Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KK 45/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. KIRJALLINEN KYSYMYS 45/2000 vp Yli 55-vuotiaiden työttömien aktivointitoimenpiteiden kohdentaminen Eduskunnan puhemiehelle Työhallinto on kuluvan vuoden alusta ottanut käyttöön yli 55-vuotiaisiin työttömiin kohdistuvan aktivointitoimenpiteen, jossa näille jo työttömyyseläkeputkeen yltäville tarjotaankin työnhakukoulutusta, muuta koulutusta tai tukityötä. Niillä alueilla, missä työttömyysaste on suhteellisen korkea, kuten esim. Pohjois-Karjalassa, tällaisen menettelyn käyttöönotto tuntuu ennemminkin simputukselta kuin järjelliseltä toiminnalta. Miksi hyppyyttää jo hyvinkin pitkän työuran tehneitä ihmisiä uudelleenkoulutukseen tai tukityöhön, kun nuorempia on työttömyyskortistossa riittävästi ja aktivointitoimenpiteen jälkeen työelämään sijoittuminen ei ole mitenkään todennäköinen? Yhdeksi esimerkiksi voisi ottaa henkilön, jonka työhistoria energialaitoksella on lähes 40 vuoden mittainen. Kun kaupungin energialaitos yksityistettiin, pitkään töissä olleet heitettiin työttömiksi kuluvan vuoden alusta. Nyt tämä henkilö on 57-vuotias. Saman alan nuorempia työnhakijoita työvoimatoimistossa on pitkä rivi. Kun työnvälitystoimisto pyytää tämän henkilön työnhakukoulutukseen, asia tuntuu kovin huvittavatta ja rahan haaskaukselta. Jos hänet pakotetaan lähtemään uudelleen koulutukseen, kenen hyöty se sitten on, tai jos hänet tukityöllistetään esim. kuudeksi kuukaudeksi vaikka puistoon hiekkojen lakaisuun, mitä siitä jää "käteen"? Kun tukityöjakso loppuu, henkilö olisi jälleen työtön. Työllistämisaikana hän vain veisi jonkun nuoremman tukityöpaikan. Eikö korkean työttömyyden alueella olisi tärkeämpi kohdentaa työhallinnon varat nuorempien henkilöiden aktivointiin ja työllistämiseen. Eli otettaisiin huomioon kokonaisvaltainen näkemys siitä, mistä toimenpiteestä saadaan kokonaistaloudellisesti parempi hyöty. Niillä alueilla, missä työttömyysaste on matala, siellä yli 55-vuotiaisiin voisi kohdentaa työhallinnon aktivointitoimia, jos näköpiirissä olisi näiden toimien jälkeen todellinen työllistyminen. Kaikissa tilanteissa tulee ottaa huomioon kuitenkin henkilön oma tahto. "Pakkopullan syöttäminen" jo pitkän työhistorian tehneelle henkilölle ei voi olla kenenkään etu. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus tarkoituksenmukaiseksi antaa tarkennetut ohjeet työvoimatoimistoille vuodenvaihteen jälkeen yli 55- vuotiaisiin työttömiin kohdistuvien aktivointitoimenpiteiden kohdentamiseksi siten, että aktivointitoimenpiteessä otetaan huomioon henkilön oma tahto, omat toiveet ja alueen työttömyysaste sekä mahdollisuus työllistyä toimenpiteen jälkeen oikeaan työhön? Versio 2.0

2 KK 45/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 2000 Esa Lahtela /sd Unto Valpas /vas Tapio Karjalainen /sd 2

3 Ministerin vastaus KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Valtiopäiväjärjestyksen 37 :n 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 45/2000 vp: Näkeekö hallitus tarkoituksenmukaiseksi antaa tarkennetut ohjeet työvoimatoimistoille vuodenvaihteen jälkeen yli 55- vuotiaisiin työttömiin kohdistuvien aktivointitoimenpiteiden kohdentamiseksi siten, että aktivointitoimenpiteessä otetaan huomioon henkilön oma tahto, omat toiveet ja alueen työttömyysaste sekä mahdollisuus työllistyä toimenpiteen jälkeen oikeaan työhön? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Taustaksi voin mainita, että vuoden 2000 alusta käyttöön otetut toimenpiteet vuonna 2000 työttömäksi jäävien vuotiaiden henkilöiden työllistämiseksi perustuvat Puron työryhmän ehdotuksiin. Näillä ehdotuksilla pyritään myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Kysymys ei siis ole ainoastaan työhallinnon tehostetuista toimenpiteistä vaan laajemmasta toimenpidekokonaisuudesta, jonka tarkoituksena on vähentää ns. eläkeputken houkuttelevuutta ja muuttaa eläkeputken varhaiseläkeluonnetta. Myös tähän toimenpidekokonaisuuteen liittyvät eläkelainsäädännön muutokset tulivat voimaan vuoden 2000 alussa. Kohderyhmään kuuluvien henkilöiden käytettävissä on työvoimatoimistossa palveluprosessi, johon kuuluvat työnhakijaksi ilmoittautuminen, alkuhaastattelu, työkunnon selvittäminen, työn- hakukoulutus, työnhakupalvelut, henkilökohtaiset haastattelut, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja työharjoittelu sekä mahdollisuus tukityöhön. Ajallisesti palveluprosessi etenee siten, että ellei työnhakijaksi ilmoittautuneelle löydy työtä avoimilta työmarkkinoilta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon, työvoimatoimisto ja työnhakija yhteistyössä selvittävät, voidaanko henkilön työllistymistä edistää koulutuksen tai työharjoittelun avulla. Työvoimatoimisto voi järjestää kohderyhmään kuuluvalle työttömälle työnhakijalle tukityöpaikan aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua työnhaun alkamisen jälkeen ja työpaikka on järjestettävä viimeistään 11 kuukauden työttömyyden jälkeen. Toimenpiteet tulee suorittaa työvoimatoimiston käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Varsinaisten määrärahojen lisäksi valtion vuoden 2000 talousarvioon on otettu 70 miljoonan markan erillinen määräraha, joka on tarkoitettu käytettäväksi kohderyhmään kuuluvien eli vuonna 2000 työttömäksijääneiden vuotiaiden henkilöiden työllistämiseen. Tällä erillismäärärahalla arvioidaan voitavan työllistää vuoden 2000 aikana keskimäärin henkilöä, joista 950 kuntasektorin palvelukseen ja 350 yksityiselle sektorille. Kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden ryhmäpalvelut mitoitetaan ja suunnitellaan yhteistyössä ottaen huomioon työnhakijoiden toiveet ja tavoitteet. Työvoimatoimiston palvelujen lähtökohtana on kaikissa tapauksissa eli myös kohderyhmään kuuluvien henkilöiden osalta se, että työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistoon ilmoittautunut henkilö todella hakee itselleen työtä. Jos henkilön yksinomaisena tarkoituksena on vain varhaiseläkkeen hakeminen, hänen tulee 3

4 KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministerin vastaus asioida suoraan asianomaisten eläkelaitosten kanssa. Työministeriö on antanut TE-keskusten työvoimaosastoille ja työvoimatoimistoil- le ohjeen vuonna 2000 työttömäksi jäävien vuotiaiden työllistämiseen käytettävistä tehostetuista toimenpiteistä. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2000 Työministeri Tarja Filatov 4

5 Ministerns svar KK 45/2000 vp - Esa Lahtela /sd ym. Tili riksdagens talman 1 det syfte 37 1 mom. riksdagsordningen anger har Ni, Fru talman, tili vederbörande medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsman Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 45/2000 rd: Anser regeringen det vara ändamålsenligt att ge arbetskraftsbyråerna närmare anvisningar för att aktiveringsåtgärderna för de över 55-åringar som blir arbetslösa efter årsskiftet inriktas så, att man i den aktuella åtgärden tar i beaktande personens egen vilja, egna önskemål och regionens arbetslöshetsgrad samt personens möjlighet att efter åtgärden bli sysselsatt i ordinarie arbete? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Som orientering kanjag nämna att de åtgärder för sysselsättning av åringar som blir arbetslösa år 2000 vilka infördes i början av 2000 baserar sig på Puroarbetsgruppens förslag. Dessa förslag syftar tili att senarelägga pensioneringen. Det är således inte bara fråga om arbetsförvaltningens effektiverade åtgärder utan också om en mer omfattande åtgärdshelhet som tar sikte på att göra den s.k. pensionsslussen mindre attraktiv och att ändra pensionsslussens karaktär av förtidspension. Också de ändringar i pensionslagstiftningen som hänför sig tili denna åtgärdshelhet trädde i kraft i början av Personer i denna målgrupp tilihandahålis av arbetskraftsbyråerna en serviceprocess som omfattar anmälan som arbetssökande, inledande intervju, utredning av arbetsförmågan, jobbsökarutbildning, arbetssökningstjänster, personliga intervjuer, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och arbetsprövning samt möjlighet tili arbete med sysselsättningsstöd. Serviceprocessen framskrider tidsmässigt så att ifali denperson somanmält sig som arbetssökande inte när det har gått tre månader från anmälan som arbetslös arbetssökande hos arbetskraftsbyrån funnit arbete på den öppna arbetsmarknaden, skall byrån utreda om personens sysselsättning kan främjas med hjälp av utbildning elier arbetspraktik. Arbetskraftsbyrån kan ordna en arbetslös arbetssökande i denna målgrupp en stödarbetsplats tidigast sex månader efter det att denne började söka arbete och senast när arbetslösheten har varat i 11 månader. Åtgärderna skali genomföras inom ramen för de anslag som arbetskraftsbyrån har tili sitt förfogande. Utöver de ordinarie anslagen har det i statsbudgeten för 2000 upptagits ett separat anslag på 70 mi1joner mark, avsett att användas enkom tili stödsysselsättning av denna målgrupp, dvs åringar som blir arbetslösa Det uppskattas att man med detta specia1ans1ag 2000 kan sysse1sätta i genomsnitt personer, varav 950 inom kommunerna och 350 inom den privata sektorn. Gruppservicen för målgruppens arbetssökande dimensioneras och planeras med beaktande av arbetssökandenas önskemå1 och syften. Utgångspunkten för arbetskraftsbyråns tjänster är i samtliga fali, alitså också när det gälier personer i denna målgrupp, att den person som anmält sig som arbetslös arbetssökande verkligen söker arbete. Om personeo enbart har som mål att söka förtidspension, skali han elier hon direkt vända sig tili respektive pensionsanstalt. Arbetsministeriet har den 22 december 1999 meddelat arbetskrafts- och näringscentralernas arbetskraftsavdelningar och arbetskraftsbyråerna en anvisning om effektiverade åtgärder för 5

6 KK 45/2000 vp- Esa Lahtela /sd ym. Ministems svar sysselsättning av åringar som blir arbetslösa år Helsingfors den 3 mars 2000 Arbetsminister Tarja Filatov 6