-7 omaa luokkahuonetta, hallinnolliset tilat, joissa on toimisto ja työpisteet 14 henkilölle, varastohuoneita ja kaappeja, kokoustilat ja sosiaaliset tilat. Neljää viimeisintä toimintoa tarvitaan sekä vakituisen henkilökunnan että tuntiopettajien tarpeisiin. Kansalaisopistoissa opetetaan useita aineita, joiden opettajat käyttävät paljon käytännön materiaalia; useimmiten ainoastaan yhteiskunta-aineiden ja kielten opetuksessa käytettävä opettajan materiaali sijaitsee verkossa tai muistitikuilla. Porvoossa on useita suurempia koulukiinteistöjä, jotka voisivat olla tarkoituksenmukaisia ja jotka voisivat vapautua kansalaisopiston käyttöön, mutta vasta sen jälkeen kun toisen asteen rakennussuunnitelmat toteutetaan. Selvityksen puitteissa on kartoitettu seuraavat tilat: Borgå folkakademi, Campus, Grand, Taidetehdas, Linnankosken lukio, Nimbus-talo ja WSOY-talo. Kansalaisopiston toimintaan sopivien yhteisten tilojen etsiminen jatkuu. Työryhmä on toimitilajohtajan johdolla laatinut vuoden 2011 elokuun ja vuoden 2012 tammikuun välisenä aikana Porvoontalon kunnostusta koskevan hankesuunnitelman. Ajatuksena on, että taidekoulu, musiikkiopisto ja molemmat kansalaisopistot saavat sieltä tulevaisuudessa yhteiset tilat. Suunnitelma on perusteellinen ja hyvinkin yksityiskohtainen, mutta taloudellinen tilanne vaikutti siihen, että kyseinen suunnitelma siirrettiin hamaan tulevaisuuteen. Nykyisen investointisuunnitelman mukaan Porvoontalon kunnostus on ajoitettu vuoteen 2017.

22 22 Toimitilajohtaja on ehdottanut yhdeksi vaihtoehdoksi sitä, että osa Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitsevista luokkahuoneista muutetaan BMI:n henkilökunnan työhuoneiksi. Tässä tapauksessa on kuitenkin tarpeen vuokrata jostain muualta lisää päiväopetusluokkia. Syyslukukaudella 2012 Borgå medborgarinstitutin 142 kurssista 40 kurssia (28 %) alkoi arkisin ennen klo 16:ta. Porvoon kansalaisopistossa vastaavasti 72 kurssia 310 kurssista (eli 23 %). Päiväsaikaan tapahtuvan opetuksen sijoittaminen on yleensä vaikeaa ilman riittäviä, omia toimitiloja. Jos kaupunki ottaisi käyttöön varausjärjestelmän, jossa näkyisi helpommin kouluissa päiväsaikaan vapaina olevat luokkahuoneet samaan tapaan kuin kaupungin kokoustilojen varauksessa on mahdollista, että osa tästä ongelmasta ratkeaisi ilman lisäkustannuksia. Ilta- ja viikonloppuopetusta voidaan järjestää useissa eri paikoissa, koska kaupunki omistaa keskustassa ja taajamissa useita opetustiloja, jotka ovat iltaisin tyhjiä. Erityisesti esimerkiksi tekstiilityön, keramiikan ja tietotekniikan opetuksessa tarvitaan kuitenkin erityisluokkatiloja. Muut kurssit, joiden opetus voidaan järjestää aivan tavallisissa luokissa ilman erityisvarustusta, voidaan päiväsaikaan järjestää esim. nuorisotila Zentrassa tai musiikkiopiston luokissa WSOY-talossa.

23 23 9 Vaikutukset Kielelliset vaikutukset Kielikysymykset on tärkeää ottaa huomioon mahdollisessa porvoolaisten kansalaisopistojen yhdistyessä. Kieli on olennainen osa ihmisen ammatillista osaamista, ja äidinkieli on ihmisen identiteetin kulmakivi. Porvoon kaupungin hallinto- ja toimintasäännön 62 :ssä on kaksikielisyyttä koskevia määräyksiä: "Kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä tiedottamisessa on otettava kieliryhmien tarpeet tasapuolisesti huomioon. Kaupungin palvelut on järjestettävä suomen ja ruotsin kielellä. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä siitä erikseen on Porvoon kaupungin viran- ja toimenhaltijoiden kielisäännössä todettu." Porvoon kaupungin henkilöstöjohtaja viittaa 6 Porvoon kaupungin kielisääntöön. On harkittava ja tehtävä päätös kaksikielisen opiston johtamistehtävien ja asiakaspalvelutyön vaikeusasteen luokituksesta. Jos esim. toimistotyön arvioidaan kuuluvan vaikeusasteeltaan luokkaan II, vaaditaan tällöin toisen kotimaisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kotimaisen kielen hyvää suullista taitoa. Hallintohenkilökunnan osalta henkilöstöjohtaja suosittelee, että haastattelujen avulla selvitetään, kykeneekö työntekijä työskentelemään kaksikielisesti. Lisäksi henkilöstöjohtaja suosittelee, että työajalla järjestetään kielten opetusta tai että työtehtäviä järjestellään uudelleen niin, että kaksikielisyys saadaan toimivaksi. Kansalaisopistojen yhdistämisen kielelliset vaikutusten arviointi on tehty 7 oikeusministeriön mallin mukaan yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kehitysjohtajan Ulf Lindholmin ja asiantuntijan Kia Leideniuksen kanssa. (Kielellisten vaikutusten arviointi kokonaisuudessaan liitteessä 3. ) Kuntaliiton asiantuntija suosittelee, että kansalaisopistojen yhdistämisessä ollaan ennakoivia ja otetaan rakentava kielellinen ote itse toiminnasta, kun palveluja mukautetaan kielellisesti. Perusedellytys kaksikieliselle opistolle on, että sekä henkilökohtainen palvelu että puhelinpalvelu suunnitellaan alusta alkaen täysin kaksikieliseksi ja että rehtori ja apulaisrehtori ovat kaksikielisiä. Ehdotuksena on, että perustetaan kaksi erillistä opetustiimiä, yksi suomenkielinen ja yksi ruotsinkielinen tiimi. Kun otetaan huomioon asukkaille tarjottavan palvelun kehittäminen ja oman kunnan markkinoiminen uusille asukkaille, on järkevää ottaa käyttöön vähintään kolmella kielellä tehdyt kielipolut ja palveluketjut. Tämä ottaa huomioon myös kasvavan osuuden niistä asukkaista, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Opistojen yhdistyessä on lisäksi suositeltavaa tehdä kieliohjelma tai sitoumus, joka koskee hyvän palvelun tarjoamista suomeksi, ruotsiksi ja mahdollisesti myös englanniksi. Kieliohjelmassa tulee säätää siitä, miten käytännössä työskennellään hyvän kielellisen palvelun tarjoamiseksi ja monipuolisen kurssitarjonnan takaamiseksi kaikille asukkaille, äidinkielestä riippumatta. Tehtävänkuvauksissa tulee ottaa kantaa siihen, kuka vastaa sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, käännöksistä, markkinointimateriaalista ja erikielisistä kokousasiakirjoista. Huomioimisen arvoista on se, että vähemmistökielellä tapahtuva opetus voi olla kalliimpaa oppilasta kohden kuin enemmistökielellä tapahtuva opetus, koska oppilaspohja on pienempi. itkällä aikavälillä on syytä seurata, miten yhdistämiselle asetettu tavoite saavutetaan, eli se, että asukkaille suunnatut kurssit ja palvelut säilyvät tai jopa lisääntyvät päällekkäistä hallintoa vähentämällä kutustenarviointi

24 24 Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikössä toimivan aikuiskoulutuspolitiikan yksikön opetusneuvoksen Kirsi Lähteen mukaan ministeriötasolla ei oteta virallisesti kantaa siihen, tuleeko kaksikielisellä opistolla olla kielellisesti erilliset opetustiimit vai ei, mutta ministeriö viittaa seuraaviin kelpoisuusseikkoihin: Opettajien kelpoisuus pysyy muuttumattomana opiston muuttuessa yksikielisestä kaksikieliseksi, jos vain työ organisoidaan niin, että jokainen voi jatkaa opettamista opettajan kelpoisuuteen sisältyvällä kielellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on täsmentänyt rehtoreista annettua asetusta, ja näiden täsmennysten mukaan oppilaitoksen ylläpitäjä (Porvoon kaupunki) voi itse päättää, miten hyvin vapaan sivistystyön rehtorin tulee hallita oppilaitoksen opetuskielet. Porvoon opistojen vakituinen henkilökunta on palkattu yksikielisessä opistossa työskentelyä varten tarvittavien tietojen ja kelpoisuuden perusteella, minkä vuoksi selvityshenkilö ehdottaa että perustetaan kielellisesti erilliset opetustiimit, haastatellaan henkilökunta, järjestetään suomen ja ruotsin kielen kursseja ja tehdään toiminnan osalta mahdollisia uudelleenjärjestelyjä. Muiden kaksikielisten opistojen haastattelujen perusteella on nähtävissä kaksi erilaista tapaa järjestää toimintaa. Jos koko henkilökunta hallitsee molemmat kotimaiset kielet, organisoidaan työt useimmiten työtehtävien perusteella. Jos vakituinen henkilökunta ei ole kaksikielinen, organisoidaan työt eri osastoilla kielellisin perustein. Jotkut haastatelluiden opistojen henkilökunnasta kokivat, että kielen perusteella tehty jaottelu voi pintapuolisesti näyttää hyvältä, mutta vaikeita tilanteita syntyy silloin, kun keskustellaan oikeudenmukaisuuskysymyksistä (esimerkiksi resurssienjako tai tilankäyttö) tai rekrytoidaan uutta henkilökuntaa. Useiden opistojen mielestä oli tärkeää, että opetustunnit jaetaan etukäteen paikkakunnan väestöosuuksien mukaan, mielellään opiston yläpuoliselta tasolta. Toisten opistojen henkilökunta oli eri mieltä asiasta, ja näillä paikkakunnilla mahdollisimman moni kurssi pyrittiin järjestämään kahdella kielellä sen sijaan, että resurssit olisi jaettu ruotsin ja suomen kielen mukaisesti. Muiden opistojen henkilökunnan haastattelut toivat esiin useita erilaisia tapoja hyvän palvelun takaamiseksi (katso liite 4). Vähemmistökieliselle kurssille pienempi vähimmäisosallistujamäärä kuin enemmistökieliselle kurssille Vähemmistön kurssitoiveet etusijalla Omat palveluajat eri kielillä tapahtuvan asiakaspalvelun turvaamiseksi Kokoaikaisen opettajan palkkaamisen sijasta jotkut opistot ovat palkanneet kurssisuunnittelijan suunnittelemaan uusia kursseja. Suunnittelijan aikaa voidaan käyttää yhteistyön ja toiminnan kehittämiseen paremmin kuin päätoimisen opettajan aikaa. Kokoaikaisten opettajien etuna on pysyvyys ja opetussuunnittelun pitkäjänteisyys ja haittana se, että opiston resursseja sidotaan tiettyyn oppiaineeseen pitkäksi aikaa. Kaksikieliset opistot ovat hyötyneet siitä, että ne keskittyvät pelkän kielikysymyksen sijasta pitkän aikavälin strategioiden luomiseen, jossa otetaan huomioon erilaisia tarpeita, joihin vaikuttavat esim. paikkakunnan väestömuutos tai asutusrakenne (vastamuuttaneet, lapsiperheet, seniorit sekä haja-asutusalueet ja taajamat). Ulkomaalaissyntyisten tuntiopettajien tietoisella rekrytoinnilla voidaan uudistaa opetusta, luoda uusia verkostoja ja tarjota maahanmuuttajille pääsy suomalaisille työmarkkinoille. Jotkut opistot pyrkivät vahvasti uudistamaan kurssitarjontaansa. Niiden suurin haaste ei ole kaksikielisyys vaan se, miten rutiinityön järkeistämisessä onnistutaan niin, että sen avulla voidaan vapauttaa toiminnan kehittämiseen tarvittavia resursseja.

25 25 Taloudelliset näkökulmat Taulukosta käy ilmi, miten porvoolaista kansalaisopistotoimintaa rahoitettiin vuonna 2011: 2011 Bruttomenot Tulot Nettomenot Valtionosuudet Porvoon kaupungin oma osuus Porvoon kansalaisopisto, PKO Borgå medborgarinstitut, BMI (66 %) (61,5 %) (34 %) (38,5 %) Yhteensä Porvoon kansalaisopistolla on suhteellisesti suuremmat tulot kuin Borgå medborgarinstitutilla, mikä johtuu useista eri syistä: Askolan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesta yhteistoimintakorvauksesta, laajemmasta tilauskoulutuksesta, nk. omarahoitteisesta kurseista, joita järjestetään erityisesti liikunnan osalta, ja siitä, että Porvoon kansalaisopistolla on enemmän hankkeita, joissa on ulkopuolista rahoitusta.

26 26 Taulukosta käy ilmi, miten resursseja käytettiin vuonna 2011: 2011 Bruttomenot - siitä palkkamenot - siitä palvelujen ostot - siitä materiaali + muut - siitä sisäinen vuokra kaupungille - siitä muut tilat PKO (74 %) (13 %) (2,2 %) (8,3 %) (2,5%) BMI (73 %) (7,3 %) (1,2 %) (17 %) (1,5%) Palvelujen osuus opiston talousarviossa ja tilinpäätöksessä on kasvanut koko ajan. Tämä johtuu siitä että esim. siivouspalvelut ostetaan nykyisin tilakeskukselta. Näin ollen osa näistä menoista palautuu takaisin Porvoon kaupungille esimerkiksi siivouksesta, keskushallinnosta ja tietopalveluista syntyvien sisäisten maksujen muodossa. Myös osa palkkakustannuksista palautuu Porvoon kaupungille kunnallisveroina. Kansalaisopisto työllistää 14 vakituisen työntekijän lisäksi tuntiopettajia, joiden määrä vastaa 20 henkilötyövuotta.

27 27 Taulukossa vertaillaan selvitystä varten haasteltujen opistojen ja Porvoon avainlukuja. Laskelma perustuu nettomenoihin. Lähde: Tilastokeskus 2011 /h /asukas h/asukas Tuntimäärä Asukasmäärä Opistot Koko maa , Uusimaa , Porvoo 2 opistoa , Espoo , Kauniainen , Kemiönsaari , Mustasaari , Kristiinankaupunki , Kirkkonummi , Loviisa - 2 opistoa , Raasepori , Sipoo , Vaasa 2 opistoa ,

28 28 Yllä olevan taulukon avainluvut näyttävät, että mikäli toimintaa tarkastellaan taloudellisuuden tai toiminnallisuuden näkökulmasta, ei ole itsestään selvää mittakaavaetua sen suhteen, että isot opistot ovat automaattisesti halvempia asukasta tai tuntia kohden pieniin opistoihin verrattuna. Taloudellisesta näkökulmasta ratkaisevampaa on työntekijöiden määrä, työn organisointitapa ja se, millaisia synergiaetuja ja yhteistyötapoja kunnissa on onnistuttu saavuttamaan. Kansallinen arviointineuvosto totesi kuitenkin vuonna 2011 antamassaan raportissaan, että suuremmalla opistolla on paremmat valmiudet ottaa huomioon laatukysymyksiä, tehdä yhteistyötä, kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja arvioida systemaattisesti toimintaansa. Alla oleva taulukko osoittaa, kuinka Porvoon avainluvut vuonna 2011 jakautuvat kaupungin kahden opiston välillä: Opisto /h /asukas Tuntimäärä Oppilasmäärä Porvoon rahoitusosuus /asukas BMI 83 10, ,5 PKO 61 16, Yhteensä ,5 Rehtoreiden näkemys taloudesta Porvoon kansalaisopiston rehtorin Pertti Jääskän mielestä talous voidaan saada tasapainoon lyhyellä aikavälillä pelkästään sillä, että muutetaan halvempiin tiloihin ja korotetaan tuntuvasti kurssimaksuja. Pidemmällä aikavälillä voidaan säästää tekemällä uudelleenjärjestelyjä henkilökunnan eläköitymisen tai muiden henkilökuntaa koskevien muutosten yhteydessä. Borgå medborgarinstitutin vt. rehtorin Maria Lindlöfin mielestä on mahdollista säästää lähinnä halvempiin tiloihin muuttamalla, jos palvelut halutaan säilyttää. BMI toimii yhä opistolle vuonna 1979 rakennetuissa tiloissa. Viisi vuotta sitten sisäisen vuokran osuus oli 4 prosenttia menoista, ja sisäistä vuokraa on nyt korotettu niin, että sen osuus on 17 prosenttia menoista, mikä vastaa 16,3 euroa jokaista opetustuntia kohden. Viiden vuoden jakson tarkastelu osoittaa, että uusi sisäisten vuokrien järjestelmä on supistanut toimintaa. Vuonna 2007 järjestettiin Borgå medborgarinstitutissa opetustuntia, ja vuonna 2011 opetustuntien määrä oli laskenut tuntiin (27 %). 28

29 29 10 Henkilöstökysymykset Opistoilla on jo nyt samanlaisia työkäytänteitä, kuten kurssiohjelman painamista koskevat käytänteet, sivistyslautakunnan määrittämät kurssimaksut ja verkkopohjainen Hellewi -kurssinhallintaohjelma, jota käytetään molemmissa opistoissa kurssisuunnitteluun ja ilmoittautumiseen. Henkilökunnalla on jo nyt sama työnantaja, ja se noudattaa samaa työehtosopimusta, mutta vakituisesti palkattujen opettajien työ on järjestetty eri tavoin itsenäisen opiston autonomian puitteissa. Porvoon kansalaisopiston kaikilla vakituisesti palkatuilla opettajilla on alennettu opetusvelvollisuus ja enemmän muita tehtäviä. Borgå medborgarinstitutissa opettajat noudattavat työehtosopimuksen perusmallia, johon kuuluu täysi opetusvelvollisuus ja normaali muu työvelvollisuus. Lukuvuoden aikana Porvoon kansalaisopiston vakituisesti palkatut opettajat pitivät 17 prosenttia tunneista eli tuntia tunnista. Borgå medborgarinstitutissa vastaava luku oli 22 prosenttia eli tuntia tunnista. Lukuvuodeksi kerrallaan palkatut tuntiopettajat vastaavat muusta opetuksesta. Kurssien suunnitteluvastuu ja näiden tuntiopettajien kurssien seurantavastuu on jaettu vakituisesti palkattujen opettajien ja rehtoreiden kesken. Henkilöstön kuuleminen Kuntien yhteistoimintamenettelystä annetun lain mukaisia alustavia neuvotteluja ja suunnittelukeskusteluja on säännöllisesti käyty henkilökunnan kanssa selvityksen laatimisen yhteydessä alkaen.( Katso liite 5.) Molempien opistojen henkilökunta suhtautuu rakentavasti selvitykseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kaikki suostuvat kokeilemaan sisäistä kaksikielistä viestintää siten, että jokainen voi puhua omaa äidinkieltään työskennellessään. Henkilökunta sanoo kuitenkin kokevansa, että oma kielitaito on tärkeä osa ammatillista osaamista, ja se arvelee myös, että rutiinityön tekeminen voi vaikeutua kaksikielisessä opistossa. Porvoon kaupungin toiminnan tuottavuuden tehostamista ja lisäämistä koskevia tavoitteita ajatellen on syytä käydä läpi työkäytänteitä, jotta voitaisiin havaita mahdolliset rutiinitöiden päällekkäisyydet. Näiden uudelleenjärjestelyjen kautta voitaisiin saada aikaan hallinollista säästöä, ja näin syntyvä säästö voitaisiin käyttää kurssitoiminnan ennallaan pitämiseen tai jopa lisäämiseen.. Mahdollisia muuttuneita työehtoja koskevat neuvottelut aiheuttavat helposti levottomuutta. Selvitystä tehtäessä pidettiin useita yhteistoimintamenettelyn edellyttämiä ja muita kokouksia syksyn 2012 aikana ja yhteinen koulutustilaisuus järjestetään keväällä Lisäksi opettajat pitävät kirjaa muista työtehtävistään kevätlukukauden 2013 aikana, jotta saadaan yhteinen dokumentoitu perusta, johon voi tukeutua. Mahdollisen opistojen yhdistämisen yhteydessä pidettävissä kehityskeskusteluissa on löydettävä yhteisiä visioita sekä tarkasteltava ja yhdenmukaistettava tehtävänkuvauksia ja työnjakoa oikeudenmukaisuuden tunteen ja työrauhan luomiseksi. 29

30 30 Alla oleva kuva osoittaa, millaista työtä vaaditaan yhteisen tahtotilan löytämiseksi. Kuvio on muokattu Kuntaliiton julkaiseman kuntaliitoksia koskevan materiaalin pohjalta. Halu oppia uutta Arvioitaessa päätoimisten opettajien suunnittelutyön määrän vertailun lähtökohtana voi olla esim. suunniteltujen tuntien määrä, oman ainealueen kurssilaisten ja tuntiopettajien määrä, yksittäisten kurssien määrä ja se, miten suuri osuus näistä on uusia kursseja ja uusia opettajia. Tarpeellinen lähtökohta muun työn arvioimiseksi on se, että työtä suunnitellaan ja dokumentoidaan yhteisten pelisääntöjen mukaan tietyn ennalta määrätyn ajanjakson ajan. Opiston opetuksen suunnittelu voidaan jakaa osaksi tekniseen suunnitteluun ja osaksi kehittävään suunnitteluun. Tekninen suunnittelu koostuu päivämääriä ja viikonpäiviä koskevista käytänteistä, tilojen ja opettajien varauksista sekä kurssiteksteistä. Kehittävä suunnittelu tähtää pedagogiseen uudistumiseen, lisääntyneeseen yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa ja yhteiskunnan yleisen kehityksen seuraamiseen. Muiden opistojen haastatteluissa varoiteltiin varaamasta liian pieniä resursseja opetuksen suunnittelun kehittämisosuuteen, koska se voi johtaa siihen, että opisto palvelee samoja tyytyväisiä asiakkaita vuodesta toiseen eikä löydä uusia kohderyhmiä tai opetusaineita. 30

31 31 Tuntiopettajat Kansalaisopiston henkilökunnasta puhuttaessa on tärkeää ottaa huomioon tuntiopettajat. Vuonna 2011 tuntiopettajat pitivät 83 prosenttia Porvoon kansalaisopiston tunneista, mikä vastaa 14 henkilötyövuotta, ja Borgå medborgarinstitutissa tuntiopettajat pitivät 78 prosenttia tunneista, mikä vastaa 6 henkilötyövuotta. Toimistohenkilökunta ja iltavalvojat hoitavat tuntiopettajia koskevia käytännön asioita, kuten jakavat heille päiväkirjat, kertovat missä tiloissa opetus tapahtuu, tiedottavat kurssiohjelmaan tulevista muutoksista ja palvelevat opiston oppilaita. Tuntiopettajien henkilötyövuosia koskevan laskelman tekemisessä on käytetty apuna viiden kansalaisopiston vuonna 2011 laatimaa mallia, joka on tehty Henki ja elämä -laatuhankkeen puitteissa, ( katso 8 Henki ja elämä kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti.) Hanke toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän rahoituksen turvin vuonna

32 32 Henkilökunnan tulevaisuutta koskevat kysymykset Borgå medborgarinstitutin eläkkeelle jäävän kieltenopettajan mahdollinen virantäyttö on yksi esimerkki siitä, millaisia asioita joudutaan pohtimaan yhdistyneessä opistossa. Borgå medborgarinstitutin kieltenopettaja jää eläkkeelle heinäkuussa Kaavio on laadittu perustaksi päätökselle siitä, palkataanko korvaava kieltenopettaja vai palkataanko sen sijaan ammattimainen kurssisuunnittelija, joka vastaa osaksi kielikursseista, osaksi myös muiden aineiden kursseista. On syytä tutkia opistojen kielisektorin mahdollisia synergiaetuja yhteisten tuntiopettajien ja yhteisten kurssien muodossa. Monet pidemmälle edistyneiden kielikurssit toteutetaan jo ennestään yhteistyönä. Lukuvuoden aikana Porvoon kansalaisopistossa suunniteltiin 79 kielikurssia ja Borgå medborgarinstitutissa34 kielikurssia. Lukuvuonna suunniteltiin PKO:ssa yhteensä kielten tuntia ja BMI:ssä suunniteltiin kielten tuntia. PKO osallistujat BMI osallistujat PKO tunnit BMI tunnit

33 33 11 Opiskelijanäkökulma Porvoon molemmat kansalaisopistot palvelevat Porvoon kaupungin asukkaita, ja Porvoon kansalaisopisto palvelee myös Askolan asukkaita. Tärkeimmät kysymykset asukkaiden/opiskelijoiden näkökulmasta ovat todennäköisesti seuraavat: Mielenkiintoiset kurssit Kohtuulliset kurssimaksut Selkeä tiedotus Joustavat ja nopeat ilmoittautumis- ja maksujärjestelmät Henkilökohtainen palvelu Osaavat ja ystävälliset opettajat Viihtyisä kurssipaikka, jossa on toimiva tekniikka ja raikas sisäilma Esteetön sijainti, pysäköintimahdollisuus Opiskelijatilasto 2011 Opisto Opiskelijamäärä (fyysisiä henkilöitä) Kurssilaisten määrä Opiston palveluja käyttävän väestön osuus BMI (33 %) (34 %) 17,4 % Porvoon ruotsinkielisistä asukkaista PKO (67 %) (66 %) 15 % Porvoon ja Askolan suomenkielisistä asukkaista Yhteensä (100 %) Väestötilasto 2011 Kunta Asukasluku Äidinkieli suomi Äidinkieli ruotsi Muut äidinkielet v Porvoo (64,8%) (30,9 %) (4,3 %) Askola Porvoon kaupungin asukkaista 18 prosenttia on alle 15-vuotiaita, 66 prosenttia on vuotiaita ja 16 prosenttia on yli 65-vuotiaita. Vuonna 2011 oli 21 prosenttia asukkaista eläkeläisiä, 8 prosenttia työttömiä ja 29 prosenttilla asukkaista oli ylempi korkeakoulututkinto. Eläkeläisten kurssitarjonnan suunnittelua ajatellen eläkeläisten kielisuhde poikkeaa koko väestön kielisuhteesta. Porvoossa asuvista yli 65-vuotiaista 54 prosentin äidinkieli on suomi, 45 prosentin äidinkieli on ruotsi ja 1 prosentin äidinkieli on joku muu. 33

34 34 Jos nykyistä opintosetelijärjestelmää, hallitusohjelman hengessä, muutetaan henkilökohtaisten koulutustilien suuntaan, muuttuvat todennäköisesti myös eläkeläisten ehdot. Ehdotukseen sisältyy opintoseteliä koskevien sääntöjen kiristäminen siten, että opintosetelin saa vain jos eläkeläinen on taloudellisesti heikossa asemassa tai hänellä on matala pohjakoulutus. Tähän asti alennetun kurssimaksun saamiseksi on riittänyt se, että on eläkeläinen. Opiston palvelut koskevat vuosittain n henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia asukkaista. Kansalaisopiston toiminta nähdään yleisesti ottaen matalan kynnyksen palveluna ja avoimena asukkaiden omalle toiminnalle. Tätä taustaa vasten ei ole syytä turhaan horjuttaa sitä kurssitoiminnan osaa, joka toimii hyvin. Viisi vuotta sitten Porvoon kaupunki antoi FCG Efeko Oy:n tehtäväksi tutkia, mitä mieltä kaupungin asukkaat ovat kunnan palveluista. Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia oli silloin sitä mieltä, että kansalaisopistojen toiminta oli hyvin organisoitua. Porvoon kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tehtäväalueella ainoastaan kirjasto ja uimahalli saivat parempaa palautetta. Viihtyvyyden ja jatkuvuuden puolesta ei ole esteitä sille, että iltaopetus jatkuu entiseen tapaan kaupungin omissa kouluissa. Lyceiparkens skola (LYPA) on toiminut ruotsinkielisen kansalaisopiston ns. kielellisenä olohuoneena, ja sekä Mannerheiminkatu 15:ssä sijaitseva Opistotalo että Linnankosken lukio (LILU) ovat toimineet suomenkielisen opiston kielellisinä olohuoneina. Lukuvuoden aikana Porvoon kansalaisopisto järjesti 47 prosenttia opetustunneistaan Opistotalossa tai LILUssa. Borgå medborgarinstitut järjesti 70 prosenttia tunneistaan LYPAssa. Lukuvuosi Pidetyt tunnit Osallistujamäärä Opistotalo LILU LYPA Muita opiskelijanäkökulmia Kurssimaksut Seuraavassa taulukossa vertaillaan Itä-Uudenmaan kurssimaksuja. Kurssin hinta/45 minuutin Taito- ja taideaineet Kielet Liikunta ja tanssi opetus Porvoo 0,70 0,90 Voimistelu: 1,40, tanssi: 0,90 Loviisa, ohjehinta 0,68 0,80 1 Sipoo 1 1,35 2,10 Porvoossa ja Sipoossa kurssit hinnoitellaan aineen ja opetustuntien mukaan. Loviisassa maksut vaihtelevat sen mukaan, onko yksi kurssikerta yhden tunnin tai useamman tunnin mittainen. 34

35 35 Kurssijonot Odotuslistalla oli vielä 5 prosenttia BMI:n kursseille ilmoittautuneista ja 15,5 prosenttia PKO:n kursseille ilmoittautuneista. Opistot eivät toistaiseksi ole kirjanneet opiskelijoiden keskeyttämisprosenttia tai sitä, kuinka suuri osuus opiskelijoista tosiasiassa on odotuslistalla lukuvuoden päättyessä. Toteutumattomat kurssit Alla oleva taulukko osoittaa, missä määrin suunnitellut opetustunnit toteutuvat opistoissa: Opetustunnit Lukuvuosi Lukuvuosi BMI, suunnitellut BMI, toteutuneet BMI, peruuntuneet 331 (5 %) 309 (5 %) PKO, suunnitellut PKO, toteutuneet PKO, peruuntuneet (7 %) 1135 (8 %) Opiskelijanäkökulmasta kansalaisopistot poikkeavat muista oppilaitoksista. Kansalaisopistoissa ei ole mitään sisäänrakennettua mekanismia, jossa oppilaat jatkavat yhdeltä kouluasteelta seuraavalle. Osa opistojen opiskelijoita etsii tietynlaista lisäosaamista, minkä vuoksi he osallistuvat yksittäisille kursseille. Toiset pysyvät puolestaan useita vuosia opiston opiskelijoina, koska se lisää heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan ja koska he pitävät kansalaisopistojen tarjoamasta elämäntyylistä. Henkilökunnan on luonnollisesti helppoa kommunikoida opistossa jo opiskelevan sinänsä laajan ihmisjoukon kanssa. Vaarana on kuitenkin se, että unohdetaan ne henkilöt, jotka eivät vielä ole löytäneet opiston palveluja. On kuitenkin syytä tähdätä tulevaisuuteen ja panostaa voimavaroja siihen, että aiempaa paremmin tavoitetaan esim. ne kohderyhmät, joihin kaupunki panostaa kulttuuri- ja vapaa-aikastrategiassaan, tai että tavoitetaan ne aikuiskoulutuksen kohderyhmät, jotka asetetaan etusijalle hallitusohjelmassa. Taustaa: Hiljattain julkaistu tutkimus kansalaisopistojen yhteiskunnallisista vaikutuksista ja toiminnalle tärkeistä oppilasnäkökulmista. 9 Omaehtoisen aikuisopiskelun vaikutukset Vapaan sivistystyön merkitys ja vaikutukset aikuisten elämässä. Jyri Manninen, Saara Luukannel 10 Henki ja elämä kansalaisopistojen sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiraportti. 11 Vapaan sivistystyön esteettömyys hiljattain Kansalaisopistojen liitossa tehty tutkimus vapaan sivistystyön esteettömyydestä

36 36 12 Muita näkökulmia Porvoon kansalaisopistojen yhteydessä toimii tällä hetkellä kaksi rekisteröityä oppilasyhdistystä, jotka haluavat jatkaa toimintaansa erillisinä yhdistyksinä kansalaisopistojen yhdistämistä koskevista päätöksistä huolimatta. Porvoon kansalaisopiston opistolaiskunta r.y. saa vuosittain euroa avustusta toimintaansa varten ja Kamratförbundet vid Borgå medborgarinstitut r.f. saa avustusta euroa vuodessa. Porvoon kaupunki maksaa nämä avustukset opistojen käyttösuunnitelmien kautta. Muiden kaksikielisten opistojen esimerkit osoittavat, että niillä paikkakunnilla, joilla on yhä aktiivisia kansalaisopistojen opistolaisyhdistyksiä, kyseiset yhdistykset toimivat yksikielisinä, vaikka oma opisto olisikin muuttunut kaksikieliseksi. Kansalaisopistojen liitto r.y:n toimeksiantona vuonna 2011 tehdyn 12 selvityksen mukaan pieni osa Suomen opistolaisyhdistyksistä on yhä erittäin aktiivisia. Samalla monet näistä opistolaisyhdistyksistä ovat lakkauttamassa toimintaansa kokonaan tai laittavat toimintansa tauolle, vaikka yhdistys jää yhdistysrekisteriin

37 37 13 Liitteet 37

38 38 Liite 1. Porvoon kaupungin organisaatiokaavat 38

39 39 39

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI

KIVALO - OPISTO KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI KIVALO - OPISTO 1.1.2014 KEMI, KEMINMAA, SIMO, TERVOLA YHDESSÄ VAHVEMPI Kivalo-opisto on perustettu 1.1.2014 entisten Kemin työväenopiston sekä Kivalojen seutuopiston (Keminmaan, Tervolan ja Simon kansalaisopistot)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajakoulutus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa TULOKSIA Selvitysraportin julkistaminen 20.4.2016 Helsingin kaupungin työväenopisto Leena Saloheimo Vapaa Sivistystyö ry Selvitys

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015

Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Sivistyslautakunta 53 14.10.2015 Ehdotus päivähoidon, ruotsinkielisen koulutuksen, suomenkielisen koulutuksen ja joukkoliikenteen vuoden 2016 talousarvioksi ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelmaksi 2391/02.02.00/2015

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat

Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa-koulut Pääsihteerin keskustoimisto Viite: 2010-D-531-fi-5 Alkup.: FR Johtohenkilöstön täydennyskoulutuksen järjestämisen yleiset suuntaviivat Eurooppa koulujen johtokunnan 14. 16. huhtikuuta 2010

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 MERIKARVIAN KUNTA Hyväksytty: kv 9.11.2015 57 Voimaantulo: 11.11.2015 SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimi vastaa opetukseen, koulutukseen, päivähoitoon ja esiopetukseen, virkistykseen

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11

PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Sivistystoimen suomenkielinen jaosto PÖYTÄKIRJA 2/2014 11 Aika 11.03.2014 kl. 18.30 Paikka Metsäkulman koulu Käsiteltävät asiat 9 Kokouksen avaaminen, laillisuus ja päätösvaltaisuus 133 10 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Uudenmaan liiton kieliohjelma

Uudenmaan liiton kieliohjelma Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/6 27.08.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (9) 72 A. Belle Selene Xian valtuustoaloite vähäosaisten opiskelun tarpeesta HEL 2013-003033 T 00 00 03 Päätös Johtokunta päätti antaa valtuutettu Belle Selene Xian

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki Kirsi Kangaspunta, johtaja Kesäyliopistojen kuulemistilaisuus Helsinki 30.10.2014 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje

Lisätiedot

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen

Lapin koulutusfoorumi. Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen Lapin koulutusfoorumi Näkökulmia Itä-Lapin lukiokoulutukseen 14.1.2015 - Juha Narkilahti- Taustaa Prosessi voi olla rinnastettavissa ammatillisen koulutuksen vastaavaan Kemijärven kokemukset ministeriön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) Tenhunen Laura asiantuntija 5-7

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) Tenhunen Laura asiantuntija 5-7 LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2017 1 AIKA 25.01.2017 klo 17:03-18:00 PAIKKA Harjurinteenteen koulu, lukusali, Ratakatu 1, Loviisa (käynti A-ovesta) LÄSNÄ Melamies Päivi puheenjohtaja Kekkonen Jari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Svenska rum -lautakunta / /2014

Svenska rum -lautakunta / /2014 Svenska rum -lautakunta 11.6.2014 1058/12.01.00/2014 49 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/4 27.05.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/4 27.05.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 43 Suomenkielisen työväenopiston talousarvioehdotus 2015 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2015-2017 HEL 2014-002682 T 02 02 00 Päätös Suomenkielisen työväenopiston

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.

Yhtymähallitus Yhtymähallitus Yhtymähallitus Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01. Yhtymähallitus 128 16.12.2014 Yhtymähallitus 37 17.03.2015 Yhtymähallitus 108 20.10.2015 Loimaan lukion yhdistäminen kuntayhtymään 19/00.01.02/2014 Yh 16.12.2014 128 Loimaan kaupungin talous- ja strategiatyöryhmä

Lisätiedot

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi Kaupunginhallitus 88 09.03.2015 Kaupunginhallitus 115 30.03.2015 Vapaa-aikalautakunta 48 27.05.2015 Selvitystyö yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi Kh 09.03.2015 88 Lokakuussa 2009

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS

KUOPION KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS KUOPION KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Kuopion kaupunki, Kaavin, Rautavaaran ja Tuusniemen kunnat ovat sopineet kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä alueillaan seuraavaa:

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi

Selvitystyö Auranlaakson kansalaisopiston ja Loimaan työväenopiston yhdistämiseksi yhteiseksi alueelliseksi oppilaitokseksi Kaupunginhallitus 88 09.03.2015 Kaupunginhallitus 115 30.03.2015 Vapaa-aikalautakunta 48 27.05.2015 Vapaa-aikalautakunta 76 22.10.2015 Kaupunginhallitus 320 09.11.2015 Selvitystyö yhdistämiseksi yhteiseksi

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016

KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS 2016 KOULUVERKKOSELVITYSTYÖRYHMÄN VÄLIKATSAUS Kouluverkkoselvitys on osa sivistysverkkoselvitystä, joka valmistuu syksyllä 2016 Tämän välikatsauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus

Kysely Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen koulutus OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Kansalaisopisto Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Kysely 2013 1. Yhteystiedot Kansalaisopisto Kansalaisopiston numero Yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014

Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 Kiteen kaupungin koulutussuunnitelma 2014 1 Yleistä Tämä koulutussuunnitelma on laadittu Kiteen kaupungin henkilöstön ammatillista osaamista kehittävän koulutuksen suunnittelun pohjalta. Tämä suunnitelma

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot