7 s 200 u tom Vuosiker 1

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 2

3 Sisällys Toiminta-ajatus 4 Toimitusjohtajan katsaus 5 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 6 Eläkekassan vuosikertomus 7 Hallituksen toimintakertomus 8 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 18 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 20 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 23 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta 24 Tunnuslukuja 25 Tilintarkastuskertomus 26 Yhteystiedot 27 3

4 Toiminta-ajatus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on liikennepalvelualoilla toimivien yritysten ja yrittäjien omistama työeläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjän eläkelaissa (YEL) ja työntekijän eläkelaissa (TyEL) säädetyn peruseläketurvan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 4

5 Toimitusjohtajan katsaus taloudellinen vuosi 2007 oli kaksijakoinen: Alkuvuonna talouden kasvu oli voimakasta, mikä heijastui nouseviin pörssikursseihin. Korkotaso oli viime vuosina hivuttautunut melko korkealle. Inflaatiopuheitakin alkoi näkyä. Yhdysvalloissa huoli oli asuntokaupan hiipumisesta. Pelättiin jopa sen romahtamista, mikä vaikuttaisi välittömästi reaalitalouteen. Sitten syntyi USA:ssa subprime-kriisi eli huonon luottokelpoisuuden omaavien lainojen aiheuttamat maksuhäiriöt. Pankkien ongelmat paisuivat koko syksyn ja ovat alkaneet levitä myös Eurooppaan. Subprime aiheutti osakekurssien kääntymisen alamäkeen. Trendi jyrkkeni huomattavasti loppuvuotta kohden. Huolimatta pankkien paisuneista ongelmista globaalin talouskasvun odotetaan hidastuvan, mutta pysyvän edelleen kohtalaisen hyvällä tasolla erityisesti kehittyvien markkinoiden vetäminä. Osakkeiden arvostustaso on edelleen maltillinen ja osakemarkkinoilta odotetaan korkoja suurempia tuottoja. Toisaalta vuoden 2007 lopulla alkanut markkinoiden voimakas heilunta jatkunee edelleen. Sijoittajilta edellytetään runsaasti kärsivällisyyttä. Eläkealan sijoitusten tuotot jäivät vuonna 2007 selvästi aikaisempaa alhaisemmaksi. Eläkejärjestelmän puskurit joutuivat vastaanottamaan ennakoitua alhaisemmat tuotot. Järjestelmä osoitti kuitenkin kestävyytensä. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin toimintapiirin laajennus on lähtenyt hyvin käyntiin. Uudet asiakkaat tuovat mukanaan myös haasteita. Eläkekassan tunnettuus uusilla toimialoilla ei ole - luonnollisesti - samaa luokkaa kuin mitä se on aina ollut perinteisellä huoltamosektorilla. Toisaalta alueellinen yritystoiminta on sillä tavoin kokonaisvaltaista, että eri alojen yrittäjät ovat paljon tekemisissä toistensa kanssa. Tieto mahdollisuudesta vaikuttaa omassa eläkekassassa leviää kiitettävästi yritysten välillä. Viabek on edelleen hyvä vaihtoehto eläkevakuuttamiselle. Toimintamme perusta on hyvä palvelu, toimihenkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito omilla alueillaan sekä eläkevarojen hoitaminen tunnettujen, suurten varainhoitotalojen avustuksella. Nämä seikat luovat mainiot edellytykset kannattavalle ja pitkäjänteiselle yhteistyölle asiakkaittemme kanssa. Työssä käyvien ja yrittäjien ikärakenne muuttuu lähivuosina hyvin nopeasti vanhempaan suuntaan. Kansakunnalta edellytetään vahvaa taloudellista kasvua tulevien eläkekustannusten hallitsemiseksi ja toimintakykyisen, kehittyvän kansantalouden ylläpitämiseksi. Eläkevarojen hyvä hoito on osa niitä perustoimenpiteitä, jotka varmistavat edellä kuvatun kehityksen. Jokainen yrittäjä voi osaltaan vaikuttaa huolehtimalla riittävän korkeasta, omaa ammattitaitoaan arvostavasta työtulosta. Kiitän kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa. Kari Puustinen 5

6 Autohuolto- ja korjaamoyritykset Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on vuonna 1969 huoltamoyrittäjien eläkelaitokseksi perustettu eläkekassa. Eläkekassan toimintapiiriä laajennettiin vuonna Eläkekassa hoitaa asiakkaittensa TyEL- ja YEL-vakuutukset, myöntää ja maksaa lainmukaiset eläkkeet sekä huolehtii osaltaan eläkkeisiin varattujen rahastojen hoidosta. Eläkekassa Viabek hoitaa yli 2500 eläkeläisen vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeet, niiden maksatuksen ja niihin liittyvät palvelut. Eläkekassa Viabek on perustettu pienyrittäjän tarpeita ajatellen. Työntekijät tuntevat yrittämisen arjen. Myös eläkekassan hallitus koostuu yrittäjistä eli eläkekassaa johdetaan asiakkaiden intressien mukaisesti. Tilinpäätös 2007 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 2007, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 40 D 81, Helsinki. 6

7 läkekassan vuosikertomus Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahastoiduilla eläkevaroilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoituksia tehtäessä riskin arvioiminen on keskeinen tehtävä. Eläkekassan tavoitteena on tämän takia vakavaraisuuden kasvattaminen siten, että talouden vaihtelut eivät estä pitkäjänteisen sijoituspolitiikan toteuttamista. Eläkekassan sijoituksista käyvin arvoin laskettuna oli kiinteistösijoituksia noin 25 prosenttia, osakesijoituksia 7 prosenttia ja korkosijoituksia (ml. rahamarkkinasijoitukset) 67 prosenttia. Korkosijoituksiin katsotaan tässä kuuluvaksi myös pääomasuojatut strukturoidut sijoitukset. Private Equity -sijoitusten osuus eläkekassalla oli noin 2 prosenttia. Markkinariskin hallitsemiseksi sijoitusallokaation suunnittelu ja seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Rahastosijoitusten hajautus ja pyrkimys valita keskenään mahdollisimman vähän korreloivia sijoituksia pienentävät parhaiten markkinariskiä. Eläkekassan hallitus seuraa sijoitustoiminnan toteutumista säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutettavaan sijoituspolitiikkaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin toimia pitkällä tähtäimellä eikä perusteettomia muutoksia toimintatapaan vuoden aikana tehdä. Vakuutus- ja sijoitusriskien hallinta Eläkelaitoksella on kolmen tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit, sijoitusriskit ja operatiiviset riskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä säädellään toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeitten määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Operatiivisia riskejä ovat mm. sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet ja häiriöt. Tarkempi selvitys riskeistä ja niiden hallinnasta on tilinpäätöksen liitetietona. Vastuuvelka ja kate Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TyEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeitten eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuulla (TyEL) tarkoitetaan jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääomaarvoa. Eläkekassan on katettava TyEL-eläketurvasta aiheutuva eläkevastuu sekä velka vastuunjakoon. Katteena voi olla ainoastaan katekelpoisia varoja. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. 7

8 Automaalaamot Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin hallituksen toimintakertomus vuodelta 2007 Kassankokous Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin huhtikuun 25. päivänä Kokouspaikkana oli Hotelli Scandic Continental Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 22 :n mukaiset asiat sekä hyväksyttiin eläkekassan sääntöjen muuttaminen. Kokoukseen osallistui 47 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Lepistö. Sääntömuutos Kassankokous hyväksyi sääntöihin teknisiä muutoksia. Muutokset tehtiin, koska työntekijäin eläkelaki (TEL) korvattiin työntekijän eläkelailla (TyEL) ja yrittäjäin eläkelaki (YEL) korvattiin yrittäjän eläkelailla (YEL). Eläkekassan säännöt vastaavat Eläkesäätiöyhdistyksen (ESY) uusittuja mallisääntöjä. Uusitut työeläkelait aiheuttivat sanamuotojen päivityksiä. Esimerkiksi TEL korvattiin sanalla TyEL ja kassa korvattiin sanalla eläkekassa. Vakuutusvalvontavirasto vahvisti sääntömuutoksen Toimintapiiri Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TyELosasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla ja siihen läheisesti liittyvillä rajatuilla maantieliikennettä palvelevilla aloilla toimivat yrittäjät sekä heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä kyseisillä aloilla. YEL osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Maantieliikennettä läheisesti palvelevia toimialoja ovat esimerkiksi - moottoriajoneuvojen korjaamot ja maalaamot - autonpesuyritykset - autovuokraamot - kaupunkitaajamien ulkopuolella sijaitsevat kahvilaravintolat - eräät pikaruokayritykset ja ruokashopit Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 32 yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 54 YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 360. TyEL-osasto TyEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YEL-osastoon kuuluvien työnantajien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijän eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TyEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 44 uutta työnantajaa ja 44 työnantajan TyEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 432 työnantajalla TyEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli työntekijää

9 Vakuutusmaksutulo Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 1,8 miljoonaa euroa, mikä on 5,4 prosenttia edellisvuotta pienempi. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke on euroa kuukaudessa (edellisenä vuonna 1 048). Työtulon keskiarvo on euroa vuodessa (edellisenä vuonna ). TyEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 11,6 (10,8) miljoonaa euroa, josta työntekijöiden osuus on 2,5 (2,4) miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 13,3 (12,6) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä (90 486) euroa. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat noin (41 000) euroa. YEL-maksutappioita ei Eläkekassa Viabekille kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Konkurssivalvontoja oli 1 (3) kappaletta ja varattomana rauenneita konkursseja oli 0 (1) kappaletta. Vuoden 2002 TEL-tarkistusmaksuista oli avoinna euroa, kun vuotta aikaisemmin avoimia maksuja oli euroa. Näistä saamisista on tehty korolliset maksusopimukset, joiden korko on 3 % vuodessa. Eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 108 (120) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeitä Varhennettuja vanhuuseläkkeitä Työkyvyttömyyseläkkeitä Työttömyyseläkkeitä Osa-aikaeläkkeitä Perhe-eläkkeitä Yhteensä YEL-vakuutukset ikäryhmittäin Ikä TyEL (v ,92 milj.) Vanhuus + varh. vanh. Työkyvyttömyys + osatk + yve 44 Miehet Naiset Maksetut eläkkeet v milj. YEL (v. 07 8,11 milj.) Vanhuus + varh. vanh. Työttömyys Työkyvyttömyys + osatk + yve Työttömyys Osa-aika Perhe Kuntoutus + Muut kust Osa-aika Perhe Kuntoutus + Muut kust. 9

10 24,0 23,0 22,0 21,0 20,0 19,0 18,0 Yrittäjien työtulon keskiarvo 1000 /vuosi Miehet Naiset Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke /kk Miehet Naiset Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 3 ja TyEL-osastosta 30 jatkopäätöstä. YEL-osastosta annettiin hylkäyspäätös kolmeen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. TyEL-osastosta hylättiin 11 työkyvyttömyyseläkehakemusta. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 8 kuntoutushakemusta, joista viisi sai myönteisen kuntoutuspäätöksen ja kolme hakemuksista hylättiin. Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä (2 506) ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Yhteensä Kuntoutuspäätökset 4 Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 33:lla. Toimintavuoden päättyessä kuntoutuspäätöksiä oli neljä. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 20,1 (19,2) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 4,5 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: (Milj. ) YEL-osasto TyEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 4,75 7,15 11,91 Varhennettu vanh.eläke 0,84 0,35 1,19 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,23 2,68 3,91 Työttömyyseläkkeet 0,11 0,87 0,98 Osa-aikaeläkkeet 0,22 0,07 0,29 Perhe-eläkkeet 0,95 0,79 1,74 Yhteensä 8,11 11,92 20,03 Lisäksi on maksettu kuntoutuksesta aiheutuvia etuuksia ja kulukorvauksia yhteensä euroa. Eläkkeiden korotus Vuoden 2007 alusta tehtiin eläkkeisiin 2,21 prosentin indeksikorotus. Eläkkeensaajat eläkelajeittain TyEL ja YEL 10

11 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kokonaistuotto vuonna 2007 oli 9,4 (10,5) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot pienenivät 1,2 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 6,6 miljoonaa euroa ja myyntitappioita 0,4 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut kasvoivat 1,2 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoksi muodostui vuonna 2007 yhteensä 7,2 (9,2) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia euroa ja arvonkorotuksia euroa. Rahastosiirtovelvoite Vuoden 2007 eläkelaitosten rahastosiirtovelvoite muodostuu eläkevastuun laskemisessa käytettävästä rahastokorosta (3 %), eläkevastuun täydennyskertoimesta ja 2 prosentin osuutena osaketuottokertoimesta. Täydennyskerroin oli ,46 % ja ,96 %. Eläketurvakeskuksen (ETK) ennakkotietojen mukaan rahastosiirtovelvoitteen ja osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun yhteismäärä vuodelle 2007 on 5,74 %. Kiinteistöt Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo oli 26,4 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa. Vähennystä edelliseen vuoteen on noin euroa. Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo koko sijoitusomaisuudesta on vuoden vaihteessa 20,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 21,5 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten tuotot vähenivät 12,9 prosenttia ja kulut lisääntyivät 3,7 prosenttia. Tuottojen väheneminen johtui mm. asuinkiinteistöjen myynnistä. Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli pörssiosakkeita 10,5 tuhatta euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuoden vaihteessa 42,6 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 68,9 miljoonaa euroa. Rahastomyyntien nettotuotto oli 5,5 miljoonaa euroa. Pääomasijoitusrahastoihin eläkekassalla oli sijoitettuna vuoden vaihteessa 6,5 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 1,6 miljoonaa euroa. Suorat kiinteistösijoitukset (käyvin arvoin) Sijoitusomaisuuden jakauma (käyvin arvoin) Liikekiinteistöt 56,6 % Asuinkiinteistöt 43,4 % Osakkeet 7,0 % Pitkän koron sijoitukset 53,5 % Lyhyen koron sijoitukset 13,1 % Kiinteistösijoitukset 24,6 % Muut 1,8 % 11

12 Rahoitusmarkkinavälineet Toimintavuoden päättyessä eläkekassalla ei ollut rahamarkkinasijoituksia. Obligaatioiden ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden määrä lisääntyi vuoden aikana 20,2 miljoonalla eurolla ja oli vuoden vaihteessa yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Suurin osa näistä oli yrityslainoja. Myyntivoittoja kirjattiin tilinpäätöksessä euroa ja myyntitappioita euroa. Edellisenä vuonna myyntivoittoja kirjattiin euroa, eikä myyntitappioita ollut. Lainat Osakkaana oleville työnantajille oli lainoja vuoden päättyessä euroa. Luottotappioita ei ollut. Tilikauden päättyessä korkotukilainojen määrä oli 1,9 miljoonaa euroa. Valtio maksaa lainalle vuokraasuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea. Hoitokulut Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna ,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 10 prosenttia. Kasvuun vaikutti mm. lakisääteisten maksujen siirtyminen hoitokulut-ryhmään. Vakuutustekninen vastuuvelka ja kate TyEL:n mukainen vakuutustekninen vastuuvelka lisääntyi 6,9 miljoonaa euroa. Vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 133,6 miljoonaa euroa. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy korvausvastuuta yhteensä 37,9 miljoonaa euroa sekä lisävakuutusvastuuta 5,8 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Vakavaraisuus Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 2007 lopussa 19,7 miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyy 7 miljoonan euron suuruinen takaus. Vakavaraisuusraja oli 10,6 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Vastuuvelka milj. YEL-vakuutusmaksuvastuu 0,18 % TyEL-vakuutusmaksuvastuu 67,16 % Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu 0,02 % TyEL-korvausvastuu 28,30 % Lisävakuutusvastuu 4,33 % 12

13 Autovuokraamot Eläkekassan hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Varapuheenjohtaja Mikael Selin Hannu Hämäläinen Raimo Mähönen Eeva Paunonen Juha Rasila Tapio Meriläinen Esko-Pekka Jalkanen Jukka Törmälä Heikki Löfgren Matti Varelius Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja yksitoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Senja Koskinen Satu Enroth-Tolonen Tuija Miettinen Seija Koskinen Mika Kivinen Seija Ekström Asta Syrjälä Harri Tirkkonen Pekka Huovila toimitusjohtaja talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat toimistosihteeri; kirjanpito ja markkinointi toimistosihteeri; kirjanpito, maksuliikenne, lainat eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset saakka eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset toimistosihteeri; vakuutusmaksujen laskutus ja perintä kiinteistöpäällikkö; vuokraustoiminta sekä TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri yhteyspäällikkö vakuutusneuvottelija Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Veli Vanhanen, KHT. Veli Vanhasen varalla on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Markku Marjomaan, KHT. Asiantuntijat Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Oy Porasto Ab:sta. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet LL Otso Ervasti ja LKT Jukka Kivekäs. 13

14 ajankohtaista Erkki Rajaniemen kilpailuselvitys lakisääteisen työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteista julkaistiin Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään paraikaa, mitä ehdotuksia lähdetään kilpailuselvityksen perusteella jatkoselvittämään. LEL/TaEL-vakuutuskantoja aikaisemmin yksinoikeudella vakuuttaneen Eteran monopoliasema päättyi 2007, jolloin Etera muuttui tavalliseksi työeläkevakuutusyhtiöksi. Muutos tarkoitti sitä, että työnantaja voi järjestää aiemmin LEL/TaEL:n piiriin kuuluneiden työntekijöiden vakuuttamisen missä tahansa yksityisen alan eläkelaitoksessa. Vuonna 2007 eläkelaitosten työeläkemaksujen ja vastuuvelan määräytymistä koskeviin laskuperusteisiin tuli useita muutoksia. Aiemmin käytetty termi laskuperustekorko korvautui vuoden 2007 alusta alkaen vanhuuseläkerahastojen täydentämistä koskevilla säännöksillä. Uuteen käsitteeseen rahastosiirtovelvoite sisällytetään rahastokorko ja eläkevastuun täydennyskerroin (aikaisemmin laskuperustekorko) ja lisäksi uutena terminä osaketuottokerroin. Osaketuottokertoimen avulla määrätään uusi sijoituspuskuri, johon siirretään osa sijoitustuotoista. Siirrettävä osa määräytyy eläkelaitosten noteerattujen osakkeiden keskimääräisen tuoton perusteella. Jäsenyydet Eläkekassan jäsenyydet: Työeläkevakuuttajat TELA Eläkesäätiöyhdistys ESY ry Finanssityönantajat ry Suomen Yrittäjät Helsingin Kauppakamari Tulevaisuuden näkymät Eläkekassa Viabekin vakuutuskanta on toimintapiiriuudistuksen myötä lähtenyt selvään kasvuun. Uusien toimialojen vakuutukset täydentävät erinomaisesti perinteistä huoltamosektorin vakuuttamista. Rahoitus- ja vakuutusvalvonnan eli nykyisen Rahoitustarkastuksen ja Vakuutusvalvontaviraston yhdistäminen yhdeksi valvontavirastoksi on toteutumassa. Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kannalta yhdistämiseen liitettävä valvontamaksu-uudistus on näille laitoksille perusteltu ja positiivinen asia. Kansalaiset saavat jatkossa entistä tarkempaa tietoa omasta eläketurvastaan. Vuonna 2008 lähetetään ensimmäisen kerran kaikille Suomessa asuville vuotiaille yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset työansiot työnantajittain. Tässä työeläkeotteessa kerrotaan mm. otteen lähettämistä edeltävän vuoden loppuun mennessä karttuneen eläkkeen määrä. 14

15 Kahvila- ja ravintolayritykset 15

16 Tuloslaskelma (1000 ) Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulu Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Lakisääteiset maksut * v sis. hoitokuluihin 0-11 Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos 0 0 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot Tilikausien ja aikaisempien tilikausien verot 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

17 Autopesulat Tase (1000 ) VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Velkakirjasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 5 5 Vararahasto Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Pakolliset varaukset Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Eläkekassan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetaan: - vakuutuskassalain säännöksiä - kirjanpitolain säännöksiä siten kuin vakuutuskassalaissa säädetään - kirjanpitoasetuksen säännöksiä siten kuin sosiaalija terveysministeriön asetuksessa säädetään - Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa eläkekassan tilinpäätöstä koskevaa STM:n asetusta - Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutuskassan tilinpäätökseen - Vakuutusvalvontaviraston antamia eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä ja ohjeita - Soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten nojalla annettuja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeita. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Eläkekassa omistaa kokonaan yhden kiinteistöosakeyhtiön ja neljä asunto-osakeyhtiötä. Vuoden 2006 ja sitä aikaisemmat vertailutiedot on muutettu vastaamaan vuoden 2007 lukuja, mikäli se on ollut mahdollista. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja pääomarahastoosuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pääomaturvatut rahoitusmarkkinavälineet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nimellisarvoonsa. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 %:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan taseeräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. Rahastosiirtovelvoite Vuoden 2007 eläkelaitosten rahastosiirtovelvoite muodostuu eläkevastuun laskemisessa käytettävästä rahastokorosta (3 %), eläkevastuun täydennyskertoimesta ja 2 prosentin osuutena osaketuottokertoimesta. Eläkevastuun täydennyskerroin perustuu eläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen ja osaketuottokerroin perustuu eläkelaitosten keskimääräiseen ETA- ja OECD-valtioihin tehtyjen osakesijoitusten vuotuiseen tuottoon. Osaketuottokertoimen paino kasvaa rahastosiirtovelvoitteessa asteittain 5 vuoden aikana 10 prosenttiin. Laskennalliset verovelat ja saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja saamisia taseeseen, koska laskelmien mukaan niitä ei ole. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekissa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. 18

19 Moottoriajoneuvojen varaosakaupat Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja analyysit Käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö Maksetut eläkkeet Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin = Liikevaihto = Kokonaishoitokulut = Kokonaistulos = Vastuuvelka Eläkevarat = TyEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma Tuloslaskelman mukaiset eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset. Sijoitukset ryhmiteltynä pääluokittain. Joukkovelkakirjalainoihin sisältyy pitkän koron rahastot ja rahamarkkinasijoituksiin sisältyy lyhyen koron rahastot. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskenta suoritetaan mukautetulla Dietz:in kaavalla. + sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät vastuuvelan tuottovaatimus + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot + tuloslaskelman erä hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut + vakavaraisuuden kartuttaminen kannatusmaksuilla + sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Taseen vastuuvelka + taseen vastuuvelka + varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio ja työtulosumma-arvio koko vuodelta. 19

20 Tuloslaskelman liitetiedot (1000 ) Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo: TyEL:n mukainen Työnantajan osuus Työntekijän osuus YEL:n mukainen Yhteensä Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TyEL YEL Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TyEL Vakuutusmaksuvastuu Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu Lisävakuutusvastuu YEL 17 5 Yhteensä Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TyEL YEL Vastuunjakokorvaukset TyEL YEL Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta YEL:n valtion osuus Muut korvaukset Yhteensä Lakisääteiset maksut (sis. v hoitokuluihin) 1) 0-11 Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Lakisääteiset maksut 1) Muut hoitokulut 2) Yhteensä ) Lakisääteiset maksut (sis. eri kuluja v ja v. 2007) Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista Osuus ETK:n luottovakuutustoiminnan kuluista/palaut. 0 7 Osuus Eläke-Kansan konkurssiyht.vastuun kuluista 0 24 Vakuutusvalvontaviraston valvontamaksu -8 0 Muut erät 33 0 Eläkelautakunnan oikeushallintomaksu ) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja

21 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot 9 9 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 20 8 Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset 22 0 Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut -4-6 Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja Taseen liitetiedot (1000 ) KIINTEISTÖSIJOITUSTEN MUUTOKSET Kiinteistöt ja Lainasaamiset omilta Kiinteistöt ja Lainasaamiset omilta kiinteistöosakkeet kiinteistöyrityksiltä kiinteistöosakkeet kiinteistöyrityksiltä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Tilikauden poistot Hankintameno Arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset 0 0 Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset Arvonkor.palautukset/myyntitil Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo

22 SIJOITUSTEN KÄYPÄ ARVO JA ARVOSTUSERO Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä Jäljellä oleva Kirjanpito- Käypä hankintameno arvo arvo hankintameno arvo arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset SIJOITUKSET YHTEENSÄ ARVOSTUSEROT YHTEENSÄ Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/-) Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset Käyttöomaisuuden arvonkorotukset LAINASAAMISET Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä Erittely vakuuslajeittain: Pankkitakaus Takausvakuutus 0 4 Kiinnitykset 0 0 Yhteensä SAAMINEN VASTUUNJAOSTA Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: YEL-vastuunjakosaatava Saatavaa työttömyysvakuutusrahastosta * 0 6 Yhteensä *v sisältyy TyEL-vastuunjakovelkaan VELKA VASTUUNJAKOON Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: TyEL-vastuunjakovelka * Yhteensä *v sis. tyött. vakuutusrahastosaatavaa 10 t KORVAUSVASTUUN ERITTELY Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu Yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Muu eläkevastuu

23 Huoltamot Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot (1000 ) VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Toimintapääoma Oma pääoma Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Takaukset ja vakuudet Toimintapääoma yhteensä Täysi määrä Täysi määrä Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 2,86 2,83 Vakavaraisuusaste -% 16,18 19,79 Vakavaraisuusraja -% 8,58 8,50 Milj. euroa 25 Toimintapääoma ja rajat milj Vakavaraisuusraja 5 Toimintapääoman vähimmäismäärä

24 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat eläkekassan lakisääteisten tehtävien hoidon jatkuvuuden ja kannattavuuden. Eläkekassaa uhkaavat huomattavat riskit pyritään tunnis-tamaan, arvioimaan ja rajaamaan ja niitä seurataan. Eläkekassan normaaliin toimintaan sisältyy vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvä hallittu riskinotto. Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen corporate governance (hyvä hallintotapa) -periaatetta. Eläkekassa kiinnittää erityistä huomiota palvelun luotettavuuteen ja ennustettavuuteen, jota riskien oikean tyyppinen ja riittävä hallinta selkeästi edistää. Riskienhallinnan vastuu ja valvonta Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja valvoo niiden noudattamista. Riskienhallinnan organisointi Hallitus huolehtii eläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallinnan organisoinnista. Riskienhallinnan välineitä ovat hallituksen hyväksymät ohjeet ja suunnitelmat sekä toimitusjohtajan, eläkekassan vakuutusmatemaatikon, kirjanpidon ja omaisuudenhoidon raportit ja tilastot. Toimitusjohtaja hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakuutustoiminnan riskit Työeläkkeiden rahoitus perustuu vain osittain ennalta rahastointiin. Suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan vuosittaisilla vakuutusmaksuilla. Vuosittain maksettavista eläkkeistä noin viidennes on rahastoituna. Vakuutusmaksuihin liittyy tietenkin työnantajariski: miten vakuutusmaksut saadaan perittyä. Eläkekassa Viabekin asiakaskunta koostuu laajasta joukosta lähinnä pienyrityksiä. Asiakkaitten lukumäärä pienentää tehokkaasti työnantajariskiä varsinkin nyt, kun eläkekassa on laajentunut uusille toimialoille eikä suhdanteiden oleteta suoraan vaikuttavan laajentuneeseen yrittäjäjoukkoon. Eläkkeiden rahoitus tapahtuu siis pääosin muuten kuin rahastoinnin avulla: Rahastoimaton osa on kaikkien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa ns. tasausosaa, joka jaetaan laitosten kesken palkkasummien suhteessa. Näin ollen eläkelaitoksen koko ei sinänsä lisää eikä vähennä eläkkeisiin liittyvää riskiä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain eläkelaitoksille yhteiset vakuutusmaksun ja eläkevastuun laskentaa koskevat laskuperusteet näiden hakemuk-sesta. Näin ollen vakuutustoimintaan liittyvät riskit eivät laitoksittain poikkea toisistaan. Vakuutusteknisten riskien määrittely Eläkekassan vakuutustekniset riskit ilmenevät lähinnä eläkevastuun riittävyydessä. Eläkevastuuta korotetaan vuosittain 3 %:n suuruisella diskonttokorolla. Vanhuuseläkerahastoja täydennetään lisäksi ns. täydennyskertoimen (entinen laskuperustekorko) ja 3 %:n suuruisen diskonttokoron (perustekorko) erotuksella. Vanhuus-eläkkeiden täydentäminen ohjataan uuden lain mukaan yli 54-vuotiaille. Eläkevastuu voi osoittautua riittämättömäksi, jos toimintapiirin vakuutuskanta oleellisesti poikkeaa muiden eläkelaitosten vakuutuskannasta ja keskimääräinen elinikä ylittää laskuperusteiden mukaisen oletuksen. Tällaista ilmiötä ei ole havaittavissa Eläkekassa Viabekissa. Tilinpäätöksessä eläkekassa käyttää toteutunutta palkkasummaa, jolloin eläkevastuu saadaan laskettua mahdollisimman tarkasti. Tuntemattomien varaus ei välttämättä ole riittävä, jos uusia työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia on huomattavasti enemmän kuin laskuperusteet olettavat. Toisaalta eläkekassan tasoitusvastuu toimii hyvänä puskurina yllättäviä vakuutusriskejä vastaan. Mikäli eläkevastuu olisi riittämätön, se heijastuisi suoraan vakuutusmaksun riittävyyteen. Silloin vakuutusmaksulle kohdistuisi seuraavina vuosina korotuspainetta, jolloin maksu ei välttämättä kohdistuisi oikealle toimintapiirille ja vuodelle. Vakuutusteknisten riskien riskienhallintaprosessit ja -strategiat Eläkekassoille vahvistetaan yhteisesti eläkevastuun laskentaperusteet ja perusteet vastuunjakoa varten. Eläkekassa Viabekille on vuonna 2007 tehty 10 vuoden ennuste eläkemenon kehityksestä. Eläkekassan vakuutusmatemaatikko vastaa eläkevastuun turvaavuudesta. Sijoitustoiminnan riskit Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Sijoitustoiminnan turvaavuutta ja riskinottoa säädellään kate- ja toimintapääomamääräyksillä. Vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa on laajemmin omana osanaan käsitelty riskienhallintasuunnitelma. Siinä hallitus on käynyt läpi kaikkiin sijoitusvaihtoeh-toihin liittyvät riskit sekä markkinariskin, inflaatioriskin ja vastapuoliriskin. Myös likviditeettiriski ja riskienhallintaprosessit on kuvattu sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten osalta riskejä minimoi säännöllinen tulosten ja riskien mittaaminen sekä seuranta hallituksen, toimitusjohtajan ja talouspäällikön toimesta. Raportointia on tehostettu antamalla se ulkopuoliselle riippumattomalle ja luotettavalle rahoitusalan toimijalle. Raportoinnissa on mukana koko sijoitusomaisuus. Käytännössä sijoitusriski toteutuu, mikäli eläkekassa ei saavuta sijoituksilta vaadittavaa vähimmäistuottotasoa, joka määritellään alkaen rahastokoron (3 %), vanhuuseläkkeiden täydennyskoron ja uuden ns. osakesidonnaisen osuuden perusteella. Viimeksi mainittu lasketaan eläkelaitosten osakkeiden keskimääräisen markkinaarvon perusteella vuosineljänneksittäin. Osakesidonnaisen osuuden painoarvo on vuonna % kokonaistuottovaatimuksesta. 24

25 Sijoitussuunnitelman mukaisesti Eläkekassa Viabek tavoittelee vähimmäistuottotasoa suurempaa tuottotasoa. Sijoitustoiminta on kuitenkin mitoitettava riskit ja eläkekassan vakavaraisuus huomioon ottaen. Aktiivinen sijoitustoiminnan seuraaminen, sopivan sijoitusallokaation valinta, varainhoitajien kanssa toimiva yhteistyö ja nopeat, pienelle eläkelaitokselle mahdolliset päätökset muodostavat rungon eläkekassan sijoitustoiminnalle. Sijoitustoiminnan ylituotto käytetään toimintapääoman kasvattamiseen eli vakavaraisuusasteen nostamiseen ja mahdollisiin asiakashyvityksiin. Mahdollisessa alituottotilanteessa toimintapääomaa puretaan tarvittava määrä. Toimintapääoman painuminen vakavaraisuusrajan alapuolelle on eläkelaitoksille riski. Tämän riskin pienentämiseksi Eläkekassa Viabek on ottanut Garantialta 7 miljoonan euron määräisen takauksen. Takaus ei kuitenkaan poista vakuutuskassalaissa määriteltyä eläkekassan osakkaitten maksuvelvollisuutta. Eläkekassa Viabekin vakavaraisuus (toimintapääoma) on tilanteessa 19,7 miljoonaa euroa eli 1,86 kertaa vakavaraisuusrajan määrän. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista Tunnuslukuja (1000 ) sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisia riskejä ovat mm. virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen tai oikea-aikaisen maksamisen. Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tietoturvan ja tietojärjestelmien häiriöt. Laitteet voivat rikkoutua, tietoa voi hävitä tai sitä voidaan käyttää väärin. Työasemat voivat saada virusohjelmia tai joku voi tunkeutua järjestelmiin. Riskejä vähennetään varalaitteilla ja varmuuskopioinnilla, sekä käyttäjien käyttöoikeuksilla ja salasanoilla. Ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estävät tunkeutumisen järjestelmiin. Osa eläkekassalle kuuluvista tehtävistä on ulkoistettu Oy Porasto Ab:lle. Poraston vastuulla on, että sillä on riittävät ja asiantuntevat resurssit hoitaa annetut tehtävät. Lisäksi Porastolla on voimassa olevat huolto- ja ylläpitosopimukset laite-, ohjelmisto- ja tietoliikennetoimittajien kanssa, sekä ajan tasalla olevat ja toimivat varmistuskäytäntö, toipumissuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Eläkekassassa on merkittävien operatiivisten riskien hallinnasta huolehdittu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisellä, hallituksen vastuuvakuutuksella, ulkoistettujen palveluiden sopimuksilla ja valmiussuunnitelmalla Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 2,71 8,18 Liikevaihto, Kokonaishoitokulut, % liikevaihdosta 7,17 5,94 Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta ja YEL-työtulosummasta 2,04 1,78 Kokonaistulos, Vastuuvelka, Toimintapääoma, % vastuuvelasta 2) 15,96 19,79 suhteessa vakavaraisuusrajaan 1,86 2,33 Tasoitusvastuu, Eläkevarat, 3) Tuloksen käyttö kannatusmaksujen alentamiseen (%) TyEL-palkkasummasta 0,52 3,41 TyEL-palkkasumma, YEL-työtulosumma, TyEL- vakuutuksia TyEL-vakuutettuja YEL- vakuutuksia Eläkkeensaajia ) Vastaa tuloslaskelman erää maksetut korvaukset 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 3) Vastuuvelka + arvostuserot 25

26 Tilintarkastuskertomus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Tehty arvonkorotus on asianmukaisesti perusteltu. Helsingissä 2. päivänä huhtikuuta 2008 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Markku Marjomaa KHT Veli Vanhanen KHT 26

27 Organisaatio ja yhteystiedot Kari Puustinen Toimitusjohtaja (09) Eläkevakuutukset Mika Kivinen Eläkepäällikkö Eläkkeet, YEL-vakuutukset (09) Seija Ekström Toimistosihteeri Vakuutusmaksujen laskutus ja perintä (09) Kiinteistöt Asta Syrjälä Kiinteistöpäällikkö TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri, toimitilojen ja asuntojen vuokraus (09) Taloushallinto Senja Koskinen Talouspäällikkö Kirjanpito, sijoitusasiat, lainat (09) Tuija Miettinen Toimistosihteeri Kirjanpito, maksuliikenne, lainat (09) Satu Enroth-Tolonen Toimistosihteeri Kirjanpito, markkinointi (09) Myynti ja markkinointi Harri Tirkkonen Yhteyspäällikkö Markkinointi ja myynti (09) Pekka Huovila Vakuutusneuvottelija Myynti ja asiakasyhteydet (09) Puhelin: (09) Telefax: (09) Sähköposti: Henkilökohtainen sähköposti: Internet: 27

28 Mannerheimintie 40 D Helsinki puh (09) faksi (09) etunimi.sukunimi@viabek.fi 28