Aikuiskoulutuspolitiikan näkymiä ja tavoitteita. Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Petri Haltia

Transkriptio

1 Aikuiskoulutuspolitiikan näkymiä ja tavoitteita Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Petri Haltia

2 Ajankohtaista: toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenteiden uudistus Tavoitteena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita ja saada koulutuksen vähentyvät voimavarat entistä vaikuttavampana ja tuottavampaan käyttöön. Rakenneuudistuksen tavoitteena on elinvoimainen ja monipuolinen lukiokoulutuksen järjestäjäverkko. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Vapaassa sivistystyössä tavoitellaan elinvoimaista ja vahvoihin järjestäjiin perustuvaa ylläpitäjäverkkoa.

3 Rahoitus Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan siten, että - se muodostaa selkeän ja yhtenäisen kokonaisuuden - se tukee nykyistä paremmin tutkintojen tavoitteita, koulutusaikojen lyhentymistä ja koulutuksen laadun parantamista - jatkossa maksetaan ensisijaisesti suorituksista ja tuloksista, ei opiskeluajasta Vapaan sivistystyön rahoituksen uudistamisella - pyritään lisäämään vapaan sivistystyön rahoitusjärjestelmän selkeyttä ja ennakoitavuutta - siirryttäisiin pääosin kiinteässä suhteessa tapahtuvaan suoritteiden määrän vahvistamiseen

4 Hallituksen sivistyspoliittinen ministerityöryhmä on hyväksynyt lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rakenneuudistuksen suuntaviivat. Järjestäjäverkkoa ja järjestämislupia koskeva hallituksen esitysluonnos lausuntokierros päättyy Rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos lausuntokierros päättyy Vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttaminen lausuntokierros päättyy Lisätietoa: sen_asteen_rakenneuudistus/index.html

5 Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus - keskeiset piirteet Erikoistumiskoulutusten tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuusalueilla, joilla ei ole markkinaehtoisena toteutettua koulutustarjontaa. Erikoistumiskoulutukset perustuvat korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa Sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen enemmistön, jotka antavat ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Työelämää edustavat tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. Korkeakoulujen on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

6 Rahoitus Tarkoituksena on, että yliopiston ja ammattikorkeakoulun perusrahoitusta lisätään erikoistumiskoulutuksen toteuttamiseksi vuodesta Vuodesta 2017 alkaen erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet tulisivat rahoitustekijäksi yliopistojen rahoitusmalliin ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliin, jolla perusrahoitus jaetaan Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutukseen varattu rahoitus siirrettäisiin erikoistumiskoulutukseen. Siirtymäaikana rahoitettaisiin erikseen valtionavustuksin. Hallinnonalat voivat kohdentaa rahoitusta erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi omalla hallinnonalalla havaittuihin erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin.

7 Selvitys avoimen ammattikorkeakouluopetuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen hyödyntämisestä opiskelijavalinnoissa (OKM) Avoimen korkeakouluopetuksen perusteella tutkintoon johtavaan koulutukseen valittujen määrät pieniä: yliopistoissa noin 2,5% valituista Avoimien yliopisto-opintojen perusteella valittujen joukko on iältään ja taustoiltaan heterogeeninen. Suurimmalta osalta löytyy ylioppilastutkinto (168), mutta myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on 80. Valituista 15 ei ollut toisen asteen tutkintoa. Mahdollisuus hakea odotettua monipuolisempi, useimmissa tiedekunnissa. Haasteena opintojen saatavuus. Keskeisiä eroja toteutuksissa ovat: erityisesti edellytettyjen opintojen laajuus, valintamenetelmä ja ennakkovaatimukset, kuten aikaisempi tutkinto. Lisäksi muita opintosuorituksiin perustuvia valintatapoja, mm. MOOC tietojenkäsittelytieteissä

8 Tiedotus ja viestintä Yliopistot mainitsevat vain harvoin hakusivuilla avoimen väylän. Usein tieto suoritettujen avoimien yliopisto-opintojen perusteella hakemisesta löytyy vasta erillisvalintojen alta. Kriteerit on kuvattu kattavasti. Ammattikorkeakouluissa polkuopintojen markkinointi painottuu valintakokeiden tulosten julkistamisen jälkeiselle ajalle. Ammattikorkeakoulujen osalta vaikuttaisi olevan parannettavaa tiedotuksessa tutkinto-opiskelijaksi suuntautuvan polkuopiskelijan valintaprosessista ja mahdollisuuksista saada opiskelupaikka. Joissain tapauksissa viestintä antaa epäselvän kuvan polkuopiskelusta, kun tietoa opintojen tarjonnasta ei ole riittävästi. Joissain korkeakouluissa viestintä kattaa hyvin myös avoimen korkeakouluopetuksen opiskelijat ja avoin korkeakouluopetus tuodaan esiin tasa-arvoisena opiskeluvaihtoehtona.

9 Selvitys käsiteltiin korkeakoulujen opiskelijavalintoja kehittävässä työryhmässä kesäkuussa 2014 Todettiin tarve erityisesti avoimelle ja opiskelijalähtöiselle tiedotukselle osana opiskelijavalintaa (mm. opintopolku.fi palvelu) Avoimen yliopisto-opetuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen kehittymistä ja opiskelijavalintaa seurataan osana korkeakoulujen ohjausta Valinta edellyttää riittävää tarjontaa opintojen toteuttaminen integroidusti tai erillisinä ryhminä

10 Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia, OKM tulevaisuuskatsaus (2014:8) Olemme siirtymässä digitaaliseen palvelutalouteen.teollinen internet, robotisaatio, big data, avoin data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat vaikuttavat syvällisesti ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen, maailmankuvaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Digitaaliset teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta, tutkimusta ja innovointia ja tehdä niistä merkityksellisempiä kansalaisille ja yhteiskunnalle. Digitalisaatio muuttaa työn organisaatioita, teollisuuden ja palveluiden toimintatapoja ja tuotteita sekä kansalaisten arkea. Työelämä polarisoituu. Ammattitaito- ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Yksilöiden väliset tuottavuuserot kasvavat. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy. Koulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon osaamisvaatimuksissa sekä oppimisen tavoissa, edellytyksissä ja ympäristöissä (mm. e-oppiminen) tapahtuneet isot muutokset.

11 Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa. Tämä näkyy oppimisen perusteista aina korkeakoulutukseen saakka. Pilvipalveluiden kehittyessä opetuksen sekä oppimateriaalien kehittäminen ja jakaminen helpottuvat. Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisellä koulutuksessa on positiivinen vaikutus oppimismotivaatioon, oppimistuloksiin, oppistrategioiden hallintaan ja oppimisen itsesäätelyyn, kuten tavoitteenasetteluun ja oman oppimisen arviointiin. Uuden tekniikan keinoin on mahdollista ottaa paremmin huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet. Koko koulutusjärjestelmässä tulee panostaa digitaalisten ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöön. Huolehditaan siitä, että tulevilla ja jo opetustyössä olevilla on hyvät valmiudet uuden opetusteknologian käyttöön. TEM: Digitalisaatio, robotit ja tietoverkot sekä kasvava aineeton talous vaikuttavat työmarkkinoihin ja työelämään laajasti. Ammatteja häviää ja uusia syntyy kiihtyvällä nopeudella ja tiedon uusi soveltaminen on jatkuva haaste. Talouden rakennemuutoksen seurauksena työn pysyvyys heikkenee ja työn vaatimukset muuttuvat ammattiurien aikana. Myös pienyritysten ja itsensä työllistämisen merkitys kasvaa. Näistä muutoksista johtuen jatkuva osaamisen kehittäminen on avainasemassa.

12 Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa on erilaisia vaihtoehtoja. Nykyisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee kirkastaa profiileitaan, lisätä yhteistyötä ja purkaa päällekkäisyyksiä. Uudistumista voidaan myös vauhdittaa mahdollistamalla korkeakoulujen erilaistuminen painottamalla erityisesti yliopistoissa eri tavoin perustehtäviä, koulutusta ja tutkimusta ja arvioimalla samalla tämän vaikutuksia korkeakoulusektoreiden työnjakoon. Vaihtoehtoisesti luovutaan nykyisestä kahden sektorin järjestelmän instituutiorakenteesta, mikä parantaisi resurssien tehokasta käyttöä. Sama korkeakoulu voisi tuottaa sekä ammatillisemmin painottuneita että tieteellisiä valmiuksia omaavia osaajia. Suomelle sopivan mallin kehittämisessä tulee hyödyntää ulkomaisia kokemuksia ja parhaita käytänteitä.

13 Osaamisen tulevaisuus ja aikuiskoulutus? Positiivinen näkymä edellyttää mm. PIAACin valossa, että suomalaisten ennestään vahva oppimis- ja koulutusmyönteisyys lisääntyy ja koulutuspoliittisten toimien (nuorisotakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma, opiskelijavalinnan kehittäminen ) tukemana käännetään alle 25-vuotiaiden taitojen heikkenevältä näyttävän muutoksen suunta, tulevat nuoret aikuiset ovat nykyisiä osaavampia nykyinen huippuikäryhmä ylläpitää ja kehittää taitojaan työssä, vapaaajalla ja erilaisissa aikuiskoulutusjärjestelmän tarjoamissa mahdollisuuksissa vanhempien ikäryhmien perustaidot saatetaan täsmätoimin tietoyhteiskunnan edellyttämälle tasolle tasa-arvo nähdään voimavaraksi ja koko kansakunnan osaamispotentiaali saadaan täysimääräisesti käyttöön

14 Kysymyksiä Miten ns. avoimen väylää tulisi kehittää? Miten digitalisaatio on vaikuttanut ja tulevaisuudessa vaikuttaa avoimeen yliopisto-opetukseen? Miten avoin yliopisto-opetus vaikuttaa ja voisi vaikuttaa kansalaisten digitaitoihin? Millaisia näkymiä korkeakoulusektorien yhteistyön ja yhteyden tiivistyminen voisi avata avoimeen korkeakouluopetukseen? OKM tulevaisuuskatsaus: Osaamisen ketju kuntoon kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun. Millainen ketjun lenkki avoin yliopisto on?