Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Kuntatalouden näkymät

Transkriptio

1 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asia: HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Kuntatalouden näkymät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Kuntatalouden näkymät Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 sekä kuntatalouden näkymistä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Yleistä Leimallinen piirre vuoden 2014 talousarvioesityksessä on heikko julkistaloudellinen tilanne ja hidas talouskasvu. Talous heijastuu suoraan verokertymään ja tämä vaikuttaa julkisen sektorin toimintaedellytyksiin. Heikon talouskasvun aikana julkisella sektorilla tulee olla aktiivinen rooli suhdanteiden tasaamisessa ja uuden kasvun luomisessa. On kyseenalaista tukeeko hallituksen esitys vuoden 2014 talousarvioksi näitä tavoitteita. Talousarvion yhteydessä kasvupolitiikan suureksi linjaksi on valittu julkisen sektorin sekä erityisesti kuntatalouden kiristäminen. Jo ennen budjettiesityksen ja rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteitä noin sadassa kunnassa on käynnissä erilaisia säästötoimia. Varsinaisia yt neuvotteluja lomautuksista ja irtisanomisista on käyty tai ollaan käymässä noin 30 kunnassa. Nyt käsittelyssä olevat toimet tulevat hyvin todennäköisesti vahvistamaan tätä kehitystä. Julkisen sektoriin ja hyvinvointipalveluihin panostamisen sijaan kasvua pyritään tukemaan muun muassa kehyspäätöksen yhteydessä tehdyllä yhteisö ja osinkoverouudistuksella. Uudistuksen tavoite on tukea elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta yksityisen sektorin työllisyyttä. JHL toivoo, että tämä tavoite saavutetaan, mutta muistuttaa samalla julkisten palvelujen ja julkisen työn tärkeydestä. Erilaisissa vertailuissa Suomen suurimmat edut kansainvälisessä kilpailussa ovat koko väestön korkea osaaminen, turvallisuus ja luottamus sekä eheä yhteiskunta. Ilman

2 2 laadukkaita kuntapalveluja tämä kilpailuetu menetetään. Siksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia julkisista palveluista myös heikon taloustilanteen aikana. Vaikutukset kuntataloudelle Budjettiesitys yhdessä hallituksen rakennepoliittisen kannanoton kanssa tarkoittaa historiallisen suurta muutosta kuntien rahoituspohjaan ja toimintaedellytyksiin. Yksinomaan peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset ovat ensi vuonna yhteensä yli 1,1 miljardia euroa, josta uutta leikkausta on 362 miljoonaa. Jotta kunnat pystyvät kattamaan 1,1 miljardin euron leikkaukset, niiden pitäisi korottaa kunnallisveroa laskennallisesti 1,25 veroprosenttia. Suuruusluokaltaan vielä isompi vaikutus on rakennepoliittisen kannanoton toimenpiteillä. Kannanotossa kuntien tehtäväksi asetettiin kuroa umpeen kaksi miljardia euroa kestävyysvajetta. Tästä yksi miljardi toteutetaan kuntien omilla toimenpiteillä ja yksi miljardi kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Leikkauksiin ja rakennepoliittisessa kannanotossa määriteltyihin toimiin reagointia haittaa samaan aikaan käynnissä oleva voimakas elinkeinoelämän rakennemuutos. Muutos laskee sekä verotuloja että työllisten määrää. Myös palvelujen ja tulonsiirtojen tarve kasvaa. Heikoimmassa asemassa on äkillisen rakennemuutoksen alueet, joissa aikaisemman taloudellisen toiminnan pohja on kadonnut. Pahimmillaan rakennemuutoksesta seuraavaan verotulojen laskuun joudutaan reagoimaan voimakkailla kuntasektorin lomautus ja sopeutustoimilla, jotka entisestään pahentavat alueen ongelmia. Talousarvioesityksen tulopuolella jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) ja kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa) ovat positiivisia muutoksia mutta suuruusluokaltaan riittämättömiä. JHL:n näkemyksen mukaan kuntien tulopohjaa tulee laajentaa vielä merkittävästi nykyisestä. Keskeisenä toimena tulopohjan laajentamisessa tulee olla osan pääomatuloveron tuoton ohjaaminen kunnille. Talouden tasapainottamisen lisäksi pääomatuloveron ohjaaminen kunnille on oikeudenmukaisuuskysymys. Myös henkilöiden jotka ansaitsevat ainoastaan pääomatuloja tulee osallistua yhteisten kuntapalveluiden rahoitukseen. Käytännön vaikutukset kunnissa Kuntien tiukentunut taloustilanne on johtanut useissa tapauksissa ratkaisuihin joista seuraa keskipitkällä aikavälillä kunnille säästöjen sijaan kustannusten nousua. Tämä näkymätön velka tulee rasittamaan kuntataloutta vielä pitkään tulevaisuudessa ja haittaa kuntien tuloksellisuustyötä.

3 3 Tiukan taloustilanteen takia kunnat ovat jättäneet välttämättömiä investointeja toteuttamatta ja omien investoinnin sijaan uusissa hankkeissa on käytetty vaihtoehtoisia toteutustapoja. Esimerkiksi rakentamisen yhteydessä elinkaarimallin käyttö on yleistynyt. Elinkaarimallissa uuden kohteen rakennuttaja ottaa vastatakseen kohteen kunnossapidon sovituksia ajaksi. Oikein toteutettuna elinkaarimalli voi olla toimiva ratkaisu rakennushankkeen toteuttamiseksi. Taloudellisen pakon edessä käytettynä siitä sen sijaan seuraa ainoastaan pitkä sitoumus kalliiden ylläpitokulujen maksamiseen. Vielä huolestuttavampi ilmiö on ns. Sale and Lease Back toimintamallin käyttö. Tässä toimintamallissa kunta myy käyttämänsä kiinteistön ulkopuoliselle toimijalle ja samalla sitoutuu vuokraamaan tilan käyttöönsä esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Tarpeettomasta kiinteistöomaisuudesta eroon hankkiutuminen on kunnilta toivottavaa käytöstä, mutta Sale and Lease Back toiminta ainoastaan siirtää kustannuksia tulevaisuuteen ja tarjoaa kosmeettisen parannuksen kunnan talouslukuihin. Vastaavaa kehitystä on nähtävissä myös kuntien palvelutuotannossa. Tiukka taloustilanne on johtanut säästämiseen väärissä paikoissa ja säästöistä on seurannut kokonaiskustannusten nousua. Konkreettinen esimerkki tästä on lastensuojeluun ja ennaltaehkäiseviin toimiin tehdyt säästöt joista selvitysten mukaan on seurannut huostaanottojen määrän kasvaminen jonka myötä kokonaiskustannukset ovat kasvaneet. Myös lomautusten käyttö on esimerkki tehottomasta säästämisestä. Henkilöstön lomauttaminen helpottaa kuntataloutta hetkeksi, mutta pidemmällä aikavälillä lomautukset kasvattavat työn kuormittavuutta ja tämä lisää esimerkiksi sairauspoissaolojen määrää. Tämän lisäksi häiriöt palvelutuotannossa aiheuttavat taloudellisia ja inhimillisiä kustannuksia kuntalaisille. Sen lisäksi lomautusten jälkien siivoaminen aiheuttaa kokemusten mukaan henkilöstökulujen kasvua. Huono esimerkki taloudellisen pakon edessä tehdystä paniikkiratkaisusta on sosiaalija terveyspalveluiden kokonaisulkoistus yksityiselle toimijalle. Kokonaisulkoistuksia on tehty ilman kilpailuttamista ja tilanteessa jossa palvelun tuottaa jatkossa lähes monopoliasemassa oleva toimija. Ulkoistaminen, erityisesti tilanteessa jossa palveluntarjoajien kesken ei ole kilpailuasetelmaa, johtaa väistämättä pidemmällä aikavälillä kustannusten nousuun. Kaiken kaikkiaan on riskinä se, että julkiset palvelut rapautuvat talouden laskusuhdanteen säästökurimuksessa niin, että rinnalle syntyy laajaa yksityisesti rahoitettua yksityistä palvelutuotantoa. Tämä johtaa kahden rinnakkaisen palvelujärjestelmän muodostumiseen joka on sekä kallista että yhteiskuntapoliittisesti kestämätöntä.

4 4 Kuntasektorin rakenteelliset muutokset Välttämättömien rakenteellisten muutosten lykkääminen ja muutosten ketjuttaminen aiheuttaa merkittävää haittaa kuntien tuloksellisuustyölle sekä tehokkaalle ja asiakaslähtöiselle palvelutuotannolle. Kuntia koskien on tällä hetkellä käynnissä kuntarakenneuudistus, sosiaali ja terveyspalvelu uudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden tarkastelu sekä lisäksi metropolialueella on käynnissä oma metropolihallintoselvitys. Tämä muutoskokonaisuus on hyvin vaikeasti hallittavissa. JHL ei kiellä muutosten tarpeellisuutta, mutta toivoo että muutosten tavoitteista ja suunnasta saadaan mahdollisimman pian selvyys. Paras tae kustannustehokkaalle toiminnalle on taloudellisesti itsenäinen kunta joka pystyy vastaamaan velvoitteistaan sekä kehittämään palveluitaan ja tietää ne reunaehdot joiden puitteissa palveluita tuotetaan jatkossa. Kuntauudistus on saatettava valmiiksi niin, että lopputuloksena ovat nykyistä isommat palvelujen järjestäjätahot. Palvelujen järjestäjiksi ja tuottajiksi tarvitaan mahdollisimman vahvat peruskunnat. Yhtenäisestä työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuva peruskunta luo hyvät edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä. Riittävä väestöpohja takaa vahvan kunnan, joka mahdollistaa työntekijöiden osaamisen kehittymisen ja ammattimaisen johtamisen sekä tarkoituksenmukaisen kuntien oman palvelutuotannon. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden arviointi Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman yhteydessä tehtiin periaatepäätös kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkamisesta niin että normitalkoiden kustannusvaikutus on miljardi euroa. JHL:n näkemyksen mukaan laajan leikkausohjelman sijaan tavoite on mahdollista toteuttaa ainoastaan jakamalla järjestämisvastuuta julkisen sektorin sisällä uudella tavalla, eheyttämällä kuntarakennetta sekä muuttamalla työnteon tapoja vastaamaan asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaista palvelutuotantoa. Uudet työnteon tavat tulee ottaa käyttöön perustamalla vuosiksi kuntapilotteja joissa kokeillaan kuntapalveluissa nykyisen hierarkkisen työtavan korvaamista osaamis ja kuntalaislähtöisellä työskentelytavalla. Myös kuntien velvoitteiden kokonaisuutta on syytä tarkastella, mutta tarkastelun yhteydessä tulee myöntää se, että laajamittaisten säästöjen saaminen tehtäviä lakkauttamalla on hyvin vaikeaa.

5 5 Tuloksellisuustyö kunnissa Kuntaeläkkeet Kuntasektorilla on pitkä perinne onnistuneesta tuloksellisuustyöstä. Tämä työ tehdään yhteistyössä henkilöstön ja työnantajan välillä ja se on tekijä joka tukee kuntien oman palvelutuotannon kustannustehokkuutta. Ulkopuolisen palveluntuottajan kanssa sopimus tehdään määräajaksi, eikä siitä ole mahdollista päästä kuntatalouden heiketessä irti ilman erillistä sopimussakkoa. Toimivan yhteistoiminnan avulla oma henkilöstö tarjoaa kuntatyönantajalle liikeyritystä huomattavasti paremman neuvottelukumppanin myös sopeutustilanteessa. Tuloksellisuuden kehittämisen päämäärä on kunnallisten palvelujen parantaminen vastaamaan entistä paremmin palvelujen käyttäjien ja kuntalaisten tarpeita sekä toteuttamaan poliittisesti määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita. Myös henkilöstön työssä jaksaminen näkyy tuottavuuden paranemisena. Terveelliset ja turvalliset työolot, työn kuormittavuuden hallinta, hyvä henkilöstöjohtaminen ja työntekijöiden vaikutus ja osallistumismahdollisuudet omaa työtään koskevissa asioissa vähentävät sairauspoissaoloja, tapaturmia ja ennenaikaista eläköitymistä ja siitä johtuvia mittaviakin kunnalle maksettavaksi tulevia ns. varhe maksuja. Yhdessä tehtävän tuloksellisuustyön ja työhyvinvointiin tehtävien panostusten taloudellisesta kannattavuudesta on olemassa runsaasti näyttöjä. Esimerkiksi Dragsfjärdin kunnan Druvan hankkeessa jokainen sijoitettu euro saatiin noin puolitoistakertaisena takaisin. Koko kuntakentälle laajennettuna vastaavilla tuloksellisuustoimilla olisi kansantalouden kannalta merkittävät vaikutukset. Useissa kunnissa esillä ollut palvelualoite haittaa merkittävästi kuntien tuloksellisuustyötä. Julkinen palvelutuotanto ei voi toimia tuloksellisesti jatkuvan kilpailutusuhan alla. Jatkuvat vaatimukset säästöistä ja leikkauksista luovat helposti näköalattomuutta, joka estää julkisten palveluiden laadun ja tuloksellisuuden parantamisen. Julkinen palvelutuotanto on kokonaisuus, josta on vaikea pilkkoa toiminnan osia palvelualoitteen edellyttämään selvitystyöhön. Pilkkominen johtaa myös helposti osaoptimointiin, jossa koko palvelukokonaisuuden hyöty jää toissijaiseksi. Kuntapalveluita koskevien muutosten yhteydessä on varmistettava, että kunta alan eläkkeistä vastaavan Kevan rahoituspohja ei vaarannu. Mikäli muutoksista seuraa merkittäviä palvelujen ulkoistamisia tai yksityistämisiä tai henkilöstömäärän laskua, aiheuttaa tämä nousupaineita kuntien eläkevastuisiin. Kevan laskelmien mukaan esimerkiksi kuntien henkilöstön väheneminen kymmenellä prosentilla aiheuttaa 1,1 prosentin korotuspaineen eläkemaksuihin. Eläkemaksujen nousu puolestaan johtaa kehitykseen, jossa kuntien tuottamien palveluiden kustannukset nousevat ja kunnallisten palveluiden asema palvelujen kustannusvertailussa heikkenee.

6 6 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jarkko Eloranta puheenjohtaja Päivi Niemi Laine toimialajohtaja Lisätietoja: Jarkko Eloranta puheenjohtaja , Timo Lehtinen yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö ,