Korkeakoulutuksen visio, tutkintoon johtavan ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittäminen ja osaamisella soteen -hanke

Transkriptio

1 VALOPE 2018 Helsinki Korkeakoulutuksen visio, tutkintoon johtavan ja tutkinnon jälkeisen koulutuksen kehittäminen ja osaamisella soteen -hanke Opetusneuvos Sanna Hirsivaara Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä 2017 korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision valmistelun. Laajassa yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa työstetty visio julkaistiin lokakuussa Vision tiekarttaa valmistelee viisi ryhmää, joiden teemat on johdettu vision tavoitteista: 1.Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet 2.Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 3.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 4.Digitalisaatio ja tekoäly korkeakoulujen muutoksen tukena 5.Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt.

3

4 Rahoitus ja ohjaus, pitkän aikavälin tiekartta Click Vision to vuosikello edit Master 2018 title style HE eduskuntaan Rahoitussäädökset lausuntokierrokselle Sidosryhmien syötteet rahoitus- ja ohjauskokonaisuuteen, seminaari Valmisteluryhmien kokoukset Ryhmien työn kokoava tiekarttajulkaisu valmiina HE viimeistely lausuntokierroksen päätyttyä Valmisteluryhmien työn käynnistysseminaari Välittömästi käynnistettävien toimenpiteiden tunnistaminen Ryhmien työseminaari 8.3. Verkkoaivoriihi korkeakouluyhteisölle ja sidosryhmille Valmisteluryhmien HE-valmistelut ja muut välittömästi käynnistettävät toimet Välittömästi käynnistettävät toimenpiteet, HE:t Johtoryhmän kokoukset Korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien osallistaminen: HE lausuntokierros, DL 4.9.

5 Hallituksen esitys yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamiseksi Korkeakouluihin halutaan lisää jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia Jatkuva uuden oppiminen on osa työelämää jo nyt. Tulevaisuudessa tarve koulutukselle ja uuden oppimiselle läpi työuran tulee vain kasvamaan. Tarvitaan joustavia mahdollisuuksia palata opintoihin, täydentää osaamistaan ja kouluttautua uudelleen myös työn ohessa. Vähennetään tarvetta aloittaa uutta tutkintoa alusta, lisätään tarjontaa myös lyhyemmistä tutkinnonosista ja moduuleista. Lisäksi tarvitaan joustavia koulutusmuotoja vastaamaan työelämän kasvavaan osaajapulaan. Esitykset on valmisteltu yhdessä korkeakoulujen kanssa ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Lausuntoaika päättyy Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019 ja 1 päivänä tammikuuta 2020 (esim. opiskelijavalinta)

6 Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 1. Jatkuvan oppimisen edistämistehtävää vahvistetaan Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoamista ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävänä korostetaan. Muutoksella halutaan korostaa korkeakoulujen roolia suomalaisten osaamisen vahvistamisessa elämän eri tilanteissa. Muutos otetaan huomioon korkeakoulujen rahoitusmalleissa. 2. Selkeytetään mahdollisuutta tarjota tutkinnon osia täydennyskoulutuksena Lainsäädäntöä selvennetään täydennyskoulutuksen tarjoamisen osalta, jotta on yksiselitteistä, että myös tutkinnon osia sisältävää koulutusta voi tarjota täydennyskoulutuksena samoin edellytyksin kuin muutakin täydennyskoulutusta.

7 Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 3. Click Mahdollistetaan to edit Master tilauskoulutus title style Korkeakoulujen tutkintoon johtavaan tilauskoulutukseen voisivat jatkossa osallistua myös EU- tai ETAvaltion kansalaiset. Korkeakoulu ei peri tilauskoulutusta järjestäessään maksuja opiskelijalta, vaan koulutuksen maksaa kokonaisuudessaan tilaaja. Tilauskoulutuksen kohderyhmän laajentaminen toisi uusia mahdollisuuksia tilaajan tarpeisiin sopivan tutkinnon hankkimiseen. Ratkaisu varmistaisi suomalaisten ja kolmasmaakansalaisten yhdenmukaiset mahdollisuudet osallistua tilaajan maksamaan koulutukseen sekä laajentaisi tutkintoon johtavan koulutuksen rahoituspohjaa. Tilaaja ei voisi periä koulutuksen kustannuksia opiskelijalta, joka on EU-ETA-valtion kansalainen. 4. Siirtymistä korkeakoulun sisällä helpotetaan Säännöksen tarkoituksena on joustavoittaa korkeakoulujen hakumenettelyä ja helpottaa alanvaihtoa korkeakoulun sisällä ilman raskasta valintamenettelyä. Tämä toteutetaan niin, että korkeakoulut voivat valita sisäiset siirto-opiskelijat erikseen muista siirto-opiskelijoista ja heihin voidaan myös soveltaa eri valintaperusteita kuin muihin siirto-opiskelijoihin. Ratkaisu vähentää tarvetta hakea uutta opiskeluoikeutta yhteishaussa.

8 Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 5. Hakeutumista korkeakoulutukseen joustavoitetaan Yhteishaut säilyvät pääväylänä korkeakouluopintoihin. Pääväylän lisäksi tarvitaan kuitenkin nykyistä joustavampia hakeutumismahdollisuuksia. Erillisvalintojen käyttömahdollisuuksia lisätään koskemaan myös ensimmäisen syklin koulutuksia silloin, kun opiskelijat valitaan samanaikaisesti suomen- ja ruotsinkieliseen koulutukseen ja vastaavaan vieraskieliseen koulutukseen. Korkeakouluille annetaan mahdollisuus joustavasti erillisvalintatapaa käyttäen valita opiskelijoita yhteishaussa täyttämättä jääneille paikoille. Erillisvalintoihin tuodaan myös mahdollisuus tehdä valintapäätös hakemuskohtaisesti ja päättää valinta, kun hakukohde on täynnä. Lisäksi yhteishakua uudistetaan muodostamalla erillinen yhteishaku vieraskielisille ohjelmille. Muutoksilla joustavoitetaan korkeakoulutukseen hakeutumista ja edistetään korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä helpottamalla erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia.

9 Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 6. Lisätään joustoa hakeutumisessa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon Työkokemus YAMK-tutkinnon kelpoisuusvaatimuksena säilyy. Vaatimusta kuitenkin kevennetään jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien parantamiseksi. Opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä olisi kolmen vuoden sijaan kahden vuoden työkokemus ensimmäisen syklin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulu voisi myös ottaa YAMK-tutkinto-opiskelijaksi alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäksi koulutusjärjestelmästä jo poistuneen opistotason tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Ratkaisu tarjoaisi tutkinnon suorittamismahdollisuuden entistä useammalle ja nopeammin alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen kuitenkaan menettämättä YAMK-tutkinnon profiilia ja merkitystä työelämän kehittämistutkintona. Ratkaisu myös parantaisi korkeakoulujen mahdollisuuksia rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita YAMKtutkintokoulutukseen.

10 7. Kansainvälisyyttä vahvistetaan Yliopistojen ylempiä korkeakoulututkintoja ja ammattikorkeakoulujen ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja koskevia säännöksiä joustavoitettaisiin siten, että vieraskielisessä tai muuten kansainvälisenä yhteistyönä järjestettävässä tutkintoon johtavassa koulutuksessa tutkintojen tavoitteellinen suorittamisaika voisi molemmilla korkeakoulusektoreilla olla yksi, puolitoista tai kaksi lukuvuotta Muutoksen tarkoituksena on saattaa tutkintojärjestelmä kansainvälisesti yhteensopivammaksi, mikä helpottaa yhteistyötä ja lisää koulutuksen vetovoimaa.

11 Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen 8. Muut yliopisto- ja ammattikorkeakoululakiin tehtävät muutokset Hallituksen esityksessä ehdotettaisiin lisäksi yliopiston esityksen mukaisesti Lappeenrannan teknillisen yliopiston nimen muuttamista muotoon Lappeenrannan Lahden teknillinen yliopisto LUT. Opintotukilautakuntien lakkauttamisen vuoksi kumotaan säädökset ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien tehtävästä nimetä opiskelijajäsenet lautakuntiin. Lisäksi yksinkertaistettaisiin korkeakoulujen rahoitusjärjestelmää siten, että harkinnanvaraista rahoitusta myönnettäessä sovellettaisiin valtionavustuslain asemasta korkeakoululainsäädännön valtionrahoitusta koskevia säännöksiä. Ratkaisulla kevennettäisiin korkeakoulujen ja ministeriön hallinnollista työtä.