Bensiinikauppiaitten Eläkekassa

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005 Bensiinikauppiaitten Eläkekassa

2 Vuosikertomus 2005

3 36. toimintavuosi Toiminta-ajatus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 5 Eläkekassan vuosikertomus 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Tuloslaskelma 15 Tase 16 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 17 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 22 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta 23 Tunnuslukuja 24 Tilintarkastuskertomus 25 Yhteystiedot 26

4 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Toiminta-ajatus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on huoltamoalan oma eläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjien eläkelaissa ja työntekijäin eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Eläkekassan jäseninä voivat olla myös huoltamoalaan läheisesti liittyvien alojen yrittäjät. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 3

5 Toimitusjohtajan katsaus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin vuosi 2005 oli vakuutustoiminnan osalta tasainen toimintavuosi. Vakuutusten lukumäärä pieneni jonkin verran edellisten vuosien tapaan johtuen yhä jatkuvista huoltamoalan rakenteellisista muutoksista. Eläkekassan tel-vakuutettujen palkkasumma sen sijaan on kasvanut. Sijoitustoiminnassa vuosi 2005 oli yllättävän positiivinen. Taloudellisen nousun jatkeeksi ennakoitiin vuodelle 2005 korkojen kohoamista, millä olisi ollut sijoitusten tuottoa pienentävä vaikutus. Tällaista kehitystä ei kuitenkaan vuonna 2005 tapahtunut. Osakekurssit kohosivat sen sijaan huomattavasti. Eläkekassa Viabekin osalta on ollut onni, että meillä kotimaisten osakerahastojen osuus on pidetty melko suurena, joskin kotimaisuusaste onkin kriittisen tarkastelun kohteena korkeamman riskiheilahtelun takia. Eläkekassa Viabekin sijoitustoiminta vuonna 2005 onnistui myös siinä mielessä, että kykenimme laajasti ylittämään sijoituksillemme asetetut vertailuindeksit. Kiinteistösijoituksissa eläkekassa suoritti eräitä arvojen tarkistuksia kumpaankin suuntaan. Eläkekassa Viabek vakuuttaa asiakkaitaan aidossa kilpailutilanteessa eläkeyhtiöiden kanssa. Siksi toiminnassamme korostuvat erityisesti kannattavuus, vakaus ja palvelu. Kannattavuutta haetaan kilpailukykyisillä vakuutuksilla. Vakautta haetaan kasvattamalla vakavaraisuutta. Pitkällä tähtäimellä vakavaraisuus takaa kilpailukykyisen maksutason. Eläkekassa Viabek on palveluyritys. Siksi meidän tehtävämme on aktiivisesti huomioida asiakkaidemme eläkeasioihin ja mahdollisuuksien mukaan talouteen liittyvät tarpeet niin, että asiakas saa toiminnastamme konkreettista taloudellista hyötyä. Yrittäjälle aika on rahaa. Jos eläkekassa auttaa toiminnallaan yrittäjää tekemään omaan eläketurvaan tai yleensä eläkevakuuttamiseen liittyviä päätöksiä, olemme onnistuneet tehtävässämme. Eläkekassa Viabek on laajentamassa toimintapiiriä. Asia on edennyt melko verkkaisesti. Tätä kirjoitettaessa näyttää kuitenkin siltä, että tavoitteemme ottaa laajennettu toimintapiiri käyttöön jo tänä vuonna onnistuu. Maantieliikenne ja autoiluun liittyvät palvelut ovat eläkekassan toiminnan peruslähtökohtia tulevaisuudessa. Tässä prosessissa perinteisillä huoltamokauppiailla on edelleen keskeinen asema. Eläkesäätiöyhdistys tekee arvokasta työtä eläkekassojen ja eläkesäätiöiden tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Kulunut talvi on monilla sanoma- ja aikakauslehtien mielipidekirjoituksilla osoittanut, kuinka vaikeista asioista on kysymys. Vaikeata on erityisesti monille alan muille toimijoille hyväksyä niitä tasapuolista kohtelua edistäviä muutosesityksiä, joilla pyritään saamaan kaikki eläkelaitokset yhtä kilpailukykyisiksi. Toivon hartaasti, että yhteiskuntamme päättävät tahot ovat tukemassa suomalaista moniarvoista ja maailmalla arvostusta saanutta eläkejärjestelmäämme. Toivotan kaikille asiakkaillemme erinomaisen hyvää ja kaupallista vuoden jatkoa. Kari Puustinen 4

6 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Vuonna 1969 perustettiin Bensiinikauppiaitten Eläkekassa huoltoasemayrittäjien eläkelaitokseksi. Kassankokous päätti vuoden 2004 keväällä muuttaa eläkekassan nimeksi Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek. Viranomaiset hyväksyivät uuden nimen käyttöön otettavaksi tammikuussa Eläkekassa Viabek hoitaa entiseen tapaan asiakkaittensa TEL- ja YELvakuutuspalvelut sekä huolehtii osaltaan eläkkeisiin varattujen rahastojen hoidosta. Eläkekassa Viabek hoitaa lähes 2500 eläkeläisen vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osaaika- ja perhe-eläkkeet, niiden maksatuksen ja niihin liittyvät palvelut. Eläkekassa Viabek on perustettu pienyrittäjän tarpeita ajatellen. Työntekijät tuntevat yrittämisen arjen. Myös eläkekassan hallitus koostuu yrittäjistä eli eläkekassaa johdetaan asiakkaiden intressien mukaisesti. Tilinpäätös 2005 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 2005, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 40 D 81, Helsinki. 5

7 Eläkekassan vuosikertomus Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahastoiduilla eläkevaroilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoituksia tehtäessä riskin arvioiminen on keskeinen tehtävä. Eläkekassan tavoitteena on tämän takia vakavaraisuuden kasvattaminen siten, että talouden vaihtelut eivät estä pitkäjänteisen sijoituspolitiikan toteuttamista. Eläkekassan sijoituksista käyvin arvoin laskettuna on kiinteistösijoituksia noin 27 prosenttia, osakesijoituksia 15,5 prosenttia ja korkosijoituksia 55 prosenttia. Markkinariskin hallitsemiseksi sijoitusallokaation suunnittelu ja seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Rahastosijoitusten hajautus ja pyrkimys valita keskenään mahdollisimman vähän korreloivia sijoituksia pienentävät parhaiten markkinariskiä. Eläkekassan hallitus seuraa sijoitustoiminnan toteutumista säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutettavaan sijoituspolitiikkaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin toimia pitkällä tähtäimellä eikä perusteettomia muutoksia toimintatapaan vuoden aikana tehdä. Vakuutus- ja sijoitusriskien hallinta Eläkelaitoksella on kolmen tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit, sijoitusriskit ja operatiiviset riskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä säädellään toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeitten määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Operatiivisia riskejä ovat mm. sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet ja häiriöt. Tarkempi selvitys riskeistä ja niiden hallinnasta on tilinpäätöksen liitetietona. Vastuuvelka ja kate Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeitten eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuulla (TEL) tarkoitetaan jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvoa. Eläkekassan on katettava TEL-eläketurvasta aiheutuva eläkevastuu sekä työntekijäin eläkeasetuksen 16 :n mukainen velka vastuunjakoon. Katteena voi olla ainoastaan katekelpoisia varoja. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. 6

8 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin hallituksen Kassankokous Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin Helsingissä Scandic Hotel Continentalissa huhtikuun 27. päivänä Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 22 :n mukaiset asiat sekä hyväksyttiin eläkekassan sääntöjen muuttaminen. Kokoukseen osallistui 54 henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi liikkeenharjoittaja Risto Sipilä. Sääntömuutos Kassankokous hyväksyi sääntöjen 12. pykälään uuden 8. momentin, joka koskee osakkaan eroamista kassasta. Vakuutusvalvontavirasto vahvisti sääntömuutoksen Vakuutusvalvontavirasto vahvisti eläkekassan nimen muutoksen Toimintapiiri Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivat yrittäjät sekä sellaiset heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä yllä mainituilla aloilla. YEL -osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Huoltamoalan yrittäjien ikäjakauma Lukumäärä Miehet keski-ikä: 49,8 52, Naiset Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin Lukumäärä Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 31 yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 77 YELvakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 410. TEL-osasto TEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YEL-osastoon kuuluvien työnantajien ja huoltamoalalla tai siihen läheisesti liittyvillä aloilla toimivien yritysten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijäin eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 36 uutta työnantajaa ja 46 työnantajan TELvakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 463 työnantajalla TEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli noin työntekijää. Miehet Naiset keski-ikä: 37,0 34,7 7

9 toimintakertomus vuodelta 2005 Vakuutusmaksutulo Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 2,1 miljoonaa euroa, mikä on 1,0 prosenttia edellisvuotta suurempi. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke on 957 euroa kuukaudessa (edellisenä vuonna 946). Työtulon keskiarvo on euroa vuodessa (edellisenä vuonna ). TEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 9,9 (10,5) miljoonaa euroa, josta työntekijäin osuus on 2,0 (2,2) miljoonaa euroa. Maksutulon perusteena oleva työntekijöiden palkkasumma kasvoi 2,7 prosenttia vuoden 2004 lopullisesta palkkasummasta. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 12,0 (12,6) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä 0,19 (0,18) miljoonaa euroa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista kasvoivat 5,5 prosenttia. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat (55 000) euroa. YEL-maksutappioita ei Eläkekassa Viabekille kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksenottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun. Konkurssivalvontoja oli 2 (4) kappaletta ja varattomana rauenneita konkursseja oli 4 kappaletta. Vuoden 2002 TEL-tarkistusmaksuista oli avoinna 0,8 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin avoimia maksuja oli 1,2 miljoonaa euroa. Näistä saamisista on tehty korolliset maksusopimukset, joiden korko on 3 % vuodessa. Eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 159 (99) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: Vakuutusmaksutulojen kehitys YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeitä Varhennettuja vanhuuseläkkeitä Työkyvyttömyyseläkkeitä Työttömyyseläkkeitä Osa-aikaeläkkeitä Perhe-eläkkeitä Yhteensä TEL YEL Myönnetyt eläkkeet KPL TEL YEL 8

10 Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YEL-osastosta 19 ja TEL-osastosta 54 jatkopäätöstä. Yrittäjien keskimääräinen tavoite-eläke /kk Miehet Naiset Yrittäjien työtulon keskiarvo / vuosi Työeläkkeiden korotukset % Miehet Naiset YEL-osastosta annettiin hylkäyspäätös yhteen työkyvyttömyyseläkehakemukseen. TELosastosta hylättiin 14 työkyvyttömyyseläkehakemusta. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 4 kuntoutushakemusta, yhteen annettiin myönteinen päätös. Lisäksi teetettiin neljä kuntoutustarveselvitystä. Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä (2 422) ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: YEL TEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Yhteensä Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 46:lla. Toimintavuoden päättyessä neljä henkilöä sai kuntoutusrahaa. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 18,3 (17,6) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 3,9 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: (Milj. ) YEL-osasto TEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 4,50 6,19 10,69 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,45 2,84 4,29 Työttömyyseläkkeet 0,17 1,14 1,32 Osa-aikaeläkkeet 0,35 0,08 0,44 Perhe-eläkkeet 0,89 0,69 1,58 Yhteensä 7,38 10,94 18,32 Lisäksi on maksettu TEL-osastosta kuntoutusrahaa euroa ja kuntoutusavustuksia ja korvauksia kuntoutustarveselvitysten tekemisestä euroa alle 65-v. yli 65-v. Eläkkeiden korotus Vuoden 2005 alusta tehtiin eläkkeisiin 0,93 prosentin indeksikorotus. 9

11 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kokonaistuotto vuonna 2005 oli 9,7 (7,4) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot kasvoivat 2,3 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 5,1 miljoonaa euroa ja myyntitappioita 0,04 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut kasvoivat 0,3 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoksi muodostui vuonna 2005 yhteensä 8,5 (6,0) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia euroa. Laskuperustekorko Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut laskuperustekoroksi 4,75 prosenttia ajalle ja 5,5 prosenttia ajalle Vuoden 2006 tammikuun alusta lähtien korko on 6,0 prosenttia. Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen ja taso tarkistetaan pääsääntöisesti puolivuosittain. Kiinteistöt Kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo oli 29,7 miljoonaa euroa vuoden 2005 lopussa. Vähennystä edelliseen vuoteen on noin euroa. Eläkekassa on kahdessa kiinteistökohteessa tehnyt arvonalennuskirjauksen yhteensä euroa ja yhdessä asunto-osakeyhtiössä arvonkorotuksen euroa. Kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo koko sijoitusomaisuudesta on vuoden vaihteessa 25,6 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 27,7 prosenttia. Kiinteistösijoitusten tuotot vähenivät 8,7 prosenttia ja kulut vähenivät 7,4 prosenttia. Tuottojen laskuun vaikutti mm. yhden korkotukilainan laina-ajan päättyminen ja kulujen laskuun pienentyneet korjaus- ja kunnostuskulut. Kiinteistöjen vuokrausaste on hyvä. Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli pörssiosakkeita noin euroa. Vuoden aikana kirjattiin myyntivoittoja noin euroa ja myyntitappioita euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 59,0 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 43,3 miljoonaa euroa. Kasvuun on osaksi vaikuttanut siirtyminen suorista pörssiosakkeista ja joukkovelkakirjalainoista vastaaviin rahastosijoituksiin. Rahastomyyntien nettotuotto oli 4,6 miljoonaa euroa. Pääomasijoitusrahastoja eläkekassalla oli 2,4 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vastaava arvo oli 2,4 miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinavälineet Toimintavuoden päättyessä eläkekassalla ei ollut rahamarkkinasijoituksia. Edellisenä vuonna rahamarkkinasijoituksia oli 2,6 miljoonaa euroa. Obligaatioiden ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden määrä väheni vuoden aikana 4,9 miljoonalla eurolla ja oli vuoden vaihteessa yhteensä 23,0 miljoonaa euroa. Valtion ja kuntien lainojen osuus oli 1,5 miljoonaa euroa. Yritysten liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja oli 8,0 miljoonaa euroa ja pääomaturvattuja lainoja 10,9 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja kirjattiin tilinpäätöksessä noin euroa ja myyntitappioita euroa. Lainat Osakkaana oleville työnantajille oli lainoja vuoden päättyessä yhteismäärältään noin euroa. Vuoden aikana nostettiin yksi uusi laina. Luottotappioita ei ollut. Tilikauden päättyessä korkotukilainojen määrä oli 1,9 miljoonaa euroa. Valtio maksaa lainalle vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain mukaista korkotukea. Sijoitusomaisuuden jakauma (käyvin arvoin) 2,4 % Sijoituskiinteistöt 25,9 % 42,4 % 48,90% 51,10% 13,5 % 15,8 % Pitkän koron sijoitukset Osakkeet Lyhyen koron sijoitukset Kiinteistösijoitukset Muut Liikekiinteistöt Asuinkiinteistöt 10

12 Hoitokulut Vakavaraisuus 27,1 % Vastuuvelka ,4 % Eläkekassan hoitokulut olivat vuonna ,2 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8,5 prosenttia. Vakuutustekninen vastuuvelka ja kate TEL:n mukainen vakuutustekninen vastuuvelka lisääntyi 6,4 miljoonaa euroa. Vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 118,5 miljoonaa euroa. Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 2005 lopussa 21,8 miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyy 7 miljoonan euron suuruinen takaus. Vakavaraisuusraja oli 8,7 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Toimintapääoman vähimmäismäärä on 2,9 miljoonaa euroa ja tavoitevyöhykkeen alaraja on 17,5 miljoonaa euroa. Tulevat eläkkeet Alkaneet eläkkeet Muut 68,5 % Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy korvausvastuuta yhteensä 32,1 miljoonaa euroa sekä lisävakuutusvastuuta 5,3 miljoonaa euroa. Lisävakuutusvastuuta kasvatettiin 1 miljoonalla eurolla. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Eläkekassan toimintapääoma on vakavaraisuusrajan mukaan määriteltynä tavoitevyöhykkeellä. 11

13 Eläkekassan hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Varapuheenjohtaja Mikael Selin Hannu Hämäläinen Raimo Mähönen Tiina Pousar Juha Rasila Tapio Meriläinen Esko-Pekka Jalkanen Jukka Törmälä Heikki Löfgren Matti Varelius Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja kuusitoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Varpu Hyvönen Satu Enroth-Tolonen Tuija Miettinen Seija Koskinen Seija Ekström Asta Syrjälä Harri Tirkkonen Jukka Pirilä toimitusjohtaja talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat toimistosihteeri; kirjanpito ja markkinointi toimistosihteeri; lainat ja maksuliikenne eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset vakuutusmaksujen laskutus ja perintä kiinteistöpäällikkö; vuokraustoiminta sekä tel-vakuutukset ja työsuhderekisteri yhteyspäällikkö vakuutusneuvottelija Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja liikkeenharjoittaja Kari Nahkuri, HTM sekä varalla ekonomi Mauri Savinainen, KHT. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Markku Marjomaan, KHT. Asiantuntijat Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Oy Porasto Ab:sta. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet LL Otso Ervasti ja LKT Jukka Kivekäs. Valvonta Ylitarkastaja Maija-Liisa Kotiranta ja matemaatikko Pasi Strömberg Vakuutusvalvontavirastosta kävivät eläkekassassa

14 Ajankohtaista Jäsenyydet Eläkekassalla on vireillä sääntömuutos, minkä mukaan eläkekassan toimintapiiri laajenee koskemaan myös muita erikseen määriteltyjä toimialoja kuin perinteiset huoltoasemat. Uudet säännöt on hyväksytty vuoden 2003 kassankokouksessa, mutta Vakuutusvalvontaviraston kannan mukaan laajenemisen ehdot eivät olleet vuonna 2004 täyttyneet. Eläkekassa on valittanut asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken. Eläkekassan vakavaraisuus on nyt selkeästi ylittänyt alkuperäisessä päätöksessä olleen vakavaraisuusvaatimuksen. Eläkekassa on ottanut asian käsittelyn uudelleen esille Vakuutusvalvontaviraston kanssa. Eläkekassa on Työeläkevakuuttajat TELA:n, Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry:n, Finanssityönantajat ry:n, Suomen Yrittäjien sekä Helsingin kauppakamarin jäsen. 13

15 Tulevaisuuden näkymät Huoltoasematoiminta on edelleen voimakkaiden muutosten vaikutusten alaisena. Yrittäjien määrä vähenee ja ala keskittyy. Toisaalta huoltoasemien koko näyttää kasvavan, mikä näkyy Eläkekassa Viabekin TEL-palkkasumman kasvuna huolimatta siitä, että TEL-vakuutusten määrä vähenee. Uudistuvan työeläkelainsäädännön eräänä tärkeänä tavoitteena on estää TEL-maksutason liika kohoaminen. Suunnitellut puskurirahastot pyrkivät ottamaan vastaan taloudelliset suhdanneheilahtelut niin, että TEL-maksuja ei tarvitsisi korottaa lyhytaikaisten taantumakausien vuoksi. Tämä kehitys vahvistaa osaltaan myös Eläkekassa Viabekin toimintaedellytyksiä. 14

16 Tuloslaskelma (1000 ) 15

17 Tase (1000 ) 16

18 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Eläkekassan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetaan: - vakuutuskassalain säännöksiä - kirjanpitolain säännöksiä siten kuin vakuutuskassalaissa säädetään - kirjanpitoasetuksen säännöksiä siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään - Sosiaali- ja terveysministeriön antamaa eläkekassan tilinpäätöstä koskevaa STM:n asetusta - Vakuutusvalvontaviraston antamia eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä ja ohjeita - Soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten nojalla annettuja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeita. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Eläkekassa omistaa kokonaan kaksi kiinteistöosakeyhtiötä ja kuusi asunto-osakeyhtiötä. Tilinpäätöksessä 2005 on noudatettu Vakuutusvalvontaviraston annettuja määräyksiä ja ohjeita. Vuoden 2004 ja sitä aikaisemmat vertailutiedot on muutettu vastaamaan vuoden 2005 lukuja, mikäli se on ollut mahdollista. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja pääomarahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pääomaturvatut rahoitusmarkkinavälineet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nimellisarvoonsa. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25 %:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan taseeräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. Laskuperustekorko Laskuperustekorko määrittelee eläkevastuille vaadittavan vähimmäistuottovaatimuksen. Laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta vastaava tuotto käytetään rahastoitujen vanhuuseläkkeitten korotuksiin vuoden lopussa. Laskuperustekoron ja eläkelaitoksen tuloksen yhteys riippuu eläkelaitostyypistä: eläkeyhtiöillä laskuperustekoron ja tuloksen yhteys on katkaistu, kun taas eläkekassoilla ja -säätiöillä se on edelleen olemassa. Työntekijäin eläkelain (TEL) 12a :n 5 momentin mukaan laskuperustekorko on määriteltävä ottaen huomioon eläkkeitten turvaamisesta johtuvat vaatimukset ja toisaalta vastuuvelan katteena oleville varoille saatavissa oleva tuotto. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja -saamisia taseeseen, koska laskelmien mukaan niitä ei ole. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekissa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. 17

19 Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja analyysit Käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö: Maksetut eläkkeet Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin = Liikevaihto = Kokonaishoitokulut = Kokonaistulos = Vastuuvelka Eläkevarat = TEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma Tuloslaskelman mukaiset eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset. Sijoitukset ryhmiteltynä pääluokittain. Joukkovelkakirjalainoihin sisältyy pitkän koron rahastot ja rahamarkkinasijoituksiin sisältyy lyhyen koron rahastot. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskenta suoritetaan mukautetulla Dietz:in kaavalla. + sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät - vastuuvelan tuottovaatimus + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot + tuloslaskelman erä Hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut + vakavaraisuuden kartuttaminen kannatusmaksuilla + sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Taseen vastuuvelka + taseen vastuuvelka + varojen arvostuserot Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio ja työtulosumma-arvio koko vuodelta. 18

20 19

21 20

22 21

23 Toimintapääoma ja rajat milj Toimintapääoma Tavoitevyöhykkeen alaraja Vakavaraisuusraja Toimintapääoman vähimmäismäärä 1% eläkevastuuta (TPOmin vähimmäismäärä) 22

24 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat eläkekassan lakisääteisten tehtävien hoidon jatkuvuuden ja kannattavuuden. Eläkekassaa uhkaavat huomattavat riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja rajaamaan ja niitä seurataan. Eläkekassan normaaliin toimintaan sisältyy vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvä hallittu riskinotto. Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen corporate governance (hyvä hallintotapa) periaatetta. Eläkekassa kiinnittää erityistä huomiota palvelun luotettavuuteen ja ennustettavuuteen, jota riskien oikean tyyppinen ja riittävä hallinta selkeästi edistää. Riskien hallinnan vastuu ja valvonta Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja valvoo niiden noudattamista. Riskienhallinnan organisointi Hallitus huolehtii eläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallinnan organisoinnista. Riskienhallinnan välineitä ovat hallituksen hyväksymät ohjeet ja suunnitelmat sekä toimitusjohtajan, eläkekassan vakuutusmatemaatikon, kirjanpidon ja omaisuudenhoidon raportit ja tilastot. Toimitusjohtaja hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakuutustoiminnan riskit Työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Eläkkeiden rahastoidut osat ovat eläkelaitosten (eläkesäätiöt, eläkekassat ja eläkeyhtiöt) vastuulla. Vuosittain maksettavista eläkkeistä rahastoitua osaa on keskimäärin noin neljännes, joka rahoitetaan siirtämällä osa karttuneista eläkkeistä eläkevastuuseen. Vanhuuseläkevastuuta korotetaan laskuperustekorolla, joka on eläkelaitosten yhteinen sijoitustuottovaatimus. Muiden alkaneiden eläkkeiden vastuuta korotetaan 3 % diskonttokorolla. Rahastoimaton osuus on yhteisesti kustannettavaa tasausosaa, joka kustannetaan vuosittain kerättävällä eläkelaitosten yhteisesti määrätyillä vastuunjakokorvauksilla. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain eläkelaitoksille yhteiset vakuutusmaksun ja eläkevastuun laskentaa koskevat laskuperusteet näiden hakemuksesta. Vakuutusteknisten riskien määrittely Eläkekassan vakuutustekniset riskit ovat lähinnä eläkevastuun riittävyydessä. Eläkevastuu voi osoittautua riittämättömäksi, jos toimintapiirin vakuutuskanta oleellisesti poikkeaa muiden eläkelaitosten vakuutuskannasta ja keskimääräinen elinikä ylittää laskuperusteiden mukaisen oletuksen. Tilinpäätöksessä eläkekassa käyttää toteutunutta palkkasummaa, jolloin eläkevastuu saadaan laskettua mahdollisimman tarkasti. Tuntemattomien varaus ei välttämättä ole riittävä, jos uusia työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia on huomattavasti enemmän kuin laskuperusteet olettavat. Toisaalta eläkekassan tasoitusvastuu toimii hyvänä puskurina yllättäviä vakuutusriskejä vastaan. Mikäli eläkevastuu olisi riittämätön, se heijastuisi suoraan vakuutusmaksun riittävyyteen ja vakuutusmaksulle kohdistuisi seuraavina vuosina korotuspainetta, jolloin maksu ei välttämättä kohdistuisi oikealle toimintapiirille ja vuodelle. Vakuutusteknisten riskien riskienhallintaprosessit ja -strategiat Eläkekassalle vahvistetaan yhteisesti eläkevastuun laskentaperusteet ja perusteet vastuunjakoa varten. Eläkekassalle on tehty 10 vuoden ennuste eläkemenon kehityksestä. Eläkekassan vakuutusmatemaatikko vastaa eläkevastuun turvaavuudesta. Sijoitustoiminnan riskit Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Sijoitustoiminnan turvaavuutta ja riskinottoa säädellään kate- ja toimintapääomamääräyksillä. Vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa on laajemmin omana osanaan käsitelty riskienhallintasuunnitelma. Siinä hallitus on käynyt läpi kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin liittyvät riskit sekä markkinariskin, inflaatioriskin ja vastapuoliriskin. Myös likviditeettiriski ja riskienhallintaprosessit on kuvattu sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten osalta riskejä minimoi säännöllinen tulosten ja riskien mittaaminen sekä seuranta hallituksen, toimitusjohtajan ja talouspäällikön toimesta. Raportointia on tehostettu antamalla se ulkopuoliselle riippumattomalle ja luotettavalle rahoitusalan toimijalle. Raportoinnissa on mukana koko sijoitusomaisuus. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisia riskejä ovat mm. virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen tai oikea-aikaisen maksamisen. Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tietoturvan ja tietojärjestelmien häiriöt. Laitteet voivat rikkoutua, tietoa voi hävitä tai sitä voidaan käyttää väärin. Työasemat voivat saada virusohjelmia tai joku voi tunkeutua järjestelmiin. Riskejä vähennetään varalaitteilla ja varmuuskopioinnilla sekä käyttäjien käyttöoikeuksilla ja salasanoilla. Ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estävät tunkeutumisen järjestelmiin. Osa eläkekassalle kuuluvista tehtävistä on ulkoistettu palvelutoimisto Oy Porasto Ab:lle. Porasto vastaa riittävistä ja asiantuntevista resursseista hoitaa sille annetut tehtävät. Lisäksi Porastolla on voimassa olevat huolto- ja ylläpitosopimukset laite-, ohjelmisto- ja tietoliikennetoimittajien kanssa, sekä ajan tasalla olevat ja toimivat varmistuskäytäntö, toipumissuunnitelma ja valmiussuunnitelma. Eläkekassassa on merkittävien operatiivisten riskien hallinnasta huolehdittu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisellä, hallituksen vastuuvakuutuksella, ulkoistettujen palveluiden sopimuksilla ja valmiussuunnitelmalla. 23

25 24

26 Tilintarkastuskertomus Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus on laatinut toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta vakuutuskassalain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa ja vakuutuskassalaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Arvonkorotukset ovat asianmukaisesti perusteltuja. Helsingissä 5. päivänä huhtikuuta 2006 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Markku Marjomaa KHT Kari Nahkuri HTM 25

27 Kari Puustinen Toimitusjohtaja (09) Eläkevakuutukset Seija Koskinen Eläkepäällikkö Eläkkeet, YEL-vakuutukset (09) Seija Ekström Toimistosihteeri Vakuutusmaksujen laskutus ja perintä (09) Kiinteistöt Asta Syrjälä Kiinteistöpäällikkö TEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri, toimitilojen ja asuntojen vuokraus (09) Taloushallinto Tuija Miettinen Toimistosihteeri Lainat ja maksuliikenne (09) Satu Enroth-Tolonen Toimistosihteeri Kirjanpito ja markkinointi (09) Varpu Hyvönen Talouspäällikkö Kirjanpito, sijoitusasiat ja lainat (09) Myynti ja markkinointi Harri Tirkkonen Yhteyspäällikkö Markkinointi ja myynti (09) Jukka Pirilä Vakuutusneuvottelija Myynti ja asiakasyhteydet (09)

28 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek Mannerheimintie 40 D Helsinki puh. (09) faksi (09) etunimi.sukunimi@viabek.fi