TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 15/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/22

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS 4 *** MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI 6 * SEUTUVIESTINNÄN SEURANTAKARTOITUS JA TOIMENPIDESUOSITUKSET KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SEUTUINFRATYÖRYHMÄN RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN KESKUSTELUASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 2/22

3 ****** 127 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 26.9., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Rakennesuunnitelman 2040 Täydennetään talousvaikutusten arviointia PN, KKu luonnos, vaikutusten arviointi ja viedään seutuhallituksen kä- sittelyyn. Rakennesuunnitelma 2040, toteutusohjelman Valmistelussa laadinnan pääperiaattei- PN, KKu laatiminen den pohjalta MASTOSSA Rakennusvalvonnan seudullinen kehittäminen, jatkovalmistelu SH:n käsittely Rakennusvalvontatyöryhmän asettaminen. PN Paikkatietopohjaisen seutusuunnittelun ja seurannan kehittäminen, tilannekatsaus Tiedoksi seutuhallitukselle Vuoden 2015 työvaiheiden suunnittelu talousarvioehdotukseen PN, JP 3/22

4 128 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS Seutujohtaja Päivi Nurminen Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteltu hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan pohjautuvaa toisen asteen ja vapaan sivistystyön uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa vahvoja ja monialaisia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, opiskelijoiden ja yhteiskunnan kasvaviin osaamistarpeisiin laajan alueen tai väestöpohjan osalta. Uudistuksen lähtökohtana on opiskelijoiden vapaa hakeutuminen jatkossakin. Ministeriön poliittiset linjaukset sisältävät koko toisen asteen järjestäjäverkkoa koskevia kriteereitä ja alustavia linjauksia uusien järjestämislupien myöntämisen tueksi. Rakenneuudistuksen toteuttamiseksi koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien. Myös toiminnan rahoitustasoon ja rahoitusperusteisiin on valmistelussa muutoksia, joiden voi odottaa lisäävän merkittävästi kuntien rahoituspaineita toisen asteen koulutuksen palvelujen tarjonnassa. Valtion kehyspäätöksen mukaan uudistuksella tavoitellaan n. 260 milj. euron julkisen rahoituksen vähennystä. Suuntaviivat esittelevät myös uudistuksen aikataulun, jonka mukaan muutokset lainsäädäntöön tulisivat voimaan 1/2015. Hakemukset toisen asteen järjestämisluvista ja vapaan sivistystyön ylläpitämisluvista tulisi jättää 8/2015, eli 11 kuukauden kuluttua. Ministeriö järjestää toisen asteen uudistusta koskevan aluetilaisuuden klo Tampereella. Vapaan sivistystyön uudistusta koskeva aluetilaisuus on Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutuksen rakenteellisessa uudistamisessa on edetty omaehtoisesti muodostamalla Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Lisäksi kansalaisopistotoimintaa on koottu Tampereen seudun työväenopistoon ja Pirkan opistoon. Lukiokoulutuksessa yhteistyö on keskittynyt kurssitarjotinyhteistyöhön. Muuten kaupunkiseudun lukioiden välinen yhteistyö on edelleen ohutta. Johtopäätöksenä toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevassa selvityksessään selvityshenkilö Karvonen totesi mm, että ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu yksin on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta 4/22

5 varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista. Seutuhallitus ja kuntajohtajakokous kävivät lähetekeskustelun toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistuksesta kokouksessaan Keskustelussa käytetyt puheenvuorot käsittelivät toisen asteen järjestäjäverkkoa, oppilaitosverkkoa erityisesti lukioiden osalta sekä yhteistyön toiminnallista syventämistä. Järjestäjäverkon uudistamisessa seuraavana vaiheena olisi kaupunkiseudun lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen hallinnollinen kokoaminen tai vaihtoehtoisesti seutulukion perustaminen. Kevyempi yhteistyön aste olisi oppilaitosverkon investointien parempi seudullinen hallinta. Nopeimmin on mahdollista edetä kuntien omien lukiopalvelujen ja Tredun yhteistoimintaa syventämällä. Tämä vastaisi myös selvitysmies Karvosen omassa selvityksessään esittämään huomioon. Koulutusmuotojen yhteistyön syventämisellä olisi mahdollista ennakoida myös toisen asteen rahoituksen taloudellisia muutospaineita lähivuosina. Liitteet: - OKM, luonnos Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi - Tampereen lukioverkkotarkastelu. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelun toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että seutuyksikkö selvittää kuntakohtaisia tilastotietoja lukio-opetukset ja muun toisen asteen opetuksen osalta. (mm. oppilaskohtaiset kustannukset) 5/22

6 *** 129 MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunkiseutu on isäntäorganisaatio kansalliselle MALverkostolle, joka kehittää maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhteistyössä jäsenseutujen ja muiden verkostoon kuuluvien organisaatioiden kanssa. Verkostossa vuonna 2014 toimivat 14 kaupunkia tai kaupunkiseutua, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työvoima- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö sekä Valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Suomen Kuntaliitto. Osana kaupunkipolitiikan viitekehystä MAL-verkosto on laatinut kesän 2014 aikana arviointitutkimuksen MAL-aiesopimusmentelystä. Korkeakouluharjoittelija Niina Ojaniemi kirjoittaa tutkimuksen tiivistelmässä: Kasvavien kaupunkiseutujen rooli kansainvälisinä ja kansallisina monipuolisen kehityksen ydinalueina on jatkuvasti vahvistunut. MAL aiesopimusmenettely on syntynyt vastaamaan kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen tarpeisiin ja sovittamaan yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta uudella, verkostomaisella otteella. Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun nykyisiin MAL(PE) -aiesopimuksiin perehtymällä sekä sopimusmenettelyn osapuolia haastattelemalla kartoittaa ja esittää keskeisimpiä seikkoja, jotka vaikuttavat aiesopimuksiin sitoutumiseen. Lisäksi selvityksessä käsitellään haastattelujen ja tausta-aineiston pohjalta noussutta tarvetta tarkastella MAL(PE) menettelyn suhdetta lakisääteiseen kaavoitusjärjestelmään ja maankäytön suunnitteluun. Sitoutumisen taso aiesopimusmenettelyn prosessin, sisällön, sopimusmuodon ja yhteisen tahtotilan kautta tarkasteltuna herätti keskustelua. Tuloksena saatiin nostettua esiin monta keskeistä kehittämiskohtaa, mutta MAL -menettely keräsi myös paljon kiitosta kuntien ja valtion keskusteluyhteyden edistäjänä ja valtionhallinnon eri sektoreiden välisten toiminnallisten erojen kaventajana. Kaupunkiseuduilla menettely näyttäytyi seudulle tärkeiden hankkeiden vauhdittajana, sekä yhteisen tahtotilan ilmentäjänä seuduilla. Kehittämiskohteet luokiteltiin 5 teeman alle: keskustelujen ja vuorovaikutuksen kehittäminen, toimijoiden roolin selkeyttäminen, tavoitteiden ja sisällön tarkistaminen, seurannan kehittäminen ja lainvoimaisuuden pohtiminen. Keskeisimpiä havaintoja olivat toive sopimusmenettelyn jatkamisesta mutta samalla myös alueellisten erityispiirteiden parem- 6/22

7 masta huomioimisesta, tavoitteiden ja sopimuskohteiden priorisoinnista ja konkretisoimisesta, asuntopoliittisen osuuden uudelleen suuntaamisesta sekä palvelujen ja elinkeinojen sijaintikysymysten ulottamisesta seuraaviin sopimuskierroksiin. Huomionarvoisena seikkana haastatteluista nousi myös enemmistön kielteinen suhtautuminen juridisen sitouttamisen keinoihin. Myös valtion työryhmä on arvioinut MAL-aiesopimusmenettelyä keväällä Arvioinnin taustalla on sopimusmenettelyn kehittäminen ohjausvälineenä sekä menettelyn huomiointi tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Kuntajohtajakokous ja seutuhallitus antoivat väliraportista kommenttinsa. Keskeiset näkemykset olivat: - Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka on tärkeä väylä suoraan keskusteluyhteyteen keskeisten ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisessä - Sopimusmenettelyn onnistuminen edellyttää, että kaupunkiseuduilla on luotuna yhteinen pitkäntähtäimen visio ja strategia, joita sopimuksella voidaan lyhyellä aikavälillä konkretisoida ja saattaa seurattavaan muotoon. - Valtion vahvempi rooli sopimuksen toteuttamisessa koetaan kunnissa tarpeellisena. - MAL-aiesopimus ja Kasvu-sopimus kohdistuvat samalle kuntajoukolle. Kahden erillisen sopimuksen kautta tapahtuva ohjaus on sisältänyt päällekkäisyyttä M ja L-teemojen osalta. - Jos kaupunkiseutujen sopimuspolitiikka nähdään tarpeelliseksi koota yhteen sopimukseen, olisi uudessa sopimuksessa hyvä näkyä suurten kaupunkiseutujen ominaispiirteet, kuten tarve yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, muiden kilpailukykyelementtien ohella. - Lisäksi kiinnitettiin huomioita, että MAL-aiesopimusmenettelyn tulee jatkossakin koskea vain suuria kaupunkiseutuja. Liite: - MAL(PE) aiesopimusten sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, selvitysraportti syyskuu pp- esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtaja kokous päättää, 7/22

8 merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Jaakko Joensuu poistui kokouksesta. 8/22

9 * 130 SEUTUVIESTINNÄN SEURANTAKARTOITUS JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on hyväksynyt omalta osaltaan seutuviestinnän hyvän käytännön ohjeet ja lähettänyt ne kuntiin noudatettaviksi. (liitteenä) Ohjeiden tarkoituksena on selkiyttää työnjakoa ja vastuuta hyvästä seutuviestinnästä jäsenkunnissa. Seutuviestinnän toteutumista seurataan aika ajoin. Seutuhallitus on viimeksi kokouksessaan käsitellyt seutuviestinnän nykytilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Päätöksessä hyväksyttiin seuraavat toimenpiteet seutuviestinnän kehittämiseksi: 1) Seutuhallituksen esityslistan päätösasiat lähetetään sähköpostilla tiedoksi kaikille valtuutetuille. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö. Toteutunut. 2) Seutuhallituksen esityslista tai pöytäkirja käsitellään säännöllisesti kunnallishallituksissa. Toimenpiteestä vastaavat kunnallisjohtajat. Toteutunut. 3) Valtuustoissa esitellään kahdesti vuodessa seutuasioiden katsaus. Esittelyssä viitataan kunnan omaan strategiaan sekä seutustrategiaan. Toimenpiteestä vastaavat kunnallisjohtajat. Toteutunut vähintään kerran vuodessa. 4) Seutuhallinnon talousarvio ja tulevan vuoden hankkeet esitellään valtuustoinfoissa tammi-helmikuun aikana. Toimenpiteestä vastaavat seutuyksikkö ja kunnallisjohtajat yhdessä. Ei toteutunut. 5) Lautakuntien kokouksissa esitellään työryhmissä valmisteltavien seutuhankkeiden käsittelyvaiheita - työsuunnitelma, väliraportointi ja loppuraportointi. Toimenpiteestä vastaa toimialajohtajat. Toteutunut vaihtelevasti. Hankkeiden esittelyä varten toimialajohtajille valmistellaan diasarja. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö. Toteutunut. 6) Sähköistä seutukatsauksen jakelua laajennetaan kattamaan myös kuntien henkilöstö. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö ja viestintäverkosto. Toteutunut. 7) Seutuyhteistyön internet-sivuja kehitetään. Myös paikallislehtiin ollaan aktiivisesti yhteydessä seutuyhteistyön asioista. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö ja viestintäverkosto. Toteutunut. 9/22

10 Viestintäverkosto päätti kokouksessaan toteuttaa seutuviestinnästä arvioivan seurantakartoituksen, jonka tuloksista on laadittu yhteenveto ja toimenpidesuositukset: 1. Seutuasioiden käsittely eri toimielimissä Hallituksissa ja johtoryhmissä seutuasioita käsitellään kattavasti ja systemaattisesti. Lautakunnissa on enemmän hajontaa. Toimielimen elimen esittelijän vastuu on merkittävä. Huomioitavaa on, että kaikki esittelijät eivät ole seututyöryhmien jäseniä. Valtuustoissa asioita käsitellään yleensä tiedoksi/ajankohtaista osassa. Valtuustojen kokouksissa on toiveiden mukaisesti käynyt seutuyksikön edustaja esittelemässä asioita. Toimenpidesuositukset: Parannetaan suoraa viestintää lautakuntien esittelijöille välineenä kokousilmoitus ja kokoustiedote. Sähköpostiin liitetään tulevan kokouksen päätösasioiden otsikot ja linkki extranetissä olevaan asialistaan. Vastuutetaan myös seututyöryhmien jäseniä huolehtimaan kokousilmoitusten ja kokoustiedotteiden jakelusta. Kuntien valtuustojen vuosikalenteriin varataan seutuasioiden esittely. Luodaan valtuutetuille selausoikeudet kuntayhtymän extranettiin työryhmien osioon, joka mahdollistaa valtuutettujen omaehtoisen asioihin perehtymisen. Käyttöön esim. vuoden 2015 alusta. 2. Seutuasioihin liittyvä materiaali Materiaalia saadaan mm. suoraan seututoimistolta, seututyöryhmistä, kehyskunnilta ja Tampereen kaupungilta. Asioita valmistellaan usein yhteistyössä myös kehyskuntien kanssa. Kokoustiedotteet on koettu hyviksi, mutta ne ovat jälkikäteen tapahtuvaa viestintää. Toimenpidesuositus: Seututoimiston tuottamien materiaalien merkitys korostuu seutunäkökulman esiin tuomisessa. Vahvistetaan seututoimiston viestintää. Kiinnitetään huomiota ko. näkökulmaan selostusteksteissä/kuntiin toimitettavissa esityksissä 3. Seutuasioiden toimeenpano jäsenkunnissa Seutuasioiden täytäntöönpano jäsenkunnissa tapahtuu normaalina virkatyönä. Toteuttamisen seurantaan tulisi kiinnittää huomiota. 10/22

11 Toimenpidesuositus: Työryhmien kokousten alussa käsitellään edellisen kokouksen jälkeinen täytäntöönpano ja asioiden käsittely jäsenkunnissa. Toimintatapa on jo käytössä kuntajohtajakokouksessa. 4. Seutuyksikön www-sivujen kehittäminen Seutuasiat ovat pääsääntöisesti hyvin esillä jäsenkuntien www-sivuilla ja intranet-sivuilla. Yleisin menettely on linkki kuntayhtymän sivuille. Toimenpidesuositus: Kuntayhtymän www- ja extranet sivujen merkitys korostuu. Aineistot tulee sijoittaa helposti löydettävksi. Asia huomioidaan kuntayhtymän www-sivujen uudistamisessa syksyn 2014 aikana. Avataan myös kaikille valtuutetuille selausoikeudet kuntayhtymän extranetissä sijaitsevaan työryhmämateriaaliin omaehtoista perehtymistä varten 2015 alusta. 5. Seutufoorumi ja seutukatsaukset Seutufoorumi ja seutukatsaukset ovat tunnistetuimpia ja tavoittavampia seutuviestinnän muotoja. Seutufoorumit tulisi pitää kahdesti vuodessa jatkossakin. Seutukatsauksessa julkaistaan nyt neljä numeroa ja kesän seutupäivänumero. Toimenpidesuositus: Seutukatsausten määrää harkitaan lisättäväksi yhdellä-kahdella numerolla vuodessa resurssien puitteissa. 6. Henkilöstö ja kuntalaisviestintä Ylin johto, toimielimet, esimiehet ja seututyöryhmien jäsenet ovat hyvin perillä seutuasioista, mutta muulle henkilöstölle ja kuntalaisille ei ole muodostunut kovinkaan selkeää kokonaiskuvaa tavoitteista ja meneillään olevista hankkeista. Monelle seutuasiat ovat muuttuneet substanssiasioiksi, osaksi arkista toimintaa, eivätkä ne näy erityisinä seutuasioina. Moni kokee kuitenkin edelleen ne etäisiksi, monimutkaisiksi, työläiksi ja niistä on vaikea nähdä kunkin jäsenkunnan saama oma hyöty. Toimenpidesuositukset: Kuntien henkilöstöjulkaisuissa varataan seutuasioille oma palsta tai vaihtoehtoisesti esitellään seutuyhteistyön tuloksia kerran vuodessa. Kuntalaisviestinnän osalta sovitaan työnjako seutuyksikön ja kunnan kesken. 11/22

12 Asiaa käsitellään viestintäverkostossa ja seutuhallituksessa Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä toimenpidesuositukset Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/22

13 131 KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on aikaisemmin kokouksessaan päättänyt kuntayhtymän hankinta- ja tilausvaltuudet siten, että seutujohtaja voi päättää euron hankinnoista ja tilauksista. Raja oli tuolloin hankintalain mukainen kansallinen kilpailutuskynnys. Samassa kokouksessa seutuhallitus päätti, että seutusihteeri voi päättää 2000 euron hankinnoista ja tilauksista. Hankinta- ja tilausvaltuuksista päätettäessä on harkittava seutuyksikön joustavan toiminnan edellytykset, lainsäädäntö julkisista hankinnoista, hyvät julkisen hallinnon käytännöt ja hankkeiden rahoittamiseen liittyvät erityispiirteet. Seutuyksikkö toimii itsenäisenä organisaationa tiloissa, joissa ei ole tarjolla keskitettyjä palveluja, joten joustava päivittäinen toiminta vaatii, että pieniä hankintoja ja tilaussopimuksia voi solmia sekä seutujohtaja että seutusihteeri. Hankintalaki muuttui jolloin kansallinen hankintakynnys nousi euroon. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on pidettävä hankintalain mukainen kilpailutus. Kuntayhtymässä kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintapäätöksen tekee seutuhallitus. Yli mutta alle euron hankinnoista on pyydettävä vähintään kaksi kirjallista tarjousta tai hankinnan kokonaisarvo ja laatu tulee muulla tavalla olla näytettävissä. Tarjouksia pyydettäessä ja käsiteltäessä noudatetaan hyvää julkista hallintotapaa. Hankintapäätöksen tekee seutujohtaja. Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen Alle euron tilaukset ja hankinnat voidaan tehdä suorahankintana ottaen huomioon, että hankinta on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta ja hyvää hallintotapaa. Hankinnan kokonaisarvo ja laatu tulee olla näytettävissä. Joissakin hankkeissa kaikki hankinnat ja tilaukset tulee kilpailuttaa hankkeeseen saadun ulkopuolisen rahoituksen ehtojen vuoksi. Hankekohtaisesti tulee varmistaa rahoittajan edustajien kanssa hankkeen hyvä menettelytapa koskien hankintoja. Hankkeen hankintoja koskeva menettelyohje kirjataan ohjausryhmän pöytäkirjaan. Jos hankkeella ei ole nimetty ohjausryhmää, niin menettelyohjeet vahvistaa seutujohtaja. 13/22

14 Kaikkien hankintojen tulee perustua kuntayhtymän vahvistettuun talousarvioon, tai seutuhallituksen on tehtävä niistä talousarvion muutosesitys yhtymäkokoukselle. Kuntayhtymän hallintosäännön 19 mukaan seutuhallitus päättää hankinta- ja tilausvaltuuksien periaatteet. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous Kuntajohtajakokouksen puheenjohtaja Yli-Rajala: Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan, että seutusihteeri voi tehdä enintään euron tilauksia ja hankintoja, että seutujohtaja voi tehdä enintään euron tilauksia ja hankintoja, että yli euron hankinnat ja tilaukset päättää seutuhallitus, että alle euron hankinnat ja tilaukset voidaan tehdä suorahankintana ottaen huomioon, että hankinta on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta, hyvää hallintotapaa ja hankinnan kokonaisarvo ja laatu on näytettävissä, että hankekohtaiset hankintamenettelyohjeet kirjataan ohjusryhmän pöytäkirjaan tai ne vahvistaa seutujohtaja ja että hankintojen tulee perustua vahvistettuun talousarvioon, tai seutuhallituksen on tehtävä niistä talousarvion muutosesitys yhtymäkokoukselle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 14/22

15 132 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Toiminnan toteutuminen Toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2014 on asetettu yhteensä 23 kpl. Tavoitekohtainen raportointi on liitteessä. Tiivistelmä toiminnan toteutumisesta elokuun loppuun mennessä: Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa tyydyttävästi. (yht. 2 kpl) Jäsenkunnat ovat päättäneet valtuustoissaan , että kaupunkiseudun tulevaisuuden toimintamallin eurooppalainen seutukaupunki - jatkotoimenpiteet käynnistetään myöhemmin, kun sote-uudistuksen ratkaisut ovat selvillä. Maankäytön ja asumisen yhteistyö toteutuu vuodenloppuun mennessä hyvin. (yht. 5 kpl) Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen ja rakennesuunnitelman seuranta sekä MAL-aiesopimuksen seuranta ovat toteutumassa kokonaan. Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö ei ole toteutumassa asetetun tavoitteen laajuisesti. Liikennejärjestelmäyhteistyössä on onnistuttu hyvin. (yht. 5 kpl) Joukkoliikenteen kehittämisen kokonaisratkaisu valmistuu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, lähijunaliikenteen seutulippukokeilu on vakiintunut ja neuvottelut järjestelmän laajentamisesta ovat käynnistyneet. Liikkumisen ohjauksen toimintamallin suunnittelu on vasta käynnistymässä ja käyttöönotto siirtyy vuodelle Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet ovat toteutumassa kokonaan tai pääosin vuoden loppuun mennessä. (yht. 7 kpl) Palveluverkon seudullisen suunnittelun pääperiaatteet valmistuvat rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle ei valmistu tavoitteen mukaisessa laajuudessa vuoden aikana. 15/22

16 Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutuvat pääosin vuoden loppuun mennessä. (yht. 4 kpl) Liikenneväylien ylläpidon tuotteistus valmistuu. Seudullisessa ilmastotyössä sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua ei ole käynnistetty. Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl) Talousarvioraportissa seutuyksikön kokonaisuus näyttää ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 94 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 86,7 %:sti. Seutuhallitus ja yhtymäkokous hyväksyivät talousarvion yhteydessä periaatteen, että henkilökunnalle suositellaan 5 palkattoman vapaapäivän pitämistä vuoden 2014 aikana. Lähes kaikki (6/8) kuntayhtymän työntekijät ovat ottaneet palkatonta vapaata vähintään 5 arkipäivää. Tämä merkitsee, että palkoissa on kertynyt tavoitteen mukaisesti säästöä yhteensä 9300 euroa. Alitusta on kertynyt myös palvelujen ostoissa ja tarvikkeissa yms. käyttömenoissa, jotka osaltaan selittävät ylijäämän syntymisen. Talousarvion mukaisia hankkeita on käynnistetty alku syksystä, mutta tilinpäätökseen kertyy säästöä/ylijäämää ennusteen mukaan n euroa. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 87 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle 2014, mutta talouden voidaan ennustaa toteutuvan tasapainoisena. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuntayhtymän talouden toteuma ja ennuste. Tehtäväkokonaisuuksittain jaoteltu toteuma ja ennuste on esitetty liitteessä. 16/22

17 Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste 2014 KY YHTEENSÄ ta/12 kk ennuste TA TOT TOT % Myyntitulot , ,55 99, ,00 Muut tuet ja avust , ,51 87, ,00 Tulot yht , ,06 98, ,00 Palkat ja palkkiot , ,48 109, ,00 Sivukulut 74070, ,51 105, ,36 Palvelujen ostot , ,59 66, ,00 Vuokrat 43200, ,73 111, ,00 Tarv., yms , ,49 64, ,00 Kaluston hankinta 6670, ,28 75,7 7578,42 Menot yht , ,08 86, ,78 +/- toimintakate , , ,22 muut rahoituskulut 0-569,50-569,50 +ylijäämä/-alijäämä , ,00 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - tuloslaskelma ja toiminnallisten tavoitteiden raportointi Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 17/22

18 133 SEUTUINFRATYÖRYHMÄN RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 30.9.: Seutuhallitus on nimennyt seutuyhteistyön asiantuntijatyöryhmät ajalle kokouksessaan Päätöksen mukaan päätyöryhmät voivat tehdä esityksiä asetettavista alatyöryhmistä. Alatyöryhmät hyväksyttiin seutuhallituksessa Infrapalvelujen alatyöryhmiksi on asetettu yhdyskuntateknisten palvelujen työryhmä ja tilapalvelujen työryhmä. Rakennusvalvonnan työryhmä on toiminut aktiivisesti aiemmin mutta nimettiin 2013 jatkamaan vain verkostona. Nyt on tarve nimetä rakennusvalvonnan seudullinen alatyöryhmä, sillä hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 ja vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Seudun rakennusvalvontayhteistyön tehtäväksi on asetettu rakennusvalvonnan yhtenäisten käytäntöjen edistäminen. Se käsittää toimenpiteinä seudullisen rakennusjärjestyksen esiselvityksen, lupataksojen yhtenäistämisen esiselvityksen sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Näiden lisäksi on tavoitteena sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä edistäminen kaikissa kunnissa. Rakennusvalvonnan alatyöryhmään esitetään nimettäväksi: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Asioiden valmistelusta yhteistyössä puheenjohtajan kanssa ja työryhmän sihteerin tehtävistä työryhmälle vastaa infrapalveluiden kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan 18/22

19 asettaa seudullisen infrapalvelujen työryhmäksi rakennusvalvonnan alatyöryhmän seuraavasti: Seudun rakennusvalvontayhteistyön tehtävänä on rakennusvalvonnan yhtenäisten seudullisten käytäntöjen edistäminen. Se käsittää toimenpiteinä seudullisen rakennusjärjestyksen esiselvityksen, lupataksojen yhtenäistämisen esiselvityksen sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Näiden lisäksi on tavoitteena sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä edistäminen kaikissa kunnissa. jäsenet: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti että alatyöryhmä noudattaa soveltuvin osin seutuhallituksen päätyöryhmille päättämää työjärjestystä ja että alatyöryhmä vastaa toiminnastaan päätyöryhmälle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 19/22

20 134 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan ja Pirkanmaan kuntajohtajakokouksen jäsenien yhteinen tapaaminen (liite) Seudullinen vesihuoltoyhteistyö. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala selostaa tilannekatsauksen kokouksessa. Kaupunkiseudun kehyskuntien vaikutusmahdollisuudet Suomen kuntaliiton edunvalvontaan. Seutujohtajan infoasiat: Seutufoorumin kutsu. Kokoustiedotteet: Seutusivistys /22

21 135 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) RASU 2040 vaikutusten arviointi, luonnos RASU 2040 toteuttamisohjelma, luonnos Rakennusvalvonnan jatkotoimenpiteet Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma Toinen aste MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi Seutuviestinnän kehittämistarpeet TOT 1-8/ Maakunnallinen työpaikkaselvitys RASU2040, ehdotus, keskustelu Aspol keskustelu Talousarvio 2015, keskustelu/hyväksyminen Sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen toinen aste keskustelu jatkuu (tiistai) SH + KJK illanvietto 21/22

22 136 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo /22