Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014

Transkriptio

1 Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Yleistä Leimallinen piirre vuoden 2014 talousarvioesityksessä on heikko julkistaloudellinen tilanne ja hidas talouskasvu. Talous heijastuu suoraan verokertymään ja tämä vaikuttaa julkisen sektorin henkilöstöpolitiikkaan niin kunnissa kuin valtiollakin. Merkittävä vaikutus julkisen sektorin liikkumatilaan on myös kehyspäätöksen yhteydessä tehdyllä osinkoverouudistuksella. Uudistuksen tavoite on tukea elinkeinoelämää ja lisätä sitä kautta yksityisen sektorin työllisyyttä. JHL toivoo että tämä tavoite saavutetaan, mutta muistuttaa samalla julkisen sektorin ja julkisen työn tärkeydestä. Erilaisissa vertailuissa Suomen suurimmat edut kansainvälisessä kilpailussa ovat turvallisuus ja eheä yhteiskunta. Ilman julkisia turvallisuus ja hyvinvointipalveluja tämä kilpailuetu menetetään. Siksi on ensiarvoisen tärkeää huolehtia julkisista palveluista myös heikon taloustilanteen aikana. Vaikutukset kuntataloudelle Budjettiesitys yhdessä hallituksen rakennepoliittisen kannanoton kanssa tarkoittaa historiallisen suurta muutosta kuntien rahoituspohjaan ja toimintaedellytyksiin. Budjettiesityksessä kuntatalouteen esitetään 362 miljoonan euron valtionosuussäästöjä. Jäteveron tuottoa vastaava valtionosuuksien lisäys (70 milj. euroa) ja kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistaminen kiinteistöverotuksessa (100 milj. euroa) ovat positiivisia muutoksia mutta suuruusluokaltaan riittämättömiä.

2 2 Rakennepoliittisessa kannanotossa kuntien tehtäväksi asetettiin kuroa umpeen kaksi miljardia euroa kestävyysvajetta. Tästä yksi miljardi toteutetaan kuntien omilla toimenpiteillä ja yksi miljardi kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. Jo tällä hetkellä noin sadassa kunnassa on käynnissä erilaisia säästötoimia ja lomautuksia. Tämä tilanne huomioiden kuntien kokonaistaloudellinen tilanne tulee olemaan erittäin vaikea. Yleistä valtion henkilöstöpolitiikasta Valtion virastojen ja laitosten toimintamenomäärärahat ovat mitoitettu kireiksi. Määrärahaleikkaukset vaikeuttavat merkittävästi hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamista valtion virastoissa. Henkilöstömäärärahat on budjetoitava täysimääräisenä virastojen toimintamenomomenteille, sillä määrärahat ovat jo nyt niin niukat, että virastojen ja laitosten lakisääteisten tehtävien hoitaminen on merkittävästi vaikeutunut resurssipulan vuoksi. Määrärahaleikkausten myötä onkin useissa virastoissa odotettavissa yhteistoimintaneuvotteluja, jotka johtavat henkilöstön lomautuksiin ja irtisanomisiin. Muutoshankkeissa valtion tulee noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Valtion henkilöstöä ei tule irtisanoa, vaan valtiotyönantajan on pidettävä kiinni siitä tavoitteesta, että henkilöstövähennykset tapahtuvat vain luonnollisen poistuman kautta. Muutosturvan ohella palkkausjärjestelmien rahoitus on turvattava mahdollisissa organisaatioiden uudelleenjärjestelyissä osana muutosten kokonaiskustannuksia. Kestävyysvajeen paikkaaminen valtionhallinnon kaavamaisilla menoleikkauksilla, erityisesti henkilöstömenoja leikkaamalla, on virhe. Hallinnonalakohtaisia erityiskysymyksiä Valtion tutkimustoimintaa ollaan uudistamassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä aiempia toimijoita yhdistämällä luodaan uusina toiminnallisina kokonaisuuksina Luonnonvarakeskus, Paikkatiedon tutkimus ja kehittämiskeskus sekä Moniteknologinen tutkimus ja kehittämiskeskus. Uudistuksen tarkoitus on vahvistaa yksiköiden toiminnallista ja taloudellista perustaa. On itsestään selvää että lyhyellä aikavälillä palkkausjärjestelmien sekä toimitila ja muiden infrastruktuuriratkaisujen yhtenäistäminen aiheuttaa kustannusten nousua. Näitä kustannuksia on mahdotonta kattaa vain muuta toimintaa sopeuttamalla, ja siksi fuusiokustannuksia varten tulee varata erillinen rahoitus. Tämä rahoitus tulee nähdä investointina joka jatkossa tuottaa taloudellista hyötyä matalampien toimintakustannusten muodossa.

3 3 Budjettiesityksessä Rikosseuraamuslaitoksen budjetti nousee noin 2 miljoonaa euroa. Nosto kohdennetaan toiminnallisista tarpeista aiheutuvien henkilökunnan asuntojen vuokraosuuksien alentamiseen. Rikosseuraamuslaitoksen todellinen budjetti siis laskee, jos huomioidaan kustannusten nousu. Tätä yritetään paikata lisäämällä pantavankien osuutta. Uudet vapausrangaistuksen suorittamistavat ovat sinänsä hyviä käytäntöjä, mutta JHL haluaa muistuttaa että niitä tulee käyttää vankeinhoidollisista lähtökohdista käsin, ei keinona laskea vankeinhoidon kustannuksia. Venäjän ja Suomen välisen liikenteen kasvun myötä Tullille myönnettiin noin 2,2, miljoonaa lisää rahoitusta eli käytännössä noin henkilötyövuotta (htv). Lisäksi verovapaan maahantuonnin alarajan laskuun varaudutaan 8 htv:n lisäyksellä. Vaikka korotusta on jonkin verran, kustannusten nousu huomioiden myös Tullilaitoksen budjetti kaventui ja säästöjä haetaan mm. ICT hankkeista. Tämä hankaloittaa kokonaisuudessaan erityisesti kasvavaan Venäjän rajanylitysliikenteeseen varautumista. Vastaavat ongelmat koskevat myös Rajavartiolaitosta. Uusia leikkauksia Rajavartiolaitokselle ei ole esitetty mutta tuottavuusohjelma leikkaa määrärahoja noin kolme miljoonaa euroa. Lisäksi ICT kulujen nousu RVL:ssä on noin kaksi miljoonaa euroa, eikä tätä asiaa ei ole huomioitu toimintamäärärahoissa Valtion taidemuseon kohdalla arvonlisäveron menetysten korvaus johtaa noin miljoonan euron vajaukseen toimintamäärärahoissa. Vajaus haittaa merkittävästi taidemuseon toimintaa ja se tulisi kompensoida jotta haitalliset henkilöstövaikutukset vältetään. Valtion muutosturva Valtioneuvosto on viimeksi vuoden 2012 alussa tehnyt periaatepäätöksen henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa ja Valtiovarainministeriö (VM) on 2013 vuoden alussa koonnut yhteen ohjeet muutostilanteessa oleville virastoille. Periaatepäätös ja sitä täydentävien ohjeiden kokonaisuus muutosturvaelementeistä on hyvin laaja ja kattava. Muutosturva tarkoittaa virkamiehen mahdollisuutta työnantajansa päätöksen mukaan esimerkiksi irtisanoutumiskorvaukseen, virkasiirtoon, uudelleenkouluttautumiseen, virkakorttiin ja virkavapauteen. Subjektiivisena oikeutena on tarkastella ja hakea avoinna olevia tehtäviä HELI järjestelmän virkajärjestelytoiminnossa seitsemän päivän ajan ennen virantäytön avoimeksi julistamista. Lisäksi virastokohtaisesti on voitu sopia esimerkiksi muutosturvavapaasta, jota voi hakea työnantajalta työllistymistä edistäviä toimenpiteitä (esimerkiksi uudelleenkouluttautumista) varten.

4 4 Ongelmana on, että todellisissa muutostilanteissa Valtioneuvoston periaatepäätös toteutuu vain osittain. Suurin syy tähän on rahoituksen puuttuminen ja virastojen keskitetyn johtamisen heikkous. Ratkaisuksi tähän ongelmaan Valtioneuvoston periaatepäätöksestä ja Valtiovarainministeriön ohjeista tulee tehdä painavampi työkalu muutostilanteissa siten, että hallinnonalanministeriöllä on suurempi tosiasiallinen vastuu muutosturvasäännöstön toteuttamisessa. Lisäksi tulee perustaa uusi hallinnonalojen yhteinen budjettimomentti (VM:n pääluokkaan), jolta taataan muutosturvasäännösten toteutuminen käytännössä. Senaatti kiinteistöt Pääosalla virastoja suurimmat menoerät ovat palkka ja toimitilakustannukset. Senaatti kiinteistöjen tuotto odotusta on laskettava jolloin helpotetaan erityisesti nykyisiin kiinteistöihin sidottujen virastojen (rajavartiolaitos, tullilaitos, museovirasto, yms.) talousahdinkoa. Myös vuokrasopimusten purkamista valtion virastojen osalta on helpotettava. Usein tyhjien toimitilojen vuokravelvoitteista on huolehdittava määräaikaisten vuokrasopimusten loppuun saakka. Toimitilakustannusten tarkastelussa ja tilatehokkuutta lisäävistä toimenpiteistä päätettäessä on otettava aidosti huomioon virastojen erityistarpeet. Senaatti kiinteistöjen tilapalvelujen hinnoittelun ja vuokrasopimusten muita ongelmia on käsitelty oivallisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä 4/2012. Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjuntaan on kohdennettava tuntuvasti lisää resursseja. Ilmiön laajuutta arvioidaan esimerkiksi 16. kesäkuuta 2010 julkaistussa eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan harmaan talouden määrä olisi verotarkastuksiin perustuvalla laskentamenetelmällä miljardia euroa vuonna 2008, mikä vastaa 5,5 7,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Fiskaalisina vahinkoina tämä tarkoittaa 4 6 miljardin euron vuosittaisia verojen ja maksujen menetyksiä. Harmaan talouden torjuntaan tarvitaan jo tehtyjen toimien lisäksi merkittävät lisäpanostukset useille eri viranomaisille (esim. poliisi, tulli, rajavartiolaitos, työsuojelu). On huomioitava, että harmaan talouden torjuntaan osoitettujen resurssien vaikuttavuutta vähentää samoille viranomaisille tehdyt tuottavuusohjelman mukaiset määrärahaleikkaukset.

5 5 Venäjän viisumivapauteen valmistautuminen Yleisesti ennakoidaan, että Venäjän ja Euroopan unionin viisumivapaus voisi tulla voimaan lähivuosina. Viisumivapauden toteutuminen ja sen myötä tapahtuva liikennevirtojen kasvu vaikuttaa monien valtion viranomaisten toimintaan merkittävästi. On tärkeää valmistautua tähän ajoissa niin määrärahojen kuin henkilöresurssienkin suhteen. Venäjän mahdollisen viisumivapauden vaikutukset erityisesti turvallisuusviranomaisten toimintaan tulee arvioida ennalta ja tehdä tarvittavat lisäkohdennukset ajoissa. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Jarkko Eloranta puheenjohtaja Päivi Niemi Laine toimialajohtaja Lisätietoja: Timo Lehtinen yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö ,