Sisällys. Toiminta-ajatus 3. Toimitusjohtajan katsaus 4. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 5. Eläkekassan vuosikertomus 6

Transkriptio

1

2 Sisällys Toiminta-ajatus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 5 Eläkekassan vuosikertomus 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Tuloslaskelma 15 Tase 16 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 17 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 19 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 22 Riskienhallinta 23 Tunnusluvut 24 Tilintarkastuskertomus 25 Yhteystiedot 26

3 Vuosikertomus 2006

4 Toiminta-ajatus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on liikennepalvelualoilla toimivien yritysten ja yrittäjien omistama työeläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjän eläkelaissa ja työntekijän eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 3

5 Toimitusjohtajan katsaus Taloudellinen vuosi 2006 oli matalien korkojen, asuntojen korkeiden hintojen ja yritysten suurten voittojen vuosi. Osakemarkkinat olivat jälleen vahvat. Erityisesti Suomi-sijoittaja ja kehittyville markkinoille sijoittava sai olla varsin tyytyväinen vuoteen Korkosijoittajalle sen sijaan vuosi 2006 oli tuskaa. Valtionobligaatioiden (EMU-alue) tuottotaso jäi jonkin verran negatiiviseksi korkotason noususta johtuen. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek onnistui vuonna 2006 sijoitustoiminnassaan. Tulos oli hyvä ottaen erityisesti huomioon eläkekassamme sijoitustoiminnassa vallitsevan keskimääräistä matalamman riskiprofiilin. Eläkekassa Viabekille vuosi 2006 jäi kuitenkin erityisesti mieleen viimeisenä sellaisena vuotena, jolloin eläkekassa tarjosi eläkevakuutuksia pelkästään huoltamoalalle. Viranomaiset vahvistivat syksyllä 2006 eläkekassalle uudet säännöt, joiden mukaan eläkekassan toimintapiiri laajenee merkittävästi. Muutos on erittäin tervetullut eläkekassalle, koska huoltamoalan keskittyminen jatkuu voimakkaana. Varsinkin polttoainejakelun keskittyminen vähittäiskauppojen yhteyteen sekä huoltoasemaketjujen väheneminen vaikuttaa myös eläkekassan perinteisen toimintapiirin mukaiseen toimintaan. Kaikki eläkevakuutuslaitokset saivat vuoden 2007 alusta uudet, yhteiset kate- ja vakavaraisuusmääräykset. Eläkekassa Viabekille tämä merkitsee mahdollisuutta ja kilpailukykyistä tulevaisuutta, kun vanhat, aikansa eläneet eri eläkejärjestelmien rajoitteet ja epäjohdonmukaisuudet poistuivat. Eläkekassa Viabek on aina ollut etenkin pk-yritysten ja yrittäjien eläkekassa. Arvostamme yksityistä yritystoimintaa ja haluamme osaltamme edistää yritysten kannattavuutta ja parantaa siten yritystoiminnan edellytyksiä. Näin toimimme myös jatkossa. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin toimintapiirin laajennuksen perusidea onkin antaa yksityisille yrityksille kilpailukykyinen vaihtoehto lakisääteisten YEL- ja TyEL-vakuutusten palvelutarjoajana. Luonteva toimintapiiri on maantieliikennettä palveleva yritystoiminta edelleen mukaan lukien yksityiset huoltoasemat, mutta hyvänä lisänä muut, erityisesti autoiluun ja korjaamotoimintaan sekä ravintolatoimintaan liittyvät palvelut. Kiinnostus eläkekassan toimintaa kohtaan on ollut suuri. Haluamme palvella nykyisiä ja uusia asiakkaitamme ammattitaitoisesti, palveluhenkisesti ja ilman viiveitä. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan muuttuminen Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekiksi on osoittautunut tässä ajassa erinomaiseksi ratkaisuksi. Toivotan kaikille asiakkaillemme hyvää vuoden jatkoa. Kari Puustinen 4

6 Toimistosihteerit Seija Ekström ja Tuija Miettinen Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on vuonna 1969 huoltamoyrittäjien eläkelaitokseksi perustettu eläkekassa. Eläkekassan toimintapiiriä laajennettiin vuonna Eläkekassa hoitaa asiakkaittensa TELja YEL-vakuutukset, myöntää ja maksaa lainmukaiset eläkkeet, sekä huolehtii osaltaan eläkkeisiin varattujen rahastojen hoidosta. Tilinpäätös 2006 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 2006, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 40 D 81, Helsinki. Eläkekassa Viabek hoitaa yli 2500 eläkeläisen vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perheeläkkeet, niiden maksatuksen ja niihin liittyvät palvelut. Eläkekassa Viabek on perustettu pienyrittäjän tarpeita ajatellen. Työntekijät tuntevat yrittämisen arjen. Myös eläkekassan hallitus koostuu yrittäjistä eli eläkekassaa johdetaan asiakkaiden intressien mukaisesti. Kiinteistöpäällikkö Asta Syrjälä 5

7 Eläkekassan vuosikertomus Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahastoiduilla eläkevaroilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoituksia tehtäessä riskin arvioiminen on keskeinen tehtävä. Eläkekassan tavoitteena on tämän takia vakavaraisuuden kasvattaminen siten, että talouden vaihtelut eivät estä pitkäjänteisen sijoituspolitiikan toteuttamista Eläkekassan sijoituksista käyvin arvoin laskettuna on kiinteistösijoituksia noin 24 prosenttia, osakesijoituksia 17 prosenttia ja korkosijoituksia 57 prosenttia. Markkinariskin hallitsemiseksi sijoitusallokaation suunnittelu ja seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Rahastosijoitusten hajautus ja pyrkimys valita keskenään mahdollisimman vähän korreloivia sijoituksia pienentävät parhaiten markkinariskiä. Eläkekassan hallitus seuraa sijoitustoiminnan toteutumista säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutettavaan sijoituspolitiikkaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin toimia pitkällä tähtäimellä eikä perusteettomia muutoksia toimintatapaan vuoden aikana tehdä. Vakuutus- ja sijoitusriskien hallinta Eläkelaitoksella on kolmen tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit, sijoitusriskit ja operatiiviset riskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä säädellään toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeitten määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Operatiivisia riskejä ovat mm. sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet ja häiriöt. Tarkempi selvitys riskeistä ja niiden hallinnasta on tilinpäätöksen liitetietona. Vastuuvelka ja kate Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahastoosuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeitten eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuulla (TEL) tarkoitetaan jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvoa. Eläkekassan on katettava TELeläketurvasta aiheutuva eläkevastuu sekä työntekijäin eläkeasetuksen 16 :n mukainen velka vastuunjakoon. Katteena voi olla ainoastaan katekelpoisia varoja. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. 6

8 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin hallituksen toimintakertomus vuodelta 2006 Kassankokous Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin Helsingissä Scandic Hotel Continentalissa huhtikuun 26. päivänä Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 22 :n mukaiset asiat sekä hyväksyttiin eläkekassan sääntöjen muuttaminen. Huoltamoalan yrittäjien ikäjakauma Lukumäärä Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin Lukumäärä Kokoukseen osallistui 42 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi liikkeenharjoittaja Risto Sipilä. Sääntömuutos Miehet Naiset keski-ikä: 50,09 53,07 Kassankokous hyväksyi sääntöjen 4. ja 9. pykälien muutokset, jotka koskevat eläkekassan toimintapiirin laajentamista. Vakuutusvalvontavirasto vahvisti sääntömuutoksen Miehet Naiset keski-ikä: 37,5 35,1 Toimintapiiri Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla ja siihen läheisesti liittyvillä maantieliikennettä palvelevilla aloilla (mm. moottoriajoneuvojen korjaamot ja maalaamot sekä autonpesuyritykset, autovuokraamot sekä kaupunkitaajamien ulkopuolella sijaitsevat kahvila-ravintolat sekä eräät pikaruokayritykset ja ruokashopit) toimivat yrittäjät sekä heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä yllä mainituilla aloilla. YEL-osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 9 yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 63 YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 356. TEL-osasto TEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YEL-osastoon kuuluvien työnantajien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijäin eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 18 uutta työnantajaa ja 39 työnantajan TEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 442 työnantajalla TEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli työntekijää. 7

9 Vakuutusmaksutulo Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 1,9 miljoonaa euroa, mikä on 12,0 prosenttia edellisvuotta pienempi. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke on euroa kuukaudessa (edellisenä vuonna 957). Työtulon keskiarvo on euroa vuodessa (edellisenä vuonna ). TEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 10,8 (9,9) miljoonaa euroa, josta työntekijäin osuus on 2,4 (2,0) miljoonaa euroa. Maksutulon perusteena oleva työntekijöiden palkkasumma kasvoi 3,6 prosenttia vuoden 2005 lopullisesta palkkasummasta. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 12,6 (12,0) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä 0,09 (0,19) miljoonaa euroa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista pienenivät 52,1 prosenttia. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat (65 000) euroa. YEL-maksutappioita ei Eläkekassa Viabekille kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Konkurssivalvontoja oli 3 (2) kappaletta ja varattomana rauenneita konkursseja oli 1 (4) kappaletta. Eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 120 (159) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeitä Varhennettuja vanhuuseläkkeitä 3-3 Työkyvyttömyyseläkkeitä Työttömyyseläkkeitä Osa-aikaeläkkeitä Perhe-eläkkeitä Yhteensä Maksetut eläkkeet v milj. TEL (v.06 11,48 milj.) Vanhuus + varh. vanh. Työkyvyttömyys + osatk + yve Osa-aika Perhe Kuntoutus + Muut kust. Vuoden 2002 TEL-tarkistusmaksuista oli avoinna 0,4 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin avoimia maksuja oli 0,8 miljoonaa euroa. Näistä saamisista on tehty korolliset maksusopimukset, joiden korko on 3 % vuodessa. YEL (v.06 7,8 milj.) Vanhuus + varh. vanh. Työttömyys Työkyvyttömyys + osatk + yve Työttömyys Osa-aika Perhe Kuntoutus + Muut kust. 8

10 Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke /kk 1100 Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 10 ja TEL-osastosta 31 jatkopäätöstä. YEL-osastosta annettiin hylkäyspäätös viiteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. TEL-osastosta hylättiin 19 työkyvyttömyyseläkehakemusta. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 16 kuntoutushakemusta. Kahdelle hakijoista myönnettiin kuntoutusraha uudelleen koulutuksen ajaksi. Viidelle henkilölle annettiin myönteinen ennakkopäätös työkokeiluun menosta ja kuudelle teetettiin kuntoutustutkimus. Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä (2 468) ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: Miehet Naiset YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Yhteensä Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 38:lla. Yrittäjien työtulon keskiarvo 1000 /vuosi 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17, Miehet Naiset Milj. Toimintavuoden päättyessä kolme henkilöä sai kuntoutusrahaa ja yhteen kuntoutustukeen maksettiin kuntoutuskorotusta. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 19,2 (18,3) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 4,9 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: YEL-osasto TEL-osasto Yhteensä Eläkkeensaajat eläkelajeittain kpl Vanhuuseläkkeet 5,17 6,83 11,99 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,31 2,78 4,08 Työttömyyseläkkeet 0,14 1,02 1,15 Osa-aikaeläkkeet 0,26 0,06 0,32 Perhe-eläkkeet 0,93 0,75 1,67 Yhteensä 7,80 11,43 19, Vanhuus Varh. vanhuusel. Miehet Perheeläke Työkyvyttömyys Naiset Osa-aika Työttömyys Lisäksi on maksettu TEL-osastosta kuntoutusrahaa euroa ja kuntoutusavustuksia ja korvauksia kuntoutustutkimusten tekemisestä euroa. Eläkkeiden korotus Vuoden 2006 alusta tehtiin eläkkeisiin 1,66 prosentin indeksikorotus. 9

11 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kokonaistuotto vuonna 2006 oli 10,5 (9,7) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 6,9 miljoonaa euroa ja myyntitappioita 0,02 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut vähenivät 0,5 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoksi muodostui vuonna 2006 yhteensä 9,2 (8,5) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia euroa. Laskuperustekorko Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut laskuperustekoroksi 6,0 prosenttia ajalle ja 6,5 prosenttia ajalle Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen ja taso tarkistetaan pääsääntöisesti puolivuosittain. Vuoden 2007 tammikuun alusta laskuperustekoron vahvistaminen korvautuu eläkerahastojen täydennyskertoimen ja osaketuottokertoimen vahvistamisella. Täydennyskertoimen arvoksi esite-tään 2,46 % ja rahastokoroksi 3 % vuoden 2007 alusta alkaen. Osaketuottokerroin perustuu eläkelaitosten keskimääräiseen vuotuiseen toteutuvaan osaketuottoon, ja on siten laskettavissa vasta myöhemmin tarkkaan. Kiinteistöt Kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo oli 26,9 miljoonaa euroa vuoden 2006 lopussa. Vähennystä edelliseen vuoteen on noin 2,9 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo koko sijoitusomaisuudesta on vuoden vaihteessa 21,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 25,6 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot vähenivät 0,2 prosenttia ja kulut lisääntyivät 9,2 prosenttia. Kulujen kasvuun vaikutti pääasiassa asuntojen myyntiin liittyvät menot. Kiinteistöjen vuokrausaste on hyvä. Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli pörssiosakkeita noin euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 68,9 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 59,0 miljoonaa euroa. Rahastomyyntien nettotuotto oli 5,4 miljoonaa euroa. Pääomasijoitusrahastoja eläkekassalla oli 1,6 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 2,4 miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinavälineet Toimintavuoden päättyessä eläkekassalla ei ollut rahamarkkinasijoituksia. Obligaatioiden ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden määrä lisääntyi vuoden aikana 3,6 miljoonalla eurolla ja oli vuoden vaihteessa yhteensä 26,6 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien lainojen osuus oli 0,12 miljoonaa euroa. Yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja oli 10,7 miljoonaa euroa ja pääomaturvattuja lainoja 15,8 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin tilinpäätöksessä noin euroa. Lainat Osakkaana oleville työnantajille oli lainoja vuoden päättyessä yhteismäärältään noin euroa. Luottotappioita ei ollut. Tilikauden päättyessä korkotukilainojen määrä oli 1,9 miljoonaa euroa. Valtio maksaa lainalle vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea. Sijoitusomaisuuden jakauma (käyvin arvoin) Osakkeet 16,9 % Pitkän koron sijoitukset 42,1 % Lyhyen koron sijoitukset 14,9 % Kiinteistösijoitukset 24,4 % Muut 1,7 % Sijoituskiinteistöt Liikekiinteistöt 54,0 % Asuinkiinteistöt 46,0 % 10

12 Talouspäällikkö Senja Koskinen Vastuuvelka milj. YEL-vakuutusmaksuvastuu 0,21 % TEL-vakuutusmaksuvastuu 67,40 % TEL-korvausvastuu 27,83 % lisävakuutusvastuu 4,57 % Hoitokulut Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna ,1 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 5,1 prosenttia. Vakuutustekninen vastuuvelka ja kate TEL:n mukainen vakuutustekninen vastuuvelka lisääntyi 8,2 miljoonaa euroa. Vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 126,7 miljoonaa euroa. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy korvausvastuuta yhteensä 35,3 miljoonaa euroa sekä lisävakuutusvastuuta 5,8 miljoonaa euroa. Lisävakuutusvastuuta kasvatettiin 0,5 miljoonalla eurolla. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Vakavaraisuus Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 2006 lopussa 23,3 miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyy 7 miljoonan euron suuruinen takaus. Vakavaraisuusraja oli 10 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Toimintapääoman vähimmäismäärä on 3,3 miljoonaa euroa ja tavoitevyöhykkeen alaraja on 20 miljoonaa euroa. Eläkekassan toimintapääoma on vakavaraisuusrajan mukaan määriteltynä tavoitevyöhykkeellä. 11

13 Eläkekassan hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Varapuheenjohtaja Mikael Selin Hannu Hämäläinen Raimo Mähönen Tiina Pousar Juha Rasila Tapio Meriläinen Esko-Pekka Jalkanen Jukka Törmälä Heikki Löfgren Matti Varelius Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja yksitoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Varpu Hyvönen Senja Koskinen Satu Enroth-Tolonen Tuija Miettinen Seija Koskinen Seija Ekström Asta Syrjälä Harri Tirkkonen Jukka Pirilä Pekka Huovila toimitusjohtaja talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat saakka talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat toimistosihteeri; kirjanpito ja markkinointi toimistosihteeri; lainat ja maksuliikenne, eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset vakuutusmaksujen laskutus ja perintä kiinteistöpäällikkö; vuokraustoiminta sekä tel-vakuutukset ja työsuhderekisteri yhteyspäällikkö vakuutusneuvottelija ( saakka) vakuutusneuvottelija ( alkaen) Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Veli Vanhanen, KHT. Veli Vanhasen varalla on toiminut tilintarkastusyhteisö Pricewaterhouse- Coopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Markku Marjomaan, KHT. Asiantuntijat Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Oy Porasto Ab:sta. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet LL Otso Ervasti ja LKT Jukka Kivekäs. 12

14 Toimitusjohtaja Kari Puustinen ja eläkepäällikkö Seija Koskinen Ajankohtaista Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen tavoitteena oli keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän myöhentäminen, eläkejärjestelmän sopeuttaminen keskimääräisen eliniän kasvuun ja luoda edellytykset yksityisten alojen työeläkelakien yhdistymiselle ja yksinkertaistamiselle. Mm. joustavaa eläkeikää, eläkkeiden uusia laskentasääntöjä ja indeksimuutoksia on sovellettu jo vuodesta 2005 alkaen. Uudistuksen toimeenpano jatkui vuonna Työkyvyttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen, sisältyy aina tulevan ajan oikeus. Edellytyksenä on, että hakijalla on ollut vakuutettuja työansioita eläketapahtumaa edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden aikana vähintään ,40 euroa (v tasossa). Tulevan ajan eläkkeen laskenta myös muuttui. Eläkeuudistuksen tavoitteista työeläkelakien yhdistyminen on myös toteutunut. Vuoden 2007 alusta yhdistettiin TEL, LEL ja TaEL työntekijän eläkelaiksi (TyEL). Myös yrittäjien eläkelain tilalle säädettiin uusi yrittäjän eläkelaki (YEL). Vuoden 2006 aikana eläkekassassa valmistauduttiin uusien eläkelakien soveltamiseen. Jäsenyydet Eläkekassa on Työeläkevakuuttajat TELA:n, Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry:n, Finanssityönantajat ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Helsingin kauppakamarin jäsen. 13

15 Yhteyspäällikkö Harri Tirkkonen ja vakuutusneuvottelija Pekka Huovila Tulevaisuuden näkymät Huoltoasematoiminnan keskittyminen jatkuu voimakkaana. Vakuutusvalvontavirasto vahvisti syksyllä 2006 Eläkekassa Viabekille uuden, laajennetun toimintapiirin. Uusien vakuutusten hankkiminen on aloitettu vuoden 2007 alussa. Eläkekassan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää huoltamosektorin vakuutuskanta ja vahvistaa sitä laajennetun toimintapiirin mukaisilla lähinnä pienyritystoimintaa harjoittavilla muilla tieliikennettä palvelevilla yrityksillä. Kate- ja vakavaraisuuslainsäädännön uudistus vuoden 2007 alusta parantaa ja selkeyttää eläkelaitosten toimintaedellytyksiä siten, että sijoitustoiminnalta voidaan edellyttää tulevaisuudessa parempia tuottoja. Tämä uudistus vahvistaa osaltaan myös Eläkekassa Viabekin toimintaedellytyksiä. 14

16 Tuloslaskelma (1000 ) VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Lakisääteiset maksut Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos 0 1 MUU KUIN VAKUUTUSTEKNINEN LASKELMA Tuloverot Tilikausien ja aikaisempien tilikausien verot 0-1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 0 Toimitusjohtaja Kari Puustinen, hallituksen puheenjohtaja Seppo Rautalin ja hallituksen varapuheenjohtaja Mikael Selin 15

17 Tase (1000 ) VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Velkakirjasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 5 5 Vararahasto Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Pakolliset varaukset Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Eläkekassan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetaan: - vakuutuskassalain säännöksiä - kirjanpitolain säännöksiä siten kuin vakuutuskassalaissa säädetään - kirjanpitoasetuksen säännöksiä siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään - Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa eläkekassan tilinpäätöstä koskevaa STM:n asetusta - Vakuutusvalvontaviraston antamia eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä ja ohjeita - Soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten nojalla annettuja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeita. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Eläkekassa omistaa kokonaan yhden kiinteistöosakeyhtiön ja viisi asuntoosakeyhtiötä. Vuoden 2005 ja sitä aikaisemmat vertailutiedot on muutettu vastaamaan vuoden 2006 lukuja, mikäli se on ollut mahdollista. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja pääomarahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pääomaturvatut rahoitusmarkkinavälineet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nimellisarvoonsa. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 %:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. 17 Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. Laskuperustekorko Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen. Laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta vastaava tuotto käytetään rahastoitujen vanhuuseläkkeitten korotuksiin vuoden lopussa. Laskuperustekoron ja eläkelaitoksen tuloksen yhteys riippuu eläkelaitostyypistä: eläkeyhtiöillä laskuperustekoron ja tuloksen yhteys on katkaistu, kun taas eläkekassoilla ja -säätiöillä se on edelleen olemassa. Työntekijäin eläkelain (TEL) 12a :n 5 momentin mukaan laskuperustekorko on määriteltävä ottaen huomioon eläkkeitten turvaamisesta johtuvat vaatimukset ja toisaalta vastuuvelan katteena oleville varoille saatavissa oleva tuotto. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja -saamisia taseeseen, koska laskelmien mukaan niitä ei ole. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekissä. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia.

19 Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja analyysit Käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö: Maksetut eläkkeet Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin = Liikevaihto = Kokonaishoitokulut = Kokonaistulos = Vastuuvelka Eläkevarat = TEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma Tuloslaskelman mukaiset eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset. Sijoitukset ryhmiteltynä pääluokittain. Joukkovelkakirjalainoihin sisältyy pitkän koron rahastot ja rahamarkkinasijoituksiin sisältyy lyhyen koron rahastot. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskenta suoritetaan mukautetulla Dietz:in kaavalla. + sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät - vastuuvelan tuottovaatimus + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot + tuloslaskelman erä Hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut + vakavaraisuuden kartuttaminen kannatusmaksuilla + sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Taseen vastuuvelka + taseen vastuuvelka + varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio ja työtulosumma-arvio koko vuodelta. 18

20 Tuloslaskelman liitetiedot (1000 ) Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo: TEL:n mukainen Työnantajain osuus Työntekijäin osuus YEL:n mukainen Yhteensä Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TEL YEL Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TEL Vakuutusmaksuvastuu Lisävakuutusvastuu YEL 5 69 Yhteensä Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TEL YEL Vastuunjakokorvaukset TEL YEL Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta YEL:n valtion osuus Muut korvaukset Yhteensä Lakisääteiset maksut Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista Osuus ETK:n luottovakuutustoiminnan kuluista/palautuksesta 7-3 Osuus Eläke-Kansan konkurssiyhteisvastuun kuluista 24 0 Yhteensä Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hoitokulut 1) Yhteensä ) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja

21 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot 9 17 Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot 8 19 Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja Taseen liitetiedot (1000 ) KIINTEISTÖSIJOITUSTEN MUUTOKSET Kiinteistöt ja Lainasaamiset omilta Kiinteistöt ja Lainasaamiset omilta kiinteistöosakkeet kiinteistöyrityksiltä kiinteistöosakkeet kiinteistöyrityksiltä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Tilikauden poistot Hankintameno Arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset Arvonkor.palautukset/myyntitil Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo

22 SIJOITUSTEN KÄYPÄ ARVO JA ARVOSTUSERO Jäljellä oleva Kirjan- Käypä Jäljellä oleva Kirjan- Käypä hankintameno pitoarvo arvo hankintameno pitoarvo arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset SIJOITUKSET YHTEENSÄ ARVOSTUSEROT YHTEENSÄ Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/-) Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset Käyttöomaisuuden arvonkorotukset Lainasaamiset Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä Erittely vakuuslajeittain: Pankkitakaus Takausvakuutus 4 8 Kiinnitykset 0 66 Yhteensä Saaminen vastuunjaosta Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: TEL-vastuunjakosaatava YEL-vastuunjakosaatava 24 0 Saatavaa työttömyysvakuutusrahastosta 6 11 Yhteensä Velka vastuunjakoon Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: TEL-vastuunjakovelka YEL-vastuunjakovelka Yhteensä Korvausvastuun erittely Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu Yhteensä Pakolliset varaukset Muu eläkevastuu

23 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot (1000 ) Toimintapääoma Oma pääoma Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Takaukset ja vakuudet Muut erät 0 0 Toimintapääoma yhteensä Täysi määrä Täysi määrä Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 2,83 2,66 Vakavaraisuusaste -% 19,79 19,92 Vakavaraisuusraja -% 8,50 7,98 Tavoitevyöhykkeen alaraja -% 17,00 15,97 (2 x vakavaraisuusraja) Tavoitevyöhykkeen yläraja -% 34,00 31,93 (4 x vakavaraisuusraja) Toimintapääoma ja rajat milj Toimintapääoma Tavoitevyöhykkeen alaraja Vakavaraisuusraja Toimintapääoman vähimmäismäärä 1% eläkevastuuta (TPOmin vähimmäismäärä) 22

24 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat eläkekassan lakisääteisten tehtävien hoidon jatkuvuuden ja kannattavuuden. Eläkekassaa uhkaavat huomattavat riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja rajaamaan ja niitä seurataan. Eläkekassan normaaliin toimintaan sisältyy vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvä hallittu riskinotto. Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen corporate governance (hyvä hallintotapa) periaatetta. Eläkekassa kiinnittää erityistä huomiota palvelun luotettavuuteen ja ennustettavuuteen, jota riskien oikean tyyppinen ja riittävä hallinta selkeästi edistää. Riskien hallinnan vastuu ja valvonta Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja valvoo niiden noudattamista. Riskienhallinnan organisointi Hallitus huolehtii eläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallinnan organisoinnista. Riskienhallinnan välineitä ovat hallituksen hyväksymät ohjeet ja suunnitelmat sekä toimitusjohtajan, eläkekassan vakuutusmatemaatikon, kirjanpidon ja omaisuudenhoidon raportit ja tilastot. Toimitusjohtaja hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakuutustoiminnan riskit Työeläkkeiden rahoitus perustuu vain osittain ennalta rahastointiin. Suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan vuosittaisilla vakuutusmaksuilla. Vuosittain maksettavista eläkkeistä noin viidennes on rahastoituna. Vakuutusmaksuihin liittyy tietenkin työnantajariski: miten vakuutusmaksut saadaan perittyä. Eläkekassa Viabekin asiakaskunta koostuu laajasta joukosta lähinnä pienyrityksiä. Asiakkaitten lukumäärä pienentää tehokkaasti työnantajariskiä, varsinkin nyt, kun eläkekassa on laajentunut uusille toimialoille eikä suhdanteiden oleteta suoraan vaikuttavan laajentuneeseen yrittäjäjoukkoon. Eläkkeiden rahoitus tapahtuu siis pääosin muuten kuin rahastoinnin avulla: Rahastoimaton osa on kaikkien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa ns. tasausosaa, joka jaetaan laitosten kesken palkkasummien suhteessa. Näin ollen eläkelaitoksen koko ei sinänsä lisää eikä vähennä eläkkeisiin liittyvää riskiä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain eläkelaitoksille yhteiset vakuutusmaksun ja eläkevastuun laskentaa koskevat laskuperusteet näiden hakemuksesta. Näin ollen vakuutustoimintaan liittyvät riskit eivät laitoksittain poikkea toisistaan. Vakuutusteknisten riskien määrittely Eläkekassan vakuutustekniset riskit ilmenevät lähinnä eläkevastuun riittävyydessä. Eläkevastuuta korotetaan vuosittain 3 %:n suuruisella diskonttokorolla. Vanhuuseläkerahastoja täydennetään lisäksi ns. täydennyskertoimen (entinen laskuperustekorko) ja 3 %.n suuruisen diskonttokoron (perustekorko) erotuksella. Vanhuuseläkkeiden täydentäminen ohjataan uuden lain mukaan yli 54-vuotiaille. Aikaisemmin täydennys tapahtui vuotiaille ikäryhmille. Erkki Rajaniemi on vuoden 2006 lopulla valmistuneessa kilpailuselvityksessään esittänyt huolen siitä, että vanhuuseläkerahastojen täydentämisen ohjauksen vaikutusta vanhemmille ikäluokille ei ole riittävästi selvitetty. Eläkevastuu voi osoittautua riittämättömäksi, jos toimintapiirin vakuutuskanta oleellisesti poikkeaa muiden eläkelaitosten vakuutuskannasta ja keskimääräinen elinikä ylittää laskuperusteiden mukaisen oletuksen. Tällaista ilmiötä ei ole havaittavissa Eläkekassa Viabekissa. Tilinpäätöksessä eläkekassa käyttää toteutunutta palkkasummaa, jolloin eläkevastuu saadaan laskettua mahdollisimman tarkasti. Tuntemattomien varaus ei välttämättä ole riittävä, jos uusia työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia on huomattavasti enemmän kuin laskuperusteet olettavat. Toisaalta eläkekassan tasoitusvastuu toimii hyvänä puskurina yllättäviä vakuutusriskejä vastaan. Mikäli eläkevastuu olisi riittämätön, se heijastuisi suoraan vakuutusmaksun riittävyyteen. Silloin vakuutusmaksulle kohdistuisi seuraavina vuosina korotuspainetta, jolloin maksu ei välttämättä kohdistuisi oikealle toimintapiirille ja vuodelle. Vakuutusteknisten riskien riskienhallintaprosessit ja -strategiat Eläkekassoille vahvistetaan yhteisesti eläkevastuun laskentaperusteet ja perusteet vastuunjakoa varten. Eläkekassa Viabekille on vuonna 2007 tehty 10 vuoden ennuste eläkemenon kehityksestä. Eläkekassan vakuutusmatemaatikko vastaa eläkevastuun turvaavuudesta. Sijoitustoiminnan riskit Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Sijoitustoiminnan turvaavuutta ja riskinottoa säädellään kate- ja toimintapääomamääräyksillä. Vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa on laajemmin omana osanaan käsitelty riskienhallintasuunnitelma. Siinä hallitus on käynyt läpi kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin liittyvät riskit sekä markkinariskin, inflaatioriskin ja vastapuoliriskin. Myös likviditeettiriski ja riskienhallintaprosessit on kuvattu sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten osalta riskejä minimoi säännöllinen tulosten ja riskien mittaaminen sekä seuranta hallituksen, toimitusjohtajan ja talouspäällikön toimesta. Raportointia on tehostettu antamalla se ulkopuoliselle riippumattomalle ja luotettavalle rahoitusalan toimijalle. Raportoinnissa on mukana koko sijoitusomaisuus. Käytännössä sijoitusriski toteutuu, mikäli eläkekassa ei saavuta sijoituksilta vaadittavaa vähimmäistuottotasoa, joka määritellään alkaen rahastokoron (3 %), vanhuuseläkkeiden täydennyskoron ( alkaen 2,46 %) ja uuden ns. osakesidonnaisen osuuden perusteella. Viimeksi mainittu lasketaan eläkelaitosten osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon perusteella vuosineljänneksittäin. Osakesidonnaisen osuuden painoarvo on vuonna % kokonaistuottovaatimuksesta. Sijoitussuunnitelman mukaisesti Eläkekassa Viabek tavoittelee vähimmäistuottotasoa suurempaa tuottotasoa. Sijoitustoiminta on kuitenkin mitoitettava riskit ja eläkekassan vakavaraisuus huomioon ottaen. Aktiivinen sijoitustoiminnan seuraaminen, sopivan sijoitusallokaation valinta, varainhoitajien kanssa toimiva yhteistyö ja nopeat, pienelle eläkelaitokselle mahdolliset päätökset muodostavat rungon eläkekassan sijoitustoiminnalle. Sijoitustoiminnan ylituotto käytetään toimintapääoman kasvattamiseen eli vakavaraisuusasteen nostamiseen ja mahdollisiin asiakashyvityksiin. Mahdollisessa alituottotilanteessa toimintapääomaa puretaan tarvittava määrä. Toimintapääoman painuminen vakavaraisuusrajan alapuolelle on eläkelaitoksille riski. Tämän riskin pienentämiseksi Eläke- 23

25 kassa Viabek on ottanut Garantialta 7 miljoonan euron määräisen takauksen. Takaus ei kuitenkaan poista vakuutuskassalaissa määriteltyä eläkekassan osakkaitten maksuvelvollisuutta. Eläkekassa Viabekin vakavaraisuus (toimintapääoma) on tilanteessa 23,3 miljoonaa euroa eli 2,3 kertaa vakavaraisuusrajan määrän. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisia riskejä ovat mm. virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen tai oikea-aikaisen maksamisen. Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tietoturvan ja tietojärjestelmien häiriöt. Laitteet voivat rikkoutua, tietoa voi hävitä tai sitä voidaan käyttää väärin. Työasemat voivat saada virusohjelmia tai joku voi tunkeutua järjestelmiin. Riskejä vähennetään varalaitteilla ja varmuuskopioinnilla, sekä käyttäjien käyttöoikeuksilla ja salasanoilla. Ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estävät tunkeutumisen järjestelmiin. Osa eläkekassalle kuuluvista tehtävistä on ulkoistettu Oy Porasto Ab:lle. Porasto vastaa riittävistä ja asiantuntevista resursseista hoitaa sille annetut tehtävät. Lisäksi Porastolla on voimassa olevat huolto- ja ylläpitosopimukset laite-, ohjelmisto- ja tietoliikennetoimittajien kanssa, sekä ajan tasalla olevat ja toimivat varmistuskäytäntö, toipumissuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Eläkekassassa on merkittävien operatiivisten riskien hallinnasta huolehdittu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisellä, hallituksen vastuuvakuutuksella, ulkoistettujen palveluiden sopimuksilla ja valmiussuunnitelmalla. Tunnuslukuja (1000 ) Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, tuotto sitoutuneelle pääomalle, % 8,18 11,65 Liikevaihto, Kokonaishoitokulut, % liikevaihdosta 5,94 6,54 Kokonaishoitokulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja oikeushallintomaksua % TEL-palkka- ja YEL-työtulosummasta 1,78 1,91 Kokonaistulos, Vastuuvelka, Toimintapääoma, % vastuuvelasta 2) 19,79 19,92 suhteessa vakavaraisuusrajaan 2,33 2,50 Tasoitusvastuu, Eläkevarat, 3) Tuloksen käyttö kannatusmaksujen alentamiseen (%) TEL-palkkasummasta 3,41 3,98 TEL-palkkasumma, YEL-työtulosumma, TEL- vakuutuksia TEL-vakuutettuja YEL- vakuutuksia Eläkkeensaajia ) Vastaa tuloslaskelman erää maksetut korvaukset 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 3) Vastuuvelka + arvostuserot Helsingissä 22. päivänä maaliskuuta 2007 Seppo Rautalin Mikael Selin Raimo Mähönen puheenjohtaja Juha Rasila Esko-Pekka Jalkanen Heikki Löfgren Kari Puustinen toimitusjohtaja 24

26 Tilintarkastuskertomus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 10. päivänä huhtikuuta 2007 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Markku Marjomaa KHT Veli Vanhanen KHT 25

27 Kari Puustinen Toimitusjohtaja (09) Eläkevakuutukset Seija Koskinen Eläkepäällikkö Eläkkeet, YEL-vakuutukset (09) Seija Ekström Toimistosihteeri Vakuutusmaksujen laskutus ja perintä (09) Kiinteistöt Asta Syrjälä Kiinteistöpäällikkö TEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri, toimitilojen ja asuntojen vuokraus (09) Taloushallinto Senja Koskinen Talouspäällikkö Kirjanpito, sijoitusasiat ja lainat (09) Tuija Miettinen Toimistosihteeri Lainat ja maksuliikenne (09) Satu Enroth-Tolonen Toimistosihteeri Kirjanpito ja markkinointi (09) Myynti ja markkinointi Harri Tirkkonen Yhteyspäällikkö Markkinointi ja myynti (09) Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin hallitus. Takarivissä vasemmalta E-P Jalkanen, Heikki Löfgren, Juha Rasila. Eturivissä vasemmalta Seppo Rautalin, Raimo Mähönen, Mikael Selin. Pekka Huovila Vakuutusneuvottelija Myynti ja asiakasyhteydet (09)

28 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Mannerheimintie 40 D Helsinki puh. (09) faksi (09) etunimi.sukunimi@viabek.fi