Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet

Transkriptio

1 Luonnonraaka-ainekartat - paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet Kaustinen Ron Store

2 Runko Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät Raaka-ainekartat Metsänomistajakyselyn tulokset: suhtautuminen raakaainekarttoihin

3 Paikkatieto Tieto on kiinnitetty paikkaan esim. koordinaattien avulla Puuston tilavuus tietyssä metsikössä Metsikkökuvion rajat on määritetty koordinaattien avulla ja tilavuustieto kytketty metsikkökuvioon Maaston korkeusvaihtelu tietyllä alueella Maastonkorkeus kuvataan säännöllisellä ruutuaineistolla esim. 20 metrin ruudukossa Laserkeilauksella tuotetut uudet korkeusaineistot Suurin osa luonnonvaroihin liittyvistä tiedoista on paikkatietoa

4 Paikkatietojärjestelmät ja paikkatietoaineistot Tietokoneohjelmistoja, jotka tarkoitettu paikkatiedon käsittelyyn, analysointiin ja tulosten esittämiseen Esim. ArcGIS ja QGIS Suuria kaupallisia ohjelmia, mutta myös täysin toimivia ilmaisia ohjelmia Paikkatietoaineistot Yhä enempi julkisia, kaikille avoimia ilmaisia aineistoja Taustalla valtiovarainministeriön ohjelma julkisten tietovarantojen avaamiseksi Tavoitteena helpottaa tietovarantojen käyttöä ja mm. luoda tietovarantoihin perustuvia uusia liiketoimintamahdollisuuksia

5 Avoimia paikkatietoaineistoja Suomessa avattu maasto-, sää-, meri-, liikenne-, talous-, tilasto- ja kulttuuriaineistoja Useita satoja avoimia aineistoja ( Paikkatiedoista mielenkiintoisia luonnonraaka-aineiden näkökulmasta ovat esimerkiksi: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedot ja Suomen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluun liittyvät aineistot

6 Raaka-ainekartat Karttoja, jotka kuvaavat tietyn luonnonraaka-aineen esiintymismahdollisuutta esimerkiksi 20 metrin ruudukossa Mustikka, puolukka Tai raaka-aine tuotantoon soveltuvia metsiköitä Pihka, mahla, pakuri, kuntta Taustalla empiirisiin aineistoihin perustuvat tilastolliset tai asiantuntijatietämykseen perustuvat mallit Malleissa käytetään tavallisesti maastoa, puustoa ja maaperää kuvaavia muuttujia Muuttujia vastaavat tiedot ovat monessa tapauksessa saatavissa avoimista paikkatietoaineistoista

7 Marjakartat Pyrkivät ennustamaan potentiaalisia marjapaikkoja Mustikalla kaksiosainen malli, jossa ensin lasketaan varvuston peittävyys Kasvupaikka, puulaji, puuston ikä ja pohjapinta-ala Toisessa vaiheessa lasketaan varvuston satoisuus Valaistusolot (puulaji ja puuston tiheys) Aineistona esim. metsävaratietokartat Eivät huomioi sään vaikutuksia tai ihmisten poimintaa

8 Marjamallien luotettavuuden arviointi Kerättiin maastoaineisto ja verrattiin havaittuja marjamääriä mallilla laskettuihin

9

10 Marjamallien luotettavuus Satomäärät Mallit eivät pystyneet ennustamaan marjamääriä riittävän tarkasti, vaan tulokset pitäisi kalibroida vastaamaan kyseisen vuoden marjasatotasoa Marjapaikkojen potentiaali Mustikan mallit pystyivät laittamaan marjapaikat paremmuusjärjestykseen riittävän tarkasti Puolukan kohdalla mallien tarkkuus ei riittänyt erottelemaan puolukan poimintaan kelvollisia paikkoja

11 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Lokakuussa 2016 kysely Keski-Pohjanmaan metsänomistajille Kyselytutkimuksessa selvitettiin: 1. Metsänomistajien kiinnostusta saamaan tieto omien maiden luonnonraaka-aineiden otollisista keruupaikoista 2. Kenelle tietoa potentiaalisista keruupaikoista saisi jakaa 3. Mielipidettä marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta 4. Mitä etua tai haittaa marjakarttojen laatimisesta olisi 5. Minkä omistajaryhmän maille marjakartat parhaiten soveltuisivat

12 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Kuinka kiinnostunut olisitte saamaan karttamuotoisen tiedon maittenne luonnon raaka-aineiden otollisista keruupaikoista? Vastaajien määrä 160 Erittäin kiinnostunut 10 Melko kiinnostunut 29 Vähän kiinnostunut 44 % vastaajista En lainkaan kiinnostunut

13 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Jos jokamiehen oikeudella kerättävien luonnonraaka-aineiden (esim. marjat, sienet, yritit) potentiaalisten keruupaikkojen kartoitus tehtäisiin yksityismaille, saisiko tätä tietoa mielestänne jakaa: Vastaajien määrä 159 Metsän omistajalle Metsäorganisaatioille Potentiaalisille raaka-aineen ostajille Vakinaisille ja loma-asukkaille Kyllä Ei Kertaluonteisesti vieraileville matkailijoille Kaikille kiinnostuneille

14 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Jos metsänomistajan luvalla kerättävien luonnonraakaaineiden potentiaalisten keruupaikkojen kartoitus tehtäisiin yksityismaille, saisiko tätä tietoa mielestänne jakaa: Vastaajien määrä 161 Metsän omistajalle Potentiaalisille keruuoikeuden ostajille Metsäorganisaatioille Vakinaisille ja loma-asukkaille Kyllä Ei Kaikille kiinnostuneille Matkailijoille

15 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen laatiminen on hyvä asia Vastaajien määrä 158 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa

16 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen julkaisemiseen pitäisi pyytää maanomistajan lupa Vastaajien määrä 155 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa

17 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Mitä mieltä olette marjakarttojen laatimisesta ja julkaisemisesta: Marjakarttojen julkaisemisesta tulisi korvata maanomistajalle Vastaajien määrä 151 täysin eri mieltä hieman eri mieltä jokseenkin samaa mieltä % vastaajista täysin samaa mieltä en osaa sanoa

18 Kyselytutkimus metsänomistajille Osio: Luonnonraaka-aineiden keruupaikkojen kartoitus Miten marjakarttojen laadinta ja julkaisu mielestänne soveltuisivat seuraavien omistajaryhmien maille? Vastaajien määrä 156 Valtion talousmetsät Valtion retkeilyalueet yritykset Kunnat ja seurakunnat Yksityismaat erittäin huonosti melko huonosti osin huonosti, osin hyvin melko hyvin erittäin hyvin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 Mitä haittaa näette marjakarttojen laadinnasta ja mahdollisesta julkaisusta koituvan 52 vastaajaa kirjasi jotakin haittaa marjakartoista: Omat salaiset marjapaikat ja lähellä kotia olevat paikat voivat paljastua ja vieraat vievät marjat (14) Teitä pilaava liikenne metsäautoteillä lisääntyisi (9) Suuret marjankeräysorganisaatiot ja ulkomaalaiset poimijat tyhjentäisivät marjapaikat ja paikalliset jäisivät ilman marjoja (8) Luonnon roskaaminen ja pilaaminen lisääntyisi (7) Marjastuspaine kasvaa karttojen osoittamilla ja helposti saavutettavissa olevilla alueilla (6) Häiritsevä liikkuminen metsissä ja asutuksen tuntumassa lisääntyisi (5) Voi vaikeuttaa metsän myyntiä (3)

20 Mitä etua näette marjakarttojen laadinnasta ja mahdollisesta julkaisusta koituvan 32 vastaajaa kirjasi jotakin etua marjakartoista: Marjat saataisiin paremmin talteen (21) Helpottaisi marjapaikkojen löytymistä ja rohkaisisi metsään (8) Lisätuloja yksityisille poimijoille ja hyötyä kansantaloudelle (3) Edistäisi liikuntaa ja virkistäytymistä metsissä (3)

21 Kiitos!

22 22 Teppo Tutkija