Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 69/2001 vp Uusi työ -kansalaisjärjestöjen työllisyysprojektin ehdotusten toteuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Samaan aikaan, kun maassamme uudistettiin työttömyysturvaa, kehitettiin myös työllistämisen tukimuotoja. Erääksi uudeksi tukimuodoksi luotiin yhdistelmätuki. Se tuli käyttöön vuoden 1998 alusta. Tällä hetkellä työllistämistuki on 118 mk ja työmarkkinatuki 127 mk, eli yhteensä 245 mk päivässä. Yhdistelmätuen avulla työllistymiseen ovat oikeutettuja henkilöt, joille on maksettu työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päivää lähes yhtäjaksoisesti ja jotka ovat oikeutettuja työmarkkinatukeen. Yhdistelmätuen saa työnantaja, joka palkkaa ehdot täyttävän henkilön joko koko- tai osa-aikaiseen työsuhteeseen. Tukea voidaan maksaa yhtä työllistettyä kohden enintään 12 kuukautta. Yhdistelmätukeen perustuva työsuhde on työllistetylle normaali työsuhde, joskin määräaikainen ja yleensä osa-aikainen. Erityiseksi ongelmaksi yhdistelmätuen osalta on koettu se, että yhdistelmätuki kartuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaa työssäoloehtoa ainoastaan kolmanneksen työsuhteen pituudesta, eli 16 viikkoa vuodessa. Yhdistelmätuki on erityisesti ns. kolmannen sektorin suosima työllistämiskeino. Yleishyödylliset yhdistykset työllistivät viime vuonna yhdistelmätuella yli pitkäaikaistyötöntä, kun yritykset työllistivät yhdistelmätuella yli ja kunnat pitkäaikaistyötöntä. Suhteutettuna kullakin sektorilla työskentelevien määrään yhdistykset työllistävät pitkäaikaistyöttömiä ylivoimaisesti eniten. Viime vuonna kansalaisjärjestöt esittivät ns. Uusi työ -työllisyysprojektin, jossa ne esittivät monia parannuksia nykyiseen yhdistelmätukeen. Ehkä pitkäaikaistyöttömän kannalta tärkein näistä ehdotuksista on se, että yhdistelmätuella palkatun henkilön työ lasketaan kokonaisuudessaan ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaksi. Työnantajahan palkkaa työttömän työnhakijan työsuhteeseen, vaikka palkka maksetaankin yhdistelmätuella. Siksi ei ole perusteltua, että työsuhteeseen kertyy työssäoloehtoa vain kolmannes. Koska kyse on työsuhteesta, on myös työssäoloehdon kertymän oltava täysimääräinen. Projektin tukimuksen mukaan 81 prosenttia yhdistystyönantajistakaan ei hyväksynyt nykyistä lakia, joka ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa täysimääräisesti. Olisi tärkeätä myös tehdä yhdistelmätuella palkattujen henkilöiden työsuhteesta ensisijaisesti kokoaikainen. Tämä voitaisiin turvata sekä työllistämistuen että työmarkkinatuen nostamisella siten, että työntekijän tulot nousisivat markkaan kuukaudessa. Olisi myös välttämätöntä muuttaa lakia siten, että työmarkkinatukea voitaisiin Uusi työ -projektin esityksen mukaisesti maksaa 36 kuukauden ajan siten, että tuki olisi ensimmäisten 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia, seuraavilta 12 kuukaudelta 25 prosenttia ja seuraavilta 12 kuukaudelta 70 prosenttia, jos sama henkilö työskentelee yhtäjaksoisesti samassa yhdistyksessä. Tuen aleneminen ei saa pienentää työllistetylle maksettavaa palkkaa. Versio 2.0

2 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnoittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Uusi työ -kansalaisjärjestöjen yhteisen työllisyysprojektin ehdotusten toteuttamiseksi yleensä ja erityisesti siltä osin kuin ne koskevat työsuhteesta kertyvää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvää työssäoloehtoa, työsuhteen kokoaikaisuutta sekä yhdistelmätuen määrää? Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 2001 Mikko Elo /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 69/2001 vp Mikko Elo /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Elon /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 69/2001 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Uusi Työ -kansalaisjärjestöjen yhteisen työllisyysprojektin ehdotusten toteuttamiseksi yleensä ja erityisesti siltä osin kuin ne koskevat työsuhteesta kertyvää ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvää työssäoloehtoa, työsuhteen kokoaikaisuutta sekä yhdistelmätuen määrää? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suomen työvoimapoliittinen järjestelmä uudistettiin vuoden 1998 alusta lukien. Työministeriö on viime vuoden aikana käynnistänyt selvitystyön työvoimapolitiikan uudistuksen yhteydessä käyttöön otettujen toimenpiteiden kuten muun muassa yhdistelmätuen kehittämistarpeiden arvioimiseksi. Ns. Toinen aalto -niminen työryhmä käsitteli uudistuksesta laaditut evaluointitutkimukset johtopäätöksineen. Työryhmä kävi läpi myös Uusi Työ -kansalaisjärjestöjen yhteisen työllisyysprojektin ehdotuksia. Työryhmä esitti valmistuneessa raportissaan yhdistelmätuen enimmäisajan pidentämistä kahteen vuoteen siten, että ensimmäisten 12 kuukauden ajalta työnantajalle maksettaisiin nykyisen suuruinen yhdistelmätuki ja seuraavan 12 kuukauden ajalta pelkkä työmarkkinatuki. Työryhmän näkemyksen mukaan pidennetyn tukijakson tulee kerryttää työssäoloehtoa samalla tavoin kuin yhdistelmätuella tehty työ kerryttää nykyisin. Tämä perustuu siihen lähtökohtaan, että työnhakija ei voi kuluttamalla omaa työttömyysturvaansa, eli valtion varoista maksettavaa työmarkkinatukea, työllistymisensä edistämiseksi kerryttää työttömyysturvan työssäoloehtoa täysimääräisesti. Työryhmä ehdotti lisäksi, että yrityksiltä ei edellytettäisi toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta, kun se työllistää yhdistelmätuella tai työmarkkinatuella työttömän työnhakijan. Työryhmän esityksissä korostuu työvoimapoliittisten toimien kytkeminen palveluprosessiin sekä toimenpiteiden laadun parantaminen. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia muun muassa siitä, miten työhallinto voi yhteistyössä työnantajan kanssa tukea ja palvella työllistettyä aktiiviseen työnhakuun jo työllistämistukijakson aikana ja heti sen jälkeen. Yhdistelmätukityön osa-aikaisuuteen vaikuttaa etenkin työnantajatahon eli yhdistelmätuessa kolmannella sektorilla toimivien yleishyödyllisten yhdistysten, säätiöiden ja järjestöjen omarahoitusosuuden puute. Yhdistelmätuen määrä on tällä hetkellä varsin korkea verrattuna muihin työllistämisen tukimuotoihin. Järjestöjen mahdollisuuksia työllistettyjen työajan pidentämiseen pyrittiin parantamaan voimaan tulleella työllisyysasetuksen muutoksella (425/1998), joka mahdollisti yhdistelmätuen myöntämisen, vaikka työnantaja saisi Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tai veikkausvaroista maksettavaa avustusta saman työllistettävän henkilön palkkaamiseen. Työministeriössä käynnistyi syrjäytymisen ehkäiseminen ja yhteistyö työvoimapolitiikan toimeenpanossa eli ns. SYTY-projekti. Myös em. projektin yhtenä tehtävänä on valmistella työhallinnossa toteutettavia syrjäytymistä 3

4 Ministerin vastaus ehkäiseviä toimia sekä tehdä esityksiä työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Uusi Työ -kansalaisjärjestöjen yhteisen työllisyysprojektin ehdotuksia käsitellään myös SYTY-projektissa, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi Työministeriö on työvoimapolitiikan uudistuksen arviointiin liittyvän työryhmä- ja projektityöskentelyn aikana varsin tarkasti kartoittanut ja arvioinut yhdistelmätuesta saatua palautetta ja kehittämisehdotuksia, joita myös Uusi Työ -kansalaisjärjestöjen yhteinen työllisyysprojekti on esittänyt. Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 69/2001 vp Mikko Elo /sd Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Mikko Elo /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 69/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att Uusi Työ-medborgarorganisationernas förslag till ett gemensamt sysselsättningsprojekt skall genomföras i allmänhet och speciellt så till vida det gäller arbetsvillkor som ackumuleras genom ett arbetsförhållande och som hänför sig till inkomstrelaterat arbetslöshetsskydd, arbetsförhållandets karaktär av heldagsjobb samt det sammansatta stödets belopp? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Finlands arbetskraftspolitiska system förnyades i början av Arbetsministeriet har under det senaste året startat ett utredningsarbete för att bedöma behovet att utveckla de åtgärder som togs i bruk i samband med den arbetskraftspolitiska reformen, bl.a. det sammansatta stödet. En arbetsgrupp under namnet Toinen aalto (den andra vågen) behandlade de evalueringsundersökningar jämte slutsatser som utarbetades om reformen. Arbetsgruppen gick också genom Uusi Työ-medborgarorganisationernas förslag till ett gemensamt sysselsättningsprojekt. I sin rapport, som färdigställdes , föreslog arbetsgruppen att maximitiden för det sammansatta stödet skulle förlängas till två år så att arbetsgivaren för de första 12 månaderna skulle betalas ett sammansatt stöd av nuvarande storlek och för de följande 12 månaderna enbart arbetsmarknadsstöd. Enligt arbetsgruppens åsikt bör den förlängda stödperioden ackumulera arbetsvillkoret på samma sätt som arbete med sammansatt stöd för närvarande ackumulerar arbetsvillkoret. Detta baserar sig på den utgångspunkten att arbetssökanden genom att förbruka sitt eget arbetslöshetsskydd, dvs. det arbetsmarknadsstöd som betalas med statliga medel, för att främja sin sysselsättning inte kan ackumulera arbetslöshetsskyddets arbetsvillkor till fullt belopp. Arbetsgruppen föreslog vidare att man av företagen inte skall förutsätta ett arbetsavtal som gäller tills vidare, då de sysselsätter arbetslösa arbetssökande genom sammansatt stöd eller arbetsmarknadsstöd. I arbetsgruppens förslag framhävs de arbetskraftspolitiska åtgärdernas koppling till serviceprocessen samt förbättrandet av åtgärdernas kvalitet. Arbetsgruppen har kommit med förslag bl.a. om hur arbetsförvaltningen i samråd med arbetsgivaren kan stöda och betjäna de sysselsatta till aktivt arbetssökande redan under den period då sysselsättningsstöd utbetalas och genast därefter. Deltidskaraktären hos arbete som utförs genom sammansatt stöd påverkas av bristen på självfinansierade delar hos arbetsgivarparten, dvs. hos de allmännyttiga föreningar, stiftelser och organisationer som genom sammansatt stöd verkar inom den tredje sektorn. Det sammansatta stödets belopp är för närvarande relativt högt jämfört med andra former av sysselsättningsstöd. Man försökte förbättra organisationernas möjligheter att förlänga de sysselsattas arbetstid genom en förändring av sysselsättningsförordningen (425/1998), som trädde i kraft och som gjorde det möjligt att bevilja sammansatt stöd även om arbetsgivaren finge understöd från Penningautomatföreningen eller understöd 5

6 Ministerns svar som betalas av tipsmedel för att anställa samma personer som bör sysselsättas. Arbetsministeriet inledde förebyggande av utslagning och samarbete då det gäller arbetskraftspolitiskt verkställande, dvs. det s.k. SYTY-projektet. Också till detta projekts uppgifter hör att bereda utslagningsförebyggande åtgärder som skall verkställas inom arbetsförvaltningen samt komma med förslag till arbetskraftspolitiska åtgärder. Uusi Työ-medborgarorganisationernas förslag till ett gemensamt sysselsättningsprojekt kommer också att behandlas i SYTY-projektet, som ämnar få sitt arbete färdigt Arbetsministeriet har under det arbetsgruppsoch projektarbete som ansluter sig till bedömningen av den arbetskraftspolitiska reformen mycket noggrant kartlagt och utvärderat den respons som fåtts gällande det sammansatta stödet samt de utvecklingsförslag som också Uusi Työmedborgarorganisationernas gemensamma sysselsättningsprojekt har framfört. Helsingfors den 26 februari 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 6