TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 10/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Kurunmäki Kimmo seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere seutusuunnittelupäällikkö, TKS 1/31

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Tiina Elovaara Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/31

3 Käsiteltävät asiat: 118 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN KÄSITTELY KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KOKOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN VUODEN 2015 KOKOUSAIKATAULU SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 31 3/31

4 118 KOKOUKSEN AVAUS Varapuheenjohtaja Rissanen avasi kokouksen klo

5 119 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5

6 120 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Atanas Aleksovski. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Tiina Elovaara. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6

7 121 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat: SOTE-uudistuksen tilannekatsaus. Seutuyksikkö: Illanvieton tarkempi ohjelma jaetaan kokouksessa. Ennakkotiedot syyskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammi-syys Muutos%, tammi-syys Väkiluku, Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus - Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja LJ-työryhmä Seutuhallituksen kokous MASTO-työryhmä SOTE-työryhmä Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,3 11,8 Lempäälä ,5 % ,1 10,9 Nokia ,3 % ,2 14,6 Orivesi ,4 % ,1 13,6 Pirkkala ,1 % ,9 10,5 Tampere ,9 % ,2 16,7 Vesilahti ,2 % ,5 10,2 Ylöjärvi ,2 % ,7 12,0 Kaupunkiseutu ,8 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,7 % ,6 12,2 Pirkanmaa ,5 % ,9 14, Suomi ,3 % ,0 12,5 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7

8 Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8

9 122 KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTISET TAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kuntien valtuustot ovat hyväksyneet vuonna 2010 seudullisen asuntopoliittisen ohjelman vuoteen Ohjelmalla on varauduttu kaupunkiseudun kasvuun asuntopoliittisen keinoin. Ohjelmassa on kuvattu muun muassa asuntotuotannon nykytilaa, yhteiskunnallisia haasteita sekä asuntotuotannon laadullisia ja määrillisiä tavoitteita. Ohjelmaa on toimeenpantu rakennesuunnitelman ja MALaiesopimusten kautta. Asuntopolitiikassa vaikuttavat väestölliset muutosprosessit, kuten väestön ikääntyminen, kotitalouksien rakenteen muuttuminen ja väestön kansainvälistyminen. Tästä seuraa asuntokuntien pienenemistä, uusperheiden ja maahanmuuttajien tarpeiden huomioimista. Toinen muutosprosessi korostaa ekologisuutta ja energiatehokkuutta, joissa painotetaan asumisen tiiviyttä ja rakentamisen tehokkuutta. Asuntotuotannon monipuolisuudella voidaan puolestaan vastata kolmanteen muutostrendiin, elämäntapojen monipuolistumiseen ja asumistoiveiden yksilöllistyminen. Asumisen muutosprosesseja on lähestytty rakennesuunnitelmaehdotuksessa 2040 kahta kautta. Asuinympäristöjen laatutarkastelussa on kiinnitetty huomiota siihen, millaista asuntokantaa eri yhdyskuntarakenteen, erityisesti eri joukkoliikennevyöhykkeiden, varsille voidaan synnyttää. Asuntotuotannon monipuolisuuden tarkastelussa on kiinnitetty huomiota seudun ja kuntien kykyyn vastata kohtuuhintaista vuokra-asuntoja tarvitsevien asukkaiden tarpeisiin. Asumisen laatutarkastelu Kaupunkiseudun väestönkasvuun varautuminen tarkoittaa noin asunnon rakentamistarvetta vuoteen Valtaosa uusista asunnoista sijoittuu raitiotiehen ja lähijunaan tukeutuville alueille. Määrällisten tavoitteiden lisäksi on tärkeä varmistaa viihtyisien ja vetovoimaisten asuinympäristöjen rakentuminen. Viihtyisä kaupunkiseutu syntyy houkuttelevista asuinympäristöistä, joissa asumisen vaihtoehdot ja laatutekijät on hyvin huomioitu. Perinteisesti asuntotuotantoa on hahmoteltu talotyyppien mukaan kerrostalo-, rivitalo- tai pientalovaltaisiin alueisiin. Rakennesuunnitelmassa 2040 asumisen monipuolisuutta hahmotetaan yhdyskuntarakenteen tyyppien mukaan. 9

10 Asuinympäristöjen esimerkkejä esitetään tiiviistä raitiotierakenteesta, lähijuna-aseman yhteydestä ja aseman reuna-alueelta sekä seudullisen runkobussin varrelta. Kullekin yhdyskuntarakennetyypille esitetään esimerkinomaisesti rakentamisen tehokkuus, asuinympäristön luonnehdinta sekä asuntojen määrä/ha. Lisäksi kuvataan erilaisten asuinympäristöjen ominaisuuksia. Asumisen laatutarkastelulla osoitetaan, että tiivistyvä rakentaminen ja viihtyisä asuinympäristö eivät sulje toisiaan pois. Asumisen laatutekijät ovat osa rakennesuunnitelmaraporttia (4.3.3). Kohtuuhintaiset vuokra-asunnot Nopeasti kasvavilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon erityiseksi haasteeksi on tunnistettu riittävä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto. Asumismuoto palvelee pienituloisen työvoiman saatavuutta, opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja muita kohtuuhintaisesta vuokra-asumisesta kiinnostuneita väestöryhmiä. Vuokraasuntotuotanto vaikuttaa myönteisesti myös asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Vuonna 2010 hyväksytyssä asuntopoliittisessa ohjelmassa todettiin tarve nostaa kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa kaupunkiseudun alueella 22 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vuokraasuntotuotannon osuutta sovittiin lisättäväksi varsinkin kaupunkimaisissa kehyskunnissa. Tämän pohjalta Ara-tuotannon osuudet sovittiin vuosille seuraavasti: Tampere 30 %, Nokia 15 %, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi ja Ylöjärvi kukin 10 % sekä Vesilahti 5 %. Kokonaismäärän kehitystä ja tuotannon jakautumista kuntien kesken on seurattu MAL-aiesopimusmenettelyssä. Kolmen vuoden ( ) seurannan perusteella kokonaistavoite, 22 %, on saavutettu. Kuntakohtaisesti tavoitteiden saavuttaminen on vaihdellut (Kangasala 9 %, Nokia 10 %, Pirkkala 13,8 %, Ylöjärvi 17 %, Lempäälä 21 %, ja Tampere 27%). Kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteita asetettaessa ja seurattaessa on huomioitava, että ARA-rakentaminen ei ole kuntien omaa toimintaa. Kunnat vaikuttavat siihen tonttien sijainnin ja määrän kautta, mutta myös rahoituksen ehdot, asuntojen käyttö- ja luovutusperiaatteet näkyvät tuotantomäärissä. Myös vuokra-asuntojen kysynnällä ja toimijoiden määrällä on vaikutusta. Kohtuuhintaisten vuokratuotantoa voidaan edistää myös kuntapohjaisten yhtiöiden kautta. Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 maankäyttö- ja liikenneratkaisu tarjoaa mahdollisuuden edistää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa nykyistä tavoitetta (22 %) korkeammalle tasolle. Kohtuuhin- 10

11 taisille asunnoille syntyy hyviä paikkoja kuntakeskusten ja aluekeskusten vahvistamisen ja laadukkaan joukkoliikenteen laajentamisen myötä. Nämä mahdollistavat myös tasapainoisemman vastuunjaon vuokraasuntotuotannon edistämisessä keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä. Tavoitetasoa asetettaessa tulee huomioida keskusten vahvistumisen ja raideliikenteen toteutuksen aikataulu. Kuntajohtajakokous on käsitellyt asiaa ja Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää keskustella laadukkaiden asuinympäristöjen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteista rakennesuunnitelmaan Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 11

12 123 RAKENNESUUNNITELMA 2040, EHDOTUKSEN KÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen ja seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Ehdotus Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaksi 2040 ja sen toteuttamisohjelmaksi on valmistunut. Rakennesuunnitelma on kuntien yhteinen ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kaupunkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Suunnitelma vahvistaa rakennesuunnitelman 2030 tavoitteiden vaikutuksia. Suunnitelma pohjautuu arvioon, jonka mukaan kaupunkiseudulla on asukasta vuonna Kasvu ohjataan täydentämään nykyistä yhdyskuntarakennetta ja vahvistamaan joukkoliikenneväyliä, mikä mahdollistaa liikkumisen tapojen uudistamisen. Suunnitelmassa esitetään raideliikenteen seudullinen kokonaisuus ja joukkoliikennejärjestelmän kytkemä keskusverkko. Kasvuun varaudutaan asunnon rakentamisella. Asumisen monipuolisuuteen ja asuinympäristöjen laatuun kiinnitetään huomiota. Noin 70 prosenttia asunnoista sijoittuu alueille, jotka tukeutuvat raitiotiehen ja lähi- tai taajamajunaan. Loput sijoittuvat keskusten välisiin nauhoihin ja alueille, jonne on järjestettävissä hyvät joukkoliikennepalvelut. Kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon varaudutaan tasapainoisemmin. Seutukeskus sekä alue- ja lähipalvelukeskukset ovat elinvoimaisia asumisen, julkisten ja kaupallisten palveluiden keskittymiä. Ne kytketään toisiinsa hyvällä joukkoliikenteellä sekä korkeatasoisilla pyöräteillä. Keskukset itsessään ovat miellyttäviä oleskelun ja asioinnin ympäristöjä. Työpaikka-alueista esitetään elinkeinojen uudistumista ja työpaikkojen kasvua tukeva kokonaisratkaisu. Työpaikat osoitetaan keskuksiin, tietointensiivisiin osaamiskeskittymiin sekä muihin palvelujen ja teollisuuden alueisiin. Toteutusohjelma tarkentaa asuinalueiden, työpaikka-alueiden, palveluverkon ja liikennejärjestelmän ajoittamista eri vuosikymmeninä. Rakennesuunnitelman ja toteuttamisohjelman pohjalta valmistellaan kuntien ja valtion välinen MAL(PE)-aiesopimus 2016 alkavalle jaksolle. Kaavoitusjohtajien työryhmä esittää rakennesuunnitelman hyväksymistä kuntajohtajakokoukselle ja edelleen seutuhallitukselle. 12

13 Liitteet: - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 kartta - Rakennesuunnitelmaehdotus 2040 raportti Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää käsitellä rakennesuunnitelman 2040 ehdotuksen ja että hyväksymiskäsittely on kokouksessa Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi seutuhallitus päätti, että lähijunaliikenteen seisakkeet Hakkari, Amuri, Kalkku ja Sellu merkitään ennen vuotta 2040 toteutuviksi. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13

14 *** 124 KASVATUKSEN JA OPETUKSEN OSAAMISEN KEHITTÄMISTOIMINTOJEN SEUDULLINEN KO- KOAMINEN - SOPIMUS SEUDULLISESTA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN PALVELUSTA Kehittämispäällikkö Laine : Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelmassa on asetettu tavoitteeksi luoda seudullinen kasvatus- ja opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen ja johtamisen kokonaisuus (sis. varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen). Asiaan liittyen kuntayhtymän talousarviossa 2014 on asetettu tavoitteeksi kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminnan ja hanketoiminnan seudullinen kokoaminen. Tavoitteeseen liittyen Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat valmistelleet kasvatus- ja opetusalan henkilöstön osaamisen varmistamiseen liittyvän kokonaisuuden, missä osaamiseen vahvistamiseen liittyvät koulutus- ja materiaalipalveluja tuotetaan seudullisesti. Taustalla on erilaisten hankkeiden runsas määrä sekä niiden koordinoimattomuus, jolloin resursseja kuluu samojen kysymysten rinnakkaiseen ratkaisemiseen. Tavoitteena on hyödyntää koordinoidulla verkostoyhteistyöllä olemassa olevat resurssit entistä paremmin. Asian valmistelusta vastannut seutusivistystyöryhmä perustelee seudullisen toimintamallin tarjoavan mahdollisuuksia jatkossa myös laajempaan yhteistyöhön kehittämistoiminnoissa. Valmistelua on operatiivisesti toteuttanut Tampereen kaupunki. Esitettävän sopimuksen sisältönä on, että perustettava Tampereen kaupunkiseudun osaamisen kehittämispalvelu huolehtisi jatkossa kuntien opetusalan henkilöstön osaamisen strategisesta kehittämisestä. Palvelun kohderyhmiä ovat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstö. Toiminnan lähtökohtia ovat kustannustehokkuus, laatu, tasa-arvo sekä osaamisen hallinta ja ennakointi. Kehittämisen sisältöalueita on viisi (opetussuunnitelmatyön tuki, toimintaympäristön muutokset ja oppimisympäristöjen kehittäminen, oppilas- ja opiskelijahuollon kehittäminen, osaamisen ennakointi, hallinta ja johtaminen sekä opetusalan johtamiskoulutukset). Toimintamalli jättää mahdollisuuden reagoida myös mahdollisiin akuutteihin kehittämistarpeisiin. Lisäksi malliin on myöhemmin mahdollisesti liitettävissä mm. esimerkiksi seudullisia yksityisen päivähoidon kehittämis- ja valvontatoimintoja. Taustalla olevia tekijöitä hankkeelle ovat mm. Tampereen seudun Osaava -hankkeen puitteissa luodun toimintamallin vakinaistaminen hankerahoituksen loppuessa. Samassa yhteydessä tarjoutuu mahdollisuus koota yhteen useita kehittämistoimintoja ja pyrkiä näin karsimaan päällekkäistä toimintaa sekä tukemaan eri kehittämishankkeiden synergiaa. Toiminta on tarvelähtöistä suunnittelua ja palvelua, eli vastaa nii- 14

15 hin strategisiin teemoihin, joihin kuntien olisi joka tapauksessa reagoitava. Aloitusvuodeksi on määritelty alustavasti vuoden 2015 alku. Valmistelussa on sovittu edettävän siten, että kunnat ottavat 2015 ensimmäiset askeleet ja osoitettavat pienet rahoitusosuudet nykyisen OSAAVA - rahoituksen lisäksi. Esitetyssä yhteistyömallissa Tampereen kaupunki tuottaa toimintamallin vaatiman henkilöstöresurssin sekä toiminnan vaatimat hallintopalvelut. Palvelua hallinnoidaan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuotantoalueen organisaatiossa. Kunnat sitoutuisivat sopimuksen mukaisesti kuntakohtaiseen rahoitusosuuteen sekä mm. ohjaamaan palvelujen sisältöjä ja toteutustapoja vastaamaan omia tarpeitaan Toiminnan kustannukset ovat n euroa, josta henkilöstö- ja hallintokuluja on noin ja toimintakuluja Toimintakulut kohdistuvat prosesseihin jotka kuntien pitäisi tavalla tai toisella tuottaa joka tapauksessa. Henkilöstö- ja hallintokulut kohdistuvat täydentämään tai korvaamaan kuntien osaamisen kehittämisen suunnittelu-, järjestämis- ja hallinnointiresursseja. Budjetti ja tuotetut palvelut jyvitetään kunnille niiden alle 18 vuotiaan väestön mukaan. Toimintaan haetaan lisäksi kehittämistyötä tukevaa ulkopuolista rahoitusta (Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kehittämisrahoitukset), jonka jälkeen jäävä osuus jaetaan kuntien kesken. Vuonna 2015 kuntien maksama osuus on 23 % kokonaisbudjetista eli Ulkopuolinen rahoitus voi pienentää toteutuessaan kuntien osuuksia. Tampereen kaupunki laskuttaa toimintavuoden omarahoitusosuuden sopimuksessa mukana olevilta kunnilta. Ehdotus yhteistyömalliksi on käsitelty ja hyväksytty yksimielisesti seutusivistyksen kokouksessa Tampereen kaupungin suunnitelmissa on koota lisäksi v alusta lähtien toimiva strateginen koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkosto, jonka keskeisinä tehtävinä nähdään kaupungin koulutuksen ja korkeakoulujen välisen yhteistyön ja tutkimustoiminnan koordinointi, koulutusosaamisen viennin koordinointi ja edistäminen korkeakoulujen kumppanina sekä edellä mainittuihin teemoihin liittyvien laajojen hankkeiden koordinointi. Opetusalan seudullinen osaamisen kehittämispalvelu on tärkeä osa tätä verkostoa, sillä niin tutkimusyhteistyö kuin koulutusosaamisen vienti edellyttävät suunnitelmallista ja tarvelähtöistä osaamisen kehittämistä koko opetushenkilöstössä. Vuoden 2014 loppuun mennessä selvitetään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien halukkuus osallistua edellä kuvattuun koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoon. 15

16 Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - sopimus seudullisesta osaamisen kehittämisen palvelusta Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä sopimuksen ja lähettää sopimuksen jäsenkunnille hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16

17 125 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Maan hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 sekä vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Tavoitteena on luoda riittävät voimavarat omaavia kokonaisuuksia, joiden toiminta olisi itsekannattavaa. Asia on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa. Ympäristöministeriö on arvioinut, että rakennusvalvonnan minimikoon tulee olla 10 asiantuntijaa ja sen itsekannattavuus edellyttää asukasta yhtä tarkastajaa kohden. Maksujen tason tulee kattaa jatkossa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Valtakunnallisina hyötyinä suuremmista yksiköistä on arvioitu olevan - riittävän perusosaamisen ja erikoisosaamisen turvaaminen - päällekkäisten toimintojen karsiminen - palveluprosessin parantaminen käytäntöjä ja sähköisiä järjestelmiä yhtenäistämällä - kansalaisten, rakentajien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhdenvertaisuuden parantaminen Uudistus on hallituksen aikataulun mukaan tarkoitus toimeenpanna vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Uudistus edellyttää muutoksia nykyiseen kuntalakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriö on asettanut maaliskuussa työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista sekä selvittämään niiden vaikutuksia kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista on valmistumassa ministeriössä. Rakennusvalvontayhteistyö on lisääntynyt Tampereen kaupunkiseudulla yksittäisin toimenpitein ja seudullisen työryhmän toiminnan kautta. Sen syventämistä on pohdittu mm. osana seutukaupungin mallia. Tällöin on todettu mm., että kaupunkiseudun kunnille rakennusvalvontapalvelu on tärkeä viranomainen elinvoiman ylläpitämisessä. Kuntalaiset ja elinkeinoelämä arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua lupaasioiden hoitamisessa. Keskustelu rakennusvalvonnan kokoamisesta suurempiin yksiköihin on tarkoituksenmukaista käynnistetään, kun asiaa koskeva lainsäädäntö etenee. Muutoksia ennakoiden rakennusvalvonnan työryhmä on valmistellut esitykset yhteistyön tiivistämisestä, toteutustavasta ja resurssoinnista seuraavissa asioissa: 17

18 - sähköisen lupapalvelun käyttöönotto - rakennusjärjestysten yhtenäistäminen - palveluprosessien parantaminen - palvelutaksat Työryhmä ehdottaa seuraavaa etenemistä: a. Sähköiset palvelut toteutetaan aluksi Lupapiste.fi palvelun kautta. Palvelun käyttöönottavat Tampereen kaupunki ja mahdolliset kehyskunnat toimivat ensivaiheen uudistajina Työryhmä valmistelee kuntakokemusten perusteella esityksen sähköisten palvelujen kehittämisestä. Sähköisten palvelujen käyttöönotto edellyttää kunnilta resursointia. b. Rakennusjärjestysten osalta työryhmä kartoittaa omana työnä kuntien rakennusjärjestyksistä yhtenäistettävät asiat 2015 ja valmistelee sen pohjalta esityksen yhtenäistämisen käynnistämiseksi. c. Palvelutaksojen osalta esitetään, että työryhmä käynnistää omana työnä 2015 kuntien välisen lupataksojen vertailun ja valmistelee esityksen taksojen yhtenäistämiseksi. d. Palveluprosessien parantamiseksi työryhmä esittää nykyprosessien laadun arviointia ja esitystä parhaista käytännöistä 2015 aikana. Työssä huomioidaan lähiaikoina valmistuva ympäristöministeriön selvitys. Rakennusvalvonnan rakenteellisten toimenpiteiden osalta asian jatkokäsittely kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa tehdään, kun ympäristöministeriön selvitys ja poliittiset linjaukset valmistuvat. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Asia jätettiin pöydälle seutuhallituksen kokouksessa Liite: - RAVA-kehittämisen eteneminen Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä työryhmän esityksen rakennusvalvontayhteistyön syventämisestä, 18

19 että kunnat pyrkivät ottamaan käyttöönsä Lupapiste.fi-palvelun vuoden 2015 aikana ja että mahdollisiin rakenteellisiin uudistuksiin palataan, kun lainsäädäntö etenee. Päätös. Marjo Mäkinen-Aakula esitti keskustelun aikana, että selostustekstissä mainittuja kohtia b ja c ei oteta tässä vaiheessa mukaan selvitykseen. Puheenjohtaja totesi keskustelun päätyttyä, että Marjo Mäkinen- Aakulan tekemää muutosesitystä ei ole kannatettu, joten se raukeaa. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. RAVA-työryhmä seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 19

20 126 RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 30.9.: Seutuhallitus on nimennyt seutuyhteistyön asiantuntijatyöryhmät ajalle kokouksessaan Päätöksen mukaan päätyöryhmät voivat tehdä esityksiä asetettavista alatyöryhmistä. Alatyöryhmät hyväksyttiin seutuhallituksessa Infrapalvelujen alatyöryhmiksi on asetettu yhdyskuntateknisten palvelujen työryhmä ja tilapalvelujen työryhmä. Rakennusvalvonnan työryhmä on toiminut aktiivisesti aiemmin mutta nimettiin 2013 jatkamaan vain verkostona. Nyt on tarve nimetä rakennusvalvonnan seudullinen alatyöryhmä, sillä hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 ja vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Seudun rakennusvalvontayhteistyön tehtäväksi on asetettu rakennusvalvonnan yhtenäisten käytäntöjen edistäminen. Se käsittää toimenpiteinä seudullisen rakennusjärjestyksen esiselvityksen, lupataksojen yhtenäistämisen esiselvityksen sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Näiden lisäksi on tavoitteena sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä edistäminen kaikissa kunnissa. Rakennusvalvonnan alatyöryhmään esitetään nimettäväksi: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Asioiden valmistelusta yhteistyössä puheenjohtajan kanssa ja työryhmän sihteerin tehtävistä työryhmälle vastaa infrapalveluiden kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Asia jätettiin pöydälle seutuhallituksen kokouksessa

21 Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää asettaa rakennusvalvonnan alatyöryhmän seuraavasti: Jäsenet: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Alatyöryhmän tehtävänä on rakennusvalvonnan seudullisten käytäntöjen edistäminen käsittäen esiselvitysten laadinnan seudullisen rakennusjärjestyksen muodostamisesta ja lupataksojen yhtenäistämisestä sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Lisäksi alatyöryhmän tehtävänä on edistää sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä kunnissa. että alatyöryhmä noudattaa soveltuvin osin seutuhallituksen päätyöryhmille hyväksymää työjärjestystä ja että alatyöryhmä vastaa toiminnastaan infrapalvelujen päätyöryhmälle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Työryhmään nimetyt seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 21

22 127 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA Seutujohtaja Nurminen Seutuyhteistyön vuosisuunnittelua ohjaavat seutustrategia, rakennesuunnitelma ja MAL-aiesopimus. Strategian tuki on viime vuosina ohentunut, ja strategian uudistamisen tarpeesta on tarve keskustella. Kaupunkiseudun kunnat tunnustelivat seutuyhteistyön syventämistä seutukaupunkiselvityksessä Päätökset toteuttamisesta siirtyivät eteenpäin. Kuntien toimintaympäristössä on viimeaikoina vahvistunut talouden hallinnan haasteet sekä valmistautuminen sote-uudistukseen. Vuonna 2014 seutuyhteistyö on painottunut rakennesuunnitelman uudistamiseen ja siihen liittyvään liikennejärjestämätyöhön. Palveluyhteistyössä on edistetty kuntalaispalvelujen avautumista yli kuntarajojen (päivähoito ja terveyspalvelut). Uutta palveluvisiota on työstetty sotepalveluissa. Koulutusyhteistyössä on panostettu seudullisen opetussuunnitelmatyöhön, opetuksen kehittämiskeskuksen perustamiseen sekä alkavasti lukiokoulutuksen yhteistyön syventämiseen. Infrapalveluissa on käynnistetty mm. kunnallisteknisten palvelujen tuotteistusta. Myös seudullinen vesihuoltoyhteistyön odotetaan jälleen etenevän. Yhteistoiminta on toteutettu kuntayhtymän hieman pienenneillä voimavaroilla. Vuoden 2015 toimintaa on suunniteltu kuluvan vuoden jatkumona. Vahvana painopisteenä on maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelua. Siinä vuonna 2015 on ajankohtaista rakennesuunnitelman 2040 jalkauttaminen, MAL-hankkeiden toteutus ja MAL-sopimusmenettelyn ylläpito. Myös edunvalvontatoimiin mm. uuteen liikennepoliittiseen selontekoon tulee panostaa. Seudullisesti kiinnostavia teemoja ovat lentokenttäkonseptin jatkovalmistelu sekä seuturaitiotien suunnittelun eteneminen. Myös HHT-vyöhykkeen kehitys vaikuttaa kaupunkiseudun maankäytön suunnitelmiin. Yhteistyössä tulee edelleen huomioida myös maakuntakaavoitustyön tukeminen. Palveluyhteistyöhön (kuntalaispalvelut ja tukipalvelut) on mahdollista osoittaa 2015 ajankäyttöä kuntien tarpeiden mukaan. Palveluyhteistyöltä odotetaan ennen kaikkea taloudellisia vaikutuksia. Kuntayhtymän perussäännön mukaan jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Seuraavan kalenterivuoden alustava talousarvio ja suunnitelma on toimitettava jäsenkunnille 30.9 mennessä. 22

23 Seutuyksikön talousarvioraami vuodelle 2015 on laadittu entisen suuruiselle jäsenkuntien maksuosuudelle ja kokonaiskulujen loppusumman nolla kasvulle. Tämä merkitsee, että ns. sitomaton toimintaraha, jolla on voitu toteuttaa seutuyhteistyön toimenpiteitä, vähenee entisestään. Talousraami SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 90800, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 54000, , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Jäsenkuntien maksuosuudet : TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,6 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,1 Tampere , ,1 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 S Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen lähettämästä talousarvioraamista ja vuoden 2015 toiminnan painopisteistä ovat lausunnon antaneet Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Kuntien lausuntojen jälkeen seutuyksikön talousarvioesitys on valmisteltu siten, että se merkitsee yhden prosenttiyksikön ( euron) vähennystä kokonaismenoissa ja kuntien maksuosuuksissa. Koska käyttömenoissa toteutuu korotuksia vuoden 2015 aikana, niin tämä vähennys merkitsee kaikkiaan euron vähennystä sitomattomaan kehittämisrahaan, jota talousarvioon 2015 sisältyy euroa ( v. 2014). Sitomaton kehittämisraha on vuoden 2015 talousarviossa 0,57 23

24 euroa/asukas, kun tavoitteena on ollut säilyttää 1 euroa/asukas taso. Jäsenkuntien kokonaiskustannukset seutuyhteistyöstä ovat pysyneet vakaalla tasolla vaihdellen huippu vuoden 2008 tasosta 3,1 euroa/asukas vuoden 2015 talousarvioesityksen 2,8 euroa/asukas tasoon. Talousarvion laadinnassa on käytetty Tampereen kaupungin vuodelle 2015 antaman konserniohjeen mukaisia laskentaperusteita. Seutuyksikön talousarvioesitys vuodelle 2015 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut 90800, , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 54000, , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kaluston hankinta 6000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle 2015 TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 MAL-verkostolle on laadittu vuodelle 2015 jäsenalueiden ja muiden rahoittajien kokonaisrahoituksen mukaisesti talousarvio, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan euroa. Talousarvioesitys on laadittu samoin laskentaperustein kuin seutuyksikön talousarvioesitys. Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040, MAL-aiesopimuksesta sekä kuntien antamista lausunnoista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Seututyöryhmät ovat omalta osaltaan käsitelleet ja hyväksyneet vuoden 2015 tavoitteet. Tarkemmin tavoitteet on kuvattu liitteenä olevassa talousarviossa. 24

25 Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liitteet: - Talousarvio ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 sekä taloussuunnitelma Kuntien lausunnot talousarvioraamista Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä liitteen mukaisen kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2015, joka on tulojen ja menojen loppusumaltaan euroa, hyväksyä liitteen mukaiset toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015, hyväksyä liitteen mukaisen taloussuunnitelman , esittää talousarvion 2015, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ja taloussuunnitelman yhtymäkokoukselle hyväksyttäviksi ja että seutujohtaja voi hyväksyä sitomattoman kehittämisrahan euroa tarkemman kohdistamisen toiminnallisille tavoitteille. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 25

26 128 YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Perussopimuksen 4 :n 2. ja 3. kohdan mukaan yhtymäkokous hyväksyy kuntalain säädösten mukaisesti kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion sekä sen yhteydessä taloussuunnitelman, päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä, tuloksesta, toimintakertomuksesta, vastuuvapauden myöntämisestä ja tarkastuslautakunnan ehdottamista toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Perussopimuksen 6 :n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että yhtymäkokous kutsutaan koolle klo ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 26

27 129 VUODEN 2015 KOKOUSAIKATAULU Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallituksen kokoukset vuonna 2014 järjestetään keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Päivämäärät ovat seuraavat: 28.1., 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , ja Osana valmistelua pidettävien ns. puheenjohtajiston listapalaverien ajankohdat sovitaan erikseen. Kokouksen esityslista toimitetaan sähköpostilla jäsenille viikkoa ennen kokousta. Kokouksen liitemateriaalit ovat sähköisesti jäsenten noudettavissa kuntayhtymän www-sivuilta samoin viikkoa ennen kokousta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä vuoden 2015 kokousaikataulun, että esityslista toimitetaan jäsenille sähköpostilla viikkoa ennen kokousta ja että kokouksen liitemateriaalit ovat noudettavissa kuntayhtymän wwwsivuilta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 27

28 130 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 28

29 131 SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Alla esitetyt aiheet varmistuvat lähempänä kokousta ARA-tuotanto vuoteen Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 käsittely - Kasvatuksen ja opetuksen kehittäminen - Rakennusvalvonnan kehittäminen - Talousarvioehdotuksen 2014 hyväksyminen - Yhtymäkokouksen koolle kutsuminen. - Vuoden 2015 kokousaikataulu (tiistai) Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto klo alkaen. Yhteiskuljetus klo Vesihuoltoyhteistyön jatkaminen - Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 hyväksyminen Vuoden 2015 kokoukset 28.1., - Seutuhallitustyöskentelyn itsearvionti - Seudullinen elinkeinoyhteistyö, Tredean ajankohtaiset asiat 18.2., 25.3., 29.4., 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., , ja

30 132 MUUT ASIAT Ei ollut. 30

31 133 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Rissanen päätti kokouksen klo