Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa"

Transkriptio

1 Kestävä kehitys ammatillisissa oppilaitoksissa 1 OPKE Oppilaitosten kestävän kehityksen hallintajärjestelmien rakentaminen Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama projekti

2 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 2 Suomen ympäristöopisto Sykli Toimituskunta: Erkka Laininen, Esa Leinonen, Laura Manninen, Ulla-Maija Ranta, Risto Tenhunen, Pauli Vennervirta Kansi: Graafinen Suunnittelu Sari Rinne Sisuksen ulkoasu ja taitto: Veikko Viljanen Tilausosoite: Suomen ympäristöopisto Sykli, puh. (019) , sähköposti: ISBN Paino: Copy-Set Oy 2005

3 S I S Ä L L Y S Sisällys 1. Johdanto 1.1 Koulutuksen ja kasvatuksen merkitys kestävän kehityksen edistämisessä Opetussuunnitelmat Ammatillisen koulutuksen haasteet Oppaan sisältö ja tavoitteet 6 2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista OPKE -projekti Koulutusmallin kehittäminen ja testaus 3. Kestävä kehitys ja laatutyö Kestävän kehityksen yhdistäminen oppilaitoksen toimintaan Toimintajärjestelmä ja kestävä kehitys Toimintajärjestelmän rakentaminen Kestävä kehitys oppilaitoksen arjessa ja opetuksessa Ekologinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys Taloudellinen kestävyys Kokonaisuus ennen kaikkea Kestävä kehitys opetuksen toteutuksessa tietoa, taitoa, toimintaa ja tunnetta Arviointi on parantamisen perusta Oppilaitosten ympäristösertifiointi Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit Oppilaitosten koulutusohjelmat Koulutus ohjelmien rakenne Koulutusohjelmien toteutuksen periaatteet Koulutusohjelmien toteutus Urheiluopistot Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä I Ammatilliset oppilaitokset, ryhmä II Koulutusohjelmien toteutuksen seuranta ja arviointi Oppilaitosesimerkit Eerikkilän urheiluopisto: ympäristöpolitiikka, -ohjelma ja jätehuollon kehittäminen Tampereen sosiaali- ja terveysalan opisto: sosiaalinen kestävyys Riihimäen kauppaoppilaitos, kestävä kehitys opetuksessa Helsingin palvelualojen oppilaitoksen kestävän kehityksen työ ja opetus Malli verkko-opetuksen hyödyntämiseksi Kestävä kehitys oppilaitoksessa -koulutus Verkko-opetuksen suunnittelun lähtökohdat Verkko-opetuksen toteutus Johtopäätökset ja hyödyntämis mahdollisuudet 75 3

4 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 1. Johdanto KOULUTUKSEN JA KASVATUKSEN MERKITYS KESTÄVÄN KEHITYKSEN EDISTÄMISESSÄ Kestävään kehitykseen ja ympäristökysymyksiin liittyvän osaamisen lisääminen on oleellisen tärkeää, jotta Suomi ja koko globaali yhteisö selviäisivät haasteista, joita tuovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuminen, kasvava luonnonvarojen kulutus, luonnon monimuotoisuuden kaventuminen ja kehityskysymykset. Koulut ja oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa näiden valmiuksien luomisessa. Koulutuksen tavoitteena on kasvattaa vastuullisia ja osallistuvia kansalaisia, jotka osaavat ottaa kestävän kehityksen näkökulmat huomioon työssään ja arjen valinnoissaan. Koulutuksen merkitys kestävän kehityksen edistäjänä tunnustetaan mm. seuraavissa suunnitelmissa ja prosesseissa: YK:n, OECD:n, EU:n ja Pohjoismaiden kestävän kehityksen ohjelmat ja prosessit Unescon kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen Baltic 21E -prosessi, jonka tavoitteena on tehdä kestävästä kehityksestä Itämeren maiden koulutusjärjestelmien luonteva ja pysyvä osa Valtioneuvoston säätämät opetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet Hallituksen kestävän kehityksen ohjelma, kestävän kehityksen toimikunnalle perustettiin koulutusjaosto syksyllä 2004 Opetusministeriön Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma Opetushallitus on laatinut koulujen ja oppilaitosten kasvatustyön tueksi kestävän kehityksen edistämisohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on syventää tietoisuutta siitä, että kestävä kehitys on ihmiskunnan tulevaisuuden elinehto, luoda myönteisiä asenteita ja sitoutumista toimia kestävän kehityksen puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena, kartuttaa tietoja ja taitoja monimuotoisen luonnon sekä terveellisen ja turvallisen ympäristön edistämiseksi, tarjota hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja käytännön koulutyöhön, opetukseen ja ammatilliseen toimintaan, sekä kehittää kriteerejä ja opetuskäyttöön soveltuvia menetelmiä, joilla voidaan todentaa tavoitteiden toteutuminen käytännössä.

5 J O H D A N T O 1.2 OPETUSSUUNNITELMAT Vuosien aikana käyttöön otettavat perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet käsittelevät kestävää kehitystä eri oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Opetusministeriön koordinoimassa Baltic 21E -ohjelmassa kootaan ja kehitetään korkeaasteen oppilaitoksille työvälineitä kestävän kehityksen sisällyttämiseksi opetukseen ja oppilaitosten toimintaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys nähdään kaikille koulutusaloille yhteisenä painotuksena. Perusteiden mukaan kestävän kehityksen oppimistavoitteet ovat seuraavat: 5 Opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena tuntee ympäristömyönteiset työ- ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. 1.3 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HAASTEET Kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen näkyy uudentyyppisinä käytännön toimenpiteinä ja tavoitteina Suomessa niin elinkeinoelämän kuin julkishallinnon piirissä toimivissa organisaatioissa. Keskustelua toimenpiteistä käydään yritysmaailman edustajien, viranomaisten ja erilaisten järjestöjen edustajien kesken yhä asiantuntevammin ja avoimemmin. Nopea muutos työelämässä vaatii uutta tietoa ja osaamista niin työssä olevilta kuin työelämään tulevilta ihmisiltä. Ammatillisen koulutuksen haasteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat työtehtäviinsä liittyvät ympäristöasiat ja lainsäädännön velvoitteet. Myös vapaaehtoiset ympäristönsuojelun keinot kuten toimialakohtaiset ympäristöohjelmat ja ympäristöjärjestelmät ovat arkipäivää monilla työpaikoilla. On tärkeää, että nämäkin järjestelmät tulevat tutuiksi jo opiskelun aikana. Tuotantotapojen, materiaalien käytön ja energiankulutuksen tehostaminen ovat lähitulevaisuuden suuria kysymyksiä kaikilla toimialoilla. Ammatillisen koulutuksen tulisi antaa valmiuksia oman työn kehittämiseen kohti näitä tavoitteita. Koulutuksen tulisi myös ennakoida tulevia osaamistarpeita. Kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältö on vasta muotoutumassa yhteiskunnassamme. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä tässäkin asiassa. Antakaamme heille siihen mahdollisimman hyvät eväät!

6 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A OPPAAN SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Tämän oppaan tavoitteena on kuvata eri näkökulmista kestävän kehityksen yhdistämistä ammatillisten oppilaitosten toimintaan. Teorian, työvälineiden ja esimerkkien avulla annetaan vinkkejä oppilaitoksille, jotka haluavat viedä eteenpäin kestävän kehityksen työtään. Tarkastelun pohjana on alan viime vuosien kehitystyö, johon liittyvät mm. oppilaitosten laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmät, kestävän kehityksen sisällyttäminen opetukseen sekä vuonna 2004 käynnistynyt Oppilaitosten ympäristösertifiointi. Oppaassa kuvataan, miten oppilaitos voi rakentaa kestävän kehityksen ohjelman tai toimintajärjestelmän, joka kattaa kestävän kehityksen sisällyttämisen opetukseen ja oppilaitoksen arkitoimintoihin. OPKE -hankkeessa mukana olleet ammatilliset oppilaitokset toteuttivat kukin oman kehittämishankkeensa omista tavoitteistaan lähtien. Työtä tuettiin koulutuksen ja konsultoinnin avulla. Tavoitteena oli osallistaa henkilökunta kehitystyöhön mahdollisimman laajasti ja maastouttaa kestävän kehityksen asiat osaksi jokaisen omaa vastuualuetta. Koulutusohjelmat rakentuivat oppilaitosten vastuuhenkilöiden yhteisistä seminaaripäivistä sekä oppilaitoskohtaisista henkilökunnan koulutuspäivistä ja konsultoinneista. Tavoitteena oli luoda oppilaitokseen itseohjautuva jatkuvan parantamisen toimintamalli, joka elää jatkossa ilman ulkopuolista tukeakin.

7 T O I M E N P I T E E T J A K U V A U S P R O J E K T I S T A 2. Toimenpiteet ja kuvaus projektista OPKE -PROJEKTI 2.2 KOULUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN JA TESTAUS Hankkeen taustalla oli näkemys oppilaitosten keskeisestä roolista kestävän kehityksen periaatteiden ja ympäristöosaamisen edistämisessä työelämässä ja yhteiskunnassa. Vuosituhannen vaihteessa EU:n viides ympäristöohjelma, opetushallituksen kestävän kehityksen ohjelma ja opetussuunnitelmien perusteet velvoittivat oppilaitoksia huomioimaan kestävän kehityksen kaikessa toiminnassaan. Oppilaitosten ongelmaksi oli kuitenkin havaittu niukat resurssit henkilöstökoulutukseen ja kehitystyöhön sekä riittämättömät tiedot kestävän kehityksen sisällyttämisestä opetukseen ja arkitoimintoihin. Suurissa ammattioppilaitoksissa haasteeksi koettiin lisäksi organisaation monitasoinen ja -tahoinen rakenne. OPKE-hankkeen lähtökohtana oli tarjota oppilaitoksille toimintajärjestelmien ja kestävän kehityksen ohjelmien maastouttamiseksi ulkopuolista koulutusta ja konsultointia. Projektin tavoitteena oli oppilaitosten antaman koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen kehittämällä niiden kestävän kehityksen hoidon ja opetuksen tasoa. Tämä tapahtui tukemalla oppilaitosten toimintajärjestelmien (ympäristö-, laatu-, turvallisuus) tai kestävän kehityksen ohjelmien rakentamista kouluttamalla oppilaitos-, osasto- tai yksikkökohtaisia vastuuhenkilöitä ja koko henkilökuntaa sekä tarjoamalla asiantuntija-apua. Projektin aikana toteutetut koulutukset ja kehittämisohjelmat sekä niistä saadut kokemukset kuvataan tässä oppaassa, joka toivottavasti antaa lukijalle kokonaisvaltaisen näkemyksen kestävän kehityksen työstä ammatillisissa oppilaitoksissa. Projekti oli Euroopan Unionin ja Etelä-Suomen lääninhallituksen osarahoittama hanke, joka toteutettiin ajalla Projektin koordinoinnista vastasi Suomen ympäristöopisto Sykli ja sen toteutukseen osallistuivat Eco-One, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Oulun yliopisto NorTech Oulu, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Miljöönääri Oy. Näiden tahojen lisäksi projektin ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuivat opetushallituksen ja Etelä-Suomen lääninhallituksen edustajat. Työ aloitettiin keräämällä tietoa olemassa olevista oppilaitosten kestävän kehityksen hankkeista ja niissä käytetyistä koulutusmalleista internet -selauksen avulla. Lisäksi aineistona käytettiin Syklin muissa koulutusohjelmissa sovellettuja malleja. Kerätyn materiaalin avulla aloitettiin OPKE -hankkeen koulutusmallien suunnittelu. Kehitystyötä jatkettiin testaamalla mallia vaiheittain hankkeen koulutusten yhteydessä ja keräämällä palautetta oppilaitoksilta.

8 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 8 Koulutusohjelmien tavoitteena oli löytää kohderyhmälle sopiva toimintamalli, jolla voitaisiin mahdollisimman hyvin osallistaa kaikki oppilaitoksen toimijat, ja joka tukisi kestävän kehityksen ohjelman rakentamista ja maastouttamista toimintaan. Koulutusohjelmien toteutustapa perustui työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen, jonka tavoitteena oli elinikäisen oppimisympäristön luominen organisaatioon. Tavoitteiden toteutumista seurattiin suullisten ja kirjallisten palautteiden avulla, joita kerättiin koulutusten ja work shopien yhteydessä. Lisäksi asiantuntijat ja kouluttajat arvioivat toteutusta ja sen onnistumista. Erityisinä haasteina olivat kestävän kehityksen sisältöjen yhdistäminen oppilaitoksen opetussuunnitelmaan ja toimintajärjestelmään, kestävän kehityksen ohjelman rakentaminen sekä näkökohtien maastouttaminen osaksi arkipäivän toimintaa.

9 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö 3. Kestävä kehitys ja laatutyö KESTÄVÄN KEHITYKSEN YHDISTÄMINEN OPPILAITOKSEN TOIMINTAAN Oppilaitoksissa on käytössä monenlaisia toiminnan laadun, turvallisuuden ja kestävän kehityksen parantamiseen tähtääviä järjestelmiä. Näitä ovat esimerkiksi laatujärjestelmät ja -kriteerit (ISO 9001, EFQM), ympäristöjärjestelmät ja -kriteerit (ISO , EMAS, Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerit, Vihreä lippu), työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS sekä strategisen johtamisen työkalu Tasapainoinen tuloskortti (Balanced Scorecard). SFS on tuottanut myös ohjestandardin ISO laatujärjestelmästandardin soveltamisesta koulutusorganisaatioissa (IWA 2:fi). Yhtenä trendinä yrityksissä ja julkishallinnossa on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusasioiden hallinnan yhdistäminen kokonaisvaltaiseksi johtamisjärjestelmäksi, jolloin puhutaan usein toimintajärjestelmästä. Nämä järjestelmät ovat johtamisen työvälineitä, jotka toimivat oppilaitoksen toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin tukena. Jotta järjestelmistä saataisiin kaikki hyöty irti, on tärkeää, että niillä on selkeä kytkentä oppilaitoksen vuosittaiseen suunnittelukiertoon, esimerkiksi toimintasuunnitelman ja talousarvion laadintaan sekä toiminnan arviointiin. Kestävän kehityksen yhdistämistä opetussuunnitelmiin on viime vuosina pohdittu monella tasolla. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys on yhteinen painotus, joka tulee yhdistää kaikkiin opintoihin. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opsperusteissa kestävä kehitys toteutuu oppiaineet läpäisevinä aihekokonaisuuksina. Opetussuunnitelmien vaatimukset ovat tuoneet oppilaitoksille haasteen kestävän kehityksen eri näkökulmien konkretisoinnista eri oppiaineissa ja koulutusaloilla. Monissa hankkeissa on kehitetty malleja ja esimerkkejä koulujen ja oppilaitosten työtä helpottamaan. Opetushallitus on toteuttanut osana Baltic 21E -ohjelmaa 1 kaksi pilottihanketta, joissa kestävän kehityksen yhdistämistä opetukseen ja oppilaitosten arkitoimintoihin on pohdittu kestävän kehityksen ohjelman rakentamisen ja osallisuushankkeiden näkökulmista. Ammatillisen koulutuksen puolella opetushallitus toteutti Ammatti-KEKE -hankkeen 2, jossa avattiin opetussuunnitelmien perusteiden kestävän kehityksen oppimistavoitteita ja -sisältöjä 1 Baltic 21E -ohjelman pilottihankkeista saa lisätietoa osoitteesta 2 Ammatti-KEKE -hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta ->ammatillinen peruskoulutus -> kestävä kehitys

10 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 10 oppilaitoksen oman opetussuunnitelman tasolle. Hankkeen tavoitteena oli edistää kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden näkökulman sisällyttämistä ammatilliseen koulutukseen sekä tuottaa tähän liittyvää tukimateriaalia ja toimintamalleja. Opetushallitus koordinoi myös Leonardo -hanketta Quality in VET-schools 3, jonka tavoitteena on edistää koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten laadunhallintaa ja itsearviointia kehittämällä EFQM-malliin perustuvia mittareita, edistämällä Balanced Scorecardin käyttöä ammatillisessa koulutuksessa ja luomalla sovellutus hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen akkreditointiin. Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus ja Suomen ympäristöopisto Sykli koordinoivat vuosina Comenius -hanketta SUS- DE Sustainable Development - an Educational Package for Schools, jossa kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien sisältöjä pohdittiin opetuksen ja koulun arkitoimintojen näkökulmista. Kappaleessa 3.4 käydään läpi näitä asioita hankkeen tulosten pohjalta. Kouluille ja oppilaitoksille on kehitetty oma ympäristösertifioinnin järjestelmä vuosina toteutetussa Euroopan Yhteisön Life-rahoitusta ja ympäristöministeriön tukea saaneessa Envedu -hankkeessa. Projektin yhteistyötahoja ovat olleet Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oulun yliopisto, Joensuun yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos ja Eco-One. Kappaleessa 3.5 esitellään sertifiointia sekä sen pohjana toimivia Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteerejä, jotka tarjoavat työvälineen opetuksen ja oppilaitoksen arkitoimintojen kehittämiseen. 3.2 TOIMINTA- JÄRJESTELMÄ JA KESTÄVÄ KEHITYS Toimintajärjestelmä on työkalu oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden (LYT-asiat) hallintaan ja kehittämiseen. Sen tavoitteena on näiden näkökulmien huomioon ottaminen johtamisessa, opetuksessa ja arkikäytännöissä. Oppilaitos voi lähestyä asiaa myös kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen näkökulman kautta. Se voi laatia kestävän kehityksen ohjelman, joka kattaa opetuksen ja arkitoimintoihin liittyvät asiat. Ohjelma voidaan liittää osaksi toimintajärjestelmää sekä laatu-, ympäristö- ja turvallisuustyötä. Toimintajärjestelmän perustana on jatkuva parantaminen, joka selkeyttää ja järkevöittää oppilaitoksen kaikkea toimintaa. Sen avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, kohottaa oppilaitoksen imagoa sekä kehittää toiminnan ja oman työn laatua. Toimintajärjestelmä sisältää kaikki oppilaitoksen laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioiden tai kestävän kehityksen näkökulmien hallintaan liittyvät asiat. Näitä ovat muun muassa kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminnan ohjaus sekä seuranta ja arviointi. Lisäksi järjestelmään kuuluvat mm. tarvittavat ohjeet, sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön ja oppilaiden koulutus sekä yhteistyö sidosryhmien kanssa. 3 Quality in VET-schools hankkeesta saa lisätietoa osoitteesta -> hankkeita

11 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö TOIMINTAJÄRJESTELMÄN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN RAKENTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN Toimintojen Toimintojen ja ja palveluprosessien palveluprosessien kuvaaminen kuvaaminen LYT-näkökohdat LYT-näkökohdat Kestävä Kestävä kehitys kehitys ja ja OPS OPS Katselmukset, Katselmukset, riskien riskien arviointi arviointi LYT-näkökohtien LYT-näkökohtien tai tai kestävän kestävän kehityksen kehityksen näkökohtien näkökohtien ja ja riskien riskien arvottaminen arvottaminen Merkittävät Merkittävät näkökohdat näkökohdat Resurssit työhön Toimintapolitiikka Toimintapolitiikka ja ja -periaatteet -periaatteet Johdon Johdon sitoutuminen sitoutuminen päätös päätös järjestelmän järjestelmän rakentamisesta rakentamisesta Henkilöstön Henkilöstön sitoutuminen sitoutuminen tiedotus, tiedotus, koulutus koulutus osallistuminen osallistuminen Visio, Visio, strateginen strateginen suunnittelu suunnittelu 11 LYT- LYTtai tai kestävän kestävän kehityksen kehityksen ohjelma ohjelma Tavoitteet Tavoitteet ja ja toimenpiteet toimenpiteet opetuksen opetuksen ja ja arkitoimintojen arkitoimintojen kehittämiselle kehittämiselle Vastuut Vastuut Ohjeistus Ohjeistus Koulutus Koulutus ja ja viestintä viestintä TOTEUTUS toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaus tulosten ja toiminnan arviointi kehittäminen Seuranta Seuranta ja ja kehittäminen kehittäminen Parannusehdotukset Parannusehdotukset Itsearviointi Itsearviointi Sisäinen Sisäinen auditointi auditointi Kuva 1. Johdon sitoutuminen ja tarvittavien resurssien varaaminen toimintajärjestelmän rakentamiselle on tärkeä edellytys työn onnistumisen kannalta. Järjestelmä tulee kytkeä osaksi oppilaitoksen suunnittelukiertoa ja toiminnan ohjausta. Näin siitä ei tule erillistä systeemiä, joka pikemminkin hankaloittaa kuin edistää toimintaa. 3.3 TOIMINTA- JÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN Toimintajärjestelmän rakentaminen etenee seuraavien vaiheiden kautta: Organisoituminen ja tiedotus Toimintojen katselmus Merkittävien näkökohtien ja parannustarpeiden tunnistaminen Toimintapolitiikka Toimenpideohjelma, joka voi sisältää kestävän kehityksen ohjelman Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö sekä prosessien kuvaaminen tarvittaessa Arviointi ja toiminnan kehittäminen. Organisoitumisen ja tiedottamisen tavoitteena on motivoida oppilaat ja henkilöstö työhön, sitouttaa eri henkilöstöryhmät toimintajärjestelmän rakentamiseen sekä määritellä vastuut. Johdon sitoutuminen sekä tarvittavien resurssien myöntäminen on oleellista työn onnistumisen kannalta. Tärkein resurssi, joka oppilaitoksen johdon tulee järjestää, on

12 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 12 toimintajärjestelmän rakentamiseen käytettävä työaika. Alkuvaihe voi sujua vapaaehtoisten innostuksen voimalla, mutta järjestelmän tekeminen on suuri työ ja vaatii siihen erikseen osoitettua aikaa. Tämä on keskeistä myös toiminnan pitkäjänteisyyden ja vakiinnuttamisen kannalta. Järjestelmän rakentamista varten perustetaan laaja-alainen, eri ammattikuntia sekä oppilaita edustava vastuuryhmä ja valitaan vastaava, joka koordinoi toimintaa. Johdon tulisi olla mukana suunnittelemassa organisoitumista, työn resursointia ja tavoitteita. Heti työn alussa tiedotetaan koko oppilaitosyhteisölle, myös oppilaille, järjestelmän rakentamisesta. Kaikkien tulee olla tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Työn tavoitteista on myös hyvä sopia yhdessä. Tärkeää on myös tiedottaa siitä, kuinka järjestelmän rakentamisessa edetään ja mitä asia tarkoittaa opettajien, oppilaiden ja muun henkilöstön kannalta. Ihmisten motivoimiseksi on hyvä korostaa laatu- tai kestävän kehityksen asioihin panostamisen etuja: mitä hyötyä tästä on meidän oppilaitoksellemme ja minulle omassa työssäni? Katselmuksella tunnistetaan oppilaitoksen toimintoihin tai toimintaprosesseihin liittyvät laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusnäkökohdat 4. Katselmuksessa voidaan myös tarkastella kestävän kehityksen ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen liittyviä asioita. Katselmus antaa kokonaiskuvan oppilaitoksen todellisesta tilanteesta heikkouksineen ja vahvuuksineen. Katselmus voidaan tehdä käyttäen valmiita tarkastuslistoja. Esimerkiksi Koulujen ja oppilaitosten ympäristökriteereiden pohjalta tehty katselmuslomake on saatavilla oppilaitosten ympäristösertifioinnin kotisivuilta (www.koulujaymparisto.fi). Katselmuslomake toimii muistilistana ja on hyödyllinen työkalu, jota voi soveltaa ja räätälöidä omiin tarpeisiin. Opetushallituksen sivuilta löytyy runsaasti itsearvioinnin kysymyslistoja, joita voi hyödyntää katselmuksessa (www.oph.fi -> Koulutuksen arviointi ja tutkimus -> Itsearviointi). Järjestelmän rakentamista varten perustettu työryhmä organisoi tiedon kokoamisen. Aluksi on hyvä koota kaikki olemassa olevat dokumentit, jotka liittyvät laatu-, ympäristö- ja turvallisuusasioihin tai kestävään kehitykseen. Lisätietoa kerätään oppilaitoksen vastuuhenkilöiltä esimerkiksi haastattelujen, kyselyjen, sähköpostikyselyjen tai yhteisten kokousten avulla. Ympäristö- ja turvallisuusasioiden katselmusta on hyvä täydentää tilojen tarkastuksella. Opiskelijoiden osallistuminen katselmuksen toteutukseen on suositeltavaa. Katselmoinnista syntyy helposti hyviä harjoitustehtäviä, joita voidaan yhdistää esimerkiksi fysiikan tai ympäristötiedon opintojaksoihin. LYT-asioihin tai kestävän kehityksen ulottuvuuksiin liittyvät merkittävät näkökohdat ja parannustarpeet määritellään katselmuksessa kerätyn tiedon pohjalta. Yhteisesti tärkeinä pidetyistä näkökohdista valitaan 4-7 sisällytettäviksi oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehityksen ohjelmaan. Valinta perustuu näkökohtien arvottamiseen yhteisesti sovittujen kriteerien pohjalta. Näitä voivat olla esimerkiksi tarkastelun kohteena olevaan näkökohtaan liittyvän työturvallisuusriskin suuruus, 4 Laatu-, ympäristö-, tai turvallisuusnäkökohdalla tarkoitetaan toimintoa tai sen osaa, jolla voi olla vaikutusta esimerkiksi opetuksen laatuun, ympäristön tilaan tai oppilaiden tai henkilöstön turvallisuuteen.

13 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö ympäristövaikutuksen merkittävyys, lainsäädännöllinen vaatimus, ympäristökasvatusvaikutus, vaikutus opetuksen laatuun tai näkökohdan yhteys oppilaitoksen arvovalintoihin. Arvottaminen on parasta tehdä moniammatillisessa ryhmässä, jolloin lopputuloksessa yhdistyy mahdollisimman laaja näkemys. Työskentelymenetelmänä voidaan käyttää esimerkiksi ohjattua keskustelua, pisteytystä tai äänestystä. Oppilaitos voi laatia myös toimintapolitiikan, joka voi olla erillinen asiakirja tai osa opetussuunnitelman arvopohjaa. Politiikassa voidaan määritellä LYT-asioihin tai kestävään kehitykseen liittyvät periaatteet, jotka ohjaavat oppilaitoksen toimintaa. Oppilaitoksen johdolla on päärooli toimintapolitiikan määrittelemisessä, koska se vastaa oppilaitoksen muustakin strategisesta suunnittelusta ja osoittaa resurssit toimintaan. Politiikkaa pohtiessaan johto joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi kestävän kehityksen merkitykseen oppilaitoksessa. Toimintapolitiikka on myös viesti omalle oppilaitosyhteisölle siitä, mitkä arvot ja periaatteet ovat oppilaitoksessa tärkeitä. Se viestii asiasta myös oppilaitoksen ulkoisille sidosryhmille ja rakentaa pohjaa yhteistyölle. Toimintapolitiikan sisältöön vaikuttaa joukko sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sisäisiä tekijöitä ovat mm. oppilaitoksen visio, missio, strategia, arvot sekä toimintojen katselmuksen tulokset. Ulkoisia tekijöitä ovat lakisääteiset vaatimukset, opetussuunnitelmien perusteet, ohjelmat ja sopimukset, joissa oppilaitos on mukana, sidosryhmien näkemykset sekä paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi oman kunnan kestävän kehityksen ohjelma tarjoaa luontevan lähtökohdan oppilaitoksen toimintapolitiikan suunnittelulle. Oppilaitoksen LYT-ohjelmaan tai kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan konkreettiset, tiettynä ajanjaksona toteutettaviksi sovitut päämäärät ja niitä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi ohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista. Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma tai osa oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa. Tavoiteltavaa on, että oppilaitosyhteisön osallistuminen ohjelman suunnitteluun on mahdollisimman laajaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisen ideointi- ja suunnittelutilaisuuden kautta, jossa toimintajärjestelmätyöryhmä esittelee näkökohtien arvottamisen tulokset henkilöstölle ja oppilaille. Ohjelman laadintaan osallistuvat myös toiminnan suunnittelusta ja resursoinnista päättävät henkilöt, koska päämäärien ja tavoitteiden toteuttaminen riippuu käytettävissä olevista taloudellisista ja teknisistä resursseista. Työryhmä ja oppilaitoksen johto tekevät henkilöstön ja oppilaiden näkemykset huomioon ottaen ehdotuksen LYT- tai kestävän kehityksen ohjelmasta, minkä jälkeen se esitellään oppilaitosyhteisön jäsenille. Lopullinen versio ohjelmasta hyväksytetään ainakin oppilaitoksen johdolla, ja tarvittaessa myös johtokunnalla. Ohjelman suunnittelun pohjana ovat katselmuksessa esiin nousseista asioista yhteisesti tärkeimmiksi arvotetut näkökohdat. Tärkeinä pidetyistä asioista valitaan 4-7 näkökohtaa LYT- tai keke-ohjelman laatimisen pohjaksi. Näiden näkökohtien osalta tarkastellaan katselmuksen tuloksia tarkemmin: mitä parannustarpeita katselmuksessa ilmeni kyseisiin näkökohtiin liittyen? Parannustarpeet ryhmitellään näkökohdittain. 13

14 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A 14 Ohjeita, viestintää, koulutusta ja yhteistyötä tarvitaan ohjelman toteutuksen tueksi. Niiden avulla pyritään sitouttamaan koko oppilaitosyhteisö yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin sekä varmistamaan, että kaikilla henkilöstöryhmillä on riittävä osaaminen, ja annetaan tarvittaessa mahdollisuus lisäkouluttautumiseen. Oman henkilöstön ja oppilaiden lisäksi LYT- tai keke-ohjelmasta kerrotaan oppilaitoksen sidosryhmille. Järjestelmän dokumentointi voidaan toteuttaa sähköisesti tai esimerkiksi kansiona. Dokumentointi kokoaa yhteen oppilaitoksen laatu-, ympäristö-, ja turvallisuusasioiden hoitoa tai kestävää kehitystä koskevat menettelyt, ohjeet, vastuut. Tärkeä osa dokumentointia on LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma. Seurannan ja arvioinnin tarkoituksena on varmistaa, että tärkeät LYT-näkökohdat tai kestävän kehityksen asiat pysyvät hallinnassa, ja että toiminnan jatkuva parantaminen voi toteutua. Tämä edellyttää mittareiden ja indikaattoreiden määrittämistä asetetuille tavoitteille ja tärkeille laatu-, ympäristö- tai turvallisuusasioille. Näin voidaan arvioida saavutettuja tuloksia ja seurata toiminnan tason kehitystä pidemmällä aikavälillä. LYTtai keke-ohjelman toteutumista arvioidaan vuosittain opettajien, muun henkilökunnan, oppilaiden ja johdon tekemällä itsearvionnilla tai sisäisillä auditoinneilla. Tulosten perusteella toimintaa kehitetään eteenpäin. 1.Organisoituminen ja tiedotus 2. Katselmus Ulkoinen auditointi 7. Arviointi ja toiminnan kehittäminen SERTIFIOINTI TOIMINTAJÄRJESTELMÄ LYT-asioiden ja kestävän kehityksen jatkuva parantaminen opetuksessa ja arkitoiminnoissa 6. Ohjeet, viestintä, koulutus ja yhteistyö 3. Merkittävät näkökohdat ja parannustarpeet 4.Toimintapolitiikka 5. LYT- tai kestävän kehityksen ohjelma Kuva 2. Toimintajärjestelmä perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen. Keskeisiä asioita ovat kehittämistarpeiden tunnistaminen, tavoitteiden asettaminen, toiminta sekä seuranta ja arviointi. LYT- tai keke-ohjelma sisältää kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Ohjelman toteutuksen tueksi tarvitaan ohjeita, sisäistä ja ulkoista viestintää, henkilöstön ja oppilaiden koulutusta sekä yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

15 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö 3.4 KESTÄVÄ KEHITYS OPPILAITOKSEN ARJESSA JA OPETUKSESSA Tässä kappaleessa on käytetty lähteenä Comenius-hankkeessa SUSDE Sustainable Development - an Educational Package for Schools, (87265-CP FI-COMENIUS-C31) kehitettyä aineistoa. Mitä kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta tarkoittavat opetuksessa ja oppilaitoksen arjessa? Vaikka sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys on yhtä tärkeää kuin ekologinen kestävyys, myös koulumaailmassa ekologinen ulottuvuus on ollut tähän mennessä korostuneessa asemassa. Ympäristökasvatus on ollut pohjana kestävän kehityksen kasvatukselle. Ympäristökasvatuksen malleja on kehitetty 1970-luvulta asti, mutta vastaavat kokonaismallit kestävästä kehityksestä puuttuvat edelleen. Kestävän kehityksen ekologinen sisältö kouluissa ymmärretään melko hyvin, mutta kestävyyden sosiaalisesta ja taloudellisesta sisällöstä ei ole käyty vielä kovin paljon keskustelua eikä pyritty tekemään määritelmiä. Onko esimerkiksi koulun perustehtävän toteuttaminen sinällään sosiaalisesti kestävää kehitystä? Ekologinen kestävyys Ekologisesti kestävää kehitystä voidaan koulussa toteuttaa ympäristökasvatuksen ja ympäristöystävällisten arkikäytäntöjen kautta. Ympäristökasvatuksen tavoitteena on ympäristövastuullinen käyttäytyminen. Yleensä ajatellaan, että ympäristökasvatus toteutuu parhaiten aihekokonaisuutena eli ns. läpäisyaineena. Ympäristökasvatus ja -opetus pitäisi siis sulauttaa kaikkeen muuhun opetukseen. Jääskeläinen ja Nykänen (1994, 5) ilmaisevat asian seuraavasti: Parhaimmillaan ympäristökasvatusta pidetään eräänä koulun kaikkea toimintaa ohjaavana periaatteena, laatuna, arvoulottuvuutena, joka heijastuu koko opetussuunnitelmaan ja kaikkeen koulun toimintaan Ympäristökasvatus ei tunne oppiainerajoja, vaikka eri oppiaineilla onkin erityisvastuita ja - vahvuuksia. Oppilaitoksen toiminnan suoria, ylläpitotoiminnoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia ei voida pitää yhtä merkittävinä kuin opetuksen ja oppimisen kautta syntyviä epäsuoria myönteisiä vaikutuksia. Ylläpitotoimintoihin liittyvien ympäristöasioiden huomioimisella on kuitenkin keskeinen merkitys opiskelijoiden ja henkilöstön ympäristötietoihin, -taitoihin ja -asenteisiin vaikuttamisessa. Ollakseen uskottava opetuksessaan on oppilaitoksen itse toimittava niin kuin opettaa (kuva 3). Ympäristövastuullinen koulu ottaa ympäristöasiat huomioon ainakin seuraavissa arkitoiminnoissa: Materiaalien käyttö ja hankinnat Jätehuolto Veden käyttö Energian käyttö Puhtaanapito Keittiö ja ruokala Kuljetukset ja liikenne Vaarallisten aineiden käyttö ja varastointi Ympäristövastuullisen koulun tunnusmerkkejä tarkastellaan lähemmin kappaleessa 3.5.

16 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A opetus 16 ekologia, ympäristöongelmat, ympäristöongelmien ehkäiseminen, ihminen osana luontoa, omat vaikutusmahdollisuudet, ympäristöherkkyys toimintakulttuuri ympäristövastuulliset arkikäytännöt: esim. materiaalit,hankinnat, jätteet, vesi, energia, ruokala, puhtaanapito, kuljetukset arvoperusta elämän ja luonnon kunnioittaminen, myötätunto muita lajeja kohtaan Kuva 3. Ekologisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project) Sosiaalinen kestävyys Vaikka sosiaalisesta kestävyydestä koulukontekstissa vallitsee vielä epävarmuutta, joitakin tärkeitä teemoja on nostettu esiin: tasa-arvo, demokratia, globaali kansalaisuus, köyhyyden vähentäminen, oikeudenmukaisuus, toisten kunnioittaminen, monikulttuurisuus, ihmisoikeudet, antirasismi, osallisuus, yhteisöllisyydentunne ja yhteistyö. Näiden asioiden voisi ajatella muodostavan arvoperustan sosiaalisen kestävyyden tavoittelulle koulussa. (Ks. kuva 4) Arvoperustan päälle rakentuu koulun toimintakulttuuri, jonka tulisi pyrkiä mm. demokraattisuuteen, avoimuuteen, osallisuuteen ja toisten kunnioittamiseen. Voidaan ehkä puhua koulun hengestä tai eetoksesta. Muita toimintakulttuurissa ilmeneviä sosiaalisen kestävyyden teemoja ovat koulun viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus, tapakasvatus, juhlat ja perinteet, koulun keskustelukulttuuri, syrjäytymisen ehkäisy sekä opettajien työssä jaksaminen. Arvoperusta ja toimintakulttuuri heijastuvat luonnollisesti opetukseen. Niiden tulisi olla kunnossa jotta opetus olisi uskottavaa. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisällöt eivät sinänsä ole koulumaailmassa uusia. Niitä on käsitelty ja niiden opettamista pohdittu mm. kehitys-, ihmisoikeus-, rauhan-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kulttuurikasvatuksen otsikoiden alla. Samalla tavalla kuin kestävän kehityksen ekologisessa ulottuvuudessa voi nojautua ympäristökasvatuksen perinteeseen, näistä perinteistä voi etsiä tukea sosiaalisen kestävyyden käsittelemiseen koulussa (taulukko 1). Myös osallisuusajattelusta voi hakea tukea sosiaalisen kestävyyden toteuttamiseen. Lasten ja nuorten osallisuus on ollut nouseva teema, jonka ympärille on syntynyt viime vuosina useita projekteja. Sitä voi pitää osa-

17 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö opetus ihmisoikeudet, kehityskysymykset, sosiologiset ja kulttuuriset syy- ja seuraussuhteet, demokratian pelisäännöt, vähemmistökysymykset, eri kulttuurit ja kulttuuriperintö, osallisuusprojektit toimintakulttuuri viihtyisyys, ihmissuhteet, turvallisuus, tapakasvatus, perinteet demokraattisuus, avoimuus, osallisuus, yhteistyö arvoperusta tasa-arvo, demokratia, oikeudenmukaisuus, globaali kansalaisuus,monikulttuurisuus, toisten kunnioittaminen, antirasismi 17 Kuva 4. Sosiaalisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project). na sosiaalisesti kestävää kehitystä. Osallisuus vastaa nimenomaan siihen kestävyyden haasteeseen, kuinka voidaan luoda edellytyksiä elämänhallinnalle, omakohtaiselle vastuunotolle, kestävien elämäntapojen tavoittelulle sekä oman toiminnan merkityksen ja vaikutusten ymmärtämiselle ja oppimiselle Taloudellinen kestävyys Myös taloudellista kestävyyttä voidaan toteuttaa sekä koulun omassa arjessa että opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteista kouluilla on mahdollisuuksia edistää ennen kaikkea luonnonvarojen ja energian käytön minimointia sekä ihmisten muuttumista ajatteleviksi kuluttajiksi. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys asetetaan yhteiskunnassa usein vastakkain, mutta koulun arkikäytännöissä niiden tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Esimerkiksi materiaalin käytön vähentäminen ja energian sekä veden säästäminen ovat yhtä aikaa ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Muita tapoja edistää taloudellista kestävyyttä koulun arjessa ovat esimerkiksi tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja uusiokäyttö sekä kestävien, kierrätettävien ja kotimaisten tavaroiden suosiminen. Koulun tulisi pyrkiä hankinnoissaan elinkaariajatteluun eli ottamaan huomioon kaikki ympäristövaikutukset, joita tuotteen valmistamiseen, jakelemiseen, käyttämiseen ja käytöstä poistamiseen liittyy. Elinkaaren ympäristövaikutuksista kertovat mm. ympäristömerkinnät. Koulu voi kasvattaa oppilaistaan tiedostavia ja osaavia kuluttajia näyttämällä esimerkkiä omassa arjessaan sekä käsittelemällä asioita systemaattisesti opetuksessa. Taloudellisesti kestävän kehityksen tavoitteet ovat

18 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A Taulukko1. Sosiaalisesti kestävän kehityksen sisältöjä. 18 Kehityskasvatus kehittää ymmärrystä kehityskysymyksistä ja köyhyyden rakenteellisista syistä kehittää ymmärrystä maailmanlaajuisista taloudellisista, poliittisista, sosiologisista ja kulttuurisista syy- ja seuraussuhteista ylikansallisella, alueellisella, paikallisella ja yksilön tasolla kehittää ymmärrystä ihmisten välisistä, heidän elämäänsä vaikuttavista suhteista ja voimista kehittää taitoja, asenteita ja arvoja, jotka auttavat ihmisiä muuttamaan maailmaa jossa elämme kehittää toimimista oikeudenmukaisemman, tasa-arvoisemman ja kehityksellisesti kestävämmän maailman puolesta Ihmisoikeuskasvatus sisältö pohjautuu kansainvälisiin ihmisoikeusasiakirjoihin, peruskivenä YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus keskeisiä sisältöjä mm. erityissuojelua tarvitsevien ryhmien, kuten naisten, lasten ja vähemmistöjen, oikeudet huomioidaan myös keinot, joilla ihmisoikeuksia voidaan valvoa ja joilla ihmisoikeusloukkauksiin voidaan puuttua Rauhankasvatus perimmäisenä tavoitteena, että yksilö oivaltaa ne yleismaailmalliset arvot ja toimintatavat, joille rauhankulttuuria voidaan rakentaa: elämän kunnioittaminen, väkivallan lopettaminen, keskustelun ja yhteistyön väkivallattomat käytännöt oikeus kehitykseen naisten ja miesten tasa-arvo ilmaisun, mielipiteen ja tiedotuksen vapaus vapauden, oikeudenmukaisuuden, demokratian, suvaitsevaisuuden, solidaarisuuden, yhteistyö, moniarvoisuuden ja erilaisuuden periaatteet muita tavoitteita: ymmärtää väkivallan luonne ja alkuperä sekä sen vaikutukset osapuoliin luoda kehyksiä rauhanomaisten yhteisöjen saavuttamiseen havainnoida väkivaltaisten suhteiden olemassaolo sekä ihmisten että valtioiden välillä tutkia konfliktien ja väkivallan syitä rohkaista etsimään vaihtoehtoisia ja väkivallattomia keinoja ja taitoja varustaa nuoret ja aikuiset henkilökohtaisilla konfliktinratkaisutaidoilla Tasa-arvokasvatus tavoitteena tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen käsitellään sukupuoleen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen, etniseen alkuperään, rotuun, uskontoon, ikään ja vammaisuuteen liittyviä syrjintäkysymyksiä monimuotoiseen yhteiskuntaan liittyviä vuorovaikutussuhteita ja valtarakenteita lähde: (Kepa)

19 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S J A L A A T U T Y Ö opetus ekotehokkuus, kohtuullisuus, elinkaariajattelu, ekologiset selkäreput, kriittinen kuluttajuus, globaalitalous 19 toimintakulttuuri säästäväisyys, elinkaariajattelu, tavaroiden jakaminen, lainaaminen ja uusiokäyttö, reilun kaupan tuotteet arvoperusta ekologinen kestävyys,globaali oikeudenmukaisuus, ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus Kuva 5. Taloudellisesti kestävä kehitys koulussa (SUSDE Comenius project). hyvin samansuuntaiset kuin kuluttajakasvatuksen, joten sen perinteestä voi etsiä tukea opetukseen. Pohjoismaiden Ministerineuvosto on kuvannut kuluttajatiedon opetuksen tavoitteita seuraavasti: Kuluttajatiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaista analysoivia ja kulutukseen kriittisesti suhtautuvia yksilöitä täsmentämällä laatuun, hintaan, palveluun, resursseihin, ympäristöön ja etiikkaan kohdistuvia vaatimuksia. Oppilaille on annettava tietoa taloudellisista asioista, jotta he pystyisivät ymmärtämään taloudellisia ja globaaleja ongelmia sekä työn ja rahan samoin kuin tuotannon, kulutuksen, säästämisen ja elämänlaadun välisiä yhteyksiä. Oppilaille on myös selvitettävä, miten elämäntavan valinta, uusi tieto ja tekniikka muuttavat kulutustottumuksia ja miten nämä muutokset vaikuttavat kotitalouksiin ja ympäristöön. Oppilaiden tulee pysytä arvioimaan oman elämäntapansa ja kulutuksensa vaikutuksia ympäristöön ja tuotantoon/kulutukseen globaalista näkökulmasta. (Kuluttajatiedon opetus pohjoismaissa. Ehdotus kuluttajatiedon opetuksen tavoitteiksi ja sisällöksi. Toinen, tarkistettu versio 2000) Koulun tehtävänä on opettaa oppilaat tunnistamaan itseensä kohdistuvat ulkopuoliset vaikutteet erityisesti silloin, kun on kysymys nuorten omasta elämäntyylistä, kulutustottumuksista, arvostuksista ja asenteista. Oppilaiden tulee tuntea mainonnan tarkoitusperät ja pystyä tulkitsemaan, analysoimaan sekä tarkastelemaan kriittisesti mainoskuvia ja muita kaupallisia sanomia. Kuluttajatietouteen olennaisesti kuuluvien arkipäivän valmiuksien kehittäminen antaa oppilaille mahdollisuuden valita sellainen elämäntyyli, joka on sopusoinnussa sekä kestävän kulutuksen että eettisesti hyväksyttävän kehityksen vaatimusten kanssa.

20 K E S T Ä V Ä K E H I T Y S A M M A T I L L I S I S S A O P P I L A I T O K S I S S A Kokonaisuus ennen kaikkea 20 Kestävän kehityksen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset sisällöt eivät ole koulumaailmassa täysin uusia, vaan niitä on aiemmin käsitelty mm. ympäristö-, kansainvälisyys-, tasa-arvo-, suvaitsevaisuus- ja kuluttajakasvatuksessa. Onko koko kestävä kehitys siis samaa vanhaa tavaraa uudessa paketissa? Uutta ja mullistavaa kestävässä kehityksessä on ehkä se, että käsite yhdistää eri näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Se haastaa etsimään kokonaisnäkemystä eri asioiden suhteista toisiinsa. Kokonaisnäkemykselle on kasvatuksessa huutava tarve, koska monimutkaisessa ja muuttuvassa maailmassamme asiat liittyvät yhä enemmän toisiinsa, mutta näyttäytyvät meille silti sirpaleisina. Ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia ja ne nivoutuvat niin sosiaalisiin kuin taloudellisiinkin kysymyksiin. Kestävän kehityksen kasvatuksen haasteena on korostaa, miten omalla käyttäytymisellä ja paikallisella toiminnalla voi olla vaikutusta koko maapallon ympäristö- ja yhteiskunnallisiin asioihin. Monet asiat koulun arjessa ja opetuksessa toteuttavat samanaikaisesti ekologista, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Esimerkiksi luomu- ja lähiruoka osana kouluruokaa on kestävää kaikilla kolmella tavalla. Osallisuus on samanaikaisesti sekä ympäristökasvatusta että sosiaalista kestävyyttä. Säästäväisyys ja kohtuullisuus asettuu osaksi sekä ekologista että taloudellista kestävyyttä. Olennaista ei olekaan lokeroida asioita tietyn otsikon alle vaan oppia näkemään kokonaisuuksia. Kestävän kehityksen osatavoitteiden ristiriitoja ei voida silti aina välttää koulussakaan. Jos ajatellaan, että osallisuus on itsessään sosiaalisesti kestävää kehitystä, miten Kuva 6. Kestävän kehityksen kokonaisuus koulussa (SUSDE Comenius project).

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Erkka Laininen, OKKA-säätiö Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Erkka Laininen, OKKA-säätiö Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit Peruskoulut ja lukiot Ammatilliset oppilaitokset Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit, itsearvioinnin kysymyslista OKKA-säätiö 2. TOTEUTUS Teemojen toteutus Oppilaitoksen hakiessa kestävän kehityksen sertifikaattia, kriteerien 12-14 toteutumista arvioidaan yhteensä viiden, oppilaitoksen itsensä valitseman teeman osalta. Vähintään

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN

2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN 2) OPETUS, OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA OPPIMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 2.1 KOULU- JA OPPILAITOSKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT KRITEERI 14: Koulu- tai oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Paikalliset opetussuunnitelmat Voidaan ottaa käyttöön 1.8.2015, on viimeistään otettava käyttöön 1.8.2016. Paikallisten opetussuunnitelmien

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF)

Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi. Peruskoulut ja lukiot. ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Peruskoulut ja lukiot ISBN 978-952-5508-21-5 (nid.) ISBN 978-952-5508-23-9 (PDF) Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnin tunnus: Marisa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6 Vuosiluokilla 5 ja 6 yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA

KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA KESTÄVÄ KEHITYS RAKENNUSALAN OPETUKSESSA 29.4.2014 Suomen ympäristöopisto SYKLI / Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa SISÄLLYSLUETTELO Kestävä rakentaminen käsitteenä Kestävän rakentamisen osatekijät

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Oppiaineen tehtävä Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää. Elämänkatsomustiedossa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 Rauman normaalikoulun yhteiskuntaopin opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot