VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten"

Transkriptio

1 VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineiston yhdistäminen metsäsuunnittelua varten Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari Aki Suvanto, Joensuun yliopisto Petteri Packalén, Joensuun yliopisto Matti Maltamo, Joensuun yliopisto Kari T. Korhonen, Metla

2 Tutkimuksen taustaa Tätä ennen laserkeilausmenetelmän referenssikoealoina on Joensuun yliopiston tutkimuksissa käytetty kiinteäsäteisiä ympyräkoealoja Metla ja metsäkeskukset mittaavat vuosittain n koealaa VMI:n yhteydessä Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää voidaanko VMItyyppisiä, katkaistuja relaskooppikoealoja käyttää laserkeilauksen mallinnusaineistona Tämä toisi mahdollisesti selvää kustannushyötyä maastotöiden suunnitteluun ja maastomittauksiin Metlan, JoY:n ja Tapion yhteistutkimus

3 Tutkimuksen muita tavoitteita Olemassa olevien laserkeilausaineistojen ja maastoaineistojen yhdistäminen uusiin aineistoihin. Puulajitunnistuksen kehittäminen Toimenpidetarpeen määrittäminen käyttäen vanhaa inventointiaineistoa, toimenpidetietoa sekä kaukokartoitusperusteisesti estimoituja puustotunnuksia. Solmu-inventointimallin mukaisen metsikkökohtaisen tiedon tuottaminen estimoiduista puustotunnuksista. Tämä esitys käsittelee kuitenkin VMI-koealatiedon ja laserkeilausaineistojen yhdistämistä metsäsuunnittelua varten

4 Tutkimusalue Tutkimusalueeksi valittiin osa Kuortaneen kunnan alueesta Inventointialueen pinta-ala on noin hehtaaria Koko alueelta on olemassa kesällä 2006 hankittu laserja ilmakuva-aineisto Laserkeilausaineiston pulssitiheys on 0,5 pulssia/m 2 ja samalta alueelta on kuvattu digitaalinen ilmakuvaaineisto resoluutioltaan 0,5 metriä

5 Tutkimusalue

6 Tutkimuksessa käytetty koeala-aineisto Tätä tutkimusta varten Kuortaneen kunnan alueelta mitattiin referenssikoealoja käyttämällä tihennettyä VMI-otantaa Samasta koealan keskipisteestä mitattiin kiinteäsäteinen 9 metrin koeala ja VMI:ssä käytetty katkaistu relaskooppikoeala, jonka säde oli 12,52 metriä Kiinteäsäteisen koealan alueelta mitattiin kaikki puut joiden rinnankorkeusläpimitta ylittää 5 cm VMI-koealalta mitattiin vain relaskooppiin (kerroin 2) tulevat puut Molemmilta koealoilta mitattiin pituuskoepuiksi jokaisen puulajin pohjapinta-alamediaanipuu

7 Esimerkki koealoista

8 Tutkimuksessa käytetty koeala-aineisto Jokaisen koealan keskipisteen sijainti mitattiin differentiaalikorjaukseen perustuvalla GPS-laitteella Tosin jälkeenpäin kävi ilmi, että VMI-ryhmän mukana ollut GPS-mittalaite ei ollut riittävän tarkka joten tästä syystä Kuortaneen alueelta valitut mallinnuskoealat paikannettiin uudelleen tänä keväänä tarkemmalla GPS-mittalaitteella: keskimääräinen poikkeama tarkistuksessa oli 4 m Lopulliseksi mallinnuskoealojen määräksi tuli 335 koealaa ja ne sijaitsevat tasaisesti koko inventointialueella Yleisesti Kuortaneen inventointialue on erittäin haasteellinen, koska se on hyvin pirstoutunutta ja sisältää paljon vaihtelua

9

10

11

12 Puustotunnusten mallinnus laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistosta Ensin laskettiin hehtaarikohtaiset puustotunnukset puulajeittain kaikille mallinnuksessa oleville koealoille Puulajit jaettiin seuraavanlaisesti: mänty, kuusi ja lehtipuut Niille laskettiin Dgm, Hgm, Rulu, PPA, V ja ikä Puiden pituudet laskettiin Veltheimin pituusmallilla käyttäen koealakohtaista, puulajeittaista suhteellista kalibrointia Puiden tilavuudet laskettiin Laasasenahon kahden selittäjän tilavuusmalleilla puulajeittain

13 Puustotunnusten mallinnus laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistosta Puustotunnusten laskennan jälkeen laser- ja ilmakuvaaineistosta leikattiin ja laskettiin kullekin koealalle mallinnuksessa tarvittavat selittävät muuttujat Laserpisteaineiston korkeusjakaumasta laskettiin erilaisia tilastollisia tunnuslukuja jokaiselle koealalle, joita olivat mm.» kasvillisuus-osuus» laserin tiheys- ja korkeushavainnot» intensiteettiarvot Vastaavasti ilmakuva-aineistosta laskettiin kullekin koealalle sävyarvo- ja tekstuuritunnuksia Laserkeilausaineisto kuvaa puuston määrää sekä suuruutta ja ilmakuva-aineisto eri puulajien osuutta

14 Puustotunnusten mallinnus laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistosta Itse mallinnuksessa ja muussa laskennassa käytettiin k- MSN mallinnustekniikkaa Se on ei-parametrinen lähimmän naapurin menetelmä, joka hyödyntää kanoonisia korrelaatioita Tässä tutkimuksessa käytettiin kuutta lähintä naapuria k-msn malliin tuli mukaan 10 selittävää muuttujaa» 6 lasermuuttujaa» 4 ilmakuvatunnusta Mallinnettavia muuttujia 21 kpl Summatunnukset, kuten puuston runkoluku pohjapintaala ja kokonaistilavuus on summattu puulajeittaisista tuloksista

15 Puustotunnusten mallinnus laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistosta k-msn malli laadittiin käyttämällä molempien koealatyyppien referenssipuustotunnuksia» kiinteäsäteinen 9 metrin ympyräkoeala» VMI:n 12,52 metrin katkaistu relaskooppikoeala Selittävät muuttujat on laskettu kiinteäsäteisen koealan alueelta, koska VMI-koealan tapauksessakin suurin osa puustosta tulee mukaan kiinteäsäteisen koealan alueelta Ainoastaan suuria puita voi tulla mukaan koealan reunoilta Tämän tutkimuksen tulokset on validoitu laskemalla molemmilla malleilla puustotunnukset erilliselle kuvioittaisen arvioinnin tarkistusmittausaineistolle

16 Tulokset Tarkistusmittausaineisto sisältää 69 eri metsikkökuviota ja jokaisen kuvion sisällä on viiden säteeltään 9 metrisen koealan systemaattinen verkko Kuviokohtaiset referenssipuustotunnukset on laskettu ympyräkoealojen puustotunnusten keskiarvoina Laskettaessa tuloksia kuvioille on jokaisen puustotunnuksen osalla otettu huomioon tarkistusmittauksessa syntyvä otantavirhe Kuviokohtaisten tulosten validointiin pitäisi käytännössä mitata huomattavasti tiheämpi koealaverkosto

17 Tulokset Kaukokartoitusmenetelmän tuottamat tulokset laskettiin tietyn kokoiselle hilaruudulle, tässä 16x16m Kaukokartoituksen avulla tuotetut kuviokohtaiset tulokset laskettiin kuvion sisällä olevien hilaruutujen keskiarvoina

18 Tulokset Esimerkkinä tuloksista puuston tilavuuden tarkkuus tarkistusmitatuilla metsikkökuvioilla Referenssi Kiinteäsäteinen koeala VMI-koeala Tunnus Keskiarvo Keskihajonta RMSE_% Harha_% RMSE_% Harha_% mänty_v kuusi_v lehtipuu_v summa_v

19 Johtopäätöksiä Kuortaneella saadut inventointitulokset olivat suurin piirtein samanlaisia kuin mitä aikaisemmissa Joensuun yliopiston projekteissa» Juuka ja Matalansalo jotka sijaitsevat metsäyhtiön mailla Pääpuulajin suhteen tulokset olivat hyviä Puulajeittaisista tuloksista kuusen tarkkuudet olivat selvästi huonompia kuin mitä aikaisemmin Tämä aiheutui suurelta osin yksinkertaisesti siitä, ettei mallinnusaineistossa ollut tarpeeksi runsaspuustoisia kuusivaltaisia koealoja» Juuka ja Matalansalo n. 500 koealaa, nyt 335 kpl. Lisäksi Kuortaneen maankäytön rakenne ja puuston vaihtelu poikkeaa selvästi aikaisemmista inventointialueista

20 Johtopäätöksiä VMI-koealojen käyttö voisi olla perusteltua jos voidaan hyödyntää useamman vuoden aineistoja suurelta inventointi alueelta, esim ha? Onko laajalta alueelta saatavissa homogeenista kaukokartoitusaineistoa (ilmakuva- ja laserkeilausaineistot)? 1 2 vuotta vanhan aineiston hyödyntäminen edellyttäisi tietoa hakkuista ja kasvun päivitystä -> lisää epävarmuutta Relaskooppikoealan käyttö mallinnuksessa ei huonontanut tuloksia kovinkaan paljon, mutta Koealojen paikannus nykyistäkin tarkemmaksi -> työn hidastuminen

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset

Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Laserkeilauspohjaiset laskentasovellukset Petteri Packalén Matti Maltamo Laseraineiston käsittely: Ohjelmistot, formaatit ja standardit Ei kovin monia ohjelmia laserpisteaineiston käsittelyyn» Terrasolid

Lisätiedot

SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia: VMI:n näkökulma

SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia: VMI:n näkökulma SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia: VMI:n näkökulma Kai Mäkisara Luonnonvarakeskus Muita Luke:sta projektissa mukana olevia/olleita: Erkki Tomppo, Helena Henttonen, Nea Kuusinen, Nina

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus

Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kaukokartoitusperusteisen inventointimallin kokonaistestaus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.9. 2007 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 19.9.2007 1 Esityksen sisältö 1. Strategiset

Lisätiedot

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi

Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet. 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Metsävaratieto ja sen käytön mahdollisuudet 4.12.2014 Raito Paananen Metsätietopäällikkö Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Keski-Suomi Sisältö 1. Julkisin varoin kerättävien metsävaratietojen keruun

Lisätiedot

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa

Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Kuvat Arbonaut Oy Laserkeilaus yksityismetsien inventoinnissa Laserkeilaus ja korkeusmallit Maanmittauslaitoksen seminaari 9.10.2009 Juho Heikkilä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sisältö Kuva Metla

Lisätiedot

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen Tavoite Tutkimuksen tavoite oli selvittää nykyisten hakkuukoneissa vakiovarusteena olevien satelliittivastaanottimien

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3. Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön

Lisätiedot

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa

Laserkeilauksen hyödyntäminen metsätaloudellisissa Metsätieteen aikakauskirja 4/2008 Tieteen tori Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä ja Juho Heikkilä Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä Johdanto Laserkeilauksen

Lisätiedot

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan Biomassan estimointi laseraineiston, ilmakuvien ja maastomittausten perusteella Esitys Metsätieteen Päivän Taksaattorisessiossa 26.10.2011 Reija Haapanen, Sakari Tuominen ja Risto Viitala Paikkatietoa

Lisätiedot

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella

Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen laserkeilauksella Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Aki Suvanto, Matti Maltamo, Petteri Packalén ja Jyrki Kangas Aki Suvanto Matti Maltamo Petteri Packalén Kuviokohtaisten puustotunnusten ennustaminen

Lisätiedot

Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus

Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Arto Haara Kari T. Korhonen Arto Haara ja Kari T. Korhonen Kuvioittaisen arvioinnin luotettavuus Haara, A. & Korhonen, K.T. 2004. Kuvioittaisen

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010

Lisätiedot

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ Selvitettiin numeeristen ilmakuva-aineistojen hyödyntämismahdollisuuksia taimikon puustotunnusten ja perkaustarpeen määrittämisessä. Tuukka

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent

Lisätiedot

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa

Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa Metsävaratiedon saatavuus ja käytettävyys energiapuun hankinnassa Dos. Jari Vauhkonen Yliopistonlehtori, HY (-> 28.2.2014) Yliopistotutkija, ISY (1.3.2014 ->) Sisältöä 1. Kaukokartoituspohjainen metsävaratieto

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot

Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Geoinformatiikan valtakunnallinen tutkimuspäivä 2013 Metsien kaukokartoitus ja avoimet aineistot Sakari Tuominen, MMT METLA Valtakunnan metsien inventointi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Metsätieto 2020 1 Tavoitetila

Metsätieto 2020 1 Tavoitetila Metsätieto 2020-25.6.2015 Metsätieto 2020 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO... 4 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 4 3 AINEISTOT JA MENETELMÄT... 5 4 NYKYTILAN KUVAUS... 6 4.1 Valtakunnan metsien inventointi...

Lisätiedot

Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon laatuseloste

Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedon laatuseloste Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Metsävaratiedon keruu... 4 2.1 Kuvioittainen arviointi maastossa... 4 2.2 Kaukokartoitusperusteinen metsien inventointi... 5 3 Metsävaratiedon ajantasaistus... 9 3.1 Metsävaratiedon

Lisätiedot

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät

Laserkeilaus (Lapin) metsävarojen hyödyntämisessä. Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät metsävarojen hyödyntämisessä Anssi Juujärvi Lapin metsätalouspäivät 28.1.2016 -Metsävaratietojen tuottaminen -Metsävaratietojen hyödyntäminen -Mikä muuttuu 1.1.2016 alkaen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Janne Uuttera Janne Uuttera, Perttu Anttila, Aki Suvanto ja Matti Maltamo Yksityismetsien metsävaratiedon keruuseen soveltuvilla kaukokartoitusmenetelmillä

Lisätiedot

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsään peruskurssi. Sisältö Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä

Lisätiedot

Nikkarilan Laserkeilausprojekti

Nikkarilan Laserkeilausprojekti Tomi Miettinen Nikkarilan Laserkeilausprojekti Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Toukokuu 2009 Opinnäytetyön päivämäärä 6.5.2009 Tekijä Tomi Miettinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Kuvioittaisen arvioinnin harhan muodostuminen

Kuvioittaisen arvioinnin harhan muodostuminen Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Antti Saari ja Annika Kangas Antti Saari Kuvioittaisen arvioinnin harhan muodostuminen Saari, A. & Kangas, A. 2005. Kuvioittaisen arvioinnin

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella

Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Metsätehon raportti 223 1.8.2013 Puuston runkolukusarjan ja laatutunnusten mittaus kaukokartoituksella Esiselvitys ja käytännön testi Jari Vauhkonen Ville Kankare Topi Tanhuanpää Markus Holopainen Mikko

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen

Puuston määrän ja laadun inventointi sekä metsävarojen Mikko Vastaranta, Markus Holopainen, Harri Kaartinen, Hannu Hyyppä ja Juha Hyyppä Uudistuneet metsien maastomittaustarpeet e e m t a Maastomittausten tarpeellisuus Puuston määrän ja laadun inventointi

Lisätiedot

Puulajitulkinta laserdatasta

Puulajitulkinta laserdatasta Ilmakuvien tarve metsäsuunnittelussa? Taksaattoriklubin seminaari, Paikkatietomarkkinat 2009 Puulajitulkinta laserdatasta Jari Vauhkonen Esityksen sisältöä Millaista (puulaji-)tietoa laserkeilaindata sisältää?

Lisätiedot

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA

TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA : TARKKA METSÄVARATIETO LISÄÄ SUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN TEHOKKUUTTA Sivu 2 LiDAR -aineistoa. Vasemmanpuolisessa ikkunassa näkymä laserkeilauspistepilveen ylhäältä ja oikeanpuoleisissa lisäikkunoissa

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa

Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Uusi Teknologia mullistaa puun mittauksen Metsäpäivät 7.11.2008 Laserkeilaus puustotunnusten arvioinnissa Markus Holopainen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos markus.holopainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Arto Haara Arto Haara ja Kari T. Korhonen Toimenpide-ehdotusten simulointi laskennallisesti ajantasaistetusta kuvioaineistosta Haara, A. & Korhonen,

Lisätiedot

Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA

Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA METSÄNTUTKIMUSLAITOS 3.10.1979 Rovaniemen tutkimusasema Pentti Roiko-Jokela KASVUINDEKSIPALVELUN ALUSTAVA SUUNNITELMA Tutkimuksen tarkoitus Kasvuindeksipalvelun tarkoituksena on tutkia vuosittaista kasvutapahtumaa

Lisätiedot

Artikkelin tässä osassa luodaan katsaus Metsämannut

Artikkelin tässä osassa luodaan katsaus Metsämannut Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Kari T. Korhonen Metsäsuunnittelun tietohuollon käytäntö ja tutkimus Metsäsuunnittelun tietohuolto metsähallituksen ja metsäyhtiöiden metsissä Artikkelin

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain

Suomen metsävarat metsäkeskuksittain Metsätieteen aikakauskirja m e t s ä v a r a t Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Juha Heikkinen, Helena Henttonen ja Juho Pitkänen Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 24 26 ja metsävarojen kehitys 1996

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET LASERKEILAUSPOHJAISET PUUSTON PITUUS- JA TILAVUUSMALLIT. Eetu Kotivuori

VALTAKUNNALLISET LASERKEILAUSPOHJAISET PUUSTON PITUUS- JA TILAVUUSMALLIT. Eetu Kotivuori University of Eastern Finland Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry VALTAKUNNALLISET LASERKEILAUSPOHJAISET PUUSTON PITUUS- JA TILAVUUSMALLIT Eetu Kotivuori METSÄTIETEEN

Lisätiedot

Kuvioittaisten puustotunnusten estimointi ilmakuvilta puoliautomaattisella. segmentoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja

Kuvioittaisten puustotunnusten estimointi ilmakuvilta puoliautomaattisella. segmentoinnilla. Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Perttu Anttila ja Mikko Lehikoinen Perttu Anttila Kuvioittaisten puustotunnusten estimointi ilmakuvilta puoliautomaattisella latvusten segmentoinnilla

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto.

LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA. markus.holopainen@helsinki.fi, juha.hyyppa@fgi.fi, mikko.vastaranta@helsinki.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 LASERKEILAUS METSÄVAROJEN HALLINNASSA Markus Holopainen 1, Juha Hyyppä 2, Mikko Vastaranta 1 ja Hannu Hyyppä 3 1 Helsingin yliopisto, Metsätieteiden

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa Suomen metsäkeskus 2014 Työryhmä Hyväksytty 1.7.2014 Koistinen Risto Vähätalo Heikki pj Vuorenmaa Jyrki Sirén Matti Metla Ari Eini, johtaja Hostikka Aki [1] Korjuun

Lisätiedot

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6. Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu 2007 2036 Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.2008 http://www.metla.fi/metinfo/mela - Tulospalvelu METLA

Lisätiedot

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa

Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Miehittämättömän lennokin ottamien ilmakuvien käyttö energiakäyttöön soveltuvien biomassojen määrän nopeassa arvioinnissa Anna Lopatina, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Anna.lopatina@uef.fi

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Koneellisen harvennushakkuun työnjälki Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti Arto Kariniemi Teppo Oijala Juha Rajamäki Metsätehon raportti 12 18.12.1996 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011

MOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011 MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

KOEALAMITTAUSPERUSTEISET METSIEN INVENTOINTIMENE- TELMÄT

KOEALAMITTAUSPERUSTEISET METSIEN INVENTOINTIMENE- TELMÄT Antti Hartikka KOEALAMITTAUSPERUSTEISET METSIEN INVENTOINTIMENE- TELMÄT Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Maaliskuu 2011 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 9.3.2011 Tekijä Antti Hartikka Koulutusohjelma

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu Ville Hallikainen Kuva: Risto Jalkanen Tutkimuskysymykset Mitkä luonnossa vallitsevat ekologiset ja metsänhoidolliset ym. tekijät vaikuttavat tervasroson

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Hilaruuduille simuloitujen toimenpide-ehdotusten johtaminen kuviolle päättelysääntöjen avulla

Hilaruuduille simuloitujen toimenpide-ehdotusten johtaminen kuviolle päättelysääntöjen avulla Hilaruuduille simuloitujen toimenpide-ehdotusten johtaminen kuviolle päättelysääntöjen avulla Ilkka Pousi Pro gradu Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Metsien ekologia ja käyttö 03-2014 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen Timo Melkas Metsäteho Oy Forest Big Data -hankkeen tulosseminaari 8.3.2016 CHM Arbonaut Oy Melkas, T., Poikela,

Lisätiedot

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin retkeily Metsävaratiedon ajantasaistus Kuortane 10.9.2007 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Hannu Ala-Honkola Metsäsuunittelija Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Toimenpiteet kuvioittain

Toimenpiteet kuvioittain Toimenpiteet kuvioittain Alaharvennus 24.0 (1 ha, mänty, ppa 26m 2 ) Toimenpide: Männikön alaharvennus - Minimi pohjapinta-ala 10m 2 - Poistetaan pienempiä puita alaharvennuksella, monimuotoisuuden kannalta

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet. 1 Korjuujäljen valtakunnalliset tarkastustulokset 2012 Harvennushakkuut ja energiapuuharvennukset 1 Yleistä korjuujäljen tarkastuksista Maa- ja metsätalouseministeriön ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa

Lisätiedot

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite

Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Kansallinen maastotietokanta hanke Maasto-työpaja 20.9.2016 Maanmittauslaitos Kaukokartoitusaineistot ja maanpeite Pekka Härmä Suomen Ympäristökeskus 1 Sisältö SYKE tietotarpeet / kokemukset maanpeiteseurannassa

Lisätiedot

P 5 km K 7 km P 5 km 7 km K K K K P P 7 6 5 4 3 2 8 250 m 1500 9 10 11 12 13 Kertakoealarypäillä mitataan koealat 2-13 Pysyvillä rypäillä mitataan koealat 3-12 P 6 km 8 km K P 6 7 1200 8 9 10 6 km K K

Lisätiedot

LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA

LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA LASERPISTEAINEISTON JA KUVIO- SEKÄ KOEALAKOHTAISTEN MAASTOMITTAUSTEN VERTAILU EVON OPETUSMETSÄN ALUEELLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, kevät 2014 Jarkko Illman & Jarno

Lisätiedot

Trestima älypuhelin kuvauksessa tunnistettujen puiden oikeellisuus

Trestima älypuhelin kuvauksessa tunnistettujen puiden oikeellisuus Trestima älypuhelin kuvauksessa tunnistettujen puiden oikeellisuus Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Evo, 2015 Ville-Matti Kopakka TIIVISTELMÄ EVO Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s s e l o s t e i t a Annika Kangas ja Matti Maltamo Prosenttipisteisiin perustuvat pohjapinta-alan läpimittajakaumamallit männylle, kuuselle ja koivuille Seloste

Lisätiedot

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa

Lentolaserkeilausta on hyödynnetty kaupunkimittauksessa Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2014 Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä ja Hannu Hyyppä 3D-tiedosta

Lisätiedot

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa Jouni Siipilehto UUTTA TIETOA SUOMETSÄTALOUTEEN Metlan Suometsätalous-tutkimusohjelman tulokset käytäntöön

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus vuonna 2012

Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Suomen metsäkeskus vuonna 2012 Keski-Suomen metsänhoitajien kevätkokous 19.3.2012 Raito Paananen Aluepäällikkö, metsätietopalvelut Keski-Suomen alueyksikkö Metsäkeskus elää ajassa. Nyt kyseessä painopisteen

Lisätiedot

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen HSYn paikkatietoseminaari 2014 Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen 27.3.2014 Jussi Rasinmäki toimitusjohtaja, Simosol Oy Simosol Oy Laskenta- ja ohjelmistopalveluja metsän

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén Kuva: Juhani Korhonen Poimintahakkuiden puunkorjuun tuottavuudesta vähän tietoa - tuottavuutta koskevat lainalaisuudet kuitenkin voimassa Hakkuun tuottavuustekijät:

Lisätiedot

Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen

Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen Ryhmähanke Menetelmä jäävän puuston arviointiin harvennushakkuissa sekä laitteistoasetusten vaikutus hakkuukoneen GPS-paikantimen tarkkuuteen Timo Hokka Tapio Räsänen Metsätehon raportti 86 8.2.2000 Menetelmä

Lisätiedot

Kirjallisuuskatsaus puustotunnusten mallinnukseen laserkeilausaineistojen

Kirjallisuuskatsaus puustotunnusten mallinnukseen laserkeilausaineistojen Kirjallisuuskatsaus puustotunnusten mallinnukseen laserkeilausaineistojen avulla Pohjoismaissa Raita Säynäjoki & Matti Maltamo Joensuun Yliopisto, metsätieteellinen tieekunta Hanke: VMI-koealatieon ja

Lisätiedot

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI

AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI 2004-2007 1 Metsäsuunnitteluseminaari Kuortane 10.9.2007 Risto Helle, Pohjois-Savon metsäkeskus Hankkeen tausta ja tarve Nykyisten

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

Liite 5 Harvennusmallit

Liite 5 Harvennusmallit Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja

Metsätieteen aikakauskirja Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Arto Haara Arto Haara Kasvuennusteiden luotettavuuden selvittäminen knn-menetelmällä ja monitavoiteoptimoinnilla Haara, A. 2002. Kasvuennusteiden

Lisätiedot

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014 Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu

Lisätiedot