b e Bensiinikauppiaitten Eläkekassa

Transkriptio

1 b e k VUOSIKERTOMUS 2002 Bensiinikauppiaitten Eläkekassa

2 VUOSIKERTOMUS TOIMINTAVUOSI Toiminta-ajatus Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on huoltamoalan oma eläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjien eläkelaissa ja työntekijäin eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Eläkekassan jäseninä voivat olla myös huoltamoalaan läheisesti liittyvien alojen yrittäjät. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 1

3 S I S Ä L L Y S Toimitusjohtajan katsaus 3 Eläkekassan vuosikertomus 5 Tuloslaskelma 14 Tase 15 Tilinpäätöksen liitetiedot 16 Tuloslaskelman ja taseen liitetietoja 18 Tilintarkastuskertomus 24 Yhteystiedot takakansi Kansi ja layout: Varpu Hyvönen 2

4 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2001 oli terrorismin nostaessa päätään taloudellisessa mielessä ja myös henkisesti dramaattinen ja ahdistava vuosi. Tätä seuraten vuosi 2002 oli pelon ja toisaalta orastavan toivon vuosi. Pelko Irakin sodasta siirsi talouden kasvun alkua yhä eteenpäin. Jo kolme vuotta ovat osakemarkkinat olleet laskusuunnassa. Yhä uusia odottamattomia epävarmuustekijöitä on matkan varrella syntynyt. Siitä huolimatta talouden nousun merkkejä on olemassa, maailman talouden peruselementit ovat kyllä kohdallaan. Kun vain osaset loksahtaisivat paikoilleen! Myös Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on saanut osansa talouden ahdingosta. Siitä huolimatta, että eläkekassan tuotot ylittivät vastaavat indeksituotot ja siitä huolimatta, että muiden sijoitusryhmien kuin osakesijoitusten tuotot ylittivät huomattavasti tel-järjestelmältä vaadittavan ns. laskuperustekoron, BEK:n 15 %:n osakeosuus sijoitussalkussa aiheutti vuonna 2002 merkittävät arvonalennukset ja sitä kautta arvostuserojen vähenemisen. Kun osakesalkun koko nosti eläkelainsäädännön mukaisia vakavaraisuusvaatimuksia, aleni eläkekassan vakavaraisuus huomattavasti, mutta pysyi kuitenkin selvästi vakavaraisuuslainsäädännön siirtymäkauden rajojen yläpuolella. Toisaalta osakkeita myymällä olisi vakavaraisuusvaatimuksia voitu alentaa ja näin välttää vakavaraisuuden aleneminen. Kun kuitenkin osakkeiden hinta on erittäin alhainen, osakkeiden tuotto alittaa selkeästi korkotuotot ja kun korkoriski korkojen nousun pelosta johtuen on huomattava, ei Bensiinikauppiaitten Eläkekassassa katsottu tarpeelliseksi muuttaa salkun rakennetta. Eläkekassallahan salkkujen realisointi on verraten helppoa ja nopeaa, koska varat ovat pääosin rahastoissa ja eläkekassan rahasto-osuudet ovat suhteellisen pieniä rahastojen kokoon nähden. Työeläkejärjestelmässä tehtiin vuonna 2002 ehkä sen historian merkittävimmät uudistuspäätökset. Ne tulevat lähivuosina vaikuttamaan jokaisen suomalaisen eläketurvaan tavalla tai toisella. Näkyvin uudistus on varmasti luopuminen kiinteästä eläkeiästä. Vanhuuseläkkeelle voi jatkossa jäädä liukuvasti vuoden välillä. Keskeistä liukuvan eläkeiän järjestelmässä ovat kannustimet työssä jatkamiseen. Mitä kauemmin työssä viihtyy sitä paremman eläketurvan tulee saamaan. Siis päätöksen eläkkeelle jäämiseen voi tehdä oman työkyvyn, motivaation ja terveydentilan perusteella. Eläkeuudistuksia on monia eikä tässä ole mahdollista niitä kaikkia esittää. Yrittäjien kannalta merkittävät uudistukset ovat parannukset työttömyysturvaan. Kysymys on työmarkkinatuesta, työttömyyspäivärahasta ja koulutuksesta. Yrittäjien työtulosta on tullut myös sairauspäivärahan peruste. Tämä tavallaan velvoittaa yrittäjät huolehtimaan riittävän korkeasta työtulosta. Osa-aikaeläkkeitten määrä on kasvanut huomattavasti koko valtakunnassa. Sama trendi näkyy myös BEK:n tilastoista: Vuonna 2002 myönnettiin 50 uutta osa-aikaeläkettä, kun edellisenä vuonna myönnettiin vain 24 eläkettä. Osa-aikaeläkkeen ikäraja on palautettu 58 vuoteen. Vuoden 2003 alusta lukien osa-aikaeläkkeellä on karttunut vanhuuseläkettä 0,75 %/v, kun karttuma aikaisemmin oli 1,5 %/v. Samalla osa-aikatyöstä karttuu vanhuuseläkettä 1,5 %/v sen vuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 59 v ja 2,5 % seuraavan vuoden alusta. Vuodesta 2005 alkaen osa-aikatyöstä karttuu eläkettä seuraavasti: vuotiailla 1,9 % ja vuotiailla 4,5 % vuodessa. Lopuksi. Huolimatta miehitettyjen huoltoasemien määrän jatkuvasta vähenemisestä Bensiinikauppiaitten Eläkekassan asiakasmäärä TEL-palkoilla mitattuna on jopa kasvanut. Kiitokset siitä kaikille asiakkaillemme. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tavoitteena on myös toiminnan jatkuva kehittäminen. Mielenkiintoisia, asiakkaidemme hyödyksi tapahtuvia uudistuksia tullaan toteuttamaan. Näihin asioihin palaan muissa yhteyksissä. Toivotan kaikille asiakkaillemme hyvää ja turvallista myyntivuotta

5 BENSIINIKAUPPIAITTEN ELÄKEKASSA ELÄKEVAKUUTTAJANA Bensiinikauppiaitten eläkekassa hoitaa lakisääteisiä TEL- ja YEL-vakuutuksia ja niiden perusteella maksettavia työntekijöiden ja yrittäjien työeläkkeitä jo vuodesta 1969 lähtien. Toimintaamme liittyviä keskeisiä palveluita ovat eläkepalvelut, tiedottaminen, toimitilojen ja asuntojen vuokraustoiminta sekä asiakasrahoitus. Panostamme erityisesti henkilökohtaiseen asiakaspalveluun, mihin antaa vahvan pohjan oman toimialan tuntemus ja yhteydet huoltamoalan sidosryhmien kanssa. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tehtävänä on pitää huolta vakuutettujen työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa hoitaa myös tulevien eläkkeiden katteena olevaa sijoitusomaisuutta huomioiden sille asetetut vaatimukset. Tilinpäätös 2002 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 2002, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 40 D 81, Helsinki. 4

6 ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS KASSANKOKOUS Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin Helsingissä Scandic Hotel Intercontinentalissa huhtikuun 26. päivänä Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 24 :n mukaiset asiat. Kokoukseen osallistui 37 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi liikkeenharjoittaja Eino Pikkarainen. TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSKANTA Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivat yrittäjät sekä sellaiset heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä yllä mainituilla aloilla. YEL -osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 25 (edellisen vuoden vastaava luku 45) yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 69 (69) YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 614 (658). Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke lukumäärä Huoltamoalan yrittäjien ikäjakautuma Miesten keski-ikä 48,8 v. Naisten keski-ikä 49,2 v. lukumäärä Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin Miesten keski-ikä 35,4 v. Naisten keski-ikä 34,8 v. TEL-osasto TEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YEL-osastoon kuuluvien työnantajien ja huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivien yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijäin eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 28 (56) uutta työnantajaa ja 64 (59) työnantajan TEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 604 (640) työnantajalla TEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli noin (3 800) työntekijää. Yrittäjien työtulojen keskiarvo 1000 /vuosi 5

7 VAKUUTUSMAKSUTULO Vakuutusmaksutulo Milj. Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 2,7 (2,7) miljoonaa euroa. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke on 877 (857) euroa kuukaudessa ja työtulon keskiarvo on (20 400) euroa vuodessa. TEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 22,1 (13,8) miljoonaa euroa, josta työntekijäin osuus on 4,5 (2,9) miljoonaa euroa. Maksutulon perusteena oleva työntekijöiden palkkasumma kasvoi 2,9 prosenttia vuoden 2001 lopullisesta palkkasummasta. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 24,8 (16,6) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä 0,2 (0,19) miljoonaa euroa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista kasvoivat 9,6 prosenttia. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat 0,11 (0,13) miljoonaa euroa. YEL-maksutappioita ei Bensiinikauppiaitten Eläkekassalle kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Konkurssivalvontoja oli 4 (3) kappaletta. ELÄKKEET Kpl Myönnetyt eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 184 (175) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeitä Työkyvyttömyyseläkkeitä Työttömyyseläkkeitä Osa-aikaeläkkeitä Perhe-eläkkeitä Yhteensä Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 4 ja TEL-osastosta 54 jatkopäätöstä. Yksilöllisen varhaiseläkkeen myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin YEL-osastosta kaksi. YEL-osastosta annettiin hylkäyspäätökset kahteen työkyvyttömyyseläke- ja yhteen yksilölliseen varhaiseläkehakemukseen sekä yhteen työttömyys- ja yhteen perhe-eläkehakemukseen. TEL-osastosta hylättiin 9 työkyvyttömyyseläkehakemusta ja neljä työttömyyseläkehakemusta sekä yksi osa-aikaeläkehakemus. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 7 kuntoutushakemusta. Eläkekassa antoi kahdelle henkilölle kuntoutuslupauksen ammatillisen uudelleen koulutuksen tukemisesta. 6

8 Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä (2 195) ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: Eläkkeen saajat eläkelajeittain Kpl YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Yksilölliset varhaiseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Yhteensä Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 125:llä. Toimintavuoden päättyessä yksi henkilö sai kuntoutusrahaa. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 15,8 (14,4) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: 1000 Maksetut eläkkeet (M ) YEL-osasto TEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 3,0 4,4 7,5 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,7 2,9 4,6 Työttömyyseläkkeet 0,3 1,4 1,7 Osa-aikaeläkkeet 0,4 0,1 0,5 Perhe-eläkkeet 0,8 0,7 1,5 Yhteensä 6,2 9,5 15,8 Lisäksi on maksettu kuntoutusrahaa YEL-osastosta euroa ja TEL-osastosta euroa ja kuntoutusavustuksia YEL-osastosta 998 euroa ja TEL-osastosta euroa. Eläkkeiden korotus Vuoden 2002 alusta tehtiin alle 65-vuotiaiden eläkkeisiin 3,68 (4,09) prosentin ja yli 65- vuotiaiden eläkkeisiin 2,92 (4,02) prosentin indeksikorotus. % Työekäkkeiden korotukset yli 65-v 1999 yli 65-v 2000 yli 65-v 2001 yli 65-v 2002 yli 65-v 7

9 VASTUUVELKA ja KATE Vastuuvelka Tulevat eläkkeet 68 % Muut 12 % Alkaneet eläkkeet 20 % Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeitten eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuu (TEL) on jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvo. TEL-vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 101,7 (95,8) miljoonaa euroa. Vakuutusmaksuvastuun osuus on 69,2 miljoonaa euroa. Alkaneitten eläkkeitten eläkevastuu (korvausvastuu) oli 28,1 miljoonaa euroa. Korvausvastuu lisääntyi 11,7 %. Koko vakuutustekninen vastuuvelka lisääntyi 6,4 (5,0) miljoonaa euroa, 6,7 %. Vastuuvelkaan sisältyy lisävakuutusvastuuta 4,3 (4,3) miljoonaa euroa. Eläkevarat (eläkevastuu) on katettava sijoitusomaisuudella. Eläkevastuiden katteena olevan omaisuuden on täytettävä tietyt lain edellyttämät vaatimukset. Esimerkiksi kiinteistöjen osuus katteesta saa olla korkeintaan 40 %. Yksittäiset riskikeskittymät rajataan, esimerkiksi korkeintaan 5 % varoista saa olla sijoitettuna saman yhteisön osakkeisiin. Eläkekassan eläkevastuu on täysin katettu. SIJOITUSTOIMINTA Sijoitusomaisuuden jakauma Korkosijoitukset 46 % Muut 2 % Osakkeet ja osuudet 15 % Kiinteistösijoitukset 37 % Sijoitustoimintaa on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä tuotto rahastoidulle eläkevarallisuudelle. Talousskandaalit ja epävarmuus Lähi-idässä tekivät sijoitustoiminnasta vuonna 2002 erittäin vaikean, minkä seurauksena sijoitusten nettotuotto jäi negatiiviseksi. Eläkekassa on antanut korko- ja osakesijoitukset pääosin ulkopuolisten varainhoitajien tehtäväksi. Osa joukkovelkakirjalainoista, kiinteistösijoitukset ja asiakaslainat ovat eläkekassan omassa hoidossa. Bensiinikauppiaitten Eläkekassan käyvin arvoin lasketuista sijoituksista on korkosijoitusten osuus vaajaa puolet. Kiinteistösijoituksia on runsas kolmannes ja lopuista sijoituksista pääosa on osakkeita. Omaisuuden hajasijoittaminen pienentää riskiä vaihtelevissa taloudellisissa olosuhteissa. Tuotto-odotus ja riskin hallitseminen ovat keskeisiä sijoitusstrategian tekijöitä. Eläkelaitosten sijoitustoiminnan vaatimukset ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Yhtenä esimerkkinä on viranomaisten edellyttämät tunnusluvut ja tulosanalyysit. Tästä johtuen on eläkekassaan hankittu uusi sijoitusomaisuuden raportointijärjestelmä. Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kokonaistuotto vuonna 2002 oli 4,6 (5,7) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot pienenivät yhdellä miljoonalla eurolla. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 0,2 (1,1) miljoonaa euroa ja myyntitappioita 0,2 (3,6) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut kasvoivat 1,5 (2,5) miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoiksi muodostui vuonna 2002 yhteensä 1,4 (1,2) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Kulujen kasvuun vaikutti erityisesti yleismaailmallinen osakekurssien jyrkkä alamäki. 8

10 Kiinteistöt Eläkekassalle valmistui vuonna 2002 kaksi asuintaloa, yksi Lappeenrantaan ja yksi Turkuun. Valmistuneet asuintalot ovat vapaarahoitteisia vuokrataloja. Asuintalojen osuus kaikista kiinteistösijoituksista on 35 %. Asuinkiinteistöt sijaitsevat pääosin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kasvavien talousalueitten vaikutuspiirissä. Liikekiinteistöistä pääosa sijaitsee sen sijaan pääkaupunkiseudulla. Eläkekassalla on omistuksessaan myös joitakin huoltoasemia. Kiinteistösijoitusten osuus koko sijoitusomaisuudesta on vuoden vaihteessa 36,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 33,6 prosenttia. Kiinteistöosakkeiden tuotot kasvoivat 0,2 miljoonaa euroa ja kulut kasvoivat 0,1 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöt Liikekiinteistöt 65 % Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna euroa. Hoitokulut kasvoivat edellisestä vuodesta 7,2 prosenttia. Kasvuun vaikutti mm. lisääntyneet atk- ja ohjelmistokulut. Asuinkiinteistöt 35 % Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli pörssiosakkeita yhteensä 1,2 (0) miljoonaa euroa. Vuoden aikana kirjattiin myyntivoittoja yhteensä euroa ja myyntitappioita euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 27,6 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 26,2 miljoonaa euroa. Rahastomyynneistä kirjattiin myyntivoittoja euroa ja myyntitappioita euroa. Pääomasijoitusrahastoja eläkekassalla oli 2,7 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 2,5 miljoonaa euroa. Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjat Obligaatioiden ja muiden joukkovelkakirjojen määrä kasvoi vuoden aikana 2 miljoonalla eurolla. Joukkovelkakirjoja oli yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Obligaatioista kirjattiin tilinpäätöksessä myyntivoittoja euroa. Rahamarkkinasijoitukset Toimintavuoden päättyessä oli eläkekassalla rahamarkkinasijoituksia yhteensä 10,4 miljoonaa euroa, kaikki sijoitustodistuksina. Edellisenä vuonna rahamarkkinasijoituksia oli 11,4 miljoonaa euroa. Lainat Lainakysyntä oli edelleen vähäistä. Koko vuonna nostettiin kolme uutta lainaa. Lainakanta oli vuoden päättyessä 21 (28) kappaletta yhteismäärältään 1,0 (0,9) miljoonaa euroa, mistä lainat osakkaina oleville työnantajille ovat yhteensä 0,9 (0,6) miljoonaa euroa. Kokonaislainakanta kasvoi 10,8 prosenttia. Luottotappioita lainoista ei ollut. Tilikauden päättyessä korkotukilainojen määrä oli 3,7 (3,7) miljoonaa euroa. Valtio maksaa lainoille vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea. HOITOKULUT 9

11 Puskurirahastot ,3 2,6 VAKUUTUS- JA SIJOITUSRISKIEN HALLINTA VAKAVARAISUUS Eläkelaitoksella on kahden tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit ja sijoitusriskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä on vuodesta 1998 alkaen säädelty ns. toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. (Sijoitusriskit) (Vakuutusriskit) Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat em. vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeitten määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 2002 lopussa 7,8 miljoonaa euroa. Siirtymäkauden vakavaraisuusraja oli 5,6 miljoonaa euroa ja täysimääräinen vakavaraisuusraja 8,9 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy siis sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Toimintapääoman siirtymäaikainen vähimmäismäärä on 1,8 miljoonaa euroa, tavoitevyöhykkeen alaraja 17,9 miljoonaa euroa ja tavoitevyöhykkeen yläraja 35,9 miljoonaa euroa. Markkinoiden tuotekehitys v ( = 100) , Eläkekassan toimintapääoma on täysimääräisen vakavaraisuusrajan alapuolella. Siirtymäsäännösten mukaisesti laskettuna eläkekassan vakavaraisuus on rajoitusvyöhykkeellä. Toimintapääoma täyttää lain mukaiset vaatimukset. Osakkeiden hinta oli vuonna 2002 historiallisen alhaisella tasolla. Korkosijoitukset tuottivat merkittävästi osakesijoituksia enemmän. Tilanne ei voi olla normaali! Sen tähden eläkekassa on säilyttänyt osakesijoitukset sijoitussalkussaan huolimatta siitä, että tämä tilapäisesti alentaa eläkekassan vakavaraisuutta. Eläkekassan osakesijoitukset ovat pääosin rahastosijoituksia. Lisäksi eläkekassan sijoitusvolyymi on pieni verrattuna niiden rahastojen kokoihin, joihin eläkekassa on varansa sijoittanut. Tämän takia muutokset esimerkiksi vähäriskisempään sijoitusjakaumaan on tarvittaessa tehtävissä erittäin lyhyellä aikataululla. 10

12 ELÄKEKASSAN HALLINTO Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Lauri Lepistö Heikki Löfgren Varapuheenjohtaja Raimo Mähönen TiinaPousar Juha Rasila Jorma Kaartinen Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Kari Puustinen Mikael Selin Esko-Pekka Jalkanen Jukka Törmälä Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja kolmetoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Seija Ekström Satu Enroth Varpu Hyvönen Seija Koskinen Tuija Miettinen Asta Syrjälä Harri Tirkkonen toimitusjohtaja vakuutusmaksujen laskutus ja perintä, äitiyslomalla alkaen vakuutusmaksujen laskutus ja perintä alkaen kirjanpito, taloushallinto eläkkeet, YEL-vakuutukset ja palkkahallinto laina-asiat, maksuliikenne työsuhdeasiat ja vuokraustoiminta yhteyspäällikkö Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja liikkeenharjoittaja Kari Nahkuri, HTM sekä varalla ekonomi Mauri Savinainen, KHT ja tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Mauno Tervon, KHT. ASIANTUNTIJAT Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Oy Porasto Ab:sta. Lääketieteellisenä asiantuntijana on toiminut lääketieteen lisensiaatti Hannes Alkio. VALVONTA Vakuutusvalvontavirastosta ylitarkastaja Maija-Liisa Kotiranta oli läsnä eläkekassan tilintarkastuksessa Eläketurvakeskuksen eläkelaitostarkastajat Irma Kortesoja ja Harri Grönlund suorittivat tarkastuksen kassassa Käynnistä on annettu tarkastuskertomus. 11

13 AJANKOHTAISTA TYÖELÄKEASIAA otettiin käyttöön työeläkejärjestelmän yhteinen Työeläke.fi -verkkopalvelu, jonka toteutuksesta ja koordinoinnista vastaa Eläketurvakeskus. Palvelu on kaikkien työeläkkeistä kiinnostuneiden ja tietoa tarvitsevien vapaassa ja maksuttomassa käytössä. Palvelussa on sekä henkilökohtaista että yleisinformaatiota työeläkkeistä ja työeläkejärjestelmästä. Työeläkkeiden yhteensovitus tarkistetaan niiden eläkeläisten osalta, joiden työeläkettä on kansaneläkkeen yhteensovituksen vuoksi alennettu ja joiden kansaneläkkeen maksussa oleva pohjaosa on asteittain vähennetty. Tämän tarkistuksen seurauksena työeläkkeitä korotetaan vähintään viidellä eurolla ja enintään 50 eurolla kuukaudessa. Korotus maksetaan alkaen. Työttömyyseläkkeen saaminen on edellyttänyt mm., että henkilö on ansainnut työeläkettä yhteensä vähintään 5 vuotta 15 vuoden tarkastelujakson aikana. Osalla ennen vuotta 1945 syntyneitä tätä tarkastelujaksoa on pidennetty 20 vuoteen. Osa-aikaeläkkeen saamisen ikäraja nousee vuonna 1947 ja myöhemmin syntyneillä henkilöillä 58 vuoteen ja osa-aikaeläkkeellä oloajasta karttuu vanhuuseläkettä 0,75 prosenttia aiemman 1,5 prosentin sijasta. Vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneille ei myönnetä enää yksilöllistä varhaiseläkettä. Lain mukaan kuitenkin 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkkeissä painotetaan ammatillisia tekijöitä, kuten työhistorian pituutta ja sen sisältöä. Eduskunta on hyväksynyt työeläkeuudistuksen, joka mm. tuo joustoa vanhuuseläkeikään ja palkitsee työssä jaksamisen. Uudistuksen tarkoituksena on pitää eläkekustannukset kurissa ja varmistaa, että annettu eläkelupaus pitää. Muutokset tulevat voimaan Vanhuuseläkkeelle voi vastaisuudessa jäädä vuoden iässä. 62-vuotiaana eläkkeelle jäävän eläkkeeseen tehdään varhennusvähennys, mutta 63-vuotiaana tai myöhemmin eläkkeelle siirtyvä saa siihen mennessä ansaitsemansa eläkkeen. Työssä jatkamisesta palkitaan eläkkeen kannustinkarttumalla. Eläkkeen laskutapaa muutetaan siten, että työeläkettä ei enää lasketa työsuhteittain, vaan koko työuran aikaisten ansioiden perusteella. Eläke karttuu 53 ikävuoteen asti 1,5 prosenttia vuodessa, vuotiaana 1,9 prosenttia ja ikävuoden välillä 4,5 prosenttia vuodessa. Eläkkeen karttuminen alkaa nykyisen 23 ikävuoden sijasta jo 18-vuotiaasta lähtien. Myös vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iästä. Eläkkeen 60 prosentin yhteensovitusraja poistuu. Työttömyyseläke lakkaa vuoden 2005 alussa vuonna 1950 ja myöhemmin syntyneiltä. Palkattomien jaksojen eläketurva paranee. Eläkettä karttuu myös mm. ansiosidonnaisilta äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta, samoin tutkintoon johtavasta opiskeluajasta. Kuntoutusta koskevat säännöt muuttuvat vuoden 2004 alussa. Vakuutetulla on lakisääteinen oikeus kuntoutukseen, jos hänen työkykynsä on lähivuosina uhattuna sairauden vuoksi. YEL-vakuuttamiseen tulee joustoa vuodesta 2005 alkaen. Yrittäjällä on jatkossa mahdollisuus maksaa vahvistettuun työtuloon perustuvan vakuutusmaksun lisäksi vakuutusmaksua ilman, että työtuloa pitäisi pysyvästi korottaa. Lisämaksu voi olla prosenttia, ei kuitenkaan enempää kuin YEL-työtulon enimmäismäärän perusteella määräytyvä vakuutusmaksu. Yrittäjä voi myös tietyin rajoituksin maksaa vakuutusmaksun prosenttia pienempänä. 12

14 JÄSENYYDET Eläkekassa on ollut Vakuutuskassojen Yhdistyksen, Työeläkelaitosten Liiton, Palvelutyönantajat ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Helsingin kauppakamarin jäsen. Vuoden 2003 alkupuolella Bensiinikauppiaitten Eläkekassa on liittynyt myös Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry:een. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuosi 2002 oli koko maailman talouden kannalta erittäin hankala. Pörssikurssien lasku jatkui kolmatta vuotta. Niin kuluttajien luottamus kuin myös teollisuuden odotukset pysyivät alhaisina. Sodan uhka Irakissa nosti öljyn hintaa. Sijoitusvuonna 2002 koko TEL-järjestelmän vakavaraisuus aleni huomattavasti. Talous on niin Suomessa kuin muualla länsimaailmassa selvässä suhdannekuopassa. Odotettavissa oleva (joskin ajallisesti vaikeasti ennustettavissa oleva) talouden nousun alkaminen tulee parantamaan lakisääteistä toimintaa harjoittavien eläkelaitosten, niin myös Bensiinikauppiaitten Eläkekassan vakavaraisuutta melko nopeassa tahdissa. Tilanteen normalisoitumiseen vaikuttaa kuitenkin oleellisesti TEL-järjestelmän erään keskeisen tekijän, ns. laskuperustekoron taso suhteessa markkinoilta saatavissa olevaan tuottoon. Laskuperustekoron määrittelemisessä myös viranomaisilla on suuri vastuu. Sijoitustilanne niin osake- kuin myös korkomarkkinoilla on haasteellinen. Eläkekassan sijoitustoiminnan päätavoitteena on vakavaraisuuden kohottaminen. Eläkekassan on myös vastattava niihin rakenteellisiin muutoksiin, jotka koskettavat eläkekassan toimialaa. Näiltä osin tulevaisuuden odotukset ovat varsin positiiviset. Harri Tirkkonen hoitamassa asiakaskontakteja. 13

15 TULOSLASKELMA (1000 ) Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Lakisääteisten eläkkeiden vastuuvajauksen muutos Pakollinen vastuuvajaus 0 60 Lakisääteiset maksut Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos 2 54 Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut kulut 0 3 Ylijäämä (alijäämä) varsinaisesta toiminnasta 2 56 Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos 0 59 Tuloverot Tilikausien ja aikaisempien tilikausien verot 2 3 Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

16 TASE (1000 ) VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaina oleviin työnantajayrityksiin Velkakirjasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Takuupääoma 3 3 Vararahasto Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Pakolliset varaukset Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

17 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja vakuutuskassalain sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen ja Vakuutusvalvontaviraston antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen 1336/2002 ja Vakuutusvalvontavirasto määräys- ja ohjekokoelman muutoksen Dnro 12/002/2002 koskien mm. eläkekassan taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavia tunnuslukuja ja analyysejä. Näitä määräyksiä ja ohjeita on noudatettu vuoden 2002 tilinpäätöksessä annettujen siirtymäsäännösten mukaisesti. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kokonaan omistamia kiinteistöosakeyhtiöitä on neljä ja asunto-osakeyhtiöitä on viisi. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet ja osuudet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen määräisenä. Pääomasijoitusrahastot on kirjattu hankintamenon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Poikkeuksen tästä tekevät omaisuudenhoitajien salkuissa olevat rahoitusmarkkinavälineet, joiden kokonaisosuus on vähäinen. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 %:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. 16

18 Toimintapääoma Bensiinikauppiaitten Eläkekassa saa sosiaali- ja terveysministeriön antamalla päätöksellä lukea toimintapääomaan osakkaiden palkkasummaerän asetuksen N:o 1324/1997 mukaisesti. Vuoden 2002 tilinpäätöksessä ei palkkasummaerää ole voitu käyttää. Laskuperustekorko Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen. Laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta vastaava tuotto käytetään rahastoitujen vanhuuseläkkeitten korotuksiin vuoden lopussa. Laskuperustekoron ja eläkelaitoksen tuloksen yhteys riippuu eläkelaitostyypistä: eläkeyhtiöillä laskuperustekoron ja tuloksen yhteys on katkaistu, kun taas eläkekassoilla ja - säätiöillä se on edelleen olemassa. Työntelijäin eläkelain (TEL) 12a :n 5 momentin mukaan laskuperustekorko on määriteltävä ottaen huomioon eläkkeitten turvaamisesta johtuvat vaatimukset ja toisaalta vastuuvelan katteena oleville varoille saatavissa oleva tuotto. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Bensiinikauppiaitten Eläkekassa ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja -saamisia taseeseen. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Bensiinikauppiaitten Eläkekassassa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut, käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö Maksetut eläkkeet = Sisältää eläkkeensaajille maksetut eläkkeet Liikevaihto = + vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta + tuloslaskelman mukaiset sijoitustoiminnan tuotot + arvonkorotukset niiden oikaisut + muut tuotot Kokonaishoitokulut = Vastuuvelka = Eläkevarat = TEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma = + tuloslaskelman erä Hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut Taseen vastuuvelka + Taseen vastuuvelka + Varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio 17

19 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1000 ) Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo: TEL:n mukainen Työnantajan osuus Työntekijäin osuus YEL:n mukainen Yhteensä Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TEL YEL Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TEL Lisävakuutusvastuu YEL Yhteensä Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TEL YEL Vastuunjakokorvaukset TEL YEL 1) Muut korvaukset Yhteensä ) Sisältää oikaisun vuoden 2001 vastuunjakosaamisiin 981 t Lakisääteiset maksut Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista Osuus ETK:n luottovakuutustoiminnan kuluista/ palautuksesta Osuus Eläke-Kansan konkurssiyhteisvastuun kuluista Yhteensä Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Muut hoitokulut 2) Yhteensä ) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja

20 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTON ERITTELY Sijoitustoiminnan tuotot: Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset 0 3 Myyntivoitot Tuotot yhteensä Sijoitustoiminnan kulut: Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut 3 2 Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Myyntitappiot Kulut yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja TASEEN LIITETIEDOT (1000 ) KIINTEISTÖSIJOITUSTEN MUUTOKSET Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Tilikauden poistot Hankintameno Arvonalentumiset Tilikauden arvonalentumiset 0 0 Arvonalentumisten palautukset 0 0 Arvonalentumiset Arvonkorotukset Lisäykset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä 19

21 SIJOITUSTEN KÄYPÄARVO JA ARVOSTUSERO Jäljellä Kirjanpitoarvo oleva hankintameno Käypä arvo Jäljellä Kirjanpitoarvo oleva hankintameno Käypä arvo Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Sijoitukset yhteensä Arvostuserot yhteensä Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/ ) Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Käyttöomaisuuden arvonkorotukset LAINASAAMISET Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä Erittely vakuuslajeittain: Pankkitakaus Takausvakuutus Kiinnitykset Muu vakuus 0 0 Yhteensä Taseen erä Muut lainasaamiset erittely vakuuden laadun mukaan Muut lainasaamiset Erittely vakuuslajeittain: Muu vakuus Yhteensä

22 SAAMINEN VASTUUNJAOSTA Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: TEL vastuunjakosaatava YEL vastuunjakosaatava VELKA VASTUUNJAKOON Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: TEL vastuunjakovelka YEL vastuunjakovelka KORVAUSVASTUUN ERITTELY Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu PAKOLLISET VARAUKSET Muu eläkevastuu AINEETTOMIEN JA AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN MUUTOKSET Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Lisäykset/vähennykset 6 Tilikauden poisto 7 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Lisäykset/vähennykset 0 Tilikauden poisto -3 Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Lisäykset/vähennykset 9 Tilikauden poisto 15 Koneet ja kalusto Muu käyttöomaisuus Lisäykset/vähennykset 0 Tilikauden poisto 0 Muu käyttöomaisuus

23 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1000 ) VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Sitoumus rahastosijoituksiin: Finnmezzanine Rahasto II A Ky Kokonaissitoumus Sitoumusta maksettu Jäljellä oleva sitoumus Finnmezzanine Rahasto III A Ky Kokonaissitoumus Sitoumusta maksettu Jäljellä oleva sitoumus LIITETIEDOT HENKILÖSTÖSTÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENISTÄ Henkilökunnan lukumäärä 8 7 Hallituksen lukumäärä 6 6 Hallituksen palkkiot VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1000 ) Toimintapääoma Oma pääoma 9 9 Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Muut erät Toimintapääoma yhteensä Täysi määrä Siirtymäsäännösten mukainen raja Täysi määrä Siirtymäsäännösten mukainen raja Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 3,2 2,0 2,3 1,1 Vakavaraisuusaste -% 8,3 9,0 Vakavaraisuusraja -% 9,5 5,9 6,8 3,4 Tavoitevyöhykkeen alaraja -% 18,9 13,5 (2 x vakavaraisuusraja) Tavoitevyöhykkeen yläraja -% 37,9 27,1 (4 x vakavaraisuusraja) 22

24 TUNNUSLUKUJA 2002 Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet, ) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, Liikevaihto, Kokonaishoitokulut, % liikevaihdosta 3,4 % TEL-palkka- ja YEL-työtulosummasta 2) 1,2 Vastuuvelka, Toimintapääoma, % vastuuvelasta 3) 8,3 suhteessa vakavaraisuusrajaan 1,4 Tasoitusvastuu, Eläkevarat, ) TEL-palkkasumma, YEL-työtulosumma, TEL- vakuutuksenottajia 604 TEL-vakuutettuja YEL- vakuutuksenottajia 614 TEL-eläkkeensaajia YEL-eläkkeensaajia 800 1) Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet 2) Suhdeluvun laskennassa ovat mukana kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja 3) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 4) Vastuuvelka + arvostuserot 23

25 TILINTARKASTUSKERTOMUS Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Bensiinikauppiaitten Eläkekassan kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpäätös sisältää toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 9. päivänä huhtikunta 2003 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Mauno Tervo KHT Kari Nahkuri HTM 24

26 TEITÄ PALVELEMASSA Bensiinikauppiaitten Eläkekassa Mannerheimintie 40 D HELSINKI Puhelin Telekopio Sähköposti bensa@bek.fi etunimi.sukunimi@bek.fi Eläkeasiat, YEL-vakuutukset TEL-työsuhdeasiat ja asuntojen vuokraus Vakuutusmaksujen laskutus Myynti ja markkinointi Seija Koskinen Asta Syrjälä Satu Enroth Harri Tirkkonen Sijoitusasiat Taloushallinto, kirjanpito Maksuliikenne, lainareskontra Kari Puustinen, toimitusjohtaja Varpu Hyvönen Tuija Miettinen 25

27 Mannerheimintie 40 D Helsinki Sähköposti: bensa@bek.fi Telefax (09) Puhelin (09)