Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1178/2001 vp Mölnlycke Health Care Ab:n toiminnan lopettaminen Ilomantsissa Eduskunnan puhemiehelle Mölnlycke Health Care Ab on ilmoittanut lopettavansa Ilomantsin tehtaan tuotannon kokonaan vuoden 2003 loppuun mennessä. Yhtiö siirtää leikkaustekstiilien valmistuksen Tsekiin Belgiaan ja osin myös Thaimaahan. Kyseinen tehdas on suurin yksityinen työllistäjä Ilomantsissa, joten toimenpide merkitsee reilusti yli sadan työpaikan menetystä. Pois joutuville työntekijöille tehtaan sulkeminen on kova isku, koska ei paikkakunnalla eikä lähiseuduillakaan ole tarjolla työpaikkoja, mikä tietää sitä, että saadakseen työtä on muutettava pois tai sitten tyydyttävä olemaan vain työttömänä. Myös kunnalle tehtaan lopettaminen merkitsee tulonmenetysten lisäksi tappiomielialan ja kuka sammuttaa valot mentaliteetin lisääntymistä. On ilman muuta selvää, ettei ilman aktiivisia valtion toimenpiteitä Ilomantsi tule yksin selviytymään. Siksi onkin välttämätöntä, että hallituksen myötävaikutuksella Ilomantsiin kohdennetaan tukitoimia ja yritysten sijainnin ohjausta siten, että Mölnlycken toiminnan loppuessa kunnassa on vähintään sama määrä korvaavia työpaikkoja, mitä tehtaan sulkeminen aiheutti. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä toimia hallituksella on käytettävissään korvaavien työpaikkojen saamiseksi tilanteessa, jossa merkittävä osa paikkakunnan työpaikoista on loppumassa? Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 2001 Esa Lahtela /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1178/2001 vp: Mitä toimia hallituksella on käytettävissään korvaavien työpaikkojen saamiseksi tilanteessa, jossa merkittävä osa paikkakunnan työpaikoista on loppumassa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Kuluvana syksynä on tullut julkisuuteen Ilomantsin kunnan alueella toimivan Mölnlycke Health Care Ab:n aikomus lopettaa teollisuuslaitoksensa vuoden 2003 loppuun mennessä. Mikäli näin todella tapahtuu, asiaan on syytä varautua etukäteen. Myös se mahdollisuus olisi selvitettävä, olisiko millään tavoin mahdollista jatkaa vastaavaa tuotannollista toimintaa paikkakunnalla. Paikkakunnan elinvoimaisuuden turvaamiseksi teollisuuden työpaikkojen säilyminen olisi erityisen tärkeää. Samalla voitaisiin välttää noin 100 työntekijän joutuminen työttömyyden piiriin ja Ilomantsin jo ennestään vaikean työttömyyden merkittävä lisääntyminen. Tämä merkitsisi samalla teollisten työpaikkojen vähenemistä kolmasosalla. Pohjois-Karjala on työttömyysongelman suhteen erityisen vaikea alue. Vuoden 2001 syyskuun lopussa työministeriön työnvälitystilastojen mukaan työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalan TE-keskuksen alueella 17,2 % (koko maa 10,9 %), mikä oli alueellisessa vertailussa maan kolmanneksi korkein (Lapissa ja Kainuussa oli tätä suurempi työttömyysaste). Tämän vuoksi työllistämistukimäärärahojen osuus maakunnassa on jatkuvasti ollut suhteellisen suurta ja esim. yhtä työtöntä kohti selvästi suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Ilomantsin työllisyystilanne on maakunnan heikoimpia. Ilomantsissa oli kuluvan vuoden syyskuun lopussa työttömiä yhteensä 635 henkilöä, mikä oli 21,3 % kunnan työvoimasta. Työllistämistukitoimenpitein oli sijoitettuna yhteensä 119 henkilöä. Avoimia työpaikkoja oli vastaavana ajankohtana vain yksi ainoa. Laskennallisesti arvioiden mikäli kunnan työttömien määrä kasvaisi 100:lla henkilöllä, työttömyysaste nousisi vastaavasti noin 3,5 prosenttiyksiköllä. Kerrannaisvaikutuksineen työttömyysvaikutus olisi tätäkin suurempi. Työllistämistukimäärärahat ovat vuonna 2001 Pohjois-Karjalassa yhteensä noin 113 milj. markkaa. Kun tarkastelun piiriin otetaan työllistämistukimäärärahojen lisäksi myös muut työvoimapolitiikan määrärahat (työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimapalvelujen erityismenot, työllisyysperusteiset investoinnit ja Rakennerahasto-ohjelmien määrärahat), Pohjois-Karjalan määrärahat nousevat noin 214 milj. markkaan. Ensi vuoden määrärahoista ovat tulostavoiteneuvottelut työministeriön ja TE-keskusten välillä parhaillaan käynnissä. Työministeriölle osoitetuilla määrärahoilla voidaan mm. työnantajille mukaan luetut yritykset myöntää työllistämistukea työttömien henkilöiden työllistämiseksi, hankkia työvoimapoliittista aikuiskoulutusta työttömille työnhakijoille, yhdessä yrityksen kanssa hankkia työvoimakoulutusta yrityksen henkilöstölle sekä tukea investoinnein alueen elinkeinotoimintaa. Tässä yhteydessä voidaan lisäksi todeta, että suurin osa po. 2

3 Ministerin vastaus KK 1178/2001 vp Esa Lahtela /sd yrityksen henkilökunnasta on saanut työvoimapoliittista aikuiskoulutusta. Työministeriöllä ei kuitenkaan ole käytettävissään keinoja, joilla esim. vaikeuksissa olevien yritysten toimintaa voitaisiin tukea. Tätä Mölnlycken tapausta on käsitelty työministeriön ja Pohjois-Karjalan TE-keskuksen välisissä tulostavoiteneuvotteluissa. Neuvotteluissa on sovittu, että yhteistyössä pyritään selvittämään mahdollisuudet toimenpiteisiin, joilla voidaan lieventää työpaikkojen menetyksistä aiheutuvia seurauksia. Ilomantsin alueella nykyinen vaikea työttömyysongelma, joka kirjallisessa kysymyksessä esille nostetun uhkan toteutumisen seurauksena edelleen vaikeutuisi, edellyttää erityistä aktiivisuutta paikallisilta toimijoilta, joita alueelliset toimijat voisivat tukea omilla toimillaan. Alueelle tarvitaan joka tapauksessa uutta kehittyvää tuotantotoimintaa. Työministeriö vaikuttaa omien mahdollisuuksiensa ja määrärahojensa kautta työttömyyden ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2001 Työministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1178/2001 rd: Vilka åtgärder har regeringen till sitt förfogande för att få till stånd ersättande arbetsplatser i en situation där en ort håller på att förlora en betydande del av sina arbetsplatser? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I höst har det kommit ut i offentligheten att Mölnlycke Health Care Ab som är verksamt i Ilomants kommun skall lägga ner sin produktion före slutet av Om det här verkligen blir av, har man allt skäl att i tid bereda sig på saken. Man borde också utreda om det vore möjligt att fortsätta med någon form av motsvarande produktionsverksamhet på orten. Att kunna bibehålla industriella arbetsplatser vore synnerligen viktigt för tryggande av ortens livskraft. Samtidigt kunde man undvika att cirka 100 arbetstagare drabbas av arbetslöshet och att den redan från tidigare svåra arbetslösheten i Ilomants ytterligare förvärras. Det skulle samtidigt leda till att arbetsplatserna inom industrin minskar med en tredjedel. Norra Karelen är ett särskilt problematiskt område när det gäller arbetslöshet. Enligt arbetsministeriets arbetsförmedlingsstatistik som beskriver läget i slutet av september 2001 var de arbetslösa arbetssökandenas andel av arbetskraften inom Norra Karelens TE-central 17,2 % (mot 10,9 % i hela landet), vilket i en regional jämförelse var landets tredje högsta (i Lappland och Kajanaland var arbetslöshetsgraden ännu högre). Av denna orsak har de för landskapet anvisade sysselsättningsstödsanslagen fortfarande varit relativt stora, t.ex. per arbetslös räknat klart större än i hela landet i genomsnitt. Till sin sysselsättningssituation är Ilomants bland de svåraste i landskapet. I slutet av september hade Ilomants totalt 635 arbetslösa personer, vilket motsvarar 21,3 % av arbetskraften i kommunen. Antalet personer som placerats genom sysselsättningsåtgärder var 119. Vid motsvarande tidpunkt fanns det endast en ledig arbetsplats. Kalkylmässigt kan man räkna att om antalet arbetslösa i kommunen skulle öka med 100 personer, skulle arbetslöshetsgraden på motsvarande sätt stiga med cirka 3,5 procentenheter. Arbetslöshetseffekterna vore ännu mer betydande om också återverkningarna beaktades års sysselsättningsanslag för Norra Karelen uppgår till sammanlagt cirka 113 milj. mark. Om man tar med i betraktelsen utöver anslagen för sysselsättningsstöd även de övriga arbetskraftspolitiska anslagen (arbetskraftspolitisk vuxenutbildning, särskilda utgifter för arbetskraftsservicen, investeringar i sysselsättningsfrämjande syfte och anslag för strukturfondsprogrammen), stiger anslagen för Norra Karelen till ca 214 milj. mark. I fråga om anslag för nästa år pågår som bäst resultatmålsförhandlingar mellan arbetsministeriet och TE-centralerna. Med hjälp av anslag som anvisats för arbetsministeriet kan man bl.a. bevilja sysselsättningsstöd åt arbetsgivare, inklusive företag, för placering av arbetslösa personer i arbete, anskaffa arbetskraftspolitisk vuxenutbildning åt arbetslösa arbetssökande, tillsammans med företag anskaffa arbetskraftsutbildning åt de anställda i företagen samt genom investeringar stöda näringsverk- 4

5 Ministerns svar KK 1178/2001 vp Esa Lahtela /sd samheten i en region. I detta sammanhang kan man också konstatera att en stor del av det aktuella företagets personal har fått arbetskraftspolitisk vuxenutbildning. Arbetsministeriet har dock inte till sitt förfogande medel för att kunna stöda verksamheten i företag som drabbats av svårigheter. Fallet Mölnlycke har varit uppe vid resultatmålsförhandlingarna mellan arbetsministeriet och Norra Karelens TE-central. Vid förhandlingarna har man kommit överens om att i samarbete söka reda ut vilka möjligheter det finns till åtgärder för lindrande av de följder som förlorade arbetsplatser medför. Det nuvarande svåra arbetslöshetsproblemet i Ilomantsregionen, som skulle ytterligare tillspetsas om det hot som lyfts fram i det skriftliga spörsmålet förverkligas, förutsätter särskild aktivitet av de lokala aktörerna som regionala aktörer kunde stöda genom sina åtgärder. I varje fall behöver regionen ny utvecklingsbar produktionsverksamhet. Arbetsministeriet bidrar inom ramen för sina egna möjligheter och anslag till minskning av arbetslösheten och i synnerhet långtidsarbetslösheten. Helsingfors den 6 november 2001 Arbetsminister Tarja Filatov 5