Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok KIRJALLINEN KYSYMYS 893/2000 vp Äitiyslomalta palaavan työttömän naisen mahdollisuus työllistyä työllisyysvaroin Eduskunnan puhemiehelle Työtön voidaan työllistää työllisyysvaroin kunnan tai valtion palvelukseen, mikäli hän on ollut työttömänä 12 kuukautta, tai yritykseen, mikäli työttömyyden kesto on ollut 6 kuukautta. Mikäli nainen on ollut työttömänä ennen äitiyslomaa, nollaa äitiysloma kertyneet työttömyyspäivät On siis mahdollista, että äitiyslomalta palaava joutuu uudelleen odottamaan puolesta vuodesta vuoteen, ennen kuin hänen on mahdollista työllistyä työllisyysvaroin. On esimerkkitapauksia, joissa pitkään työttömänä ollut nainen on menettänyt hänelle tarjotun, äitiyslomanjälkeen alkavan työpaikan, koska työllisyys- tuki ei ole ollut äitiysloman vuoksi enää hänen kohdallaan mahdollinen. Ongelma on kiusallinen varsinkin kasvukeskusten ulkopuolella, jossa työttömyys on yhä korkea ja pienten lasten äitien on muutenkin erittäin hankalaa saada työtä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus parantaa työttömien, äitiyslomalta palaavien naisten mahdollisuuksia työllistyä työllisyysvaroin? Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2000 Olli Nepponen /kok Versio 2.0

2 KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 893/2000 vp: Aikooko hallitus parantaa työttömien äitiyslomalta palaavien naisten mahdollisuuksia työllistyä työllisyysvaroin? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kun talouden kasvun arvioitiin myös kuluvana vuonnajatkuvan suotuisanaja työttömyyden, kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin jatkavan alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpiteiden ja erityisesti tukityöllistämisen tasoa alennettiin vuonna 2000 edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina toteutettua linjausta. Volyymin alentaminen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen vähenemistä. Työllistämistukeen on vuodelle 2000 budjetoitu yhteensä milj. markkaa, jossa on vähennystä edelliseen vuoteen yhteensä 283 milj. markkaa. Työllisyyslainsäädännössä on asetettu ne painopistealueet, joihin työllisyysmäärärahoja kohdennetaan. Työvoimaviranomaisten on työllisyysmäärärahoin työllistäessään annettava etusija niille, joiden työnsaannin tarve on suurin. Työllistämistukimäärärahoja kohdennetaan erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on yhtäjaksoisesti ollut työttömänä työnhakijana 12 kuukautta tai henkilöä, joka on ollut useammas- sa työttömyysjaksossa yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana ja joka työttömyyden kokonaiskeston perusteella on rinnastettavissa yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleeseen työnhakijaan. Toisaalta yhdenjaksoineo 12 kuukauden työttömyys on yleisesti kansainvälisesti käytössä mm. EU:n työllisyyssuuntaviivoissa ja sen mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa. Työllisyysmäärärahojen avulla tuettu työ on aina viimesijaisin keino asiakkaan työmarkkinavalmiuksien parantamiseksi. Työnhakija pyritään aina ensisijaisesti ohjaamaan avoimiin työpaikkoihin tai työnsaantia edistävään koulutukseen tai kuntoutukseen. Tukityön tarkoituksena on työnhakijan työmarkkinavalmiuksien parantaminen siten, että hänen mahdollisuutensa työllistyä avoimille työmarkkinoille paranisivat. Yhdistelmätukea voidaan maksaa vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien henkilöiden työllistämiseen erityisesti ns. kolmannella sektorilla oleviin työtehtäviin. Työvoimatoimisto käyttää sille työllistämistukiasioissa annettua työvoimapoliittista harkintavaltaa ja myöntää työllistämis- ja yhdistelmätukea niiden määrärahojen rajoissa, jotka TE-keskuksen työvoimaosasto on sille osoittanut. Vaikka työllistämistuen myöntämisedellytykset täyttyisivät, kenelläkään ei ole henkilökohtaista oikeutta työllistämistukeen vaan työvoimatoimisto harkitsee tapauskohtaisesti, voidaanko työllistämistukea myöntää ja onko tuen myöntäminen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista. Äitiysloman päättyminen siten, että henkilö tulee työttömäksi työnhakijaksi ei millään tavoin ole esteenä tukityöllistämisessä. Myös muita työttömiä kuin esim. vain pitkäaikaistyöttömiä voidaan tukitoimenpiteillä sijoittaa. Työvoima- 2

3 Ministerin vastaus KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok toimistot joutuvat toimimaan tulostavoitteidensa ja annettujen ohjeiden puitteissa, jolloin työllistämistukimäärärahojen vähentyessä painopiste on siirtynyt yhä voimakkaammin pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti muuten työmarkkinoille sijoittuvien tukityöllistämiseen. Työttömyys voi päättyä tilapäisesti myös monista muista syistä kuin äitiysloman vuoksi. Pät- kätyöt, opiskelu tai vaikkapa sairaus ovat tällaisia esimerkkejä. Työttömyyskatkosten vuoksi yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys päättyy. Näitä tilanteita varten työllisyysasetukseen on tullut edellä jo todettu pitkäaikaistyöttömyyden laajempi määritelmä, jossa 12 kuukauden kestoinen työttömyys voi muodostua useammasta eri jaksosta. Helsingissä l päivänä joulukuuta 2000 Työministeri Tarja Filatov 3

4 KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok Ministems svar Tili riksdagens talman 1 det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Olli Nepponen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 893/2000 rd: Å'mnar regeringen förbättra arbetslösa kvinnors möjligheter att efter moderskapsledighet kunna sysselsättas med sysselsättningsmedel? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Eftersom den ekonomiska tillväxten beräknades fortsättningsvis vara gynnsam under det här året och arbetslösheten och även långtidsarbetslösheten fortsätta att gå ner, sänktes nivån för de arbetskraftspolitiska åtgärdema och speciellt stödsysselsättningen år 2000 från föregående årets nivå. Detta följer de senaste årens linjedragningar. Minskad volym har samtidigt betytt att de anslag som finns till förfogande har minskat. För sysselsättningsstödet år 2000 har budgeterats totalt milj. mark, dvs. sammanlagt 283 milj. mark mindre än året innan. 1 sysselsättningslagstiftningen har fastställts de prioriterade insatsområdena som sysselsättningsanslagen inriktas på. När arbetskraftsmyndighetema sysselsätter folk med hjälp av sysselsättningsanslag skall de ge förtur åt de personer vilkas behov av arbete är störst. Sysselsättningsstödsanslagen inriktas i synnerhet på de svaga gruppema på arbetsmarknaden såsom unga, långtidsarbetslösa, äldre och handikappade. Med långtidsarbetslös avses en person som utan avbrott varit arbetslös arbetssökande i 12 månader eller en person som i flera perioder har varit arbetslös arbetssökande i minst 12 månader sam- manlagt och som på grundval av den sammanlagda arbetslöshetsperiodens längd kan jämställas med en arbetssökande som varit kontinuerligt utan arbete i ett år. 1 intemationella sammanhang, bl.a. i EU:s riktlinjer för sysselsättningen och Finlands sysselsättningspolitiska handlingsplan som följer dessa, används å andra sidan allmänt en kontinuerlig arbetslöshet på 12 månader. Ett med hjälp av sysselsättningsanslag ordnat arbete är alltid ett sistahandsmedel för förbättrande av kundens arbetsmarknadsfårdigheter. Strävan är alltid att i första hand anvisa arbetssökanden lediga arbetsplatser eller sådan utbildning eller rehabilitering som främjar dennes möjligheter att få arbete. Avsikten med ett stödarbete är att förbättra arbetssökandens arbetsmarknadsfårdigheter på så sätt att hans eller hennes möjligheter att sysselsätta sig på den öppna arbetsmarknaden förbättras. Sammansatt stöd kan betalas för att sysselsätta personer som erhåller arbetsmarknadsstöd och som varit minst 500 dagar utan arbete, i synnerhet i arbetsuppgifter inom den s.k. tredje sektom. Arbetskraftsbyrån utövar den arbetskraftspolitiska prövningsmakt som den tilldelats i sysselsättningsstödsärenden och beviljar sysselsättningsstöd och sammansatt stöd inom ramen för de anslag som TE-centralens arbetskraftsavdelning anvisat för den. Trots att det skulle finnas förutsättningar för beviljande av sysselsättningsstöd, har ingen en personlig rättighet till sysselsättningsstöd, utan arbetskraftsbyrån överväger i varje enskilt fall särskilt, om sysselsättningsstöd kan beviljas och om beviljande av sysselsättningsstöd anses vara ändamålsenligt ur arbetskraftspolitisk synvinkel. Det att moderskapsledighet slutar så att personen blir arbetslös arbetssökande skall inte utgöra 4

5 Ministems svar KK 893/2000 vp- Olli Nepponen /kok något hinder för stödsysselsättning. Ä ven andra arbetslösa än tili exempel enbart långtidsarbetslösa kan placeras genom stödåtgärder. Arbetskraftsbyråema måste arbeta inom ramen för sina resultatmål och sina meddelade anvisningar, varvid tyngdpunkten i och med att anslagen för sysselsättningsstöd minskar, allt starkare flyttats över till stödsysselsättning av långtidsarbetslösa och andra svårplacerade. Arbetslöshet kan upphöra tillfålligt även av många andra skäl än på grund av moderskapsle- dighet. Kortjobb, studier eller exempelvis en sjukdom är sådana fall. På grund av ett avbrott i arbetslösheten upphör den kontinuerliga långtidsarbetslösheten. Med tanke på dessa situationer har det i sysselsättningsförordningen intagits den redan nämnda bredare definitionen på långtidsarbetslöshet, enligt viiken den sammanräknade arbetslösheten på 12 månader kan bestå av flera perioder. Helsingfors den 1 december 2000 Arbetsminister Tarja Filatov 5

6