Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen ylitarkastaja Sanna Hirsivaara

Transkriptio

1 Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen ylitarkastaja Sanna Hirsivaara

2 Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävää. Yliopistolaki (7 a ), Ammattikorkeakoululaki (11 a ) Yliopistojen/ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettaviksi tarkoitettuja, jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joiden tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Vähimmäislaajuudesta (30 op) ja yhteisistä tavoitteista on säädetty valtioneuvoston asetuksella. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen/yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä.

3 Erikoistumiskoulutus - keskeiset piirteet Uudistuksen tavoitteena on parantaa työelämässä toimivien asiantuntijoiden ja asiantuntijoiksi tähtäävien osaamista korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Opiskelijat erikoistumiskoulutukseen ottaa korkeakoulu. Opiskelijan asema rinnastu pääsääntöisesti erikoistumiskoulutuksissa tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevan opiskelijan asemaan. Rahoitus perustuu korkeakoulujen perusrahoitukseen (2017 kaudelta alkaen) ja opiskelijamaksuihin. VN:n asetus, enimmäismäärä 120 euroa/opintopiste. Lisäksi hallinnonalat voivat kohdentaa rahoitusta erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi omalla hallinnonalalla havaittuihin erikoistumiskoulutuksen tarpeisiin. Siirtymävaihe erityisavustuksin.

4 Erikoistumiskoulutus perustuu olennaisesti sopimuksiin Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että on mukana sitä koskevassa sopimuksessa. Sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen/yliopistojen enemmistön, joilla on koulutusvastuu sillä koulutusalalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Yliopistot: koulutusvastuu koulutusalasta, esim. lääketiede- ja farmasia (VNA tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksesta) Ammattikorkeakoulut tutkintonimike tai ammatillinen opettajakoulutus (toimilupa) Työelämää edustavat tahot sekä tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen. (.)

5 (.) Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, laajuudesta, tavoitteista, (osaamistavoitteista) kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

6 Sopimusta edeltävä valmistelu Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä aitoa yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Työelämän näkökulman huomioon ottaminen tarkoittaa, että sopimusmenettelyn aikana tulee hankkia tarvittavan laaja ja monipuolinen näkemys toimialan asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvistä koulutustarpeista. tarkoituksena on, että erikoistumiskoulutusta vastaa työelämän ja korkeakoulujen yhdessä määrittämiin osaamistarpeisiin työelämän edustajat ymmärrettävä monipuolisesti (ei esim. vain yksittäinen järjestö tai yritys) työelämän osallistuminen dokumentoidaan sopimukseen siten, että sopimuksesta käyvät ilmi työelämää sopimusmenettelyssä edustaneet tahot ja tapa jolla on osallistuttu sopimusmenettelyn aikaiseen yhteistyöhön

7 Sopimusta edeltävää valmistelua Erikoistumiskoulutuksen alan kehittymisen seuraaminen ja ennakointi - erikoistumiskoulutuksen määrä on tarkoituksenmukainen Miten erikoistumiskoulutus asemoituu suhteessa tutkintoihin, avoimeen korkeakouluopetukseen, liiketaloudellisena toimintana järjestettyyn täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen Rajanvedossa valiokunta korostaa erityisesti korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen sisällöllistä merkitystä korkeakoulujen erikoistumiskoulutukselle (SiVM 13/2014 vp) Erikoistumiskoulutuksen osaamistarpeen tulee täyttää seuraavat ehdot: yhteiskunnallinen tarve JA voidaan vastata koulutuksella, joka perustuu korkeakouluissa tehtävään tutkimukseen eli työkokemusta ja koulutusta yhdistetään korkeakoulujen tutkimustietoon tai taiteellisen toiminnan menetelmiin JA osaamistarvetta ei täytetä jo liiketaloudellisena toimintana järjestetyllä täydennyskoulutuksella/koulutusmarkkinoilla ei ole valmiiksi vastaavaa osaamista tuottavia koulutuskokonaisuuksia

8 Lain tavoitteet ja työelämäyhteistyö Koulutuksen vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että sopimusosapuolilla ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyötahoilla on yhteinen näkemys erikoistumiskoulutuksen tavoitteista ja siitä, miten asiantuntijuus osoitetaan. Työelämää edustavat tahot määräytyvät kunkin sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden perusteella. - työelämäyhteistyön vaiheistus ja erilaiset roolit sopimusmenettelyn eri vaiheissa- Työelämäyhteistyössä voidaan selvittää myös sitä, vastataanko tunnistettuun osaamistarpeeseen jo markkinaehtoisena koulutuksena ja olisiko suunniteltu erikoistumiskoulutus korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden palvelutarjontaa vastaava ja tämän tarjonnan kanssa kilpailevaa täydennyskoulutusta.

9 Lain tavoitteet ja työelämäyhteistyö Sopimusmenettelyn tarkoituksena on taata se, että enemmistö alan koulutusvastuullisista yliopistoista/ammattikorkeakouluista yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa on pohtinut sen työelämän rajatun osa-alueen osaamisvaatimukset, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimustietoon tai taiteellisen toiminnan menetelmiin. Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet tulisi kuvata koulutuksen suorittaneen osaamisen näkökulmasta (osaamistavoitteina). Sopimusten perusteella tulee pysyä erottamaan erilaiset koulutukset, erilaisille asiantuntijuuden aloille suuntaava koulutus. Miten sopimukseen kuvatut osaamistavoitteet vastaavat säädettyjä yleisiä tavoitteita?

10 Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteet 6 a Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen (VNA 1438/2014) Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 19 a :n 2 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osaalueella. 2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan 3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 19 a :n 2 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.

11 Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet yliopistoissa 20 a Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen Yliopistojen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta: 1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä yliopistolain 7 a :n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osaalueella; 2) hallitsee asiantuntijaroolin edellyttämän tieteellisammatillisen erikoisosaamisen ja sen yhteydet toimintaympäristöön; 3) pystyy tieteellistä tutkimustietoa tai taiteellisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen analysoimaan, arvioimaan ja kehittämään erikoistumisalansa ammatillisia käytäntöjä; 4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erikoistumisalansa asiantuntijana. Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään yliopistolain 7 a :n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.

12 Valmistelua vuonna 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti käynnistysseminaarin korkeakouluille ja keskeisille sidosryhmille Kansallismuseossa Osana erikoistumiskoulutuksen uudistusta ja sopimuksia edeltävän valmistelun tukemista opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Unifille ja Arenelle kaksivuotisen rahoituksen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on seurata ja tukea erikoistumiskoulutuksen uudistusta ja korkeakoulujen yhteistyötä. seminaarit, sopimusmallit, yhteistyön koordinointi Ennen erikoistumiskoulutuksen huomioimista korkeakoulujen rahoitusmallissa OKM:n tuki toteuttamiselle myönnetään avustuksina. OKM suuntaa kertaluontoisen avustushaun erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen korkeakouluille.

13 Kehittämisrahoitus päättynyt haku: pääosa esityksistä tähtäsi yksittäisen erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen 62 esitystä Kokonaisuus pirstaleinen osa esityksistä myös täydennyskoulutuksenomaisia. Yksittäisten joukossa oli hyvin valmisteltuja esityksiä tarkoituksena kuitenkin edetä hallitusti ja siten, että kehittämistä edeltää toimialan kokonaistarkastelu ja aito sitoutuminen. Kehittämisrahoituksen toinen hakuaika päättyy klo Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää korkeakouluja esittämään ainoastaan yhteistyössä toteutettavia, laajoja ja strategisia kehittämishankkeita. Tavoitteena sopimusyhteistyötä ja sopimusvalmistelua tukevaa koko toimialan tai koulutusalan kattavaa tai muutoin laajasti hyödynnettävää kehittämishanketta.

14 Kehittämisrahoitus Hakemuksessa on osoitettava selvästi alan koulutusvastuullisten korkeakoulujen enemmistön sitoutuminen kehittämishankkeeseen ja sen tavoitteena olevaan sopimusvalmisteluun liittämällä hakemukseen esimerkiksi sitoutumista osoittavat kirjeet tai päätöksen osoittava kokouspöytäkirja. Kehittämishankkeilta vaaditaan vähintään 20 % omarahoitusosuutta. Korkeakoulujen tulisi yhdessä ja yhteistyössä työelämän kanssa tunnistaa (muutamat) toimialojen keskeisimmät osaamistarpeet. Korkeakoulut suuntaisivat hankkeiden puitteissa resurssit niiden erikoistumiskoulutusten kehittämiseen, jotka laajassa yhteistyössä on arvioitu olevantärkeimpiä toimialan osaamistarpeiden kannalta. Erityisesti pienemmillä toimialoilla tarpeita tulisi tarkastella myös korkeakoulusektorien yhteistyönä.