Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 530/2001 vp Passi työpaikalle -valmennusjakson toteuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Savonlinnan työttömyysprosentti on yhä lähes lama-ajan tasoa. Työttömyysprosentin ollessa korkea joutuvat nuoret useimmiten muuttamaan työn perässä kotipaikkakunnan ulkopuolelle. Siirtyminen työhön on nuorille usein mutkikasta; ikää ei ole tarpeeksi ja kokemusta puuttuu. Hankalin ajanjakso nuorille miehille on ammattikoulun ja varusmiespalveluksen väliin jäävä vuosi, jolloin useimmat joutuvat odottelemaan työelämään pääsyä toimettomana. Nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi Savonlinnassa on viritelty Passi työpaikalle -ohjelmaa. Passi työpaikalle -ohjelmassa nuoret ohjattaisiin ammattikoulun jälkeen Savonlinnan ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen (SAKKEen) työelämään valmentavalle jaksolle. Jakson aikana SAKKE hakisi työharjoittelupaikat alueen yrityksistä. Työpaikan vaatimusten ja henkilön ammattiosaamisen perusteella annettaisiin ko. työpaikkaan ja työelämään siirtymiseen tarvittava lisävalmennus. Valmentavan jakson aikana olisi mahdollisuus suorittaa ammattitutkinto. Passi työpaikalle -ohjelmassa mukana olleilla olisi suorat valmiudet jatkaa työnantajan palveluksessa valmennusjakson jälkeen. Passi työpaikalle -harjoittelujaksosta hyötyisivät kaikki osapuolet. Harjoittelujaksolla oleva saisi lisää työkokemusta ja todistuksen ammattitaitonsa paranemisesta. Tällöin siirtyminen työelämään tehtäisiin entistä mutkattomammaksi. Yritykset saisivat edullista työvoimaa ja suoraan heidän tarpeisiinsa koulutetun potentiaalisen työntekijän. Yritysten keskuudessa on suhtauduttu myönteisesti ja jopa innostuneesti tähän toimintamalliin. Ongelmana on, etteivät työvoimaviranomaiset löydä sellaista tukimuotoa, jolla aikuiskoulutuskeskuksessa ammattitutkintoon johtavan koulutuksen kustannusosuus katettaisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo edesauttaa Passi työpaikalle -valmennusjakson toteutumista auttaakseen nuoria siirtymään työelämään ja parantaakseen nuorten työllisyystilannetta? Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2001 Olli Nepponen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olli Nepposen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 530/2001 vp: Miten hallitus aikoo edesauttaa Passi työpaikalle -valmennusjakson toteutumista auttaakseen nuoria siirtymään työelämään ja parantaakseen nuorten työllisyystilannetta? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) 1 :ssä todetaan, että lain mukaisesti hankittava koulutus on pääasiassa ammatillista koulutusta. Yleissivistävää koulutusta voidaan hankkia ammattiin tai tehtävään valmentavana silloin, kun sen puuttuminen estää työllistymistä tai osallistumista ammatilliseen koulutukseen. Yleissivistävänä koulutuksena ei kuitenkaan voida hankkia lukio-opintoja eikä korkeakoulututkintoja. Edelleen lain 8 :n 2 momentissa säädetään, että työvoimakoulutukseen valittavan tulee olla 20 vuotta täyttänyt, jollei asetuksella toisin säädetä. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (912/1990) 9 :ssä säädetään, että "alle 20-vuotias oppivelvollisuuden täyttänyt tai oppivelvollisuusiän ylittänyt henkilö voidaan valita koulutukseen vain: 1) jos ammatilliseen peruskoulutukseen osallistumisen tai työllistymisen edellytyksenä on peruskoulun oppimäärän loppuun suorittaminen tai valmentava koulutus; taikka 2) jos henkilön työllistymiseksi ei ole tarkoituksenmukaisella tavalla järjestettävissä muuta ammatillista koulutusta. Henkilön tulee aina olla 25 vuotta täyttänyt, ennen kuin hänet voidaan valita opetusministeriön alaisten oppilaitosten antamaan ammatilliseen peruskoulutukseen, joka järjestetään muutoin kuin ammatillisena aikuiskoulutuksena. Edellä 1 ja 2 momentissa säädetyn iän tulee täyttyä koulutuksen alkamisajankohtaan mennessä." Ikärajoilla on ollut tarkoituksena korostaa työvoimakoulutuksen aikuiskoulutusluonnetta, kuitenkin ottaen huomioon sellaisten nuorten koulutustarpeet, joita ei voida tyydyttää yleisen koulutusjärjestelmän piirissä. Lähtökohtana lakia ja asetusta säädettäessä on ollut, että työvoimakoulutuksen ei ole tarkoitus olla kilpaileva tai korvaava opiskeluväylä normaalille opintotukijärjestelmään perustuvalle ammatilliselle peruskoulutukselle. Työvoimakoulutuksen ikärajoilla ja niiden soveltamista koskevilla säädöksillä on kuitenkin haluttu turvata mahdollisuus valmentavaan ja yleissivistävään koulutukseen niille työvoimatoimistojen asiakkaille, joilla ei esim. huonon koulumenestyksen tai peruskoulun päästötodistuksen puuttumisen johdosta ole mahdollisuuksia hakeutua ammatilliseen koulutukseen ilman erityistä tukea. Koska Passi työpaikalle -ohjelman kohderyhmänä olisivat ensi sijassa metallialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneet nuoret alle 25- vuotiaat henkilöt, ei ohjelmaan sisältyvän ammatillisen jatkokoulutuksen toteuttaminen työvoimakoulutuksena ole nykyisten säädösten mukaan mahdollista. Työvoimakoulutuksen vaihtoehtona voidaan paikallisen työvoimaviranomaisen tapauskohtai- 2

3 Ministerin vastaus KK 530/2001 vp Olli Nepponen /kok sen harkinnan mukaan myöntää työmarkkinatukea työharjoitteluun tai työllistämistukea oppisopimuskoulutukseen. Tällöin työvoimaviranomaiset ottavat tuen myöntämistä harkitessaan huomioon kunkin henkilön työmarkkinavalmiuksien edistämistarpeet ja soveltavat eri tukimuotoihin liittyviä myöntämisperusteita. Tällöin otetaan huomioon mm. henkilön työttömyyden kesto. Eri työllistämistoimien lisäksi henkilöillä on luonnollisesti edelleen mahdollisuus jatkaa opintojaan omaehtoisena ammatillisena koulutuksena opintotuella. Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Olli Nepponen /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 530/2001 rd: På vilket sätt ämnar regeringen främja förverkligandet av en träningsperiod "Passi työpaikalle" (Pass till en arbetsplats) i syfte att underlätta de ungas övergång till arbetslivet och förbättra ungdomars sysselsättningssituation? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I 1 lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (763/1990) konstateras att den utbildning som anskaffas enligt denna lag skall huvudsakligen bestå av yrkesutbildning. Allmänbildande utbildning kan anskaffas som förberedande utbildning för ett yrke eller en uppgift, om avsaknaden av denna utbildning utgör hinder för att få arbete eller delta i yrkesutbildning. Såsom allmänbildande utbildning kan dock inte anskaffas gymnasieutbildning eller högskoleexamina. Vidare föreskrivs i 8 2 mom. att den som antas till utbildning skall ha fyllt 20 år, om inte något annat bestäms genom förordning. I 9 förordningen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (912/1990) föreskrivs att "En person under tjugo år som har fullgjort sin läroplikt eller överskridit läropliktsåldern kan antas til utbildning endast 1) om genomgång av grundskolans lärokurs eller förberedande utbildning är en förutsättning för deltagande i yrkesinriktad grundutbildning eller för att få arbete eller 2) om någon annan yrkesutbildning som syftar till att personen i fråga skall få arbete inte kan anordnas på ett ändamålsenligt sätt. Till sådan yrkesinriktad grundutbildning som ges vid läroanstalter vilka lyder under undervisningsministeriet och som ordnas i någon annan form än som yrkesinriktad vuxenutbildning kan endast antas personer som har fyllt 25 år. Den i 1 och 2 mom. nämnda åldern skall ha uppnåtts innan utbildningen börjar." Avsikten med att ange åldersgränser har varit att betona arbetskraftsutbildningens karaktär av vuxenutbildning dock så att man beaktar ungdomars utbildningsbehov som inte kan bemötas inom ramen för det allmänna utbildningssystemet. Utgångspunkten när lagen och förordningen stiftades var att arbetskraftsutbildningen inte skall vara någon utbildningskanal som konkurrerar med eller ersätter den normala yrkesinriktade grundutbildningen som grundar sig på studiestödsystemet. Genom att ange åldersgränser för arbetskraftsutbildningen och föreskrifter för tilllämpningen av dem har man dock velat trygga en möjlighet till förberedande eller allmänbildande utbildning för de av arbetskraftsbyråns kunder som exempelvis på grund av dålig skolframgång eller avsaknad av avgångsbetyg från grundskolan inte utan särskilt stöd har någon möjlighet att söka sig till yrkesutbildning. Eftersom målgruppen för "Pass till en arbetsplats"-programmet i första hand skulle bestå av de ungdomar under 25 år som har avlagt en yrkesinriktad grundexamen i metallbranschen, är det enligt nuvarande författningar inte möjligt att i form av arbetskraftsutbildning ordna sådan yrkesinriktad påbyggnadsutbildning som ingår i programmet. 4

5 Ministerns svar KK 530/2001 vp Olli Nepponen /kok Som alternativ till arbetskraftsutbildning kan man enligt särskild prövning av den lokala arbetskraftsmyndigheten bevilja arbetsmarknadsstöd för arbetsträning eller sysselsättningstöd för läroavtalsutbildning. När arbetskraftsmyndigheterna överväger beviljandet av eventuellt stöd beaktar de i dessa fall för varje person särskilt behovet att förbättra arbetsmarknadsfärdigheterna och tillämpar de bevillningsgrunder som gäller för de olika stödformerna. Då skall bland annat beaktas hur lång tid personens arbetslöshet har varat. Unga personer har naturligtvis också möjlighet att delta i olika sysselsättningsåtgärder och att fortsätta sina studier i form av frivillig yrkesutbildning med studiestöd. Helsingfors den 15 maj 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5