Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 42/2004 vp Työllistymisen esteiden poistaminen Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia tällä hetkellä on korkea työttömyys. Hallitus on luvannut luoda maahan uutta työpaikkaa, mutta uusia keinoja työttömyyden vähentämiseen hallitus ei ole esitellyt. Pikemminkin päinvastoin. Yrityksiä ja suuri määrä työpaikkoja niiden mukana karkaa ulkomaille halvemman työvoiman maihin. Samaan aikaan työllistämismäärärahoja jää kunnissa käyttämättä. Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta määrää, että "työnantaja ei saa sijoittaa muun työn järjestäjän tehtäviin työllistettyä, jonka palkkaukseen on myönnetty työllistämistukea. Valtioneuvoston asetuksella voidaan kuitenkin säätää kunnan, yhdistyksen ja säätiön ( ) oikeudesta sijoittaa työllistetty muun työn järjestäjän tehtäviin ja edelleen sijoituksen ehdoista." Käytännössä työllistämistä haittaa se, että vaikka kuntien on mahdollista työllistää, asetus estää kolmatta sektoria työllistämästä. Erilaisten yhdistysten, esimerkiksi 4H-yhdistyksen tai työttömien yhdistyksen, piirissä toimivat kahvilaruokalat tai muut palvelujen tuottajat eivät voi vapaasti työllistää työttömiä, vaikka heillä olisi työtä tarjolla, tarvetta työntekijälle ja kunnassa työllistämismäärärahoja käyttämättä. Juuri tällaiset tahot voisivat toimia työvoiman välittäjinä silloin, kun työntekijällä on lyhyt lomautus ja hän tarvitsee pikaisesti määräaikaista työtä. Kolmannen sektorin mahdollisuuksia työllistäjänä ei osata meillä täysin hyödyntää. Edellä kuvattujen esteiden poistaminen helpottaisi työllistämistä ja kolmas sektori saisi tarvitsemiaan työntekijöitä projektiluonteisiin työtehtäviin tai muunlaisiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen perusteluosassa kuvatuista työllistymisen esteistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kolmas sektori pääsee nykyistä aktiivisemmin työllistämään työttömiä? Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2004 Matti Kangas /vas Kalevi Olin /sd Aila Paloniemi /kesk Reijo Laitinen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 42/2004 vp: Onko hallitus tietoinen perusteluosassa kuvatuista työllistymisen esteistä ja mitä hallitus aikoo tehdä, että kolmas sektori pääsee nykyistä aktiivisemmin työllistämään työttömiä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 :n 9-kohdan mukaan työllistämistuella tarkoitetaan työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettua tukea, jota voidaan työllisyysmäärärahoista myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin tai henkilöasiakkaalle toimeentulon turvaamiseksi. Yhdistelmätuella tarkoitetaan tukea, jossa työmarkkinatuki maksetaan työnantajalle joko yksinään tai yhdistettynä työllistämistukeen. Työllisyysmäärärahoista voidaan myöntää työllistämistukea kunnalle, kuntayhtymälle ja yhteisölle sekä muulle työnantajalle työttömän työmarkkinoille sijoittumisen edellytysten parantamiseksi. Yhteisöllä tarkoitetaan muun muassa yrityksiä, rekisteröityjä yhdistyksiä ja säätiöitä. Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksia on pyritty parantamaan siten, että yhdistelmätuella työllistettäessä voidaan työnantajana toimivalle yhdistykselle tai säätiölle, jonka tarkoituksena ei sääntöjen mukaan ole voiton hankkiminen jäsenilleen tai säätiöidyn varallisuusmassan kasvattaminen, maksaa tukena enintään palkkauskustannukset eli työllistetylle maksettava palkka, työllistetyn lakisääteiset maksut ja palkasta pidätettävä ennakonpidätys sekä työnantajan lakisääteinen sosiaaliturva-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu ja pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu. Muulle työnantajalle kuin yhdistykselle ja säätiölle voidaan yhdistelmätukena maksaa enintään työllistetylle maksettava palkka ennen vakuutetun lakisääteisten maksujen ja verojen pidätystä. Määriteltäessä, mitä kustannuksia yhdistelmätuella voidaan kattaa, yhdistyksen ja säätiön toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena eikä yksittäisen osatoiminnon osalta. Se, että aatteellinen yhdistys harjoittaa liiketoimintaa, joka tuottaa voittoa (esimerkiksi kahvilatoiminta tai kustannustoiminta), ei estä kattamasta tuella palkkauskustannuksia kokonaisuudessaan edellyttäen, ettei yhdistyksen toiminta kokonaisuudessaan tuota voittoa. Yhdistyksen liiketoiminnan laajuudella on merkitystä harkittaessa työllistämistuen myöntämistä. Työllistämistuen ja yhdistelmätuen myöntäminen yhdistyksille ja säätiöille määräaikaisiin työsuhteisiin on mahdollista. Yrityksille myönnettävän työllistämistuen ehtona on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Tukityöllistetyn edelleensijoittaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista. Kunnan, työpajan ja sosiaalisen yrityksen osalta on säädetty joitakin poikkeuksia edelleensijoittamiskiellosta. Kunta, työpaja ja sosiaalinen yritys voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Tämän lisäksi kunnan, yhdistyksen tai säätiön ylläpitä- 2

3 Ministerin vastaus KK 42/2004 vp Matti Kangas /vas ym. mä työpaja tai sosiaalinen yritys voi edelleensijoittaa työllistetyn myös yritykseen. Edelleensijoittamiskiellolla ei ole tarkoitus vaikeuttaa kolmannen sektorin työnantajien työllistämismahdollisuuksia. Kiellolla pyritään estämään tukityöllistämisen mahdolliset haitalliset vaikutukset työmarkkinoihin. Työvoimaviranomaisen mahdollisuudet tutkia esimerkiksi työnantajan suorittamat lomautukset ja irtisanomiset rajoittuvat siihen työnantajaan, jolle tukea myönnetään. Kilpailunäkökohdat, jotka on myös huomioitava tukea myönnettäessä, voidaan arvioida vain tukea saavan työnantajan osalta. Työministeriössä selvitetään nykyisen tukijärjestelmän ja tukien käytön toimivuutta. Selvitystyössä kiinnitetään huomiota muun muassa työsuhteeseen liittyviin työllistämistuen edellytyksiin, joihin kuuluu muun muassa edelleensijoittamiseen liittyvä problematiikka sekä tukien käyttö eri työnantajaryhmissä. Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2004 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 42/2004 rd: Är regeringen medveten om hindren för sysselsättning, vilka beskrivits i motiveringsdelen, och vad ämnar regeringen göra för att den tredje sektorn aktivare ska kunna sysselsätta arbetslösa? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt 1 kap. 7 9 punkten lagen om offentlig arbetskraftsservice (1295/2002) avser man med sysselsättningsstöd ett stöd för att främja sysselsättningen av arbetslösa arbetssökande och som av sysselsättningsanslagen kan beviljas arbetsgivare för lönekostnader eller enskilda kunder för tryggande av försörjningen. Med sammansatt stöd avses sådant stöd som betalas till arbetsgivaren antingen separat eller tillsammans med sysselsättningsstöd. Av sysselsättningsanslagen kan man bevilja sysselsättningsstöd till en kommun, samkommuner och en sammanslutning samt till en annan arbetsgivare för att förbättra förutsättningarna för en arbetslös att bli placerad på arbetsmarknaden. Med sammanslutning avses bland annat företag, registrerade föreningar och stiftelser. Man har försökt förbättra tredje sektorns sysselsättningsmöjligheter så, att man genom att sysselsätta med sammansatt stöd kan åt en förening eller stiftelse som fungerar som arbetsgivare och vars syfte enligt reglerna inte är att skaffa vinst åt sina medlemmar eller att öka den fonderade förmögenhetsmassan betala i stöd högst lönekostnader, dvs. lön som betalas till den som sysselsätts, den sysselsattes lagstadgade betalningar och förhandsinnehållning på lönen samt arbetsgivarens lagstadgade socialskydds-, arbetspensionsförsäkrings-, olycksfallsförsäkrings- och arbetslöshetsförsäkringsavgift och obligatorisk grupplivförsäkringsavgift. Till en annan arbetsgivare än en förening och stiftelse kan man som sammansatt stöd betala högst den lön som betalas till den sysselsatte innan man innehåller den försäkrades lagstadgade avgifter och skatter. Då man fastställer vilka kostnader som kan täckas med sammansatt stöd, granskas föreningarnas och stiftelsernas verksamhet som en helhet och inte som enskilda delfunktioner. Det faktum att en ideell förening bedriver affärsverksamhet som medför vinst (t.ex. caféverksamhet eller förlagsverksamhet) hindrar inte att man genom stöd täcker lönekostnaderna i sin helhet, förutsatt att föreningens verksamhet i sin helhet inte inbringar vinst. Omfattningen av föreningens affärsverksamhet har betydelse då man överväger beviljande av sysselsättningsstöd. Det är möjligt att bevilja sysselsättningsstöd och sammansatt stöd för visstidsarbete inom föreningar och stiftelser. Villkoret för sysselsättningsstöd som beviljas företag är ett tillsvidare gällande arbetsavtal. I regel är det inte möjligt att vidareplacera en person som sysselsatts med sysselsättningsstöd. För kommuners, verkstäders och sociala företags vidkommande har man föreskrivit vissa undantag för vidareplaceringsförbudet. Kommuner, verkstäder och sociala företag kan placera en långtidsarbetslös som de sysselsätter i en fören- 4

5 Ministerns svar KK 42/2004 vp Matti Kangas /vas ym. ing, stiftelse eller hos en privat person. Därtill kan en verkstad eller ett socialt företag som upprätthålls av kommunen, en förening eller en stiftelse vidareplacera den som sysselsätts också i ett företag. Vidareplaceringsförbudet avser inte att försvåra sysselsättningsmöjligheterna för arbetsgivare inom den tredje sektorn. Genom förbudet försöker man hindra stödsysselsättningens eventuella skadliga verkningar på arbetsmarknaden. Arbetskraftsmyndighetens möjligheter att undersöka t.ex. permitteringar och uppsägningar som arbetsgivaren utfört begränsar sig till den arbetsgivare till vilken stöd beviljas. Konkurrenssynpunkterna, som också bör beaktas då man beviljar stöd, kan bedömas endast för den arbetsgivares vidkommande som får stöd. Vid arbetsministeriet utreder man hur användningen av det nuvarande stödsystemet och stöden fungerar. I utredningsarbetet fästs uppmärksamhet bl.a. vid förutsättningarna för sysselsättningsstöd i anslutning till arbetsförhållandet. Till förutsättningarna hör bl.a. problematiken kring vidareplacering samt användningen av stöd inom olika arbetsgivargrupper. Helsingfors den 26 februari 2004 Arbetsminister Tarja Filatov 5