Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa"

Transkriptio

1 Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa 1 OPKE Oppilaitosten kestävän kehityksen hallintajärjestelmien rakentaminen Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama projekti

2 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 2 Suomen ympäristöopisto Sykli Toimituskunta: Erkka Laininen, Esa Leinonen, Laura Manninen, Ulla-Maija Ranta, Risto Tenhunen, Pauli Vennervirta Kansi: Graafinen Suunnittelu Sari Rinne Sisuksen ulkoasu ja taitto: Veikko Viljanen Tilausosoite: Suomen ympäristöopisto Sykli, puh. (019) , sähköposti: ISBN Paino: Copy-Set Oy 2005

3 S I S Ä L L Y S Sisällys 1. Johdanto 1.1 Koulutuksen ja kasvatuksen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä Opetussuunnitelmat Ammatillisen koulutuksen haasteet Oppaan sisältö ja tavoitteet 6 2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista OPKE -projekti Koulutusmallin kehittäminen ja testaus 3. Kestävä kehitys ja laatutyö Kestävän kehityksen yhdistäminen oppilaitoksen toimintaan Toimintajärjestelmä ja kestävä kehitys Toimintajärjestelmän rakentaminen Kestävä kehitys oppilaitoksen arjessa ja opetuksessa Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Kokonaisuus ennen kaikkea Kestävä kehitys opetuksen toteutuksessa tietoa, taitoa, toimintaa ja tunnetta Arviointi on parantamisen perusta Oppilaitosten ympäristösertifiointi Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit Oppilaitosten koulutusohjelmat Koulutus ohjelmien rakenne Koulutusohjelmien toteutuksen periaatteet Koulutusohjelmien toteutus Urheiluopistot Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä I Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä II Koulutusohjelmien toteutuksen seuranta ja arviointi Oppilaitosesimerkit Eerikkilän urheiluopisto: ympäristöpolitiikka, -ohjelma ja jätehuollon kehittäminen Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto: sosiaalinen kestävyys Riihimäen kauppaoppilaitos, kestävä kehitys opetuksessa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kestävän kehityksen työ ja opetus Malli verkko-opetuksen hyödyntämiseksi Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutus Verkko-opetuksen suunnittelun lähtökohdat Verkko-opetuksen toteutus Johtopäätökset ja hyödyntämis mahdollisuudet 75 3

4 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 1. Johdanto KOULUTUKSEN JA KASVATUKSEN MERKITYS KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ Kestävään kehitykseen ja ympäristökysymyksiin liittyvän osaamisen lisääminen on oleellisen tärkeää, jotta Suomi ja koko globaali yhteisö selviäisivät haasteista, joita tuovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, kasvava luonnonvarojen kulutus, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja kehityskysymykset. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa näiden valmiuksien luomisessa. Koulutuksen tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja osallistuvia kansalaisia, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen näkökulmat huomioon työssään ja arjen valinnoissaan. Koulutuksen merkitys kestävän kehityksen edistäjänä tunnustetaan mm. seuraavissa suunnitelmissa ja prosesseissa: YK:n, OECD:n, EU:n ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen ohjelmat ja prosessit Unescon kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Baltic 21E -prosessi, jonka tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa Valtioneuvoston säätämät opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma, kestävän kehityksen toimikunnalle perustettiin koulutusjaosto syksyllä 2004 Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma Opetushallitus on laatinut koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön tueksi kestävän kehityksen edistämisohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on syventää tietoisuutta siitä, että kestävä kehitys on ihmiskunnan tulevaisuuden elinehto, luoda myönteisiä asenteita ja sitoutumista toimia kestävän kehityksen puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena, kartuttaa tietoja ja taitoja monimuotoisen luonnon sekä terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämiseksi, tarjota hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja käytännön koulutyöhön, opetukseen ja ammatilliseen toimintaan, sekä kehittää kriteerejä ja opetuskäyttöön soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan todentaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä.

5 J O H D A N T O 1.2 OPETUSSUUNNITELMAT Vuosien aikana käyttöön otettavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet käsittelevät kestävää kehitystä eri oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Opetusministeriön koordinoimassa Baltic 21E -ohjelmassa kootaan ja kehitetään korkeaasteen oppilaitoksille työvälineitä kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetukseen ja oppilaitosten toimintaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys nähdään kaikille koulutusaloille yhteisenä painotuksena. Perusteiden mukaan kestävän kehityksen oppimistavoitteet ovat seuraavat: 5 Opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. 1.3 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HAASTEET Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen näkyy uudentyyppisinä käytännön toimenpiteinä ja tavoitteina Suomessa niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioissa. Keskustelua toimenpiteistä käydään yritysmaailman edustajien, viranomaisten ja erilaisten järjestöjen edustajien kesken yhä asiantuntevammin ja avoimemmin. Nopea muutos työelämässä vaatii uutta tietoa ja osaamista niin työssä olevilta kuin työelämään tulevilta ihmisiltä. Ammatillisen koulutuksen haasteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat työtehtäviinsä liittyvät ympäristöasiat ja lainsäädännön velvoitteet. Myös vapaaehtoiset ympäristönsuojelun keinot kuten toimialakohtaiset ympäristöohjelmat ja ympäristöjärjestelmät ovat arkipäivää monilla työpaikoilla. On tärkeää, että nämäkin järjestelmät tulevat tutuiksi jo opiskelun aikana. Tuotantotapojen, materiaalien käytön ja energiankulutuksen tehostaminen ovat lähitulevaisuuden suuria kysymyksiä kaikilla toimialoilla. Ammatillisen koulutuksen tulisi antaa valmiuksia oman työn kehittämiseen kohti näitä tavoitteita. Koulutuksen tulisi myös ennakoida tulevia osaamistarpeita. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältö on vasta muotoutumassa yhteiskunnassamme. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä tässäkin asiassa. Antakaamme heille siihen mahdollisimman hyvät eväät!

6 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A OPPAAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Tämän oppaan tavoitteena on kuvata eri näkökulmista kestävän kehityksen yhdistämistä ammatillisten oppilaitosten toimintaan. Teorian, työvälineiden ja esimerkkien avulla annetaan vinkkejä oppilaitoksille, jotka haluavat viedä eteenpäin kestävän kehityksen työtään. Tarkastelun pohjana on alan viime vuosien kehitystyö, johon liittyvät mm. oppilaitosten laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, kestävän kehityksen sisällyttäminen opetukseen sekä vuonna 2004 käynnistynyt Oppilaitosten ympäristösertifiointi. Oppaassa kuvataan, miten oppilaitos voi rakentaa kestävän kehityksen ohjelman tai toimintajärjestelmän, joka kattaa kestävän kehityksen sisällyttämisen opetukseen ja oppilaitoksen arkitoimintoihin. OPKE -hankkeessa mukana olleet ammatilliset oppilaitokset toteuttivat kukin oman kehittämishankkeensa omista tavoitteistaan lähtien. Työtä tuettiin koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Tavoitteena oli osallistaa henkilökunta kehitystyöhön mahdollisimman laajasti ja maastouttaa kestävän kehityksen asiat osaksi jokaisen omaa vastuualuetta. Koulutusohjelmat rakentuivat oppilaitosten vastuuhenkilöiden yhteisistä seminaaripäivistä sekä oppilaitoskohtaisista henkilökunnan koulutuspäivistä ja konsultoinneista. Tavoitteena oli luoda oppilaitokseen itseohjautuva jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka elää jatkossa ilman ulkopuolista tukeakin.

7 T O I M E N P I T E E T J A K U V A U S P R O J E K T I S T A 2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista OPKE -PROJEKTI 2.2 KOULUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN JA TESTAUS Hankkeen taustalla oli näkemys oppilaitosten keskeisestä roolista kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöosaamisen edistämisessä työelämässä ja yhteiskunnassa. Vuosituhannen vaihteessa EU:n viides ympäristöohjelma, opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma ja opetussuunnitelmien perusteet velvoittivat oppilaitoksia huomioimaan kestävän kehityksen kaikessa toiminnassaan. Oppilaitosten ongelmaksi oli kuitenkin havaittu niukat resurssit henkilöstökoulutukseen ja kehitystyöhön sekä riittämättömät tiedot kestävän kehityksen sisällyttämisestä opetukseen ja arkitoimintoihin. Suurissa ammattioppilaitoksissa haasteeksi koettiin lisäksi organisaation monitasoinen ja -tahoinen rakenne. OPKE-hankkeen lähtökohtana oli tarjota oppilaitoksille toimintajärjestelmien ja kestävän kehityksen ohjelmien maastouttamiseksi ulkopuolista koulutusta ja konsultointia. Projektin tavoitteena oli oppilaitosten antaman koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen kehittämällä niiden kestävän kehityksen hoidon ja opetuksen tasoa. Tämä tapahtui tukemalla oppilaitosten toimintajärjestelmien (ympäristö-, laatu-, turvallisuus) tai kestävän kehityksen ohjelmien rakentamista kouluttamalla oppilaitos-, osasto- tai yksikkökohtaisia vastuuhenkilöitä ja koko henkilökuntaa sekä tarjoamalla asiantuntija-apua. Projektin aikana toteutetut koulutukset ja kehittämisohjelmat sekä niistä saadut kokemukset kuvataan tässä oppaassa, joka toivottavasti antaa lukijalle kokonaisvaltaisen näkemyksen kestävän kehityksen työstä ammatillisissa oppilaitoksissa. Projekti oli Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama hanke, joka toteutettiin ajalla Projektin koordinoinnista vastasi Suomen ympäristöopisto Sykli ja sen toteutukseen osallistuivat Eco-One, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Oulun yliopisto NorTech Oulu, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Miljöönääri Oy. Näiden tahojen lisäksi projektin ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat opetushallituksen ja Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajat. Työ aloitettiin keräämällä tietoa olemassa olevista oppilaitosten kestävän kehityksen hankkeista ja niissä käytetyistä koulutusmalleista internet -selauksen avulla. Lisäksi aineistona käytettiin Syklin muissa koulutusohjelmissa sovellettuja malleja. Kerätyn materiaalin avulla aloitettiin OPKE -hankkeen koulutusmallien suunnittelu. Kehitystyötä jatkettiin testaamalla mallia vaiheittain hankkeen koulutusten yhteydessä ja keräämällä palautetta oppilaitoksilta.

8 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 8 Koulutusohjelmien tavoitteena oli löytää kohderyhmälle sopiva toimintamalli, jolla voitaisiin mahdollisimman hyvin osallistaa kaikki oppilaitoksen toimijat, ja joka tukisi kestävän kehityksen ohjelman rakentamista ja maastouttamista toimintaan. Koulutusohjelmien toteutustapa perustui työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen, jonka tavoitteena oli elinikäisen oppimisympäristön luominen organisaatioon. Tavoitteiden toteutumista seurattiin suullisten ja kirjallisten palautteiden avulla, joita kerättiin koulutusten ja work shopien yhteydessä. Lisäksi asiantuntijat ja kouluttajat arvioivat toteutusta ja sen onnistumista. Erityisinä haasteina olivat kestävän kehityksen sisältöjen yhdistäminen oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja toimintajärjestelmään, kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen sekä näkökohtien maastouttaminen osaksi arkipäivän toimintaa.

9 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö 3. Kestävä kehitys ja laatutyö KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHDISTÄMINEN OPPILAITOKSEN TOIMINTAAN Oppilaitoksissa on käytössä monenlaisia toiminnan laadun, turvallisuuden ja kestävän kehityksen parantamiseen tähtääviä järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi laatujärjestelmät ja -kriteerit (ISO 9001, EFQM), ympäristöjärjestelmät ja -kriteerit (ISO , EMAS, Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit, Vihreä lippu), työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS sekä strategisen johtamisen työkalu Tasapainoinen tuloskortti (Balanced Scorecard). SFS on tuottanut myös ohjestandardin ISO laatujärjestelmästandardin soveltamisesta koulutusorganisaatioissa (IWA 2:fi). Yhtenä trendinä yrityksissä ja julkishallinnossa on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusasioiden hallinnan yhdistäminen kokonaisvaltaiseksi johtamisjärjestelmäksi, jolloin puhutaan usein toimintajärjestelmästä. Nämä järjestelmät ovat johtamisen työvälineitä, jotka toimivat oppilaitoksen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena. Jotta järjestelmistä saataisiin kaikki hyöty irti, on tärkeää, että niillä on selkeä kytkentä oppilaitoksen vuosittaiseen suunnittelukiertoon, esimerkiksi toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintaan sekä toiminnan arviointiin. Kestävän kehityksen yhdistämistä opetussuunnitelmiin on viime vuosina pohdittu monella tasolla. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys on yhteinen painotus, joka tulee yhdistää kaikkiin opintoihin. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opsperusteissa kestävä kehitys toteutuu oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Opetussuunnitelmien vaatimukset ovat tuoneet oppilaitoksille haasteen kestävän kehityksen eri näkökulmien konkretisoinnista eri oppiaineissa ja koulutusaloilla. Monissa hankkeissa on kehitetty malleja ja esimerkkejä koulujen ja oppilaitosten työtä helpottamaan. Opetushallitus on toteuttanut osana Baltic 21E -ohjelmaa 1 kaksi pilottihanketta, joissa kestävän kehityksen yhdistämistä opetukseen ja oppilaitosten arkitoimintoihin on pohdittu kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen ja osallisuushankkeiden näkökulmista. Ammatillisen koulutuksen puolella opetushallitus toteutti Ammatti-KEKE -hankkeen 2, jossa avattiin opetussuunnitelmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä 1 Baltic 21E -ohjelman pilottihankkeista saa lisätietoa osoitteesta 2 Ammatti-KEKE -hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta ->ammatillinen peruskoulutus -> kestävä kehitys

10 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 10 oppilaitoksen oman opetussuunnitelman tasolle. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden näkökulman sisällyttämistä ammatilliseen koulutukseen sekä tuottaa tähän liittyvää tukimateriaalia ja toimintamalleja. Opetushallitus koordinoi myös Leonardo -hanketta Quality in VET-schools 3, jonka tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten laadunhallintaa ja itsearviointia kehittämällä EFQM-malliin perustuvia mittareita, edistämällä Balanced Scorecardin käyttöä ammatillisessa koulutuksessa ja luomalla sovellutus hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen akkreditointiin. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja Suomen ympäristöopisto Sykli koordinoivat vuosina Comenius -hanketta SUS- DE Sustainable Development - an Educational Package for Schools, jossa kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältöjä pohdittiin opetuksen ja koulun arkitoimintojen näkökulmista. Kappaleessa 3.4 käydään läpi näitä asioita hankkeen tulosten pohjalta. Kouluille ja oppilaitoksille on kehitetty oma ympäristösertifioinnin järjestelmä vuosina toteutetussa Euroopan Yhteisön Life-rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Eco-One. Kappaleessa 3.5 esitellään sertifiointia sekä sen pohjana toimivia Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerejä, jotka tarjoavat työvälineen opetuksen ja oppilaitoksen arkitoimintojen kehittämiseen. 3.2 TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ JA KESTÄVÄ KEHITYS Toimintajärjestelmä on työkalu oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden (LYT-asiat) hallintaan ja kehittämiseen. Sen tavoitteena on näiden näkökulmien huomioon ottaminen johtamisessa, opetuksessa ja arkikäytännöissä. Oppilaitos voi lähestyä asiaa myös kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman kautta. Se voi laatia kestävän kehityksen ohjelman, joka kattaa opetuksen ja arkitoimintoihin liittyvät asiat. Ohjelma voidaan liittää osaksi toimintajärjestelmää sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuustyötä. Toimintajärjestelmän perustana on jatkuva parantaminen, joka selkeyttää ja järkevöittää oppilaitoksen kaikkea toimintaa. Sen avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, kohottaa oppilaitoksen imagoa sekä kehittää toiminnan ja oman työn laatua. Toimintajärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden tai kestävän kehityksen näkökulmien hallintaan liittyvät asiat. Näitä ovat muun muassa kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Lisäksi järjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa. 3 Quality in VET-schools hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta -> hankkeita

11 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö TOIMINTAJÄRJESTELMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN RAKENTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN Toimintojen Toimintojen ja ja palveluprosessien palveluprosessien kuvaaminen kuvaaminen LYT-näkökohdat LYT-näkökohdat Kestävä Kestävä kehitys kehitys ja ja OPS OPS Katselmukset, Katselmukset, riskien riskien arviointi arviointi LYT-näkökohtien LYT-näkökohtien tai tai kestävän kestävän kehityksen kehityksen näkökohtien näkökohtien ja ja riskien riskien arvottaminen arvottaminen Merkittävät Merkittävät näkökohdat näkökohdat Resurssit työhön Toimintapolitiikka Toimintapolitiikka ja ja -periaatteet -periaatteet Johdon Johdon sitoutuminen sitoutuminen päätös päätös järjestelmän järjestelmän rakentamisesta rakentamisesta Henkilöstön Henkilöstön sitoutuminen sitoutuminen tiedotus, tiedotus, koulutus koulutus osallistuminen osallistuminen Visio, Visio, strateginen strateginen suunnittelu suunnittelu 11 LYT- LYTtai tai kestävän kestävän kehityksen kehityksen ohjelma ohjelma Tavoitteet Tavoitteet ja ja toimenpiteet toimenpiteet opetuksen opetuksen ja ja arkitoimintojen arkitoimintojen kehittämiselle kehittämiselle Vastuut Vastuut Ohjeistus Ohjeistus Koulutus Koulutus ja ja viestintä viestintä TOTEUTUS toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaus tulosten ja toiminnan arviointi kehittäminen Seuranta Seuranta ja ja kehittäminen kehittäminen Parannusehdotukset Parannusehdotukset Itsearviointi Itsearviointi Sisäinen Sisäinen auditointi auditointi Kuva 1. Johdon sitoutuminen ja tarvittavien resurssien varaaminen toimintajärjestelmän rakentamiselle on tärkeä edellytys työn onnistumisen kannalta. Järjestelmä tulee kytkeä osaksi oppilaitoksen suunnittelukiertoa ja toiminnan ohjausta. Näin siitä ei tule erillistä systeemiä, joka pikemminkin hankaloittaa kuin edistää toimintaa. 3.3 TOIMINTA- JÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Toimintajärjestelmän rakentaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta: Organisoituminen ja tiedotus Toimintojen katselmus Merkittävien näkökohtien ja parannustarpeiden tunnistaminen Toimintapolitiikka Toimenpideohjelma, joka voi sisältää kestävän kehityksen ohjelman Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö sekä prosessien kuvaaminen tarvittaessa Arviointi ja toiminnan kehittäminen. Organisoitumisen ja tiedottamisen tavoitteena on motivoida oppilaat ja henkilöstö työhön, sitouttaa eri henkilöstöryhmät toimintajärjestelmän rakentamiseen sekä määritellä vastuut. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. Tärkein resurssi, joka oppilaitoksen johdon tulee järjestää, on

12 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 12 toimintajärjestelmän rakentamiseen käytettävä työaika. Alkuvaihe voi sujua vapaaehtoisten innostuksen voimalla, mutta järjestelmän tekeminen on suuri työ ja vaatii siihen erikseen osoitettua aikaa. Tämä on keskeistä myös toiminnan pitkäjänteisyyden ja vakiinnuttamisen kannalta. Järjestelmän rakentamista varten perustetaan laaja-alainen, eri ammattikuntia sekä oppilaita edustava vastuuryhmä ja valitaan vastaava, joka koordinoi toimintaa. Johdon tulisi olla mukana suunnittelemassa organisoitumista, työn resursointia ja tavoitteita. Heti työn alussa tiedotetaan koko oppilaitosyhteisölle, myös oppilaille, järjestelmän rakentamisesta. Kaikkien tulee olla tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työn tavoitteista on myös hyvä sopia yhdessä. Tärkeää on myös tiedottaa siitä, kuinka järjestelmän rakentamisessa edetään ja mitä asia tarkoittaa opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön kannalta. Ihmisten motivoimiseksi on hyvä korostaa laatu- tai kestävän kehityksen asioihin panostamisen etuja: mitä hyötyä tästä on meidän oppilaitoksellemme ja minulle omassa työssäni? Katselmuksella tunnistetaan oppilaitoksen toimintoihin tai toimintaprosesseihin liittyvät laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusnäkökohdat 4. Katselmuksessa voidaan myös tarkastella kestävän kehityksen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen liittyviä asioita. Katselmus antaa kokonaiskuvan oppilaitoksen todellisesta tilanteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen. Katselmus voidaan tehdä käyttäen valmiita tarkastuslistoja. Esimerkiksi Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden pohjalta tehty katselmuslomake on saatavilla oppilaitosten ympäristösertifioinnin kotisivuilta (www.koulujaymparisto.fi). Katselmuslomake toimii muistilistana ja on hyödyllinen työkalu, jota voi soveltaa ja räätälöidä omiin tarpeisiin. Opetushallituksen sivuilta löytyy runsaasti itsearvioinnin kysymyslistoja, joita voi hyödyntää katselmuksessa (www.oph.fi -> Koulutuksen arviointi ja tutkimus -> Itsearviointi). Järjestelmän rakentamista varten perustettu työryhmä organisoi tiedon kokoamisen. Aluksi on hyvä koota kaikki olemassa olevat dokumentit, jotka liittyvät laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin tai kestävään kehitykseen. Lisätietoa kerätään oppilaitoksen vastuuhenkilöiltä esimerkiksi haastattelujen, kyselyjen, sähköpostikyselyjen tai yhteisten kokousten avulla. Ympäristö- ja turvallisuusasioiden katselmusta on hyvä täydentää tilojen tarkastuksella. Opiskelijoiden osallistuminen katselmuksen toteutukseen on suositeltavaa. Katselmoinnista syntyy helposti hyviä harjoitustehtäviä, joita voidaan yhdistää esimerkiksi fysiikan tai ympäristötiedon opintojaksoihin. LYT-asioihin tai kestävän kehityksen ulottuvuuksiin liittyvät merkittävät näkökohdat ja parannustarpeet määritellään katselmuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Yhteisesti tärkeinä pidetyistä näkökohdista valitaan 4-7 sisällytettäviksi oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehityksen ohjelmaan. Valinta perustuu näkökohtien arvottamiseen yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Näitä voivat olla esimerkiksi tarkastelun kohteena olevaan näkökohtaan liittyvän työturvallisuusriskin suuruus, 4 Laatu-, ympäristö-, tai turvallisuusnäkökohdalla tarkoitetaan toimintoa tai sen osaa, jolla voi olla vaikutusta esimerkiksi opetuksen laatuun, ympäristön tilaan tai oppilaiden tai henkilöstön turvallisuuteen.

13 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö ympäristövaikutuksen merkittävyys, lainsäädännöllinen vaatimus, ympäristökasvatusvaikutus, vaikutus opetuksen laatuun tai näkökohdan yhteys oppilaitoksen arvovalintoihin. Arvottaminen on parasta tehdä moniammatillisessa ryhmässä, jolloin lopputuloksessa yhdistyy mahdollisimman laaja näkemys. Työskentelymenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi ohjattua keskustelua, pisteytystä tai äänestystä. Oppilaitos voi laatia myös toimintapolitiikan, joka voi olla erillinen asiakirja tai osa opetussuunnitelman arvopohjaa. Politiikassa voidaan määritellä LYT-asioihin tai kestävään kehitykseen liittyvät periaatteet, jotka ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. Oppilaitoksen johdolla on päärooli toimintapolitiikan määrittelemisessä, koska se vastaa oppilaitoksen muustakin strategisesta suunnittelusta ja osoittaa resurssit toimintaan. Politiikkaa pohtiessaan johto joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi kestävän kehityksen merkitykseen oppilaitoksessa. Toimintapolitiikka on myös viesti omalle oppilaitosyhteisölle siitä, mitkä arvot ja periaatteet ovat oppilaitoksessa tärkeitä. Se viestii asiasta myös oppilaitoksen ulkoisille sidosryhmille ja rakentaa pohjaa yhteistyölle. Toimintapolitiikan sisältöön vaikuttaa joukko sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. oppilaitoksen visio, missio, strategia, arvot sekä toimintojen katselmuksen tulokset. Ulkoisia tekijöitä ovat lakisääteiset vaatimukset, opetussuunnitelmien perusteet, ohjelmat ja sopimukset, joissa oppilaitos on mukana, sidosryhmien näkemykset sekä paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi oman kunnan kestävän kehityksen ohjelma tarjoaa luontevan lähtökohdan oppilaitoksen toimintapolitiikan suunnittelulle. Oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan konkreettiset, tiettynä ajanjaksona toteutettaviksi sovitut päämäärät ja niitä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi ohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma tai osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tavoiteltavaa on, että oppilaitosyhteisön osallistuminen ohjelman suunnitteluun on mahdollisimman laajaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisen ideointi- ja suunnittelutilaisuuden kautta, jossa toimintajärjestelmätyöryhmä esittelee näkökohtien arvottamisen tulokset henkilöstölle ja oppilaille. Ohjelman laadintaan osallistuvat myös toiminnan suunnittelusta ja resursoinnista päättävät henkilöt, koska päämäärien ja tavoitteiden toteuttaminen riippuu käytettävissä olevista taloudellisista ja teknisistä resursseista. Työryhmä ja oppilaitoksen johto tekevät henkilöstön ja oppilaiden näkemykset huomioon ottaen ehdotuksen LYT- tai kestävän kehityksen ohjelmasta, minkä jälkeen se esitellään oppilaitosyhteisön jäsenille. Lopullinen versio ohjelmasta hyväksytetään ainakin oppilaitoksen johdolla, ja tarvittaessa myös johtokunnalla. Ohjelman suunnittelun pohjana ovat katselmuksessa esiin nousseista asioista yhteisesti tärkeimmiksi arvotetut näkökohdat. Tärkeinä pidetyistä asioista valitaan 4-7 näkökohtaa LYT- tai keke-ohjelman laatimisen pohjaksi. Näiden näkökohtien osalta tarkastellaan katselmuksen tuloksia tarkemmin: mitä parannustarpeita katselmuksessa ilmeni kyseisiin näkökohtiin liittyen? Parannustarpeet ryhmitellään näkökohdittain. 13

14 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 14 Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan ohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla pyritään sitouttamaan koko oppilaitosyhteisö yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin sekä varmistamaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä osaaminen, ja annetaan tarvittaessa mahdollisuus lisäkouluttautumiseen. Oman henkilöstön ja oppilaiden lisäksi LYT- tai keke-ohjelmasta kerrotaan oppilaitoksen sidosryhmille. Järjestelmän dokumentointi voidaan toteuttaa sähköisesti tai esimerkiksi kansiona. Dokumentointi kokoaa yhteen oppilaitoksen laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusasioiden hoitoa tai kestävää kehitystä koskevat menettelyt, ohjeet, vastuut. Tärkeä osa dokumentointia on LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma. Seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tärkeät LYT-näkökohdat tai kestävän kehityksen asiat pysyvät hallinnassa, ja että toiminnan jatkuva parantaminen voi toteutua. Tämä edellyttää mittareiden ja indikaattoreiden määrittämistä asetetuille tavoitteille ja tärkeille laatu-, ympäristö- tai turvallisuusasioille. Näin voidaan arvioida saavutettuja tuloksia ja seurata toiminnan tason kehitystä pidemmällä aikavälillä. LYTtai keke-ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain opettajien, muun henkilökunnan, oppilaiden ja johdon tekemällä itsearvionnilla tai sisäisillä auditoinneilla. Tulosten perusteella toimintaa kehitetään eteenpäin. 1.Organisoituminen ja tiedotus 2. Katselmus Ulkoinen auditointi 7. Arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI TOIMINTAJÄRJESTELMÄ LYT-asioiden ja kestävän kehityksen jatkuva parantaminen opetuksessa ja arkitoiminnoissa 6. Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö 3. Merkittävät näkökohdat ja parannustarpeet 4.Toimintapolitiikka 5. LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma Kuva 2. Toimintajärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. LYT- tai keke-ohjelma sisältää kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

15 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö 3.4 KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSEN ARJESSA JA OPETUKSESSA Tässä kappaleessa on käytetty lähteenä Comenius-hankkeessa SUSDE Sustainable Development - an Educational Package for Schools, (87265-CP FI-COMENIUS-C31) kehitettyä aineistoa. Mitä kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta tarkoittavat opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa? Vaikka sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys on yhtä tärkeää kuin ekologinen kestävyys, myös koulumaailmassa ekologinen ulottuvuus on ollut tähän mennessä korostuneessa asemassa. Ympäristökasvatus on ollut pohjana kestävän kehityksen kasvatukselle. Ympäristökasvatuksen malleja on kehitetty 1970-luvulta asti, mutta vastaavat kokonaismallit kestävästä kehityksestä puuttuvat edelleen. Kestävän kehityksen ekologinen sisältö kouluissa ymmärretään melko hyvin, mutta kestävyyden sosiaalisesta ja taloudellisesta sisällöstä ei ole käyty vielä kovin paljon keskustelua eikä pyritty tekemään määritelmiä. Onko esimerkiksi koulun perustehtävän toteuttaminen sinällään sosiaalisesti kestävää kehitystä? Ekologinen kestävyys Ekologisesti kestävää kehitystä voidaan koulussa toteuttaa ympäristökasvatuksen ja ympäristöystävällisten arkikäytäntöjen kautta. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristövastuullinen käyttäytyminen. Yleensä ajatellaan, että ympäristökasvatus toteutuu parhaiten aihekokonaisuutena eli ns. läpäisyaineena. Ympäristökasvatus ja -opetus pitäisi siis sulauttaa kaikkeen muuhun opetukseen. Jääskeläinen ja Nykänen (1994, 5) ilmaisevat asian seuraavasti: Parhaimmillaan ympäristökasvatusta pidetään eräänä koulun kaikkea toimintaa ohjaavana periaatteena, laatuna, arvoulottuvuutena, joka heijastuu koko opetussuunnitelmaan ja kaikkeen koulun toimintaan Ympäristökasvatus ei tunne oppiainerajoja, vaikka eri oppiaineilla onkin erityisvastuita ja - vahvuuksia. Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys opiskelijoiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan on oppilaitoksen itse toimittava niin kuin opettaa (kuva 3). Ympäristövastuullinen koulu ottaa ympäristöasiat huomioon ainakin seuraavissa arkitoiminnoissa: Materiaalien käyttö ja hankinnat Jätehuolto Veden käyttö Energian käyttö Puhtaanapito Keittiö ja ruokala Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Ympäristövastuullisen koulun tunnusmerkkejä tarkastellaan lähemmin kappaleessa 3.5.

16 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A opetus 16 ekologia, ympäristöongelmat, ympäristöongelmien ehkäiseminen, ihminen osana luontoa, omat vaikutusmahdollisuudet, ympäristöherkkyys toimintakulttuuri ympäristövastuulliset arkikäytännöt: esim. materiaalit,hankinnat, jätteet, vesi, energia, ruokala, puhtaanapito, kuljetukset arvoperusta elämän ja luonnon kunnioittaminen, myötätunto muita lajeja kohtaan Kuva 3. Ekologisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project) Sosiaalinen kestävyys Vaikka sosiaalisesta kestävyydestä koulukontekstissa vallitsee vielä epävarmuutta, joitakin tärkeitä teemoja on nostettu esiin: tasa-arvo, demokratia, globaali kansalaisuus, köyhyyden vähentäminen, oikeudenmukaisuus, toisten kunnioittaminen, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, antirasismi, osallisuus, yhteisöllisyydentunne ja yhteistyö. Näiden asioiden voisi ajatella muodostavan arvoperustan sosiaalisen kestävyyden tavoittelulle koulussa. (Ks. kuva 4) Arvoperustan päälle rakentuu koulun toimintakulttuuri, jonka tulisi pyrkiä mm. demokraattisuuteen, avoimuuteen, osallisuuteen ja toisten kunnioittamiseen. Voidaan ehkä puhua koulun hengestä tai eetoksesta. Muita toimintakulttuurissa ilmeneviä sosiaalisen kestävyyden teemoja ovat koulun viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus, tapakasvatus, juhlat ja perinteet, koulun keskustelukulttuuri, syrjäytymisen ehkäisy sekä opettajien työssä jaksaminen. Arvoperusta ja toimintakulttuuri heijastuvat luonnollisesti opetukseen. Niiden tulisi olla kunnossa jotta opetus olisi uskottavaa. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisällöt eivät sinänsä ole koulumaailmassa uusia. Niitä on käsitelty ja niiden opettamista pohdittu mm. kehitys-, ihmisoikeus-, rauhan-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kulttuurikasvatuksen otsikoiden alla. Samalla tavalla kuin kestävän kehityksen ekologisessa ulottuvuudessa voi nojautua ympäristökasvatuksen perinteeseen, näistä perinteistä voi etsiä tukea sosiaalisen kestävyyden käsittelemiseen koulussa (taulukko 1). Myös osallisuusajattelusta voi hakea tukea sosiaalisen kestävyyden toteuttamiseen. Lasten ja nuorten osallisuus on ollut nouseva teema, jonka ympärille on syntynyt viime vuosina useita projekteja. Sitä voi pitää osa-

17 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö opetus ihmisoikeudet, kehityskysymykset, sosiologiset ja kulttuuriset syy- ja seuraussuhteet, demokratian pelisäännöt, vähemmistökysymykset, eri kulttuurit ja kulttuuriperintö, osallisuusprojektit toimintakulttuuri viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus, tapakasvatus, perinteet demokraattisuus, avoimuus, osallisuus, yhteistyö arvoperusta tasa-arvo, demokratia, oikeudenmukaisuus, globaali kansalaisuus,monikulttuurisuus, toisten kunnioittaminen, antirasismi 17 Kuva 4. Sosiaalisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project). na sosiaalisesti kestävää kehitystä. Osallisuus vastaa nimenomaan siihen kestävyyden haasteeseen, kuinka voidaan luoda edellytyksiä elämänhallinnalle, omakohtaiselle vastuunotolle, kestävien elämäntapojen tavoittelulle sekä oman toiminnan merkityksen ja vaikutusten ymmärtämiselle ja oppimiselle Taloudellinen kestävyys Myös taloudellista kestävyyttä voidaan toteuttaa sekä koulun omassa arjessa että opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteista kouluilla on mahdollisuuksia edistää ennen kaikkea luonnonvarojen ja energian käytön minimointia sekä ihmisten muuttumista ajatteleviksi kuluttajiksi. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys asetetaan yhteiskunnassa usein vastakkain, mutta koulun arkikäytännöissä niiden tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Esimerkiksi materiaalin käytön vähentäminen ja energian sekä veden säästäminen ovat yhtä aikaa ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Muita tapoja edistää taloudellista kestävyyttä koulun arjessa ovat esimerkiksi tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja uusiokäyttö sekä kestävien, kierrätettävien ja kotimaisten tavaroiden suosiminen. Koulun tulisi pyrkiä hankinnoissaan elinkaariajatteluun eli ottamaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset, joita tuotteen valmistamiseen, jakelemiseen, käyttämiseen ja käytöstä poistamiseen liittyy. Elinkaaren ympäristövaikutuksista kertovat mm. ympäristömerkinnät. Koulu voi kasvattaa oppilaistaan tiedostavia ja osaavia kuluttajia näyttämällä esimerkkiä omassa arjessaan sekä käsittelemällä asioita systemaattisesti opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteet ovat

18 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A Taulukko1. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisältöjä. 18 Kehityskasvatus kehittää ymmärrystä kehityskysymyksistä ja köyhyyden rakenteellisista syistä kehittää ymmärrystä maailmanlaajuisista taloudellisista, poliittisista, sosiologisista ja kulttuurisista syy- ja seuraussuhteista ylikansallisella, alueellisella, paikallisella ja yksilön tasolla kehittää ymmärrystä ihmisten välisistä, heidän elämäänsä vaikuttavista suhteista ja voimista kehittää taitoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat ihmisiä muuttamaan maailmaa jossa elämme kehittää toimimista oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja kehityksellisesti kestävämmän maailman puolesta Ihmisoikeuskasvatus sisältö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin, peruskivenä YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus keskeisiä sisältöjä mm. erityissuojelua tarvitsevien ryhmien, kuten naisten, lasten ja vähemmistöjen, oikeudet huomioidaan myös keinot, joilla ihmisoikeuksia voidaan valvoa ja joilla ihmisoikeusloukkauksiin voidaan puuttua Rauhankasvatus perimmäisenä tavoitteena, että yksilö oivaltaa ne yleismaailmalliset arvot ja toimintatavat, joille rauhankulttuuria voidaan rakentaa: elämän kunnioittaminen, väkivallan lopettaminen, keskustelun ja yhteistyön väkivallattomat käytännöt oikeus kehitykseen naisten ja miesten tasa-arvo ilmaisun, mielipiteen ja tiedotuksen vapaus vapauden, oikeudenmukaisuuden, demokratian, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden, yhteistyö, moniarvoisuuden ja erilaisuuden periaatteet muita tavoitteita: ymmärtää väkivallan luonne ja alkuperä sekä sen vaikutukset osapuoliin luoda kehyksiä rauhanomaisten yhteisöjen saavuttamiseen havainnoida väkivaltaisten suhteiden olemassaolo sekä ihmisten että valtioiden välillä tutkia konfliktien ja väkivallan syitä rohkaista etsimään vaihtoehtoisia ja väkivallattomia keinoja ja taitoja varustaa nuoret ja aikuiset henkilökohtaisilla konfliktinratkaisutaidoilla Tasa-arvokasvatus tavoitteena tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen käsitellään sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen, etniseen alkuperään, rotuun, uskontoon, ikään ja vammaisuuteen liittyviä syrjintäkysymyksiä monimuotoiseen yhteiskuntaan liittyviä vuorovaikutussuhteita ja valtarakenteita lähde: (Kepa)

19 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö opetus ekotehokkuus, kohtuullisuus, elinkaariajattelu, ekologiset selkäreput, kriittinen kuluttajuus, globaalitalous 19 toimintakulttuuri säästäväisyys, elinkaariajattelu, tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja uusiokäyttö, reilun kaupan tuotteet arvoperusta ekologinen kestävyys,globaali oikeudenmukaisuus, ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus Kuva 5. Taloudellisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project). hyvin samansuuntaiset kuin kuluttajakasvatuksen, joten sen perinteestä voi etsiä tukea opetukseen. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on kuvannut kuluttajatiedon opetuksen tavoitteita seuraavasti: Kuluttajatiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista analysoivia ja kulutukseen kriittisesti suhtautuvia yksilöitä täsmentämällä laatuun, hintaan, palveluun, resursseihin, ympäristöön ja etiikkaan kohdistuvia vaatimuksia. Oppilaille on annettava tietoa taloudellisista asioista, jotta he pystyisivät ymmärtämään taloudellisia ja globaaleja ongelmia sekä työn ja rahan samoin kuin tuotannon, kulutuksen, säästämisen ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä. Oppilaille on myös selvitettävä, miten elämäntavan valinta, uusi tieto ja tekniikka muuttavat kulutustottumuksia ja miten nämä muutokset vaikuttavat kotitalouksiin ja ympäristöön. Oppilaiden tulee pysytä arvioimaan oman elämäntapansa ja kulutuksensa vaikutuksia ympäristöön ja tuotantoon/kulutukseen globaalista näkökulmasta. (Kuluttajatiedon opetus pohjoismaissa. Ehdotus kuluttajatiedon opetuksen tavoitteiksi ja sisällöksi. Toinen, tarkistettu versio 2000) Koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tunnistamaan itseensä kohdistuvat ulkopuoliset vaikutteet erityisesti silloin, kun on kysymys nuorten omasta elämäntyylistä, kulutustottumuksista, arvostuksista ja asenteista. Oppilaiden tulee tuntea mainonnan tarkoitusperät ja pystyä tulkitsemaan, analysoimaan sekä tarkastelemaan kriittisesti mainoskuvia ja muita kaupallisia sanomia. Kuluttajatietouteen olennaisesti kuuluvien arkipäivän valmiuksien kehittäminen antaa oppilaille mahdollisuuden valita sellainen elämäntyyli, joka on sopusoinnussa sekä kestävän kulutuksen että eettisesti hyväksyttävän kehityksen vaatimusten kanssa.

20 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A Kokonaisuus ennen kaikkea 20 Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset sisällöt eivät ole koulumaailmassa täysin uusia, vaan niitä on aiemmin käsitelty mm. ympäristö-, kansainvälisyys-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kuluttajakasvatuksessa. Onko koko kestävä kehitys siis samaa vanhaa tavaraa uudessa paketissa? Uutta ja mullistavaa kestävässä kehityksessä on ehkä se, että käsite yhdistää eri näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Se haastaa etsimään kokonaisnäkemystä eri asioiden suhteista toisiinsa. Kokonaisnäkemykselle on kasvatuksessa huutava tarve, koska monimutkaisessa ja muuttuvassa maailmassamme asiat liittyvät yhä enemmän toisiinsa, mutta näyttäytyvät meille silti sirpaleisina. Ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia ja ne nivoutuvat niin sosiaalisiin kuin taloudellisiinkin kysymyksiin. Kestävän kehityksen kasvatuksen haasteena on korostaa, miten omalla käyttäytymisellä ja paikallisella toiminnalla voi olla vaikutusta koko maapallon ympäristö- ja yhteiskunnallisiin asioihin. Monet asiat koulun arjessa ja opetuksessa toteuttavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Esimerkiksi luomu- ja lähiruoka osana kouluruokaa on kestävää kaikilla kolmella tavalla. Osallisuus on samanaikaisesti sekä ympäristökasvatusta että sosiaalista kestävyyttä. Säästäväisyys ja kohtuullisuus asettuu osaksi sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Olennaista ei olekaan lokeroida asioita tietyn otsikon alle vaan oppia näkemään kokonaisuuksia. Kestävän kehityksen osatavoitteiden ristiriitoja ei voida silti aina välttää koulussakaan. Jos ajatellaan, että osallisuus on itsessään sosiaalisesti kestävää kehitystä, miten Kuva 6. Kestävän kehityksen kokonaisuus koulussa (SUSDE Comenius project).

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa

Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Kulttuurisesti kestävän kehityksen huomioiminen täydennyskoulutuksissa Helsinki 24.01.2013 Risto Tenhunen Osuuskunta Eco-One & Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus

Kestävä kehitys. ja ammatillinen koulutus 1 Kestävä kehitys ja ammatillinen koulutus 2 Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Sen kolmeksi peruselementiksi

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI

OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTI ENVEDU HANKE Oppilaitosten ympäristöarvioinnin järjestelmä Sertifioinnin taustalla on Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen koordinoima Envedu hanke 2001-2004.

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Keke päiväkodissa ja koulussa

Keke päiväkodissa ja koulussa Keke päiväkodissa ja koulussa 4V -hankkeen loppuseminaari Katja Viberg 23.11.2010 Mistä puhe? Keke opseissa ja vasuissa Keke-työn raamit ja resurssit Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen työn tulee olla pitkäjänteistä ja tähdätä jatkuvaan parantamiseen. Oppilaiden osallisuus

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA

YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA YMPÄRISTÖKASVATUKSEN KÄSIKIRJA Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Aatoksenkatu 8 E 40101 Jyväskylä 40720 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu 1997 Ammattikoulutussäätiön ja Opetusalan koulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa

Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa Näkökulmia kestävään kehitykseen oppilaitoksissa Ekologinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Erkka Laininen, Laura Manninen & Risto Tenhunen OKKA-säätiö 2006 Sisältö Johdanto...

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008

KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA. ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin. Saara Susiluoma 2008 KESTÄVYYTTÄ KATSASTAMASSA ympäristökasvatuskysely perusopetuksen kouluille, lukioille ja kuntiin Saara Susiluoma 2008 Esityksen rakenne Osa 1. Kyselyn taustat ja toteutus Osa 2. Tulevaisuuden suunnitelmat

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools - ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN RYHMÄ 1: TULOKSET Workshop ohje: KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT JA SERTIFIOINTI TYÖKALU TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN 1. Jakaannutaan 4 learning cafe ryhmään pöytien ympärille arviointi-alueittain 2. Ryhmät kirjaavat

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN

OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN OPAS OPPILAITOSTEN YMPÄRISTÖSERTIFIOINTIIN Osa A Oppilaitosten ympäristösertifiointi Osa B Oppilaitosten ympäristösertifionnista EMAS-rekisteröintiin 1 Hyvinkään-Riihimäen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski.

Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset Opetusneuvos Leena Koski. Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2015, 4.11. Saimaan ammattiopisto Sampo Kestävä kehitys osana koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa - Johdantopuheenvuoro, itsearvioinnin tulokset

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä. 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä. 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto Savon koulutuskuntayhtymä kestävän työelämän edistäjä 8.4.2013 Hannele Karhunen Savon ammatti- ja aikuisopisto SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Ylläpitää Savon ammatti- ja aikuisopistoa, Varkauden lukiota ja

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan!

Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Koulut ja päiväkodit ympäristökasvattamaan! Suunnitelma kestävän kehityksen kasvatuksen strategioiden toteuttamiseksi päiväkodeissa, koulussa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa Keski-Suomen ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys on vastuuta ja välittämistä

Kestävä kehitys on vastuuta ja välittämistä Kestävä kehitys on vastuuta ja välittämistä OKKA-säätiön opetusmenetelmäpäivät 17.9.2010 Erkka Laininen OKKA-säätiö Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys Luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014

VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 VAO Ympäristöohjelma SAKUstars Vaasa 1.-3.4 2014 1. Tausta 1.1 Kestävä kehitys Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot