Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset
|
|
- Tauno Tikkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo
2 Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid markkinajohtaja Ei juurikaan metsällisiä sovellusohjelmia Uusia ohjelmistoja tehdään koko ajan Standardien puute, esim. millainen data sopii metsällisiin sovelluksiin Standardiformaattien puute» Käytössä mm. LAS, Terrasolidin formaatti, GIS-formaatit Joensuussa olemme ohjelmoineet itse kaiken tarvittavan ilmaisten GIS/RS-kirjastojen päälle (GDAL/OGR, shapelib, jne.)
3 Laserkeilaukseen perustuvat metsien inventointimenetelmät Yksinpuittainen tulkinta» Tunnistetaan yksittäiset puut» Koostetaan metsä puista» Ei (vielä?) juurikaan käytössä Koeala/aluetason tulkinta» Mallinnus puujoukon tasolla» Koostetaan metsä puujoukoista» Käytössä esim. Norjassa Ilmakuvat osa inventointisovellusta (KK, ei ALS) Molempia lähestymistapoja on tutkittu Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tdk:ssa
4 Yksinpuintulkinta Yksinpuintunnistus laserilta Rajaa yksittäiset puut, ennusta h ja d13 laserhavainnoilla ja latvuksen koolla ja aggregoi halutulle tasolle Esimerkiksi:» Interpoloi CHM» Alipäästösuodata» Paikalliset maksimit puiden latvat» Segmentointi Latvusten rajaus tai käytetään suoraan laserpisteitä, hyödynnetään myös ilmakuvia tms..
5 Yksinpuintulkinta Yksinpuintulkinnan ominaispiirteitä Eroaa perinteisestä tavasta käyttää kaukokartoitusaineistoa metsien inventoinnissa: pyritään mittaamaan suoraan puun kokoa, ei ennustamaan Oikeastaan kyse ei kuitenkaan ole suorasta mittaamisesta» Ei ole taattua, että laserpiste osuu puun korkeimpaan kohtaan» Latvuksen koon saaminen edellyttää prosessointia» d13 ja h ennustetaan Inventoinnin tarkkuus riippuu puiden tunnistuksen tarkkuudesta, puulajitulkinnasta ja malliketjusta Mahdollinen tarkkuus kyseenalainen tiheissä metsiköissä Ohjelmistoja ei yleisesti tarjolla
6 Puulajeittainen k-msn tulkinta Maastomittaukset Koealatason maastoaineisto (mm. Metsälaser, VMI-laser) Perustuu lähtökohtaan että inventointialueelta kerätään aina uusi maastoaineisto jolloin aineisto edustaa hyvin paikallisia olosuhteita Inventointialueen on oltava riittävän iso jotta se olisi taloudellisesti kannattavaa (sovellettavuus) Maastomittaukset ovat aina merkittävä osa kaukokartoituspohjaista inventointijärjestelmää (mallinnuskoealat, kuvion yleistiedot, jne.) Tarkka paikannus välttämätön
7 Puulajeittainen k-msn tulkinta Inventointimenetelmä Aineistoina maastokoealat, laserkeilainaineisto ja (kalibroidut) ilmakuvat Laseraineisto: korkeus ja tiheystunnuksia Ilmakuvat: intensiteetti ja tekstuuri Mallinnus koealatasolla Ei-parametrisellä ennustusmenetelmällä ennustetaan kaikki tarvittavat puulajeittaiset puustotiedot yhdenaikaisesti (V, G, N, DGM, HGM) Kokonaistunnukset puulajeittaisten summana loogisuus taattu
8 Puulajeittainen k-msn tulkinta Huomioitavaa Laserkeilausaineisto ainakin jossakin määrin siirrettävissä alueelta toiselle Ilmakuvat siirrettävissä tuskin koskaan kalibrointiongelma? Ilmakuvien kalibrointi onko tarpeen? Ilmakuvan jättäminen pois kokonaan helpottaisi inventointijärjestelmää ratkaisevasti Pelkkä laserpistejoukko ei kuitenkaan erottele puulajeja kovinkaan hyvin nykyisin käytetyillä tunnuksilla
9 Puulajeittainen k-msn tulkinta Tilavuus: todellinen vs. ennustettu
10 Puulajeittainen k-msn tulkinta Mallin soveltaminen Puustotiedot ennustetaan systemaattiselle hilalle, esim metrin solukoko Kuviotiedot koostetaan laskennallisesti kuvion sisällä olevien solujen tiedoista Rajoilla olevien solujen käsittely?
11 Puulajeittainen k-msn tulkinta Mallin soveltaminen Vaihtoehtoisesti voitaisiin käyttää segmenttejä eli ns. mikrokuvioita ei raja-alueongelmaa Tällöin käsittelykuvion voisi muodostaa segmenteistä unohdetaan käsittelykuviot?
12 Puulajeittainen k-msn tulkinta Hilaennuste kuusen tilavuudelle
13 Validointi?
14 Ero vanhaan Ei subjektiivista harkintaotantaa vaan pinta-alallisesti koko alueen kattavaa objektiivista inventointia Kuviointi ja sen tarpeellisuus inventoinnin näkökulmasta? Kuvion yleis- ja kasvupaikkatiedot pitää hankkia maastokäynnein tai johtaa vanhasta tiedosta Kuvion sisäinen vaihtelu Field measured ALS estimate Relative proportion, % Basal area, m 2 ha -1
15 Kokemustemme perusteella Kokonaistunnukset on helppo inventoida jopa tarkemmin kuin mihin kuvioittaisella arvioinnilla päästään Puulajeittainen ennustaminen vaikeaa» Ei selkeitä erottelutunnuksia, vähemmistöpuulajit, ilmakuvien käyttö aukkoisissa metsiköissä, sekametsät, Ilmakuvat tullaan hankkimaan jatkossakin, miksei siis hyödynnetä niitä, jos ne lisäävät tarkkuutta? Laseraineiston kustannukset laskevat koko ajan Kaikki laskentajärjestelmät pitää tehdä itse (v.2007)
Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen lopputulosseminaari Helsinki, 22.1.2019 Tiheäpulssinen ja monikanavainen laserkeilausaineisto puulajeittaisessa inventoinnissa Petteri Packalen, Eetu Kotivuori,
Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen
Laserkeilausseminaari 2017 MML 12.10.2017 Kaukokartoituspohjainen metsien inventointi Suomessa - mitä tästä eteenpäin? Petteri Packalen Metsien inventointi Suomessa Kaksi erityyppistä inventointia: Valtakunnan
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus
Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,
VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten
VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.09.2007 Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti
Puulajitulkinta laserdatasta
Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?
Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa
Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla
Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa
Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen
Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla
Metsäalueen kuviointi laserkeilausaineiston ja soluautomaatin avulla Taksaattoriklubin vuosikokous 9.4.2019 Eero Viitanen Taustaa Metsikkökuvio Oliver & Larson: Spatiaalisesti jatkuva joukko puita ja muuta
Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja?
Metsäkeilauksista suunnistuskarttoja? Suunnistuskartoittajien talvipäivä 5.2.2011 Jussi Peuhkurinen 2 Arbonaut lyhyesti Perustettu 1994 Päätoimisto Joensuussa Sivutoimistot Helsingissä ja Vermontissa Konsultointi-,
Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi
Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun
Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan
Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa
Earth Observation activities in University of Eastern Finland
Group on Earth Observations (GEO) yhteistyö ja sovellukset Suomessa SYKE 23-24.5.2018 Earth Observation activities in University of Eastern Finland Timo Kumpula Department of Geographical and Historical
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM
METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA 15.4.2015 Janne Uuttera UPM Esityksen sisältö 1. Lähihistorian kehitysaskeleet 2. Seuraavan sukupolven järjestelmän visioita 3. Lähitulevaisuuden kehitysaskeleet UPM Metsäkeskuksen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa
Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi
Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot
Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Olosuhdetieto. Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna. Metsäteho Timo Tokola. UEF // University of Eastern Finland
Olosuhdetieto Metsäntutkimuksen ja päätöksenteon apuna Metsäteho 22.6.2016 Timo Tokola Metsätiedon kehittämisen kokonaisuus Tokola 21.11.2016 2 Tausta ja sisältö Olosuhdetieto puunkorjuussa Suvinen et
Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin
Spatiaalinen metsää kuvaava malli ja sen soveltaminen metsäninventointiin Lauri Mehtätalo Univ. of Joensuu, Faculty of Forest Sciences 22. huhtikuuta 28 Sisältö 1 Spatiaalisista pisteprosesseista 1 1.1
Biomassatulkinta LiDARilta
Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä
Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI)
Forest Big Data (FBD) -tulosseminaari 8.3.2016 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos & Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskus (FGI) Markus Holopainen, Aluepohjaista inventointia vai yksinpuintulkintaa?
Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa
Kaukokartoitustiedon käyttö LUKE:ssa Sakari Tuominen sakari.tuominen@luke.fi Metsien kartoitus: Valtakunnan metsien inventointi VMI VMI perustuu systemaattiseen ryvästettyyn koealaotantaan 5 vuoden inventointikierrolla
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista
Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista MMT Ville Kankare Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilauksen huippuyksikkö 8.3.2016 1 Sisältö I. Biomassaositteet
Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen
Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010
VMI kasvututkimuksen haasteita
VMI kasvututkimuksen haasteita Annika Kangas & Helena Henttonen 18.8.2016 1 Teppo Tutkija VMIn aikasarjat mahdollistavat kasvutrendien tutkimuksen 2 Korhonen & Kangas Missä määrin kasvu voidaan ennustaa?
METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä
Laserkeilauksella kattavaa tietoa kaupunkimetsistä Topi Tanhuanpää HY, Metsätieteiden osasto / UEF, Historia- ja maantieteiden osasto Kaupunkimetsät: Mitä ne ovat? Kaupungissa ja sen laitamilla kasvavien
Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella
Metsätehon raportti 223 1.8.2013 Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Esiselvitys ja käytännön testi Jari Vauhkonen Ville Kankare Topi Tanhuanpää Markus Holopainen Mikko
MAASTOSSA MITATTAVAN MINIMILÄPIMITAN VAIKUTUS PUUSTOTULKINTAAN JA KUOLLEEN PYSTYPUUSTON ENNUSTAMINEN LASERKEILAUSPOHJAISESSA METSÄNINVENTOINNISSA
University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry MAASTOSSA MITATTAVAN MINIMILÄPIMITAN VAIKUTUS PUUSTOTULKINTAAN JA KUOLLEEN PYSTYPUUSTON ENNUSTAMINEN
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke
Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke Metsänomistajia tavoitetaan tiedonvälitystilaisuuksissa eri teemoin. Metsänomistajat saadaan hyödyntämään aktiivisemmin
Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:
MARV1-11 Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä Metsikkökoealojen puuston mittaukseen käytetty menetelmä, jossa puut etsitään laseraineistosta/ilmakuvilta ja mitataan
TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA
: TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA Sivu 2 LiDAR -aineistoa. Vasemmanpuolisessa ikkunassa näkymä laserkeilauspistepilveen ylhäältä ja oikeanpuoleisissa lisäikkunoissa
TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI
TIHEÄPULSSISEN LASERAINEISTON VERTAILUTESTI Pekka Savolainen Terratec Oy 07.12.2018 Luottamuksellisuus Tämän raportin kirjoittaja on allekirjoittanut salassapitosopimuksen, jossa on sitoutunut olemaan
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
ARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 25.1.2010 2 Ennakkotiedon
Laserkeilaus ja metsäsovellukset Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija
Laserkeilaus ja metsäsovellukset 5.11.2018 Juho Heikkilä, metsätiedon johtava asiantuntija Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010. 1. kierros valmis 2020. Metsävaratietoa 12,4
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet
Teledyne Optech Titan -monikanavalaser ja sen sovellusmahdollisuudet Jan Biström TerraTec Oy TerraTec-ryhmä Emoyhtiö norjalainen TerraTec AS Liikevaihto 2015 noin 13 miljoonaa euroa ja noin 90 työntekijää
Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella
8.10.2017 1 Metsikön rakenteen ennustaminen 3D-kaukokartoituksella Dosentti (MMT) Mikko Vastaranta Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö mikko.vastaranta@helsinki.fi
ARVO ohjelmisto. Tausta
ARVO ohjelmisto Tausta Jukka Malinen, Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Ennakkotiedon tarve - Metsänomistaja 11.2.2010 2 Ennakkotiedon
Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle Esko Välimäki ja Juha Inkilä
Tiedonsiirtorajapinta ja hilatieto kuvioiden rinnalle 15.4.2015 Esko Välimäki ja Juha Inkilä Tiedonsiirtorajapinta Metsäkeskuksella on tarjolla rajapinta, josta toimijat voivat hakea järjestelmäänsä metsävaratietoa
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola
Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement
Kuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
Metsätieto 2020 1 Tavoitetila
Metsätieto 2020-25.6.2015 Metsätieto 2020 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 4 3 AINEISTOT JA MENETELMÄT... 5 4 NYKYTILAN KUVAUS... 6 4.1 Valtakunnan metsien inventointi...
Koostimme Metsätieteen aikakauskirjan erikoisnumeroon
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markus Holopainen, Mikko Vastaranta ja Juha Hyyppä Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen kohti täsmämetsätaloutta? e e m t a Johdanto Koostimme
Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa
Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntämis- mahdollisuuksista maaainesten oton valvonnassa ja seurannassa Riitta Teiniranta, Pekka Härmä, Markus Törmä, Jari Rintala ja Mikko Sane Suomen Ympäristökeskus Maa-aineispäivät
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy
Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2018 LIITE 1 Timo Melkas Kirsi Riekki Metsäteho Oy Algoritmi I kuvioiden ja niille johtavien ajourien erottelu
Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus
Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.9. 2007 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 19.9.2007 1 Esityksen sisältö 1. Strategiset
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset
Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Alain Minguet VANHAN KUVIOTIETOAINEISTON KÄYTTÖ LASERKEILAUS- PERUSTEISEN METSIEN INVENTOINNIN APUTIETOLÄHTEENÄ Opinnäytetyö Tammikuu 2013 OPINNÄYTETYÖ
Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen
Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia
ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena
ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena Jukka Malinen Pienpuupäivä Keskiviikko 17.11.2010 Mikpoli, auditorio, Patteristonkatu 2, 50100 Mikkeli Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta
Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen
Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari
Drone-kuvausten käyttökelpoisuudesta metsäkeskuksen toiminnassa Maaseutu 2.0 loppuseminaari 24.1.2018 Raito Paananen metsätietopäällikkö, Suomen metsäkeskus Dronet metsäkeskuksen toiminnassa SMK:n perustehtäviä
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
Trestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
Trestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa
Hakkuukoneen paikannetulla hakkuulaitteella kerätyn puutiedon hyödyntäminen lentolaserkeilaukseen perustuvan puustotulkinnan aputietona
Hakkuukoneen paikannetulla hakkuulaitteella kerätyn puutiedon hyödyntäminen lentolaserkeilaukseen perustuvan puustotulkinnan aputietona Atte Saukkola Pro gradu tutkielma Helsingin yliopisto Metsätieteiden
Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella
Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén ja Jyrki Kangas Aki Suvanto Matti Maltamo Petteri Packalén Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen
Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä ja Hannu Hyyppä 3D-tiedosta
PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA
PUUSTOBIOMASSAN ENNUSTAMINEN HARVAPULSSISELLA LENTOLASERKEILAUSAINEISTOLLA Aapo Lindberg Maisterintutkielma Helsingin Yliopisto Metsätieteiden laitos Metsävaratiede- ja teknologia Toukokuu 2016 Tiedekunta/Osasto
Metsään peruskurssi. Sisältö
Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä
Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys
Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela
Metsävarojen inventoinnissa ollaan siirtymässä
Timo Melkas ja Arto Visala Hakkuukoneella kerätyn mittaustiedon hyödyntäminen e e m t a Laserkeilauksen ja hakkuukonemittausten yhdistämisellä tarkkaa puukohtaista tietoa Metsävarojen inventoinnissa ollaan
hinnoitteluun ja puukauppaan
Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
Kumisaappaista koneoppimiseen
Kumisaappaista koneoppimiseen Taimikkotiedon tuottaminen tekoälyn avulla Esri-käyttäjäpäivät 30.1.2019 Suomen metsäkeskus, kehityspäällikkö Henna Etula Lähtökohta Näköpiirissä ei ole yksittäistä menetelmää,
Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto
Tuuli- lumituhojen ennakointi Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto Tuuli- lumituhojen ennakointi 1. Ilmastonmuutos 2. Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi Laserkeilaus
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista
Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen, Tuula Packalen Metsävaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa
Menetelmäkuvaus ja laadunvarmistus
Menetelmäkuvaus ja laadunvarmistus Ortoilmakuvatulkinta: Seudullinen maanpeiteaineisto TP 35/14 Blom Kartta Oy; Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki; puh 010 322 8940; fax 010 322 8941 etunimi.sukunimi@blomasa.com;
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto
Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden
Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite
Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet Tietolähteet maanpeitetiedon tuottamisessa
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja
Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla
Maa-57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla 2005 JYRKI PUUPPONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto jyrki.puupponen@hut.fi
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen
Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien
Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
"Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
MARV1, 2009 KE-ip Metsikkökoeala - harjoittelu muistokoivikossa "Karuselli", 4 kohdetta, 4 ryhmää per kohde, 25 + 5 min. Mukana kuljetettavat ryhmäkohtaiset varusteet ja kohteella annettavat välineet.
Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI
1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Virve Hokkanen Loppuraportti Blom Kartta Oy - Hulevesien mallintaminen kaupunkiympäristössä / KiraDIGI Kehitystyö Tässä projektissa haluttiin selvittää kaupunkiympäristössä haasteelliseksi
Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla
Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus
Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LASERKEILAUSPOHJAISESTA PUUSTOTULKINNASTA JOHDETTUJEN PUUSTOTUNNUSTEN JA HAKKUUESITYSTEN LUOTETTAVUUS KITTILÄN LASERKEILAUSALUEEN YKSITYISMETSISSÄ
OPINNÄYTETYÖ Juha Mikkola 2013 LASERKEILAUSPOHJAISESTA PUUSTOTULKINNASTA JOHDETTUJEN PUUSTOTUNNUSTEN JA HAKKUUESITYSTEN LUOTETTAVUUS KITTILÄN LASERKEILAUSALUEEN YKSITYISMETSISSÄ METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta
Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA
LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, kevät 2014 Jarkko Illman & Jarno
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa
Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi
LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto.
The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA Markus Holopainen 1, Juha Hyyppä 2, Mikko Vastaranta 1 ja Hannu Hyyppä 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa
PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula
Metsävarojen inventoinnin keskeinen kiinnostuksen
Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Ville Kankare, Mikko Niemi, Mikko Vastaranta, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Puustobiomassan kartoituksen ja seurannan kehittäminen e e m t a Luonnonvarariskien hallinta
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset
Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve
Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan
Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu