TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 9/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani tilalla: Tuuli Paunonen Viitasaari Olli Kurunmäki Kimmo Koivunen Pauliina seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS seutuassistentti, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen 1. vpj., Lempäälä seutusuunnittelupäällikkö, TKS johtava viestintäkonsultti, Mainoskenttä Oy Helena Rissanen puheenjohtaja Tuuli Paunonen sihteeri 1/35

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2014 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. Mikko Aaltonen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2014 Todistaa Juhani Pohjonen 2/35

3 Käsiteltävät asiat: 102 KOKOUKSEN AVAUS KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN SEUTUVIESTINNÄN SEURANTAKARTOITUS JA TOIMENPIDESUOSITUKSET KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 35 3/35

4 102 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen Päätös. Varapuheenjohtaja Rissanen avasi kokouksen klo

5 103 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5

6 104 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Mikko Aaltonen. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6

7 105 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat: - Kuntien talousarvionäkymät - Tampereen tapaaminen ministeri Rädyn kanssa , keskustelua sote-uudistuksesta Seutuyksikkö: Ennakkotiedot syyskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammisyys Muutos%, tammi-syys Väkiluku, Syyskuu työttömyys % Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,2 % ,3 11,8 Lempäälä ,5 % ,1 10,9 Nokia ,3 % ,2 14,6 Orivesi ,4 % ,1 13,6 Pirkkala ,1 % ,9 10,5 Tampere ,9 % ,2 16,7 Vesilahti ,2 % ,5 10,2 Ylöjärvi ,2 % ,7 12,0 Kaupunkiseutu ,8 % ,4 14,9 Kehyskunnat ,7 % ,6 12,2 Pirkanmaa ,5 % ,9 14,5 Suomi ,3 % ,0 12,5 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus - Toisen asteen koulutuksen rakenneuudistus - Seutufoorumi SH ja KJK illanvietto Muistiot ja kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja MASTO INFRA Elina Sirén saapui kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 7

8 merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 8

9 106 RAKENNESUUNNITELMAN 2040 LUONNOS, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Rakennesuunnitelman 2040 vaikutukset on arvioitu kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen arviointi tehtiin rakennesuunnitelman vaihtoehtovaiheessa ja toisen kerran vaikutuksia arvioitiin luonnoksen ja siinä esitetyn mitoituksen pohjalta. Molemmat vaikutusten arvioinnit tekivät Ramboll (ent. Pöyry) ja Trafix. Vaikutusten arviointia täydennettiin myöhemmin seutuhallituksen tekemien luonnosta koskevien muutosten osalta. Keskeisin muutos tämän jälkeen oli Lentolan määrittäminen aluekeskukseksi. Luonnoksen ratkaisujen vaikutuksia arvioitiin laajoista näkökulmista. Yleispiirteiset vaikutukset voidaan tiivistää seuraavasti: Kaupunkiseudun imago ja omaleimaisuus, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Rasu edistää laadullisia kilpailutekijöitä, joiden merkitys kasvaa kansalaisten ja yritysten valinnoissa. Seutu kehittyy sisäiseen rakenteeseen ja vahvuuksiin tukeutuen tasapainoisena kokonaisuutena, samalla HHT-käytävää tukien ja sitä hyödyntäen. Lähellä toisiaan sijaitsevilla keskuksilla tulee olla toisiaan täydentävät roolit. Raitiotie ja lähijuna vahvistavat imagoa, lisäävät maankäytön kehityksen volyymia ja keräävät asemanseuduille ja ratikan varrelle työvoimavaltaista yritystoimintaa palveluineen ja asuntoineen. Keskusten kehittämiselle tulee positiivinen sykäys, mutta niiden väestölisäys tuo suuren haasteen maankäytölle ja kuntataloudelle. Monipuolinen asuntotarjonta ja sekoittunut yhdyskuntarakenne tuovat myönteisiä sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Aluekeskusten palvelutarjonta tukee asukkaiden yhtäläisiä palvelujen saannin mahdollisuuksia ydinrakenteessa. Palvelujen keskittäminen aluekeskuksiin voi vähentää reuna-alueiden palveluita. Vaikutukset kaupunkiseudun kilpailukykyyn ja elinkeinoihin Rakenteen tiivistäminen ja hyvät kulkuyhteydet seudulla luovat edellytyksiä seudulliselle työnjaolle ja keskusten erikoistumiselle. Rasu mahdollistaa innostavan ja kehittyvän toimintaympäristön eri alojen toimijoille ja tukee osaamiskeskittymiä. Aluekeskuksista tulee houkuttelevia paikkoja yrityksille, jotka hakevat ydinkeskustaa halvempia tiloja ja monipuolista asuin- ja palveluympäristöä. Paranevat yhteydet seudulle, seudulta ja seudun ohi palvelevat elinkeinoelämän täsmällisyystarpeita, parantavat seudun asemaa kv. ja kansallisessa kilpailussa sekä vahvistavat HHT-vyöhykkeestä 9

10 saatavia hyötyjä. Rasulla on vaikutusta valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuuteen. Energiatehokkuus sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Myönteiset ilmastovaikutukset saadaan aloittamalla rasun toteutus rakennetta eheyttävillä toimilla ja sovittamalla maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistoimet ajallisesti yhteen. Myös seudulla käytettävillä energialähteillä on suuri merkitys. Rasun mukainen yhdyskuntarakenne parantaa energiatehokkuutta ja minimoi kasvihuonekaasupäästöjä. Laadukkaan joukkoliikenteen piiriin sijoittuvan väestön osuus kasvaa ja autoriippuvuus vähenee. Uusia alueita avataan rajoitetusti, mutta ne tulee kytkeä heti avattaessa joukkoliikenteeseen. Osa uusista alueista levittää yhdyskuntarakennetta, mikä pitää ottaa huomioon toteutuksen vaiheistuksessa ja resurssien jaossa. Luontoon ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset Luonnoksen ratkaisuilla sekä maisema-alueilla ei ole merkittäviltä osin keskenään ristiriitaisia tavoitteita, lukuun ottamatta suunnittelualueen reuna-alueita, joihin sijoittuu arvokkaita maisemaalueita, ja alueita, joille sijoittuu arvokkaita kallioalueita. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on esitetty niin, että seudun sisäinen viherverkko voi säilyä ja edelleen voimistua. Viheryhteydet lisäävät keskusten vetovoimaa. Nykyistä rakennetta hyödyntävä ja tiivistävä rakenne säästää laajoja yhtenäisiä luontoalueita. Rasu selkeyttää urbaanin kaupunkialueen ja maaseudun eroja, mikä korostaa maisemakokonaisuuksien merkitystä myönteisellä tavalla. Seudulle ominaisia maisemia ja kulttuuripiirteitä voidaan korostaa vetovoimatekijöinä ja identiteetin luojina. Liikenteelliset vaikutukset Rasun liikenteellisiä vaikutuksia on tutkittu uuden TALLI liikennemallin avulla. Rasua on verrattu vertailuvaihtoehtoon VE 0+, joka perustuu raitiotien yleissuunnitelman mukaiseen bussijärjestelmään. Siinä nykyisentyyppistä bussitarjontaa on kasvatettu maankäytön kehittymisen suhteen. Seudulla arkipäivisin tehtävien matkojen määrä lisääntyy nykyisestä 1,1 milj. matkasta lähes 1,4 milj. matkaan vuoteen Vertailuvaihtoehdossa kulkutapajakauma säilyy nykyisen kaltaisena ja kaikkien kulkutapojen matkamäärät kasvavat tasaisesti % nykyisestä. Rakennesuunnitelmassa tehdään joukkoliikennematkaa päivässä nykyistä enemmän eli matkamäärä lisääntyy 41 %, 10

11 joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa nykyisestä 1,7 %- yksikköä, henkilöautoilun kulkutapaosuus pienenee nykyisestä 1,1 %-yksikköä, henkilöautomatkojen määrä lisääntyy nykyisestä 21,9 % eli selvästi vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa (+26,6 %) ja päivittäin tehdään automatkaa vähemmän kuin vertailuvaihtoehdossa, vertailuvaihtoehtoa vähäisemmät henkilöautomatkat näkyvät positiivisesti CO2-päästöissä ja onnettomuusmäärissä, liikenteen aiheuttamat yhteiskuntataloudelliset vuosikustannukset (aika, km, CO2, henkilövahinko-onnettomuudet) ovat 31 milj. pienemmät kuin vertailuvaihtoehdossa. Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia hyötyjä aiheutuu: kilpailukyvyn tuomasta työllisyyskehityksestä ja verotuloista, yhdyskuntarakenteen täydentymisestä (mm. maan arvon nousu kaavoituksella, rakennetun infrastruktuurin parempi käyttöaste ja uusinvestointien minimointi, rakentamisen työllisyysvaikutukset), autoriippuvaisuuden vähenemisestä, palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuden paranemisesta sekä matkaketjujen sujuvuudesta (liikkumisen aikakustannusten väheneminen), palveluverkon vahvistumisesta ja selkeytymisestä: julkisten ja kaupallisten palvelujen keskittyminen monipuolisiin keskuksiin vähentää uusien palveluinvestointien tarvetta, palvelujen taloudellinen järjestämismahdollisuus paranee yksikkökoon kasvaessa. Kustannuksia aiheutuu: uusien rakentamisalueiden käyttöönotosta, ml. palvelujen rakentaminen ja järjestäminen, viherrakentaminen, liikenneinvestoinneista: lähijunien lisäraiteet ja asemat, ratikkainfra, joukkoliikennekadut, valtateiden rakennushankkeet (lisäkaistat, eritasoliittymät jne.), uudet tie- ja katuyhteydet, palvelujen sekä vesi- ja liikenneinfran käyttö- ja ylläpitokustannuksista. merkittävä osa kustannuksista muodostuu suurista liikenteen hankkeista, joita on aiemminkin esitelty erillisellä liitteellä Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Liitteet: - Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, vaikutusten arviointi - Rakennesuunnitelman 2040 luonnos, kartta 11

12 - Kaupunkiseudun liikennehankkeet Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää hyväksyä rakennesuunnitelmaluonnoksen vaikutusten arviointiraportin. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 12

13 107 RAKENNESUUNNITELMA 2040, TOTEUTUSOHJELMAN LAATIMINEN Seutusuunnittelupäällikkö Kurunmäki Rakennesuunnitelman 2040 ehdotusvaiheen keskeisenä osana on toteutusohjelman laatiminen. Ohjelma laaditaan seudullisesti tarkoituksenmukaisella tarkkuudella sisältäen asuinalueisiin ja asuntotuotantoon, työpaikka-alueisiin, liikenneinvestointeihin sekä palveluverkkoon liittyvät ja keskenään yhteen sovitetut tiedot. Toteuttaminen ohjelmoidaan jaksoille , ja Toteuttamisohjelma laaditaan asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisten ominaisuuksien mukaan tiiviistä ratikka-alueesta väljään pientaloalueeseen. Jaottelu tukee aitoa seudullista näkökulmaa kuntakohtaisen lähestymisen sijaan. Yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat osaltaan myös siihen, mihin aikajaksoihin alueiden toteuttaminen ajoittuu. Rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukaisesti pääpaino on olemassa olevaa rakennetta täydentävissä ja raideliikennettä tukevissa kohteissa. Toteutusohjelman työversio osoittaa, että raitiotierakenteella ja siihen kytkeytyvällä asuntotuotannolla on vahva rooli. Asuntojen hallintamuotoja tarkasteltaessa huomioidaan niin ikään yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet: mitä vahvempi keskusrakenne ja raideliikenne, sitä sekoittuneempi asuntotuotanto ja suurempi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotanto-osuus. Lähtökohtana on riittävä vuokra-asuntojen tarjonta hyviltä paikoilta. Asuntopoliittiset tavoitteet tarkistetaan toteuttamisohjelman laadinnan yhteydessä. Työpaikka-alueiden ohjelmoinnissa käydään läpi kuntien arviot työpaikka-alueiden toteutuksen ajoittumisesta ja keskustella miten arviot vastaavat kuntien yhteisiä tarpeita. Lisäksi varmistetaan, että työpaikkaalueiden yleispiirteinen profilointi vastaa tarkoitustaan. Liikenteen toteutusohjelma rakentuu joukkoliikennevälineen mukaisiin hankkeisiin ja kehitysvaiheisiin sekä tie- ja pyöräilyhankkeisiin. Toteutusohjelman työversiossa on hankkeiden aikataulun lisäksi esitetty arviot kustannuksista sekä vaikutusalueen asukas- ja työpaikkamääristä. Liikenteen ohjelmoinnissa huomioidaan rakennesuunnitelman linjaratkaisun mukainen painotus. Palveluverkkosuunnittelun osalta toteuttamisohjelman laadintaa ohjaavat palveluverkon seudulliset suunnitteluperiaatteet. Periaatteita on käsitelty seutuhallituksessa Rannesuunnitelman toteutusohjelman laadintaa varten on lisäksi tarkoituksenmukaista pyrkiä kuvaamaan karkealla tasolla väestön lisäyksen tuomat paineet palveluverkon kehittämiselle. Toteutusohjelmassa paneudutaan erityisesti jatkuvasti muutoksessa olevaan päiväkoti- ja kouluverkkoon, kuitenkin huomioi- 13

14 den myös toimipaikoiltaan stabiilimmat sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelujen osalta laskennalliset toteutustarpeet määrittää alueittainen väestönkasvu eri aikajaksoilla. Palvelutarpeen kasvu arvioidaan nojaten asuntotuotantoon eri alueilla. Toteutusohjelmaa kootaan seudun työryhmistä kootuissa pienryhmissä (asuminen, työpaikka-alueet, liikenne, palveluverkko). Jokaiseen ryhmään kutsutaan tarpeen mukaan muita asiantuntijoita, kuten kunnallistekniikasta, varmistamaan rakennesuunnitelman toteutuksen näkökulmasta vahva asiantuntemus. Seutuyksikön asiantuntijat vastaavat ryhmien työskentelyn valmistelusta. Pienryhmät valmistelevat alustavan toteutusohjelman syyskuun aikana, ja sen käsittely aloitetaan maankäyttötyöryhmässä lokakuussa, kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa marraskuussa. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki on kutsuttu kokoukseen. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää, että toteutusohjelman laadintaperiaatteet hyväksytään. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , Kimmo Kurunmäki poistui kokouksesta. 14

15 108 MAL-AIESOPIMUSMENETTELYN ARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely on uusi kansallinen sopimusinnovaatio, jonka tarkoituksena on tukea suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Tampereen kaupunkiseutu on ollut edelläkävijä sopimusmenettelyn kehittämisessä ja soveltamisessa. MAL-aiesopimuksen tehtävänä on tukea ja konkretisoida kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamista ja vahvistaa kuntien ja valtion sitoutumista toimenpiteisiin. Kaupunkiseudun MAL1 ja MAL2 aiesopimusten jatkeena on tarkoitus käynnistää MAL3 aiesopimuksen valmistelu Rakennesuunnitelman 2040 tultua hyväksytyksi. Kuluvana vuonna aiesopimusten yleistä vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita on arvioitu sekä valtion työryhmässä että kaupunkipolitiikkaa tukevassa kuntien ja valtion yhteisessä MAL-verkostossa. Seutusihteeri Pohjonen Tampereen kaupunkiseutu on isäntäorganisaatio kansalliselle MALverkostolle, joka kehittää maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhteistyössä jäsenseutujen ja muiden verkostoon kuuluvien organisaatioiden kanssa. Verkostossa vuonna 2014 toimivat 14 kaupunkia tai kaupunkiseutua, Liikenne- ja viestintäministeriö, Työvoima- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö sekä Valtiovarainministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Liikennevirasto sekä Suomen Kuntaliitto. Osana kaupunkipolitiikan viitekehystä MAL-verkosto on laatinut kesän 2014 aikana arviointitutkimuksen MAL-aiesopimusmentelystä. Korkeakouluharjoittelija Niina Ojaniemi kirjoittaa tutkimuksen tiivistelmässä: Kasvavien kaupunkiseutujen rooli kansainvälisinä ja kansallisina monipuolisen kehityksen ydinalueina on jatkuvasti vahvistunut. MAL aiesopimusmenettely on syntynyt vastaamaan kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen tarpeisiin ja sovittamaan yhteen maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuutta uudella, verkostomaisella otteella. Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun nykyisiin MAL(PE) -aiesopimuksiin perehtymällä sekä sopimusmenettelyn osapuolia haastattelemalla kartoittaa ja esittää keskeisimpiä seikkoja, jotka vaikuttavat aiesopimuksiin sitoutumiseen. Lisäksi selvityksessä käsitellään haastattelujen ja tausta-aineiston pohjalta noussutta tarvetta 15

16 tarkastella MAL(PE) menettelyn suhdetta lakisääteiseen kaavoitusjärjestelmään ja maankäytön suunnitteluun. Sitoutumisen taso aiesopimusmenettelyn prosessin, sisällön, sopimusmuodon ja yhteisen tahtotilan kautta tarkasteltuna herätti keskustelua. Tuloksena saatiin nostettua esiin monta keskeistä kehittämiskohtaa, mutta MAL -menettely keräsi myös paljon kiitosta kuntien ja valtion keskusteluyhteyden edistäjänä ja valtionhallinnon eri sektoreiden välisten toiminnallisten erojen kaventajana. Kaupunkiseuduilla menettely näyttäytyi seudulle tärkeiden hankkeiden vauhdittajana, sekä yhteisen tahtotilan ilmentäjänä seuduilla. Kehittämiskohteet luokiteltiin 5 teeman alle: keskustelujen ja vuorovaikutuksen kehittäminen, toimijoiden roolin selkeyttäminen, tavoitteiden ja sisällön tarkistaminen, seurannan kehittäminen ja lainvoimaisuuden pohtiminen. Keskeisimpiä havaintoja olivat toive sopimusmenettelyn jatkamisesta mutta samalla myös alueellisten erityispiirteiden paremmasta huomioimisesta, tavoitteiden ja sopimuskohteiden priorisoinnista ja konkretisoimisesta, asuntopoliittisen osuuden uudelleen suuntaamisesta sekä palvelujen ja elinkeinojen sijaintikysymysten ulottamisesta seuraaviin sopimuskierroksiin. Huomionarvoisena seikkana haastatteluista nousi myös enemmistön kielteinen suhtautuminen juridisen sitouttamisen keinoihin. Valtion työryhmä on arvioinut MAL-aiesopimusmenettelyä keväällä Arvioinnin taustalla on sopimusmenettelyn kehittäminen ja huomiointi tulevan hallitusohjelman valmistelussa. Seutuhallitus antoi väliraportista kommenttinsa. Keskeiset näkemykset olivat: - Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka on tärkeä väylä suoraan keskusteluyhteyteen keskeisten ministeriöiden kanssa kaupunkiseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämisessä - Sopimusmenettelyn onnistuminen edellyttää, että kaupunkiseuduilla on luotuna yhteinen pitkäntähtäimen visio ja strategia, joita sopimuksella voidaan lyhyellä aikavälillä konkretisoida ja saattaa seurattavaan muotoon. - Valtion vahvempi rooli sopimuksen toteuttamisessa koetaan kunnissa tarpeellisena. - MAL-aiesopimus ja Kasvu-sopimus kohdistuvat samalle kuntajoukolle. Kahden erillisen sopimuksen kautta tapahtuva ohjaus on sisältänyt päällekkäisyyttä M ja L-teemojen osalta. - Jos kaupunkiseutujen sopimuspolitiikka nähdään tarpeelliseksi koota yhteen sopimukseen, olisi uudessa sopimuksessa hyvä näkyä 16

17 suurten kaupunkiseutujen ominaispiirteet, kuten tarve yhdyskuntarakenteen kehittämiseen, muiden kilpailukykyelementtien ohella. - Lisäksi kiinnitettiin huomioita, että MAL-aiesopimusmenettelyn tulee jatkossakin koskea vain suuria kaupunkiseutuja. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - MAL(PE) aiesopimusten sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, selvitysraportti syyskuu PP- esitys: MAL(PE) aiesopimusten sitoutumiseen vaikuttavat tekijät Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää, merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi Atanas Aleksovski poistui kokouksesta. 17

18 109 RAKENNUSVALVONNAN SEUDULLINEN KEHITTÄMINEN Seutujohtaja Nurminen Maan hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 sekä vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Tavoitteena on luoda riittävät voimavarat omaavia kokonaisuuksia, joiden toiminta olisi itsekannattavaa. Asia on huomioitu myös maankäyttö- ja rakennuslain arvioinnissa. Ympäristöministeriö on arvioinut, että rakennusvalvonnan minimikoon tulee olla 10 asiantuntijaa ja sen itsekannattavuus edellyttää asukasta yhtä tarkastajaa kohden. Maksujen tason tulee kattaa jatkossa tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä aiheutuvat kulut täysimääräisesti. Valtakunnallisina hyötyinä suuremmista yksiköistä on arvioitu olevan - riittävän perusosaamisen ja erikoisosaamisen turvaaminen - päällekkäisten toimintojen karsiminen - palveluprosessin parantaminen käytäntöjä ja sähköisiä järjestelmiä yhtenäistämällä - kansalaisten, rakentajien ja elinkeinoelämän toimijoiden yhdenvertaisuuden parantaminen Uudistus on hallituksen aikataulun mukaan tarkoitus toimeenpanna vuoden 2016 aikana siten, että yksiköt toimivat uusimuotoisesti vuoden 2017 alusta. Uudistus edellyttää muutoksia nykyiseen kuntalakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Ympäristöministeriö on asettanut maaliskuussa työryhmän valmistelemaan esitystä toiminta- ja organisointivaihtoehdoista sekä selvittämään niiden vaikutuksia kuntien muuhun toimintaan, muuhun viranomaisyhteistyöhön, kuntatalouteen sekä tarvittaviin resursseihin ja asiantuntemukseen. Esitys organisaatiovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista on valmistumassa ministeriössä. Rakennusvalvontayhteistyö on lisääntynyt Tampereen kaupunkiseudulla yksittäisin toimenpitein ja seudullisen työryhmän toiminnan kautta. Sen syventämistä on pohdittu mm. osana seutukaupungin mallia. Tällöin on todettu mm., että kaupunkiseudun kunnille rakennusvalvontapalvelu on tärkeä viranomainen elinvoiman ylläpitämisessä. Kuntalaiset ja elinkeinoelämä arvostavat nopeaa ja joustavaa palvelua lupaasioiden hoitamisessa. Keskustelu rakennusvalvonnan kokoamisesta suurempiin yksiköihin on tarkoituksenmukaista käynnistetään, kun asiaa koskeva lainsäädäntö etenee. Muutoksia ennakoiden rakennusvalvonnan työryhmä on val- 18

19 mistellut esitykset yhteistyön tiivistämisestä, toteutustavasta ja resurssoinnista seuraavissa asioissa: - sähköisen lupapalvelun käyttöönotto - rakennusjärjestysten yhtenäistäminen - palveluprosessien parantaminen - palvelutaksat Työryhmä ehdottaa seuraavaa etenemistä: a. Sähköiset palvelut toteutetaan aluksi Lupapiste.fi palvelun kautta. Palvelun käyttöönottavat Tampereen kaupunki ja mahdolliset kehyskunnat toimivat ensivaiheen uudistajina Työryhmä valmistelee kuntakokemusten perusteella 2015 esityksen sähköisten palvelujen kehittämisestä. Sähköisten palvelujen käyttöönotto edellyttää resursointia. b. Rakennusjärjestysten osalta työryhmä kartoittaa omana työnä kuntien rakennusjärjestyksistä yhtenäistettävät asiat 2015 ja valmistelee sen pohjalta esityksen seudullisen rakennusjärjestyksen laadinnasta. Laadinnan käynnistäminen edellyttää resursointia. c. Palvelutaksojen osalta esitetään, että työryhmä käynnistää omana työnä 2015 kuntien välisen lupataksojen vertailun ja valmistelee esityksen taksojen yhtenäistämiseksi. d. Palveluprosessien parantamiseksi työryhmä esittää nykyprosessien laadun arviointia ja esitystä parhaista käytännöistä 2015 aikana. Työssä huomioidaan lähiaikoina valmistuva ympäristöministeriön selvitys. Rakennusvalvonnan rakenteellisten toimenpiteiden osalta asian jatkokäsittely kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa tehdään, kun ympäristöministeriön selvitys ja poliittiset linjaukset valmistuvat. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - Etenemisen vaiheet Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä työryhmän esityksen rakennusvalvontayhteistyön syventämisestä, 19

20 että kunnat pyrkivät ottamaan käyttöönsä Lupapiste.fi-palvelun vuoden 2015 aikana ja että mahdollisiin rakenteellisiin uudistuksiin palataan, kun lainsäädäntö etenee. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Asia jätettiin pöydälle. RAVA-työryhmä seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 20

21 110 RAKENNUSVALVONNAN ALATYÖRYHMÄN ASETTAMINEN Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 30.9.: Seutuhallitus on nimennyt seutuyhteistyön asiantuntijatyöryhmät ajalle kokouksessaan Päätöksen mukaan päätyöryhmät voivat tehdä esityksiä asetettavista alatyöryhmistä. Alatyöryhmät hyväksyttiin seutuhallituksessa Infrapalvelujen alatyöryhmiksi on asetettu yhdyskuntateknisten palvelujen työryhmä ja tilapalvelujen työryhmä. Rakennusvalvonnan työryhmä on toiminut aktiivisesti aiemmin mutta nimettiin 2013 jatkamaan vain verkostona. Nyt on tarve nimetä rakennusvalvonnan seudullinen alatyöryhmä, sillä hallituksen rakenneuudistuspaketti marraskuulta 2013 ja vuoden 2015 kehysraami sisältävät kirjaukset kuntien rakennusvalvontapalvelujen kokoamisesta. Seudun rakennusvalvontayhteistyön tehtäväksi on asetettu rakennusvalvonnan yhtenäisten käytäntöjen edistäminen. Se käsittää toimenpiteinä seudullisen rakennusjärjestyksen esiselvityksen, lupataksojen yhtenäistämisen esiselvityksen sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Näiden lisäksi on tavoitteena sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä edistäminen kaikissa kunnissa. Rakennusvalvonnan alatyöryhmään esitetään nimettäväksi: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Asioiden valmistelusta yhteistyössä puheenjohtajan kanssa ja työryhmän sihteerin tehtävistä työryhmälle vastaa infrapalveluiden kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: 21

22 Seutuhallitus päättää asettaa rakennusvalvonnan alatyöryhmän seuraavasti: Jäsenet: Vainio Ulla-Kirsikka, rakennustarkastaja, Nokia, pj. Ruponen Juhani, rakennustarkastaja, Pirkkala Laitinen Pekka, johtava rakennustarkastaja, Kangasala Muttonen-Mattila Eija, rakennustarkastaja, Tampere Willberg Harri, ympäristönsuojelupäällikkö, Tampere Mäki Petri, rakennustarkastaja, Ylöjärvi Hämäläinen Risto, rakennustarkastaja, Lempäälä Viskari Arto, rakennustarkastaja, Orivesi Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja, Vesilahti Alatyöryhmän tehtävänä on rakennusvalvonnan seudullisten käytäntöjen edistäminen käsittäen esiselvitysten laadinnan seudullisen rakennusjärjestyksen muodostamisesta ja lupataksojen yhtenäistämisestä sekä palveluprosessin laadun arvioinnin. Lisäksi alatyöryhmän tehtävänä on edistää sähköisen Lupapiste- palvelun käyttöä kunnissa. että alatyöryhmä noudattaa soveltuvin osin seutuhallituksen päätyöryhmille hyväksymää työjärjestystä ja että alatyöryhmä vastaa toiminnastaan infrapalvelujen päätyöryhmälle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Asia jätettiin pöydälle. Työryhmään nimetyt seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 22

23 111 SEUTUVIESTINNÄN SEURANTAKARTOITUS JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on hyväksynyt seutuviestinnän hyvän käytännön ohjeet ja lähettänyt ne kuntiin noudatettaviksi. Ohjeiden tarkoituksena on edistää aktiivista seutuviestintää kunnissa sekä selkiyttää viestintään liittyvää työnjakoa kuntien ja seututoimiston välillä. Seutuviestinnän toteutumista seurataan aika ajoin. Seutuhallitus on viimeksi kokouksessaan käsitellyt seutuviestinnän nykytilaa ja kehittämistoimenpiteitä. Päätöksessä hyväksyttiin seuraavat toimenpiteet seutuviestinnän kehittämiseksi: 1) Seutuhallituksen esityslistan päätösasiat lähetetään sähköpostilla tiedoksi kaikille valtuutetuille. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö. Toteutunut. 2) Seutuhallituksen esityslista tai pöytäkirja käsitellään säännöllisesti kunnallishallituksissa. Toimenpiteestä vastaavat kunnallisjohtajat. Toteutunut. 3) Valtuustoissa esitellään kahdesti vuodessa seutuasioiden katsaus. Esittelyssä viitataan kunnan omaan strategiaan sekä seutustrategiaan. Toimenpiteestä vastaavat kunnallisjohtajat. Toteutunut vähintään kerran vuodessa. 4) Seutuhallinnon talousarvio ja tulevan vuoden hankkeet esitellään valtuustoinfoissa tammi-helmikuun aikana. Toimenpiteestä vastaavat seutuyksikkö ja kunnallisjohtajat yhdessä. Ei toteutunut. 5) Lautakuntien kokouksissa esitellään työryhmissä valmisteltavien seutuhankkeiden käsittelyvaiheita - työsuunnitelma, väliraportointi ja loppuraportointi. Toimenpiteestä vastaa toimialajohtajat. Toteutunut vaihtelevasti. Hankkeiden esittelyä varten toimialajohtajille valmistellaan diasarja. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö. Toteutunut. 6) Sähköistä seutukatsauksen jakelua laajennetaan kattamaan myös kuntien henkilöstö. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö ja viestintäverkosto. Toteutunut. 7) Seutuyhteistyön internet-sivuja kehitetään. Myös paikallislehtiin ollaan aktiivisesti yhteydessä seutuyhteistyön asioista. Toimenpiteestä vastaa seutuyksikkö ja viestintäverkosto. Toteutunut. 23

24 Viestintäverkosto päätti kokouksessaan toteuttaa seutuviestinnästä arvioivan seurantakartoituksen, jonka tuloksista on laadittu yhteenveto ja toimenpidesuositukset: 1. Seutuasioiden käsittely eri toimielimissä Hallituksissa ja johtoryhmissä seutuasioita käsitellään kattavasti ja systemaattisesti. Lautakunnissa on enemmän hajontaa. Toimielimen elimen esittelijän vastuu on merkittävä. Huomioitavaa on, että kaikki esittelijät eivät ole seututyöryhmien jäseniä. Valtuustoissa asioita käsitellään yleensä tiedoksi/ajankohtaista osassa. Valtuustojen kokouksissa on toiveiden mukaisesti käynyt seutuyksikön edustaja esittelemässä asioita. Toimenpidesuositukset: Parannetaan suoraa viestintää lautakuntien esittelijöille välineenä kokousilmoitus ja kokoustiedote. Sähköpostiin liitetään tulevan kokouksen päätösasioiden otsikot ja linkki extranetissä olevaan asialistaan. Vastuutetaan seututyöryhmien jäseniä huolehtimaan kokousilmoitusten ja kokoustiedotteiden jakelusta. Luodaan valtuutetuille selausoikeudet kuntayhtymän extranettiin työryhmien aineistoon, joka mahdollistaa valtuutettujen omaehtoisen asioihin perehtymisen. Varataan kuntien valtuustojen vuosikalenteriin seutuasioiden esittely. 2. Seutuasioihin liittyvä materiaali Materiaalia saadaan mm. suoraan seututoimistolta, seututyöryhmistä, kehyskunnilta ja Tampereen kaupungilta. Asioita valmistellaan usein yhteistyössä myös kehyskuntien kanssa. Kokoustiedotteet on koettu hyviksi, mutta ne ovat jälkikäteen tapahtuvaa viestintää. Toimenpidesuositus: Seututoimiston tuottamien materiaalien merkitys korostuu seutunäkökulman esiin tuomisessa. Vahvistetaan seututoimiston viestintää. Kiinnitetään huomiota ko. näkökulmaan selostusteksteissä/kuntiin toimitettavissa esityksissä 3. Seutuasioiden toimeenpano jäsenkunnissa Seutuasioiden täytäntöönpano jäsenkunnissa tapahtuu normaalina virkatyönä. Toteuttamisen seurantaan tulisi kiinnittää huomiota. 24

25 Toimenpidesuositus: Työryhmien kokousten alussa käsitellään edellisen kokouksen jälkeinen täytäntöönpano ja asioiden käsittely jäsenkunnissa. Toimintatapa on jo käytössä kuntajohtajakokouksessa. 4. Seutuyksikön www-sivujen kehittäminen Seutuasiat ovat pääsääntöisesti hyvin esillä jäsenkuntien www-sivuilla ja intranet-sivuilla. Yleisin menettely on linkki kuntayhtymän sivuille. Toimenpidesuositus: Kuntayhtymän www- ja extranet sivujen merkitys korostuu. Aineistot tulee sijoittaa helposti löydettävksi. Asia huomioidaan kuntayhtymän www-sivujen uudistamisessa syksyn 2014 aikana. Avataan myös kaikille valtuutetuille selausoikeudet kuntayhtymän extranetissä sijaitsevaan työryhmämateriaaliin omaehtoista perehtymistä varten 2015 alusta. 5. Seutufoorumi ja seutukatsaukset Seutufoorumi ja seutukatsaukset ovat tunnistetuimpia ja tavoittavampia seutuviestinnän muotoja. Seutufoorumit tulisi pitää kahdesti vuodessa jatkossakin. Seutukatsauksessa julkaistaan nyt neljä numeroa ja kesän seutupäivänumero. Toimenpidesuositus: Seutukatsausten määrää harkitaan lisättäväksi yhdellä-kahdella numerolla vuodessa resurssien puitteissa. 6. Henkilöstö ja kuntalaisviestintä Ylin johto, toimielimet, esimiehet ja seututyöryhmien jäsenet ovat hyvin perillä seutuasioista, mutta muulle henkilöstölle ja kuntalaisille ei ole muodostunut kovinkaan selkeää kokonaiskuvaa tavoitteista ja meneillään olevista hankkeista. Monelle seutuasiat ovat muuttuneet substanssiasioiksi, osaksi arkista toimintaa, eivätkä ne näy erityisinä seutuasioina. Moni kokee kuitenkin edelleen ne etäisiksi, monimutkaisiksi, työläiksi ja niistä on vaikea nähdä kunkin jäsenkunnan saama oma hyöty. Toimenpidesuositukset: Kuntien henkilöstöjulkaisuissa varataan seutuasioille oma palsta tai vaihtoehtoisesti esitellään seutuyhteistyön tuloksia kerran vuodessa. Kuntalaisviestinnän osalta sovitaan työnjako seutuyksikön ja kunnan kesken. 25

26 Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä toimenpidesuositukset Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat, viestintäverkosto seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , Olli Viitasaari poistui kokouksesta. 26

27 112 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Seutusihteeri Pohjonen Yhtymäkokouksen päätöksen mukaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuoden raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Toiminnan toteutuminen Toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2014 on asetettu yhteensä 23 kpl. Tavoitekohtainen raportointi on liitteessä. Tiivistelmä toiminnan toteutumisesta elokuun loppuun mennessä: Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa tyydyttävästi. (yht. 2 kpl) Jäsenkunnat ovat päättäneet valtuustoissaan , että kaupunkiseudun tulevaisuuden toimintamallin eurooppalainen seutukaupunki - jatkotoimenpiteet käynnistetään myöhemmin, kun sote-uudistuksen ratkaisut ovat selvillä. Maankäytön ja asumisen yhteistyö toteutuu vuodenloppuun mennessä hyvin. (yht. 5 kpl) Rakennesuunnitelman 2030 uudistaminen ja rakennesuunnitelman seuranta sekä MAL-aiesopimuksen seuranta ovat toteutumassa kokonaan. Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö ei ole toteutumassa asetetun tavoitteen laajuisesti. Liikennejärjestelmäyhteistyössä on onnistuttu hyvin. (yht. 5 kpl) Joukkoliikenteen kehittämisen kokonaisratkaisu valmistuu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä, lähijunaliikenteen seutulippukokeilu on vakiintunut ja neuvottelut järjestelmän laajentamisesta ovat käynnistyneet. Liikkumisen ohjauksen toimintamallin suunnittelu on vasta käynnistymässä ja käyttöönotto siirtyy vuodelle Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet ovat toteutumassa kokonaan tai pääosin vuoden loppuun mennessä. (yht. 7 kpl) Palveluverkon seudullisen suunnittelun pääperiaatteet valmistuvat rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle ei valmistu tavoitteen mukaisessa laajuudessa vuoden aikana. 27

28 Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutuvat pääosin vuoden loppuun mennessä. (yht. 4 kpl) Liikenneväylien ylläpidon tuotteistus valmistuu. Seudullisessa ilmastotyössä sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua ei ole käynnistetty. Talouden toteutuminen Tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl) Talousarvioraportissa seutuyksikön kokonaisuus näyttää ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 94 %:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 86,7 %:sti. Seutuhallitus ja yhtymäkokous hyväksyivät talousarvion yhteydessä periaatteen, että henkilökunnalle suositellaan 5 palkattoman vapaapäivän pitämistä vuoden 2014 aikana. Lähes kaikki (6/8) kuntayhtymän työntekijät ovat ottaneet palkatonta vapaata vähintään 5 arkipäivää. Tämä merkitsee, että palkoissa on kertynyt tavoitteen mukaisesti säästöä yhteensä 9300 euroa. Alitusta on kertynyt myös palvelujen ostoissa ja tarvikkeissa yms. käyttömenoissa, jotka osaltaan selittävät ylijäämän syntymisen. Talousarvion mukaisia hankkeita on käynnistetty alku syksystä, mutta tilinpäätökseen kertyy säästöä/ylijäämää ennusteen mukaan n euroa. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 87 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle 2014, mutta talouden voidaan ennustaa toteutuvan tasapainoisena. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Alla olevasta taulukosta käy ilmi kuntayhtymän talouden toteuma ja ennuste. Tehtäväkokonaisuuksittain jaoteltu toteuma ja ennuste on esitetty liitteessä. 28

29 Tuloslaskelma ja tilinpäätösennuste 2014 KY YHTEENSÄ ta/12 kk ennuste TA TOT TOT % Myyntitulot , ,55 99, ,00 Muut tuet ja avust , ,51 87, ,00 Tulot yht , ,06 98, ,00 Palkat ja palkkiot , ,48 109, ,00 Sivukulut 74070, ,51 105, ,36 Palvelujen ostot , ,59 66, ,00 Vuokrat 43200, ,73 111, ,00 Tarv., yms , ,49 64, ,00 Kaluston hankinta 6670, ,28 75,7 7578,42 Menot yht , ,08 86, ,78 +/- toimintakate , , ,22 muut rahoituskulut 0-569,50-569,50 +ylijäämä/-alijäämä , ,00 Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Liite: - tuloslaskelma ja toiminnallisten tavoitteiden raportointi Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 29

30 113 KUNTAYHTYMÄN HANKINTA- JA TILAUSVALTUUDET Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus on aikaisemmin kokouksessaan päättänyt kuntayhtymän hankinta- ja tilausvaltuudet siten, että seutujohtaja voi päättää euron hankinnoista ja tilauksista. Raja oli tuolloin hankintalain mukainen kansallinen kilpailutuskynnys. Samassa kokouksessa seutuhallitus päätti, että seutusihteeri voi päättää 2000 euron hankinnoista ja tilauksista. Hankinta- ja tilausvaltuuksista päätettäessä on harkittava seutuyksikön joustavan toiminnan edellytykset, lainsäädäntö julkisista hankinnoista, hyvät julkisen hallinnon käytännöt ja hankkeiden rahoittamiseen liittyvät erityispiirteet. Seutuyksikkö toimii itsenäisenä organisaationa tiloissa, joissa ei ole tarjolla keskitettyjä palveluja, joten joustava päivittäinen toiminta vaatii, että pieniä hankintoja ja tilaussopimuksia voi solmia sekä seutujohtaja että seutusihteeri. Hankintalaki muuttui jolloin kansallinen hankintakynnys nousi euroon. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on pidettävä hankintalain mukainen kilpailutus. Kuntayhtymässä kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintapäätöksen tekee seutuhallitus. Yli mutta alle euron hankinnoista on pyydettävä vähintään kaksi kirjallista tarjousta tai hankinnan kokonaisarvo ja laatu tulee muulla tavalla olla näytettävissä. Tarjouksia pyydettäessä ja käsiteltäessä noudatetaan hyvää julkista hallintotapaa. Hankintapäätöksen tekee seutujohtaja. Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen Alle euron tilaukset ja hankinnat voidaan tehdä suorahankintana ottaen huomioon, että hankinta on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta ja hyvää hallintotapaa. Hankinnan kokonaisarvo ja laatu tulee olla näytettävissä. Joissakin hankkeissa kaikki hankinnat ja tilaukset tulee kilpailuttaa hankkeeseen saadun ulkopuolisen rahoituksen ehtojen vuoksi. Hankekohtaisesti tulee varmistaa rahoittajan edustajien kanssa hankkeen hyvä menettelytapa koskien hankintoja. Hankkeen hankintoja koskeva menettelyohje kirjataan ohjausryhmän pöytäkirjaan. Jos hankkeella ei ole nimetty ohjausryhmää, niin menettelyohjeet vahvistaa seutujohtaja. 30

31 Kaikkien hankintojen tulee perustua kuntayhtymän vahvistettuun talousarvioon, tai seutuhallituksen on tehtävä niistä talousarvion muutosesitys yhtymäkokoukselle. Kuntayhtymän hallintosäännön 19 mukaan seutuhallitus päättää hankinta- ja tilausvaltuuksien periaatteet. Kuntajohtajakokous päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus: Seutuhallitus Seutuhallituksen puheenjohtaja Ikonen: Kuntajohtaja kokous päättää omalta osaltaan, että seutusihteeri voi tehdä enintään euron tilauksia ja hankintoja, että seutujohtaja voi tehdä enintään euron tilauksia ja hankintoja, että yli euron hankinnat ja tilaukset päättää seutuhallitus, että alle euron hankinnat ja tilaukset voidaan tehdä suorahankintana ottaen huomioon, että hankinta on tarpeellinen, noudatetaan taloudellisuuden periaatetta, hyvää hallintotapaa ja hankinnan kokonaisarvo ja laatu on näytettävissä, että hankekohtaiset hankintamenettelyohjeet kirjataan ohjusryhmän pöytäkirjaan tai ne vahvistaa seutujohtaja ja että hankintojen tulee perustua vahvistettuun talousarvioon, tai seutuhallituksen on tehtävä niistä talousarvion muutosesitys yhtymäkokoukselle. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 31

32 114 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 :n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 :n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 32

33 115 SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. Alla esitetyt aiheet varmistuvat lähempänä kokousta Vesihuoltoyhteistyön jatkaminen - Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 käsittely - Talousarvioehdotuksen 2014 käsittely - Seudullinen elinkeinoyhteistyö, Tredean ajankohtaiset asiat (tiistai) Seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen illanvietto klo alkaen Seutuhallitustyöskentelyn itsearvionti - Toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus - Talousarvion 2015 hyväksyminen - Rakennesuunnitelmaehdotuksen 2040 hyväksyminen 33

34 116 MUUT ASIAT Ei ollut. 34

35 117 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Rissanen päätti kokouksen klo