Hirven biologia Mikael Wikström 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hirven biologia Mikael Wikström 2015"

Transkriptio

1 Hirven biologia Mikael Wikström 2015

2 Sisältö Lisääntymiskäyttäytyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit Kannan sääteleminen

3 Lisääntymiskäyttäytyminen Kiima syyskuussa ja lokakuun alussa Kiimaan tulossa oleva lehmä kerää ympärilleen eri-ikäisiä sonneja Hirvisonnin paras ikä on 6½ 10½ v. Isosarvisten sonnien läsnäolo kiihdyttää lehmän kiimaan tulemista Lehmä varaa useita sonneja muutamaksi päiväksi, mutta astumisen salliva vaihe kestää vain vuorokauden Jos sopivia uroksia ei löydy, lehmä ei tule tiineeksi ja uusintakiima on noin kolmen viikon jälkeen Hirvisonni tarkastaa lehmän vastaanottavaisuutta

4 Ikä Kannanvaihtelun perusmekanismit 16,5 15,5 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet sonnit Eloonjääneet lehmät Kuolleet hirvet Lehmät Pääperiaatteet Liiallinen urosten verotus johtaa vinoutuneeseen rakenteeseen: Parhaassa iässä olevia sonneja on erittäin vähän tai ei ollenkaan Sonnit

5 Ikä Kannanvaihtelun perusmekanismit 16,5 15,5 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet sonnit Eloonjääneet lehmät Kuolleet hirvet Lehmät Pääperiaatteet Luonnonmukainen kuolleisuus johtaa luonnonmukaiseen rakenteeseen: Kannassa monta parhaassa iässä olevaa sonnia ja lehmää kanta terve ja hyvin toimiva Sonnit

6 Kannanvaihtelun perusmekanismit Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitekehyksissä kannanvaihtelun perusmekanismit on otettu huomioon: Tiheys-kehys: Suomessa on elinvoimainen ja vakaa hirvikanta, jonka aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla Sukupuolijakauma-kehys: Aikuisten hirvien lehmä/sonnisuhde hirvitalousalueittain on enintään 1,5 Ikäjakauma-kehys: Metsästyksen jälkeen talvehtivaan hirvikantaan jää vasoja % eloon jäävästä kannasta

7 Kannanvaihtelun perusmekanismit Jos sonneja on vähän, normaali kiimakäyttäytyminen ei toimi lehmät synnyttävät vähemmän vasoja lehmät synnyttävät myöhään viivästyneen kiiman vuoksi vasoilla ei ole riittävästi aikaa kasvattaa kokoa ennen talvea Pähkinänkuoressa Jos urosten keskiikä on liian matala kiimakäyttäytymisessä ongelmia Jos lehmien keski-ikä on matala tai korkea kantaan syntyy vähemmän vasoja Jos kanta on liian harva, normaali kiima käyttäytyminen ei toimi lehmät synnyttävät vähemmän vasoja

8 Kannan sääteleminen Jos metsästystä ei suunnitella määrätietoisesti riittävän laajoilla alueilla, riistakantojen tasapaino vinoutuu Seurauksia: - Vinoutunut sukupuolijakauma - Vinoutunut ikäjakauma - Alentunut tuottokyky - Alhaiset teuraspainot - Pienet sarvitrofeet Hirvenvasa: teuraspaino 35 kg

9 Tiheyden sääteleminen Jos tavoite on kasvattaa kannan tiheyttä, esim. 2,5 hirveä / ha 3,0 hirveä / ha Kaadetaan muutaman vuoden aikana vähemmän hirviä kuin syntyy vasoja (metsästettävä nettokasvu) Kun tavoite on saavutettu, ylläpidetään toivottua tiheyttä kaatamalla jatkossa saman verran hirviä kuin syntyy vasoja (metsästettävä nettokasvu) Jos kannan metsästettävä nettokasvu on noin 50 %, helppo nyrkkisääntö on, että jätetään metsästyskauden jälkeiseen kantaan noin kaksi kertaa niin paljon hirviä kuin halutaan metsästää seuravana vuonna

10 Sukupuolijakauman sääteleminen Jos tavoite on tasapainottaa kannan sukupuolijakaumaa, esim. 2,0 lehmää / sonni 1,0 lehmä / sonni Kaadetaan muutaman vuoden aikana vähemmän sonneja kuin talvikantaan syntyy urosvasoja (sonnien osuus aikuissaaliissa esim %) Kun tavoite on saavutettu, ylläpidetään toivottua sukupuolijakaumaa kaatamalla jatkossa saman verran sonneja kuin talvikantaan syntyy urosvasoja (sonnien osuus aikuissaaliissa n. 50 %) Ei kannata kaataa paljoa enempää lehmiä ampumattomien sonnien sijaan. Jos tavoite on ylläpitää nykyistä tiheyttä, voidaan kaataa enemmän vasoja

11 Kannan keski-ikä, vuosia Ikäjakauman sääteleminen Ikäjakaumaa säädellään vasojen osuudella ja aikuisten valikoivalla metsästyksellä Jos tavoite on nostaa kannan keski-ikää, esim. 2,3 v. (n. 35 % vasoja talvikannassa) 4,5 v. (n. 20 % vasoja talvikannassa) Kaadetaan vasoja vuosittain sen verran että talvikantaan jää noin 20 % vasoja Kaadettavien vasojen määrä lasketaan kannan tuottavuusennusteen avulla: vasojen lukumäärä kannassa ennen metsästyskautta tavoitemäärä Vasojen osuus: % 30% 20% 10% 0% Vasojen osuus kannasta Lähde: Nygrén 1990

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström 2018 Valkohäntäpeuran biologia Sisältö: Ikäryhmien tunnistaminen Iän tarkistaminen hampaista Lisääntyminen Kannanvaihtelun perusmekanismit

Lisätiedot

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009

HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 Riistanhoitoyhdistys: 162 Rautjärven Rhy Pinta ala: 35931,00 ha HIRVIKANNAN HOITO JA METSÄSTYSSUUNNITELMA 2009 1. TALVIKANTA 70 kpl Tiheys 1,95 hirveä/1000 ha 2. KEVÄTMUUTTO (lisäys + tai muutto alueelta

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajien koulutus 2015

Metsästyksenjohtajien koulutus 2015 Metsästyksenjohtajien koulutus 2015 Metsästyksenjohtajan perustaidot: http://riista.fi/julkaisut/oppaat/ Sisältö 1. Metsästyksenjohtaja 2. Johtajan tehtävät 3. Ulkomaalaiset 4. Turvallisuus 5. Aseasiat

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Valkohäntäpeuran biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Valkohäntäpeuran biologia Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2018 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Hirven biologia

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Hirven biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Metsästyksenjohtajan perustaidot Hirven biologia Mikael Wikström, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot -koulutusmateriaalin

Lisätiedot

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI 2016 Hirvitalousalueet Hirvikannan hoidossa käytetään vahvistettua hirvitalousaluejakoa. Keski-Suomen riistakeskusalueeseen kuuluu kokonaan tai osittain neljä hirvitalousaluetta.

Lisätiedot

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat?

Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Hirvikannanhoidon tunnusluvut mitä ne kertovat? Pohjois-Savon Eräilta Iso-Valkeinen 23.1.2018 31.1.2019 Suomen riistakeskus 1 Hirvikannan hoitotavoitteet Pohjois-Savon alueellinen riistaneuvosto on asettanut

Lisätiedot

Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017

Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Hirvieläinten verotussuunnittelmat 2017 Tilannetieto 8.4.2017 10.4.2017 Suomen riistakeskus 1 10.4.2017 Suomen riistakeskus 2 Voimassa olevat hirvitavoitteet Tavoitteet on asetettu vuosille 2015-2017 PH1,

Lisätiedot

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana

Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana 1 Riistantutkimuksen tiedote 173:1-12. Helsinki, 12.6.2001. Hirvikannan kasvu pysähtyi, mutta naaraita säästävä verotus pitänyt vasatuoton korkeana Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo

Metsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo Metsästyksenjohtajien koulutus 2014 Suomen riistakeskus Etelä-Savo Sisältö 1. Metsästyksenjohtaja 2. Johtajan tehtävät 3. Ulkomaalaiset 4. Turvallisuus 5. Aseasiat 6. Tie- ja sirpalealueet 7. Verotussuositukset

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004 Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui

Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui 1 Riistantutkimuksen tiedote 187:1-11. Helsinki 8.8.2003 Etelä-Suomen hirvikanta pieneni Pohjois- Suomessa kasvu jatkui Vesa Ruusila, Ilkka Aaltonen, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Hirvien

Lisätiedot

Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta

Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta 1 Riistantutkimuksen tiedote 168:1-16.Helsinki 27.9.2000 Syksyn suurjahdin kohteena erittäin tuottava, nopeasti kasvanut hirvikanta Tuire Nygrén, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Alkavalla metsästyskaudella

Lisätiedot

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL HIRVIKANNAN SÄÄTELY Vakauden esteet ja mahdollisuudet Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 Tiivistetysti Suomen hirvikannan säätelystä: Viime sotien jälkeen

Lisätiedot

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa HIRVIKANNAN SÄÄTELY Perusbiologiaa Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 Kuva: Jari K. 020210 Kannansäätelyn biologista tietopohjaa Hirvisaaliit Valikoiva verotus

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2013 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2013 A. LASKENTAOSA 2013 2012 2011 2010 2009

Lisätiedot

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011 YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2 ja 211 Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Muonio 27. 3.8.212 Tästä

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2016 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2016 A. LASKENTAOSA 2016 2015 2014 2013 2012

Lisätiedot

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015

HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 HIRVENHOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA SEKÄ KAATOLUPAHAKEMUSTEN PUOLTOPERUSTEET VUONNA 2015 SALLAN RIISTANHOITOYHDISTYS 213 HIRVEN HOITO- JA VEROTUSSUUNNITELMA 2015 A. LASKENTAOSA 2015 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot

Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot Hirvieläinten metsästysaikaa ja vasasuojaa koskevat alueellisten riistaneuvostojen kannanotot Helmikuu 2016 Kooste Jani Körhämö 1 3.3.2016 Hirven metsästysajan muuttaminen Hirvikannan hoitosuunnitelma

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v )

Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla. Suomen riistakeskus (v ) Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys vahtimalla Suomen riistakeskus (v.16.8.2017) 1 16.8.2017 Hirvieläinten metsästys vahtimalla Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta (759/2016)

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Jani Körhämö, Suomen riistakeskus (versio 8/2017) 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot

Lisätiedot

Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013

Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013 Kauhajoen metsästysseura, kirkonkylän kyläosasto Peurajahdin tietopaketti 2013 Järjestäytymiskokouksen 4.8.2013 päätösten mukaisesti 1. Valkohäntäpeuran metsästyskäytännöt - Peuraa voidaan kirkonkylän

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Hirviverotussuunnittelu

Hirviverotussuunnittelu Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 2.2.2015 Suomen riistakeskus 1 Yleistä Hirvikannan hoitosuunnitelmassa vahvistettiin uudet hirvitalousalueet ja ne otetaan käyttöön hirvitavoitteiden

Lisätiedot

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa

HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa HIRVIKANNAN SÄÄTELY Kehitys Suomessa Tuire Nygrén, RKTL Riistabiologian kurssi Mekrijärven tutkimusasemalla 12.4.2010 hirviä Suomessa yhtäjaksoisesti esihistorialliselta ajalta lähtien nykyiseen verrattuna

Lisätiedot

Hirviverotussuunnittelu

Hirviverotussuunnittelu Hirviverotussuunnittelu Menettelyohje vuodelle 2015 30.1.2015 Suomen riistakeskus 1 Tavoitteet Hirvikannan hoidon perustana on jatkossa hirvitalousaluetasolta lähtevä verotussuunnittelu. Tällä pyritään

Lisätiedot

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Metsästyksenjohtajan perustaidot Kannanhoitojärjestelmä Jani Körhämö, Suomen riistakeskus 2015 2 Esipuhe Metsästyksenjohtajan perustaidot on koulutusmateriaali

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 42/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi riistanhoitomaksusta

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003 Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen

Lisätiedot

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen

Metsähanhen hoitosuunnitelmat. Photo Asko Kettunen Metsähanhen hoitosuunnitelmat Photo Asko Kettunen Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien

Lisätiedot

VALKOHÄNTÄPEURA. - Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja. Selvitys. Lopullinen versio

VALKOHÄNTÄPEURA. - Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja. Selvitys. Lopullinen versio VALKOHÄNTÄPEURA - Pyyntilupa, arvo, metsästysaika ja vasasuoja Selvitys Lopullinen versio 23.11.2015 Mikael Wikström projektipäällikkö, Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen Yhteenveto Pyyntilupakäytännöillä,

Lisätiedot

Saarijärven rhy. Hirvikanta

Saarijärven rhy. Hirvikanta Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2013 SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2013 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja vaan koko ajalta kertyneestä materiaalista

Lisätiedot

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura

Lisätiedot

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies

MMM:n ajankohtaista. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies MMM:n ajankohtaista Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 3.3.2016 1 Suden kannanhoidollinen metsästys Alustava arvio onnistumisesta ennen kesää Talven kanta-arvio Luken arvio saaliin rakenteesta (naaraat,

Lisätiedot

Saarijärven rhy Hirvikanta

Saarijärven rhy Hirvikanta Saarijärven rhy Hirvikanta 1995 2012 Välissä parikymmentä vuotta ja useita kaatoja SAARIJÄRVEN RHY HIRVIHAVAINTOKORTTIEN YHTEENVETO SEUROITTAIN/SEURUEITTAIN 1995 2012 Tulokset eivät ole ns. tarkkoja lukuarvoja

Lisätiedot

HIRVEN METSÄSTYSAIKA

HIRVEN METSÄSTYSAIKA HIRVEN METSÄSTYSAIKA mukautettuna hirven biologiaan Selvitys Lopullinen versio, 23.11.2015 Mikael Wikström projektipäällikkö, Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen Yhteenveto Metsästysajan pituudella

Lisätiedot

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille

lupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>

Lisätiedot

19.8.2011 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5. 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT...

19.8.2011 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5. 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT... - KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE 2 (11) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT... 7 7 LUVAT JA KAADOT...

Lisätiedot

Poron lisääntyminen. Nimeni:

Poron lisääntyminen. Nimeni: Poron lisääntyminen Nimeni: Luonto on tarkoituksenmukainen ja sen tapahtumat mielekkäitä. Eläinten lisääntymiskierron eri vaiheet tapahtuvat kokonaisuuden kannalta parhaaseen aikaan. Mieti poron lisääntymistä

Lisätiedot

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1 RHY VUOSIKOKOUKSET 214 12.3.214 Suomen riistakeskus 1 Rhy:n toimialueiden vahvistaminen 213 loppuun saakka voimassa vuonna 1962 määrätyt rajat Eivät noudattaneet mitään nykyistä muuta hallinnollista rajaa

Lisätiedot

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi

Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Lihamarkkinakatsaus eli Nurmesta Lihaksi Pohjois-Suomen Nurmipäivät 9.1.2015 Sinikka Hassinen AtriaNauta 2015-01-15 1 Sialla haasteita Nauta pitänyt pintansa Kana kirinyt naudan ohi - 2 - Naudanlihan tuotanto

Lisätiedot

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta

Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa. MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta Metsästyskysymykset Hossan kansallispuistossa MMM/LVO/ERÄ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Ympäristövaliokunta 21.3.2017 Nykytila Hossa-Irnin paliskunta on jakautunut 3 kunnan alueelle Poronhoitoalueen pahinta

Lisätiedot

Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö

Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö 1 YLEISTÄ 1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja metsästysseuran sääntöjä

Lisätiedot

20.9.2012 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5. 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT...

20.9.2012 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5. 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT... - KÄYTTÖOHJE KÄYTTÖOHJE 2 (15) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 REKISTERÖITYMINEN... 3 3 KIRJAUTUMINEN... 5 4 ILMOITUS: toinen istunto auki... 6 5 ETUSIVU... 6 6 PERUSTIEDOT... 7 7 LUVAT JA KAADOT...

Lisätiedot

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1

KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Aki Hiltunen RIISTAKAMEROIDEN SOVELTUVUUS HIRVIKANNAN RAKEN- TEEN MÄÄRITTELYYN Opinnäytetyö Toukokuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Toukokuu 2014 Metsätalouden

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.5.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City-hotelli Timo Kovala Juha Seurujärvi

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015

ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 ETELÄ-HÄMEEN VALKOHÄNNÄT 2015 Kuva: Juha Mäntysaari Suunnitelma Etelä-Hämeen valkohäntäpeurakannan kehittämiseksi Sisällys Alkusanat. 1 1. Valkohäntäpeuran alkuvaiheista ja nykytilasta Etelä-Hämeessä 2

Lisätiedot

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta

Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki,..00 Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Maija Wallén Hirvihavaintokortin ja saalistilastojen

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/215 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt hieman enemmän lapsia kuin viime vuonna. Syntyneiden määrä

Lisätiedot

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari. Rantasalmi 28.5.21 SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 5713,

Lisätiedot

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET 2 Suomessa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia; taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis) ja tundrametsähanhi (Anser fabalis rossicus). Taigametsähanhi esiintyy meillä

Lisätiedot

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011 Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Hirven taloudellinen merkitys: Maan tärkein riistaeläin, v. 2004 saaliin arvo noin 50 miljoonaa euroa, noin 100

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 44 ja 45, sellaisena kuin ne ovat 44 asetuksessa 170/2011 ja 45 asetuksessa

Lisätiedot

VALIKOIVAN METSÄSTYKSEN VAIKUTUS HIRVEN IKÄRAKENTEESEEN JA VASATUOTTOON SAVONRANNAN JA SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEILLA

VALIKOIVAN METSÄSTYKSEN VAIKUTUS HIRVEN IKÄRAKENTEESEEN JA VASATUOTTOON SAVONRANNAN JA SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEILLA VALIKOIVAN METSÄSTYKSEN VAIKUTUS HIRVEN IKÄRAKENTEESEEN JA VASATUOTTOON SAVONRANNAN JA SODANKYLÄN RIISTANHOITOYHDISTYSTEN ALUEILLA Miska Kopponen Pro gradu-tutkielma Helsingin yliopisto Soveltavan biologian

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN 1 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1)

ROVANIEMEN SEUDUN 1 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1) ROVANIEMEN SEUDUN 1 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1) Toimintavuodelta 2002 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan. 1.HALLINTO Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

versio Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö 1 YLEISTÄ

versio Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö 1 YLEISTÄ 1 versio 1.0 6.2.2013 Runkauksen metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssääntö 1 YLEISTÄ 1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, hyviä metsästystapoja ja

Lisätiedot

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila

Liite Maasuurpetojen populaatiot Suomessa (lähde: RKTL) Petovahingot 2013 Paliskuntain yhdistys, Anne Ollila Maasuurpetojen populaatiot Suomessa 1980 2012 (lähde: RKTL) 1 Löydetyt petojen tappamat porot 1991 2012, arvio vuoden 2013 löytyvistä vahingoista 2 Petovahingoista maksetut korvaukset porojen osalta vuosilta

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,

Lisätiedot

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen Harri Norberg Metsästäjäin Keskusjärjestö Esityksen sisältö: 1) Petojen lukumäärien kehitys 2) Elo- ja teurasvasamäärien muutos 3) Lihantuoton

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Suomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA

Suomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA Suomen hirvikannan seuranta - BIOLOGIAA JA LUONNONVARAPOLITIIKKAA Tuire Nygrén Joensuun Yliopisto Biologian laitos Jatkokoulutusseminaari 15.10.2009 1 Tarkastelen Suomen hirvikannan säätelyn - kehityshistoriaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Sami Niemi VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies 16.8.2016 Sami Niemi VALTIONEUVOSTON ASETUS METSÄSTYSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Yleistä Hirvieläinten metsästyksen ajoittumisella ja

Lisätiedot

SUININGIN METSÄSTYSSEURA RY:N HIRVISEURUEEN SÄÄNNÖT

SUININGIN METSÄSTYSSEURA RY:N HIRVISEURUEEN SÄÄNNÖT SUININGIN METSÄSTYSSEURA RY:N HIRVISEURUEEN SÄÄNNÖT 1. Hirvenmetsästykseen ovat oikeutettuja osallistumaan seuran äänivaltaiset jäsenet. Alaikäisen jäsenen osallistuminen edellyttää kuitenkin holhoojan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/218 [1] Syntyneet Tammi-syyskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kuusi lasta enemmän kuin

Lisätiedot

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa

Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi

Lisätiedot

Metsästysasetuksen muuttaminen

Metsästysasetuksen muuttaminen Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien

Lisätiedot

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsästysluvan saajan edustajana toimii Jyrki Pitkänen, puh ,

Metsästysluvan saajan edustajana toimii Jyrki Pitkänen, puh , METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Metsästysluvan saaja Posion yhteismetsä (Y-tunnus 0191909-4) Posiontie 44 97900 Posio puh. 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Metsästysluvan saajan edustajana

Lisätiedot

Hirvijahdin peru. peruskuvioihin. Kymmenien miljoonien eurojen bisnes

Hirvijahdin peru. peruskuvioihin. Kymmenien miljoonien eurojen bisnes HARRI MATIKAINEN Syyskuun viimeisenä lauantaina se taas alkaa hirvijahti. Siihen osallistuu tänäkin syksynä kymmeniä tuhansia metsästäjiä. Seuraavassa tutustumme hirvijahdin peruskuvioihin. hirvikoiria,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Oma riistan hirvitiedoista

Oma riistan hirvitiedoista Oma riistan hirvitiedoista Luken tuottamien automaattisten hirviraporttien esittely ja tulkintaohjeita Hirvieläinten verotussuunnittelutiimi Suomen riistakeskus / Luonnonvarakeskus tuomas.kukko@luke.fi

Lisätiedot

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen. KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari P Valtiovarainvaliokunta Maatalousjaosto MaJ 4.11.2015 HE 30/2015 vp MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Ylitarkastaja Jussi Laanikari 29.10.2015 P. 040 7336229 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi Suden levinneisyys esiintymisalue v. 2000 hävinnyt - alkuperäisestä esiintymisalueesta jäljellä 67 % vuonna 2000 Ihmisasutuksen tiheys asukkaita/km

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011

Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011 RKTL:n työraportteja 13/2012 Ylä-Lapin aikaistettu hirvijahti väliraportti syksyltä 2011 Tekijät: Tuire Nygrén, Maija Wallén ja Riitta Tykkyläinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki SISÄLLYS 1 Esipuhe 7 2 Metsästäjäkohtaiset vaatimukset 11 2.1 Metsästäjätutkinto 11 2.2 Ampuma-ase ja patruuna 13

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen

METSÄSTYSSOPIMUS. Hirvenpyyntioikeuden ostajan seurueen METSÄSTYSSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET: Pyyntiluvan saaja, hirvenpyyntioikeuden myyjä: POSION YHTEISMETSÄ Y-tunnus 0191909-4 Posiontie 44 97900 Posio 040 1792110 markus.laatikainen@posionyhteismetsa.fi Pyyntiluvan

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 2011 170/2011 Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran

Lisätiedot

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H. Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi

Lisätiedot

SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA

SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ SUOMEN HIRVIKANNAN HOITOSUUNNITELMA Tavoitteet ja toimenpiteet 2.12.2014 2 Sisältö 1. JOHDANTO 4 2. HIRVIKANNAN HOIDON TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 7 3. Riistakannat säilyvät

Lisätiedot

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus

Rotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta

Lisätiedot

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen

Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot