Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 72/2000 vp - Mikko Elo /sd KIRJALLINEN KYSYMYS 72/2000 vp Satakunnan työttömyystilanne Eduskunnan puhemiehelle Satakunnan työttömyys on noussut julkiseen keskusteluun, koska työttömyys pysyy korkeana pitkään jatkuneesta nousukaudesta huolimatta. Satakunta on ollut viime kuukausien aikana ainoa maakunta maassamme, jossa työttömyys on lisääntynyt. Siksi tarvitaan nyt monenlaisia toimenpiteitä Porin ja koko Satakunnan työttömyyden alentamiseksi. Myös valtiovallan on kannettava vastuuta turvaamalla riittävät työllisyysmäärärahat Satakuntaan. Valtion budjetissa on työllisyysmäärärahoja leikattu merkittävästi, koska noususuhdanne on erityisesti kasvukeskuksissa vähentänyt työttömyyttä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut Satakunnan suurissa keskuksissa Porissa ja Raumalla. Myös Pohjois-Satakunta kärsii edelleen suurtyöttömyydestä. Vaikka kulunutta vuotta on eletty vasta joitakin viikkoja, ovat eräät työllistämiseen tarkoitetut määrärahat jo loppuneet Porin työvoimatoimistosta. Niinpä jo tammikuun aikana Porin työvoimatoimisto ilmoitti, että osa-aikalisiin tarkoitetut työllisyysmäärärahat ovat loppuun käytetyt. Helmikuun puolivälissä Porin työvoimatoimisto joutui myös ilmoittamaan, ettei valtion virastoihin ja laitoksiin tarkoitettuja työllisyysmäärärahoja ole enää käytettävissä. Valtiolle työllistettyjen määrää on vähennetty tuntuvasti. Viime vuonna Porin työvoimatoimiston kautta tulevalla rahoituksella työllistettiin valtiolle yli 100 työtöntä (70 henkilötyövuotta) ja rahaa käytettiin 6,5 miljoonaa markkaa. Tänä vuonna ylärajaksi on asetettu 44 henkilötyövuotta ja 3,9 miljoonaa markkaa. Supistus Porin rahoissa on siis kaikkiaan noin 40 prosenttia. On myös ennakoitavissa, että Satakuntaan ja erityisesti Poriin tarkoitetut muut työllisyysmäärärahat loppuvat kesken vuotta. Tällä hetkellä vuoden 2000 työllistämistukirahoista on Porin työvoimatoimistossa sidottu päätöksillä jo yli puolet. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n l momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo osaltaan ryhtyä Satakunnan työllisyysmäärärahojen turvaamiseksi ja mihin erityistoimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Porin, Rauman ja Pohjois Satakunnan työllisyystilanteen parantamiseksi? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2000 Mikko Elo /sd Versio2.0

2 KK 72/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 72/2000 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo osaltaan ryhtyä Satakunnan työllisyysmäärärahojen turvaamiseksi ja mihin erityistoimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Porin, Rauman ja Pohjois Satakunnan työllisyystilanteen parantamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmassa on todettu, että rakenteeltaan ongelmallisen työttömyyden helpottamiseksi ja työmarkkinoilta syrjäytymisen estämiseksi turvataan aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat huomioon ottaen työttömyyden määrässä ja rakenteessa tapahtunut kehitys. Työvoimapolitiikan toimenpiteitä kohdeunetaan ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin. Edelleen hallitusohjelmassa on todettu, että työttömille tarjotaan uusi mahdollisuus ennen 12 kuukauden työttömyyttä ja nuorilla ennen 6 kuukauden työttömyyttä. Tämä on todettu myös Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa Tämä on työvoimapolitiikan toteutuksessa painopisteenä ja tarkoitus toteuttaa koko maassa kaikilla alueilla. Koska talouden kasvun arvioitiin myös kuluvana vuonna jatkuvan suotuisana ja työttömyyden, kuten pitkäaikaistyöttömyydenkin, jatkavan alenemistaan, työvoimapoliittisten toimenpitei- den tasoa on vuonna 2000 alennettu viime vuoteen verrattuna. Tämä noudattaa viime vuosina toteutettua linjausta. Vuodelle 2000 aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteitten määräksi on budjetissa arvioitu keskimäärin henkilöä. Suurin osa vaikutuksesta toteutuu tukityöllistämisenja työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankkeissa mukaan lukien Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet. Tavoitteiden alentaminen on samalla merkinnyt niihin käytettävissä olevien määrärahojen vähenemistä. Vuonna 1999 kansalliseen palkkaperusteiseen työllistämistukeen on ollut käytettävissä yhteensä milj. markkaa ja vastaavasti vuodelle 2000 on budjetoitu yhteensä milj. markkaa. Vähennys on yhteensä 283 milj. markkaa. Tukityöllistettyjen määrän arvioidaan vähenevän edellisestä vuodesta henkilöllä ja olevan kuluvana vuonna keskimäärin henkilöä. Työllistäminen vähenee kaikilla sektoreilla, valtiolla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla. Yhdistelmätuen osuus työllistetyistä vuonna 2000 on yhteensä henkilöä, missä on lisäystä edelliseen vuoteen Satakunta on työttömyysongelman suhteen vaikea alue, mutta ei maan vaikeimpia alueita, ja sen suhteellinen työttömyys on verrattuna kaikkiin TE-keskuksiin suunnilleen keskivaiheilla. Kuuden TE-keskuksen alueella oli vuoden 2000 tammikuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta suurempi tai yhtä suuri kuin Satakunnan TE-keskuksen alueella. Alueen ongelmana on ollut, että viime vuoden loppukuukausina työttömien määrä edellisen vuoden vastaavaan tilanteeseen kasvoi. Valtioneuvosto päätti työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrärahojen alueellisesta jaosta. Työllistämistuen määrärahat vä- 2

3 Ministerin vastaus KK 72/2000 vp -Mikko Elo /sd benevät kaikilla alueilla. Kuitenkin Satakunnassa määrärahojen väheneminen on pienempää kuin maassa keskimäärin: Satakunta -12,1% ja kaikki TE-keskusten alueet keskimäärin -14,4 %. Vain Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa väheneminen on pienempää kuin Satakunnassa. Määrärahojen alueellinen jako perustuu erityisesti työttömyyden määrälliseen ja suhteelliseen tasoon sekä pitkäaikaistyöttömien määrään. Määrärahojen työvoimatoimistokohtaisen jaon hoitaa kunkin TE-keskuksen työvoimaosasto. Kun tarkastelun piiriin otetaan työllistämistukimäärärahojen lisäksi myös muut työvoimapolitiikan määrärahat (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimapalvelujen erityismenot ja työllisyysperusteiset investoinnit mutta pois lukien ESR:nja EAKR:n määrärahat), Satakunnassa väheneminen on -9,8% ja kaikki TE-keskusten alueet keskimäärin -12,0 %. Myös näiden kaikkien määrärahojen osalta Satakunnassa väheneminen on kolmanneksi pienintä. Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti työmarkkinoilla heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, ikääntyneisiin ja vajaakuntoisiin. Ohjelmilla pyritään osaamisen ja ammattitaidon parantamiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja tehokkaiden työnhakutilanteiden aikaansaamiseen. Satakunnan vaikea työttömyystilanne edellyttää erityistä aktiivisuutta alueellisilta ja paikallisilta toimijoilta. Alueelle tarvitaan uutta kehittyvää tuotantotoimintaa. Työministeriö vaikuttaa omien mahdollisuuksiensa kautta työttömyyden kääntämiseksi alenevaan suuntaa. Käytössä olevia toimenpiteitä voidaan hyvin monipuolisesti käyttää työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseen. Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 2000 Työministeri Tarja Filatov 3

4 KK 72/2000 vp- Mikko Elo /sd Ministerns svar Tili riksdagens talman I det syfte mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru talman, till vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 72/2000 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för säkerställande av sysselsättningsanslagför Satakunta och vilka särskilda åtgärder ämnar regeringen vidta i syfte att förbättra sysselsättningsläget i Björneborg, Rauma och Norra Satakunta? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Det konstateras i programmet för Paavo Lipponens II regering att för att underlätta strukturellt problematisk arbetslöshet och hindra utslagning på arbetsmarknaden säkerställs resurser för en aktiv arbetskraftspolitik, med beaktande av den utveckling som inträffat i fråga om arbetslöshetens omfattning och struktur. De arbetskraftspolitiska åtgärderna inriktas främst på långtidsarbetslösa. I regeringsprogrammet står det vidare att arbetslösa erbjuds en ny möjlighet senast efter 12 månader och unga arbetslösa efter 6 månader. Det här konstateras också i handlingsplanen för Finlands sysselsättningspolitik Detta är ett prioriterat insatsområde inom arbetskraftspolitiken, avsett att genomföras i alla regionerna i hela landet. Eftersom den ekonomiska tillväxten uppskattades fortfarande vara gynnsam också under det här året och arbetslösheten och även långtidsarbetslösheten fortfarande minska, har nivån för de arbetskraftspolitiska åtgärderna dragits ner från förra årets nivå. Det här stämmer överens med de senaste årens linje. I budgeten uppskattas att de aktiva arbetskraftspolitiska åtgärderna 2000 berör personer. Största delen av effekten kommer från projekt som gäller stödsysselsättning och arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, inklusive Europeiska socialfondens projekt. I och med att målen sänkts har de disponibla anslagen för dessa skurits ner. Det anslag för nationellt lönebaserat sysselsättningsstöd som kunnat användas 1999 uppgick till sammanlagt milj. mk och motsvarande anslag som budgeterats för 2000 till sammanlagt milj. mk. Minskningen är totalt 283 milj. mk. Antalet stödsysselsatta personer uppskattas gå ner med personer från förra året och uppgå tilli genomsnitt personeri år. Stödsysselsättningen minskarinomalla sektorer, hos staten, kommunerna och i den privata sektorn. Andelen personer som sysselsatts med sammansatt stöd år 2000 är totalt personer, vilket innebär en ökning med från året innan. Vad arbetslöshetsproblemet beträffar är Satakunta nog ett svårt område, men det hör inte till de svåraste i landet med en relativ arbetslöshet som motsvarar genomsnittet för alla arbetskrafts- och näringscentralerna. Inom sex TE-centralers områden var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i slutet av januari 2000 större eller lika stor som i Satakunta. Det som varit denna regions problem är att antalet arbetslösa under förra årets sista månader ökade jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Statsrådet fattade ett beslut om den regionala fördelningen av anslagen för arbetskraftspolitiska åtgärder. För samtliga regioner görs nedskärningar i sysselsättningsstödsan- 4

5 Ministerns svar KK 72/2000 vp -Mikko Elo /sd slagen. För Satakuntas del minskar dock anslagen mindre än för landet i genomsnitt: Satakunta -12,1% och alla TE-centralerna i genomsnitt -14,4 %. Endast i Egentliga Finland och Sydöstra Finland är nedgången mindre än i Satakunta. Den regionala fördelningen av anslagen baserar sig i synnerhet på den kvantitativa och relativa arbetslösheten och antalet långtidsarbetslösa. Fördelningen av anslagen på de enskilda arbetskraftsbyråerna sköts av respektive TE-centrals arbetskraftsavdelning. Då granskningen utsträcks tili att omfatta inte bara anslagen för sysselsättningsstöd utan också andra arbetskraftspolitiska anslag ( arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, särskilda utgifter för arbetskraftsservicen och investeringar i sysselsättningsfrämjande syfte, bortsett från ESF:s och ERDF:s anslag), blir minskningen för Satakun- ta -9,8 % och för alla TE-centralerna i genomsnitt -12,0 %. Också för alla dessa anslag har minskningen varit tredje minst i Satakunta. Sysselsättningsanslagen inriktas företrädesvis på de svaga grupperna på arbetsmarknaden såsom unga, långtidsarbetslösa, äldre och handikappade. Programmen tar sikte på att förbättra kunnandet och yrkeskunskaperna, förebygga utslagning och effektivera arbetssökandet. Det svåra arbetslöshetsläget i Satakunta kräver särskild aktivitet av de regionala och lokala aktörerna. Regionen behöver en ny produktionsverksamhet som är stadd i utveckling. Arbetsministeriet påverkar i mån av sina möjligheter för att få arbetslösheten att vända neråt. De åtgärder som redan är i bruk kan användas mångsidigt för att avvärja arbetslöshet och långtidsarbetslöshet. Helsingfors den 2 mars 2000 Arbetsminister Tarja Filatov 5

6