Työskentelyohjeet opettajalle

Transkriptio

1 Työskentelyhjeet pettajalle Skenaarivaihe Skenaarivaihe esitellään ppilaille kisakutsun avulla (ks. liitteet: kisakutsu). Kutsun n tarkitus mtivida ppilaita tulevaa timinnallista tutkimusvaihetta (tiednhankinta ja kilpailu) varten ja se vidaan asettaa ppilaille nähtäväksi j hyvissä ajin ennen varsinaisen kisapäivän alkamista. Oppilaiden ennakktietämyksiä lunnssa selviytymisen kannalta välttämättömistä asiista kartitetaan ennakkkysymysten avulla, jita ppilaat vivat phtia pienryhmissä. Mitä tietja ja taitja tarvitaan lunnssa selviytymiseen? Mitkä asiat vat selviytymisen kannalta välttämättömyyksiä? Kysymyksillä halutaan saada esille klme selviytymisen kannalta keskeistä tekijää: lämpö, ravint ja puhdas vesi. Oppilaat laativat pienryhmätyöskentelynä mind map:in, jnka tekemiseen vidaan käyttää seuraavia apukysymyksiä: Miksi tarvitsemme ravinta? Mistä saamme energiaa lunnssa? Miksi pitää pysyä lämpimänä? Miten visit pysyä lämpimänä lunnssa? Miksi ihminen tarvitsee puhdasta vettä? Mistä saat puhdasta vettä lunnssa? Alla n esimerkkikuva mind map:stä, jsta käyvät ilmi lunnssa selviytymisen edellytykset (ravint, lämpö ja puhdas vesi) ja miten edellytykset vat saavutettavissa karuissa lsuhteissa.

2 Tutkimusvaihe Oppilaat jaetaan ennen tutkimusvaiheen alittamista kisaryhmiin siten, että jkaisessa ryhmässä n vähintään neljä ppilasta. Jkainen ppilas kuuluu myös jhnkin asiantuntijaryhmään, jtka tutustuvat kkeellisen työskentelyn avulla kilpailussa tarvittaviin tietihin ja taitihin. Jkainen kisaryhmä kstuu siis ppilaista, jtka vat tteuttaneet man asiantuntijaryhmänsä kanssa erilaisen kkeen tai tehtävän. Kisaryhmä hyödyntää tulevissa tehtävissään eri asiantuntijaryhmien tietja ja taitja, jita ppilaat pettavat tinen tisilleen. Alla n esimerkkitaulukk siitä, mitä ppilaiden ryhmäjak tarkittaa. Asiantuntijaryhmä 1 Asiantuntijaryhmä 2 Asiantuntijaryhmä 3 Asiantuntijaryhmä 4 Kisaryhmä 1 Oppilas 1 Oppilas 2 Oppilas 3 Oppilas 4 Kisaryhmä 2 Oppilas 5 Oppilas 6 Oppilas 7 Oppilas 8 Kisaryhmä 3 Oppilas 9 Oppilas 10 Oppilas 11 Oppilas 12 Kisaryhmä 4 Oppilas 13 Oppilas 14 Oppilas 15 Oppilas 16 Kisaryhmistä siirrytään asiantuntijaryhmiin, jissa suritetaan seuraavat kkeet: 1. lämmön eristäminen, 2. tuli ja palaminen, 3. kalan preparinti ja 4. veden sudatus ja kartan tulkinta. Asiantuntijaryhmät laativat jkaisesta pisteestä psteriesityksen, jta hyödynnetään petuksessa. Työpiste 1 Tarvittavat materiaalit Tehtävä Timinta lukassa Phdittavia kysymyksiä Lämmön eristäminen vettä, keittpullja, lämpömittareita, alumiiniflita, turekelmua, villasukka, sukka Oppilaat tekevät kkeen, jnka avulla he tutkivat eri materiaalien eristyskykyä. Heidän tehtävänsä n selvittää, mitkä materiaalit estävät lämmön jhtumista, säteilemistä ja kulkeutumista ja miksi? Tehdään ke, jssa viiteen keittpulln kaadetaan sama määrä saman lämpöistä (lämmintä) vettä. Yksi keittpull suljetaan turekelmulla, yksi vurataan ympäriltä alumiiniflilla, yksi villasukalla, yksi sukalla ja yksi timii vertailuastiana. Veden lämpötilaa mitataan 15 minuutin kuluttua lämpömittarilla. Oppilaat mudstavat ryhmässä hypteesin siitä, millaisessa järjestyksessä veden lämpötilat vat 15 minuutin kuluttua. Millä eri tavin lämpöä vi siirtyä kappaleesta tiseen tai kappaleesta ympäristöön (vedestä dekantteriin, dekantterista ilmaan ja vedestä ilmaan)? Lämmön siirtymistavat vat jhtuminen, säteileminen ja kulkeutuminen. Miten lämpö siirtyy kkeen eri tilanteissa? Jhtumista tapahtuu, kun eri kappaleet vat ksketuksissa tisiinsa (esimerkiksi vesi ja keittpull, keittpull ja sukka). Alumiinifli heijastaa lämpösäteilyn takaisin, jllin lämpöä ei pääse siirtymään vedestä pis suraan säteilemällä (niihin suuntiin, jissa flita n). Muussa tapauksessa vesi säteilee lämpöä ilmaan. Turekelmu pulestaan estää keittpulln sisällä levaa lämmintä ilmaa pistumasta ja siten kuljettamasta lämpöä ympäristöön. Mikä kappale luvuttaa ja mikä vastaanttaa energiaa? Lämpöä siirtyy kuumemmasta kappaleesta kylmempään, kunnes lämpötilaert vat tasittuneet. Mitä tarkittaa lämpötasapain? Kaksi kappaletta n lämpötasapainssa, kun ne vat samassa lämpötilassa, eikä lämpöä siirry kappaleesta tiseen.

3 Lpuksi Mitä tarkittavat lämmöneristeet ja lämmönjhteet? Lämmöneriste n ainetta, jka jhtaa hunsti lämpöä. Esimerkiksi kaasut vat lämmöneristeitä. Lämmönjhde n ainetta, jka jhtaa hyvin lämpöä. Esimerkiksi metallit vat hyvä lämmönjhteita. Oppilaiden tulisi selittää tulkset kirjallisesti psterin mudssa ja selittää niissä, minkä vuksi vedet päätyivät tiettyyn lppulämpötilaan. Humataan, että tässä tilanteessa pelkästään lämmönjhteet ja eristeet eivät riitä selittämään keasetelmassa havaittua lämpötilajärjestystä. Työpiste 2 Tarvittavat materiaalit Tehtävä Timinta lukassa Tuli ja palaminen tulitikkuja, tuikku, lasipurkki, vetkaappi, patteri, teräsvillaa, rsivaaka, paperivuka, kaasupltin, klmijalka, verkk Oppilaat tutkivat palamista ja sen edellytyksiä hypteesien sekä kkeellisista töistä saatavien havaintjen kautta. Ke 1: Happi Oppilaat tekevät hypteesin siitä, mitä havaitaan, kun palava tuikku peitetään ylösalaisin käännetyllä lasipurkilla. Kkeen suritettuaan ppilaat tekevät jhtpäätökset havaintjen perusteella. Ke vidaan surittaa myös käyttämällä erikkisia lasipurkkeja. Phdittavia kysymyksiä: Mitä tapahtuu ja miksi? Palamiseen tarvittava happi lppuu käännetyn astian sisältä ja tuikku sammuu. Onk havaittavissa era, js tuikku peitetään islla tai pienellä lasipurkilla? Pienen lasipurkin alla tuikku sammuu npeammin, kska palamiseen tarvittava happi lppuu aikaisemmin. Ke 2: Lämpötila Laitetaan paperivuka verklle klmijalan päälle ja kaadetaan vukaan vähän vettä. Sytytetään kaasupltin palamaan ja keitetään vettä paperiastiassa. Oppilaat tekevät hypteesin siitä, mitä tapahtuu, kun kaasupltin viedään paperivuan alapulelle. Oppilaat tekevät jhtpäätökset havaintjen perusteella. Phdittavia kysymyksiä: Miten n mahdllista, että vettä vidaan keittää paperiastiassa? Miksi paperi ei syty palamaan? Paperin syttymispiste n krkeampi kuin veden kiehumispiste. Mikä palamisen edellytys ei tteutunut? Riittävä lämpötila. Vesi pysyy 100-asteisena ja jäähdyttää siten paperia. Mikä n paperin syttymispiste? yli 200 C Mikä n veden kiehumispiste? 100 C Ke 3: Materiaali Palaak metalli? Yhdistetään paristn navat teräsvillalla. Oppilaat tekevät hypteesin ennen teräsvillan sytyttämistä. Pltetaan teräsvillaa ja havainnidaan, mitä sille tapahtuu. Teräsvillalla ksketetaan myös vain tista paristn navista (plus- tai miinusnapaa). Phdittavia kysymyksiä: Mitä selittää patterin kuumentumisen, kun sen mlemmat navat kskevat teräsvillaa? Pariststa ja teräsvillasta mudstuva virtapiiri n kytketty iksulkuun. Sähkövirta kasvaa suureksi, kska sitä rajittaa vain paristn sisäinen resistanssi, mikäli ajatellaan, että teräsvillan resistanssi n hyvin pieni. Jännitelähteen eli paristn kemiallinen energia

4 Yhteenvet kkeista 1 3 muuttuu sähkövirran kuljettamaksi sähköenergiaksi ja edelleen lämpöenergiaksi, ja parist kuumenee. Missä vit ktna havaita samanlaisen ilmiön? Oiksulku vi syntyä sähkölaitteen rikkntuessa. Mitä tapahtuu, kun teräsvilla kskettaa vain tista paristn napaa? Miksi? Oiksulkua ei synny, kska virtapiiri ei le suljettu. Piirissä ei myöskään sillin kulje sähkövirtaa. Miksi teräsvillan massa kasvaa palamisen seurauksena? Palavaan aineeseen liittyy palamisen seurauksena happea, jten teräsvillan massa kasvaa. Mitä palaminen ikeastaan n? Palaminen n aineen reagimista hapen kanssa. Miksi tuli sammuu teräsvillasta itsestään? Palamiseen tarvittava aine lppuu. Miksi rautanaula ei syty palamaan liekehtien, vaikka se n samaa materiaalia kuin teräsvilla? Liekki liittyy npeaan palamiseen, ja teräsvilla palaa npeammin, kska sen rakenteesta jhtuen happea liittyy npeammin palavaan aineeseen. Oppilaat tekevät psterityyppisen yhteenvedn, jssa he listaavat palamisen edellytykset palklmin mutn ja miettivät, mitä n turvallinen tulenkäsittely ja minne avtulen saa tehdä maastssa. Apuna vi käyttää internetistä löytyviä sivustja, esimerkiksi: Mitä palaminen edellyttää? Palaminen edellyttää happea, riittävää lämpötilaa ja palavaa ainetta. Millaista n tulen turvallinen käsittely? Älä heitä sammuttamattmia tupakantumppeja maastn, älä jätä tulitikkuja ja sytyttimiä lasten ulttuville, avtulen lähettyvillä ei saa hsua, muista valva kynttilöitä, älä laita liian mntaa tuikkua vierekkäin ne saattavat rihahtaa, käytä palamattmia alustja. Minne saat sytyttää nutin? Harkitse tarkkaan, tarvitsetk avtulta. Avtulen tek maastn ja plttpuiden käyttäminen vaativat maanmistajan luvan, sillä ne eivät le jkamiehenikeuksia. Js käytät merkittyjä tulentekpaikkja, maanmistajan lupaa ei tarvita. Ensin n tettava selvää, nk alueelle annettu metsäpalvaritus, sillä tulentek n kielletty vimassa levan metsäpalvarituksen aikana. Myös kvan tuulen aikana tulentek n kielletty. Js judut sytyttämään nutin maastn, sytytä se mieluiten hiekka- tai sramaaphjaiselle alueelle, ja hulehdi, että sammutusvettä n lähettyvillä. Oppilaiden tekemä yhteenvet palamisesta.

5 Työpiste 3 Tarvittavat materiaalit Tehtävä Timinta lukassa Phdittavia kysymyksiä Kalan preparinti preparintialusta, -veitsi ja -sakset, preparintihjeet (ks. liitteet: preparintihje), pahvinen alusta, lankaa, nuppineulja, tussi Oppilaat tutustuvat kalaan ja sen hyödyntämiseen ravintna. Rastin aluksi käydään läpi turvallisen työskentelyn hjeet, jnka jälkeen ppilaat pääsevät preparimaan kalan. Mnisteen (preparintihje) ja kalan avulla ppilaat miettivät kalan anatmiaa sekä kalan speutumista vesielämään. Kalan sat ja sisäelimet merkataan nuppineula-lanka -menetelmällä alla levan kuvan tapaan. Psteriin ktaan preparinnin pääkhdat ja kuvat ppilaiden surittamasta preparinnista. Tunnustele kalan pintaa. Miltä se tuntuu? Miksi? Lima sujaa kalaa ja sen sumupeitettä. Mitä kala käyttää liikkumiseen? Kalalla n erilaisia eviä, jita se hyödyntää uidessaan. Mitkä kalan rakenteet ja minaisuudet helpttavat sen liikkumista vedessä? Kala n speutunut elämään vedessä uiden. Virtaviivaiseen kalaan khdistuu vähemmän väliaineen vastusta. Mitä aisteja kalalla n? Kalalla n näkö-, kuul-, haju-, maku- ja tuntaisti (kylkiviiva n erityisesti kalille kehittynyt aistinelin) Mitä hampaat kertvat kalan elintavista? Petkalan hampaat vat teräviä ja ne sveltuvat pikkukaljen saalistamiseen ja syömiseen. Miten kala hengittää? Kidusten avulla kala saa veteen liuennutta happea verenkiertn. Onk kala vaiht- vai tasalämpöinen? Mitä se tarkittaa? Kala n vaihtlämpöinen eli kalan lämpötila muuttuu ympäristön lämpötilan mukaan. Miten hauki ja lhi eravat rukakalina? Lhen liha n punertavaa ja hauen vaaleaa. Hauen lihasrudt vat y-rutja, mutta lhen eivät. Lhen liha n rasvaisempaa kuin hauen. Mitä pitää humiida, js haluaa käyttää kalan ruaksi? Kala tulee perata asiaankuuluvalla tavalla, ja hygieniasta ja kalan kypsentämisestä tulee hulehtia. Kalaa tulee säilyttää riittävän viileässä lämpötilassa (tureen kalan säilytyslämpötila enintään +3 C). Valmistaessasi herkullista evästä kalasta, mistä tiedät, millin kala n kypsää? Kypsän kalan liha n läpikuultavaa ja rudt ja evät irtavat kypsästä lihasta helpsti. Kalasta pitäisi tunnistaa ainakin ppilaiden työhjeissa mainitut sat ja elimet (ks. työhjeet ppilaille).

6 Työpiste 4 Tarvittavat materiaalit: Tehtävä: Timinta lukassa: Phdittavia kysymyksiä: Veden sudatus ja kartan tulkinta jumalaseja 2 kpl, sudatinpapereita 2 kpl, vaahtmuvia, elintarvikehyväksyttyjä suppilita 2 kpl, sulaa, kukkamultaa, karttja kisa-alueesta Oppilaat sudattavat vettä sekä tutustuvat Survival Camp -kilpailun kisa-alueeseen karttjen avulla. Oppilaat sudattavat sula- ja kukkamultavettä erilaisten materiaalien avulla. Veteen sekitetaan sulaa suhteessa 1:4 ja yritetään sudattaa sulaa pis ensin pelkän sudatinpaperin avulla, sitten myös vaahtmuvin läpi. Sama testi tehdään myös kukkamultavedelle. Oppilaat kirjaavat havaintja psteriin alla levien kysymysten phjalta. Samalla rastilla tutustutaan myös kisa-alueen karttaan. Oppilaiden tehtävänä n löytää erilaisia karttamerkkejä: plku, tie, kivikk, mäki, kuppa, vesistö, su, ja, tiheikkö, tal, urheilukenttä jne. Selitteet kirjataan ylös psteria varten. Oppimiskknaisuuden järjestäjät vivat halutessaan hyödyntää karttja mbiililaitteiden avulla. Esimerkiksi älypuhelimissa vi lla valmiiksi asennettuja tai svelluskaupasta asennettavia karttasvelluksia, jita vi hyödyntää. Myös selaimella timivia karttasvelluksia n lemassa, esimerkiksi Metsähallituksen Retkikartta sitteessa Retkikartasta n myös lemassa mbiiliversi sitteessa Svelluksen käyttö vaatii mbiiliverkkyhteyden, js sitä käytetään mbiililaitteella langattman verkkyhteyden ulkpulella. Mitä n puhdas vesi ja mistä sitä vidaan saada? Puhdasta vettä n turvallista juda eli se ei sisällä ihmiselle haitallisia, tauteja aiheuttavia mikrbeja. Esimerkiksi vesijhtvesi n Sumessa täysin jumakelpista. Missä lunnssa esiintyy puhdasta vettä? Lähteiden ja kaivjen vesi n useimmiten puhdasta, kska niiden sisältämä vesi n hyvin sudattunutta phjavettä. Pintaveden käyttäminen jumavetenä n aina riski. Miten phjavesi mudstuu? Phjavesi sudattuu eri maakerrsten läpi. Mikä timii phjaveden sudattimena? Hiekka- ja savikerrstumat vat sudattimina parhaimpia. Vik kuravettä puhdistaa pelkän sudatinpaperin avulla? Sudatin paperi ei puhdista vettä tarpeeksi eli sitä ei vi käyttää jumavetenä. Keksitkö muita tapja veden puhdistamineen? Kemiallisilla tai bilgisilla menetelmillä vi puhdistaa vettä. Mitä karttamerkkejä vit löytää kisa-alueen kartasta? Krkeuskäyrät, kivet, rakennukset Asiantuntijaryhmistä siirrytään takaisin kisaryhmiin. Oppilaat kiertävät kisaryhmittäin edellä kuvatut neljä pistettä (1 4) ja asiantuntijappilas pettaa malla pisteellä ppimansa asiat edelleen muille ryhmän jäsenille. On susiteltavaa, että kisaryhmät tekevät muistiinpanja ja ttavat kuvia pisteillä levista pstereista. Oppilaat kkntuvat ennalta svittuun paikkaan, jssa he valmistautuivat maastn lähtöön. Kaikilla n ltava mukanaan asiaankuuluva vaatetus ja kisareppu pakattuna. Kisarepun sisältö: 9 V parist teräsvillaa köyttä narua flirulla

7 ilmastintiteippirulla sanmalehti puukk 200 litran jätesäkkejä sudatinpussi suunnistuskartta kisa-alueesta ljenkrsi-krtti, jlla ppilaat saavat käyttöönsä tulitikkuja ja sytykkeitä rastilla 2 tai preparintivälineet puukn sijasta rastilla 3 Survival Camp -kilpailu Survival Camp -kilpailu rakentuu viidestä rastista, jilla ppilaiden tulee surittaa lunnssa selviytymiseen liittyviä tehtäviä. Heidän täytyy sveltaa edellä kuvatussa tutkimusvaiheessa ppimiaan tietja ja taitja. Ennen kilpailuun ryhtymistä käydään ppilaiden kanssa läpi kilpailun säännöt ja tehtävien arviinti. Varmistetaan myös, että kaikilla n kisareppu pakattuna ikein. Jkaisella rastilla ppilailla n maksimissaan 30 minuuttia aikaa tehtävän surittamiseen, ja ppilasryhmät vivat alittaa miltä tahansa rastilta, kunhan kaikki ryhmät kiertävät kaikki rastit läpi. Alla leviin taulukihin n listattu kilpailun rastit hjeineen. 1. Rasti Pysy ja pidä lämpimänä Ohjeet paikalla mukana Osaamisalueet Nutilla kiehautetaan vettä kattilassa. Rastinpitäjä mittaa kiehuvasta vedestä lämpötilan juuri ennen kuin ryhmä kaataa veden eristettävään alumiinitölkkiin (0,33 l). Kaikilla ryhmillä pitäisi veden alkulämpötilan lla sama, esimerkiksi 100 C. Tavitteena n eristää tölkki siten, että vesi pysyy lämpimänä mahdllisimman pitkän ajan eli ppilaiden tulee minimida lämmön karkaaminen ympäristöön. Rastinpitäjä mittaa veden lämpötilan uudelleen 45 minuutin kuluttua ja merkkaa kaikkien ryhmien tulkset ylös. Ryhmä, jnka veden lppulämpötila n 45 minuutin kuluttua krkein, saa eniten pisteitä. Oppilaiden tehtävänä n lisäksi keksiä, miten pitää itsensä lämpimänä. Opettaja antaa yhden pisteen jkaisesta ikeasta vastauksesta. Lämpimänä vi pysyä esimerkiksi liikkumalla, lämmittelemällä nutin äärellä tai kerrspukeutumalla ikein. Odtellessaan veden kiehumista ppilaat vivat paistaa vaahtkarkkeja ja lämmitellä nutilla. Rastille kannattaa tuda erilaisia vaatekerrastja, kuten alusvaate-, välivaateja päällysvaatekerrkset ppilaiden nähtäväksi. pisteytys: yhteishenki 0 5 pistettä, veden lppulämpötila 0 5 pistettä, itsensä lämpimänä pitäminen 0 5 pistettä kattila kansineen, lapi, lämpömittari, patakintaat tai muu väline kuuman kattilan siirtelyyn, vettä, plttpuut nutipaikalle, sytykkeitä, tiilet ja kivet, ritilä, suppil, alumiinitölkki, sammutusvesiämpäri, vaahtkarkkeja, grillitikkuja, alusvaatekerrs, välivaatekerrs, päällysvaatekerrs kisarepun sisältö veden keittäminen, eristäminen, lämpimänä pysyminen 2. Rasti Tulta! Ohjeet Oppilaiden tehtävänä n rakentaa nuti ja sytyttää se käytössään levilla välineillä, ttaa siitä valkuva, ja pyrkiä plttamaan nutin yli statiiveilla asetettu naru pikki.

8 paikalla mukana Osaamisalueet Kilpailun kannalta ei le merkitystä, kuinka npeasti ppilaat saavat nutin syttymään ja pltettua langan pikki, kunhan se tapahtuu alle 30 minuutin ajassa. Ensisijaisesti sytyttämisen tulisi nnistua kisarepusta löytyvillä välineillä ilman varsinaisia tulitikkuja. Tällä rastilla haetaan sitä, että ppilaat plttaisivat teräsvillaa paristn avulla. Rastin pitäjä arvii surituksen ja antaa jkaiselle ryhmälle pisteet alla levan hjeistuksen mukaisesti. pisteytys: yhteishenki 0 5 pistettä, turvallinen timinta rastilla 0 5 pistettä, nutin sytyttäminen ja langan plttaminen 0 5 pistettä valmis nutipaikka maastssa tai merkatulla nutipaikalla, plttpuut ja pilkettä, tulitikut, 2 kpl krkeita statiiveja ja liitskappaleita, villalankaa, sammutusvesiämpäri, (sanmalehteä, teräsvillaa ja paristja varalle) kisarepun sisältö tulen sytyttäminen, nutin rakentaminen, tulen turvallinen käsittely, nutin sammuttaminen, virtapiirin rakentaminen ja iksulun ymmärtäminen, palamisen edellytyksien ymmärtäminen 3. Rasti Jtain pitää syödäkin... Ohjeet paikalla mukana Osaamisalueet Oppilaat preparivat ja perkaavat kalan (mieluiten iskkinen kala, esimerkiksi kirjlhi, >1 kg). Preparinti suritetaan puuklla leikkuulaudan päällä. Oljenkrsikrttia käyttämällä ppilaat saavat käyttöön ikeat preparintivälineet. Oppilaiden tulee tunnistaa sisäelimiä ja ttaa niistä kuvat tai kuvata videt, jissa he esittelevät preparidun kalansa. Tämän jälkeen ppilaat perkaavat kalan ja jättävät fileet seuraavalle ryhmälle, jka valmistaa sen syömäkelpiseksi samalla kun prepari uutta kalaa seuraavalle ryhmälle. Kisaryhmä vi siis samaan aikaan sekä paistaa kalaa, että surittaa preparintia. Oppilaiden ei le pakk syödä kalaa, mutta halutessaan saavat maistaa sitä rastin pitäjän luvalla. Kisan alussa ensimmäisenä preparineelle ryhmälle n valmiiksi asetettu kalafileet kypsentämistä varten. Tällä tavin säästetään aikaa, kska yhden ryhmän ei tarvitse preparinnin jälkeen kypsentää maa kalaansa, vaan vi siirtyä eteenpäin. Rastin pitäjä arvii surituksen ja antaa surituksesta pisteet alla levan hjeen mukaan. pisteytys: yhteishenki ja työnjak 0 5 pistettä, preparinti ja sisäelinten tunnistus 0 5 pistettä, kalafileen kypsennys ja syömäkelpisuus 0 5 pistettä kalat, leikkuulaudat, tuli sytytettynä, grillipaikka, hanallinen vesitnkka, käsienpesuaine, käsipyyhepaperi, desinfiintiaine, kertakäyttökäsineet, valkuvausväline, sulaa kisarepun sisältö preparintitaidt, kalan sisäelinten tunnistus, ruanvalmistustaidt, lihankäsittelytaidt 4. Rasti Sujaan tuulelta ja sateelta Ohjeet Oppilaat rakentavat sateen ja tuulen pitävän sujan 1-2 henkilölle käytettävissä levista materiaaleista. Tavitteena n rakentaa mahdllisimman laadukas ja kestävä sateelta ja tuulelta sujaava rakennelma. Rastin pitäjä arvii surituksen ja antaa ryhmälle pisteet alla levan hjeen mukaisesti.

9 paikalla mukana Osaamisalueet pisteytys: yhteishenki 0 5 pistettä, sujaus 0 5 pistettä, kestävyys 0 5 pistettä pressu, maastssa kasvavat puut, maasta löytyvät ksat, kivet, lumi kisarepun sisältö lämmön eristäminen, sujan hakeminen ja rakentaminen 5. Rasti Eksyksissä ja janissaan Ohjeet paikalla mukana Osaamisalueet Rasti n kaksisainen. Osa 1 sisältää suunnistusta ja kartanlukua ja sa 2 veden sudatusta. Rastipaikalla ppilasryhmät etsivät kartan avulla purkit, jtka sisältävät sudatettavaa kuravettä. Rastin salla 1 n maa-ainesta sisältäviä sudattimia, jiden läpi kuravesipurkin sisältö tulee valuttaa puhdasvesipurkkiin, sekä kartta, jhn n merkitty kuravesipurkkien ja työhjeen sijainti rastin salla 2. Oppilaiden n merkattava kuravesipurkkien ja työhjeen sijainti maan karttaansa, suunnistettava niiden lu ja sudatettava vesi varsinaisella rastipaikalla 1. Rastin pitäjä arvii suritusta ja pisteyttää surituksen alla levan hjeen mukaisesti. pisteytys: yhteishenki 0 5 pistettä, suunnistus 0 5 pistettä, sudatus 0 5 pistettä maa-ainesta sisältäviä sudattimia (esimerkiksi pulln rakennettu sudatin karkea- ja hienjakisista maakerrksista, yksi sudatin per ryhmä), puhdasvesipurkkeja (yksi purkki per ryhmä), kuravedet purkeissa (yksi purkki per ryhmä), työhje, kartta, jhn n merkitty rastin tisen pisteen sijainti kisarepun sisältö veden sudatus, veden puhtaus, phjaveden mudstumisen ymmärtäminen Mikäli kilpailu lisi juduttu siirtämään sisätilihin hunn sään tms. takia, vi pettaja hyödyntää kilpailussa ylimääräistä ensiapurastia. Vaihtehtrasti sisätilihin Ohjeet paikalla mukana Osaamisalueet Ensiapu Oppilaat pettelevat ja harjittelevat ensiaputaitja. Tehtävinä vat paineluelvytys, henkilön laittaminen kylkiasentn ja painesiteen tekeminen henkilölle. Ptilaana timii rastin pitäjä tai ryhmän ppilas ja elvytysnukke. Rastin pitäjä arvii ppilaiden timintaa ja antaa pisteet lla levan hjeen mukaisesti. pisteytys: paineluelvytys 0 5 pistettä, kylkiasentn laittaminen 0 5 pistettä, painesiteen tekeminen 0 5 pistettä tajutn henkilö, sidetarvikkeita, elvytysnukke, desinfiintiainetta, taluspaperia - ensiaputaidt

10 Päätöksentekvaihe Kuvia rasteilta. Päätöksentekvaihetta varten ppilaat työstävät käsikirja-tyyppisen selviytymisppaan, jssa he kertaavat ja reflektivat mia työskentelymenetelmiään ja ppimiaan asiita Survival Camp -kilpailun aikana. Oppilaat saavat miettiä vaihtehtisia suritustapja rastien tehtävien ratkaisemiseksi ja raprtida masta suriutumisestaan rasteilla. Oppilaat saavat vapaasti valita, minkälaisen käsikirjan he tekevät, kunhan se sisältää alla kuvattuja phdintja. Käsikirjan phjana timivat apukysymykset: 1. Rasti: Pysy ja pidä lämpimänä Käsikirjaan raprtidaan, miten eristäminen nnistui, mitä materiaaleja eristämisessä käytettiin ja phditaan, miten vesi lisi vitu pitää pidempään lämpimänä. Lisäksi ppilaat phtivat erilaisten materiaalien eristävyyttä ja sitä, mihin eristyskyky perustuu. Lisää käsikirjaan ttamanne kuva tölkistä. Mikä li vetenne alkulämpötila? Entä lppulämpötila? Mitä materiaaleja ryhmänne käytti tölkin eristämiseen ja miksi? Mitä muita materiaaleja lisitte vineet käyttää, jtta tölkissä leva vesi lisi pysynyt pidempään lämpimänä? Minkälaisia vat hyvät eristeet ja miksi?

11 2. Rasti: Tulta! Käsikirjaan raprtidaan, millä keinin nuti saatiin syttymään. Lisäksi ppilaat phtivat muita vaihtehtisia tai tehkkaampia tapja saada nuti syttymään. Käsikirjaan kirjitetaan hjeita turvalliseen tulenkäsittelyyn. Liitä käsikirjaan ttamanne kuva nutista. Miten ryhmänne sai nutin syttymään? Kerr sytyttäminen vaihe vaiheelta. Mikä ilmiö liittyi käyttämäänne sytytyskeinn? Mitä vat palamisen edellytykset? Millä muilla keinin nutin lisi saanut syttymään? Mihin kein perustuu? Kirjita hjeet turvalliseen tulenkäsittelyyn. Minne saat sytyttää nutin? 3. Rasti: Jtain pitää syödäkin Käsikirjaan liitetään rastilla tetut videt ja kuvat kalan sisäelimistä. Oppilaat phtivat myös muita lunnsta löytyviä ravinnn lähteitä sekä miten rukaa (jk lunnsta löytyvää tai retkievästä) vi valmistaa turvallisesti lunnssa. Mitä ravinnnlähteitä lunnsta löytyy? Mitä ravinnnlähteitä vit syödä raakana? Mitä ravinnnlähteitä sinun tulee kypsentää? Miksi? Liitä käsikirjaan ryhmänne ttamat videt ja kuvat kalan sisäelimistä ja nimeä elimet. Kalan pyydystäminen paljain käsin vi lla vaikeaa, kska kala liikkuu liukkaasti vedessä. Kala n speutunut hyvin vesiympäristöönsä. Mitä speumia vit löytää kalasta? 4. Rasti: Sujaan tuulelta ja sateelta Käsikirjaan raprtidaan, minkälaisen sujan ppilaat rakensivat. Lisäksi ppilaat miettivät, miksi sujan rakentaminen n tärkeää ja mitä eri seikkja sujan rakentamisessa n hyvä humiida. Liittäkää käsikirjaan ttamanne kuva rakentamastanne sujasta. Miksi n tärkeää sujautua tuulelta? Entä vesisateelta? Mitä lunnnmateriaaleja sujan rakentamisessa visi tarvittaessa käyttää? 5. Eksyksissä ja janissaan Käsikirjassa kerrtaan, miksi suunnistustait n tärkeä ja kuvaillaan alue, mistä kuravesipurkit löytyivät. Lisäksi ppilaat miettivät veden puhtautta, puhdistamista ja jumakelpisuutta. Ota kuva masta puhdasvesipurkista ja liitä se käsikirjaan. Kuvaile paikka jsta kuravesipurkit löytyivät. Mitä teitte kuravedelle? Miksi puhdas vesi n tärkeää ihmiselle? Onk käsittelemänne vesi jumakelpista? Miksi? Miten phjavesi mudstuu?

12 Käsikirjan tekemisen vi humiida viimeisenä rastina eli käsikirjalla pystytään vielä paikkaamaan Survival Camp -kilpailun rastien tulksia ja nstamaan sijitusta kisassa, mikäli käsikirjat arviidaan ja pisteytetään. Oppimiskknaisuuden päätteeksi valmistuneet käsikirjat laitetaan esille ja rastien pitäjät julistavat vittajat ja jakavat mahdlliset palkinnt kaikille.