40 vuotta liikenteessä

Transkriptio

1 Vuosikertomus 29 1

2 4 vuotta liikenteessä SISÄLLYS Toiminta-ajatus 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek 5 Eläkekassan vuosikertomus 6 Hallituksen toimintakertomus 7 Tuloslaskelma 16 Tase 17 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 18 Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot 2 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 23 Selvitys eläkekassan olennaisista riskeistä ja niiden hallinnasta 24 Tunnuslukuja 25 Tilintarkastuskertomus 26 Yhteystiedot 27 2

3 TOIMINTA-AJATUS Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on liikennepalvelualoilla toimivien yritysten ja yrittäjien omistama työeläkelaitos, joka tarjoaa alan yrittäjille sekä heidän työntekijöilleen yrittäjän eläkelaissa ja työntekijän eläkelaissa säädetyn peruseläketurvan. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek osallistuu tarvittaessa yritysten rahoittamiseen myöntämällä sijoituslainoja. 3

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 29 oli leimallisesti finanssikriisistä toipumisen aikaa. Konkreettisesti saimme nähdä sen mm. osakekurssien voimakkaana nousuna kesällä 29. Syksyn mittaan kurssien nousu tosin laantui. Suuren huomion kuluneena vuonna sai kuitenkin huoli elvytystoimien riittävyydestä, sekä huoli jälkihoidosta. Vuosi 21 on tuonut tullessaan odotukset vähitellen vahvistuvasta taloudesta. Suomalainen eläkejärjestelmä joutui ottamaan oppia nopeasti syntyneestä syvästä kriisistä. Vakavaraisuuspuskurit eivät sittenkään ole riittävän suuria. Voivatko ne ylipäätään sitä ollakaan? Sosiaali- ja terveysministeriö asetti useita työryhmiä kehittämään eläkelainsäädäntöä niin, että vakuutettujen edut tulisivat aikaisempaa enemmän turvatuiksi. Pääministeri ehätti maan hallituksen puolesta esittämään eläkeiän nostamista. Esitys kuitenkin jouduttiin vetämään takaisin vahvan julkisuuskohun saattelemana. Nyt tulevia eläkekustannuksia mietitään edellä mainituissa työryhmissä. Eläkekassa Viabekin hallitus linjasi vuonna 29 sijoitustoimintaansa pitäen tärkeänä matalaa riskiprofiilia. Täten saamatta jäi viime kesän vahvat osaketuotot kurssinousuista. Toisaalta viime vuonna oli vallalla myös suuri pelko mahdollisesta jälkitaantumasta. Tätä taustaa vasten Viabekin toimintaa voidaan pitää vastuullisena sijoituspolitiikkana. Sijoitustoiminnassa jatkettiin varainhoidon keskittämistä ja uusien allokaationäkemysten tutkimista. Talouskriisien seurauksena myös Viabek joutuu pohtimaan sijoitustoiminnassaan sopivaa, mahdollisimman vähäriskistä sijoitusjakaumaa. Talouden aktiivinen seuranta ja luottamus valittuihin varainhoitajiin ovat nousseet hyvin tärkeiksi sijoitustoimintaa ohjaaviksi tekijöiksi. Vakuutustoiminnassa Viabekilla oli kohtalaisen haastava vuosi johtuen vuoden 28 aiheuttamasta epävarmuudesta. Asiakkaita siirtyi eläkeyhtiöihin, mutta myös Viabek sai merkittäviä uusia vakuutussopimuksia. TyEL-palkkasumma pieneni jonkin verran, ei kuitenkaan merkittävästi. YEL-työtulojen vahvistamispyyntöjä tulee tasaisena virtana. Kiitettävän moni haluaa myös kohottaa työtuloaan ja täten vahvistaa eläketurvaansa. Tietenkin myös alentamisia on johtuen liiketoiminnan supistumisesta. Vuosina Finanssivalvonta suoritti eläkekassassa sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan tarkastuksen. Tarkastuksessa haastateltiin toimitusjohtajaa, puheenjohtajaa ja talouspäällikköä. Selvitimme Finanssivalvonnan tarkastajille eläkekassan sijoitustoimintaa sekä sitä, miten eläkekassassa nähdään riskit ja miten niihin on varauduttu. Tarkastusraportti oli mielestämme eläkekassan kannalta hyvä ja myös tarpeellinen analyysi eläkekassan toiminnasta. Kiitän kaikkia asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan kaikille oikein hyvää vuoden jatkoa. Kari Puustinen 4

5 LIIKENNEPALVELUALOJEN ELÄKEKASSA VIABEK Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek on vuonna 1969 huoltamoyrittäjien eläkelaitokseksi perustettu eläkekassa. Eläkekassan toimintapiiriä laajennettiin vuonna 26. Eläkekassa hoitaa asiakkaidensa TyEL- ja YEL-vakuutukset, myöntää ja maksaa lainmukaiset eläkkeet, sekä huolehtii osaltaan eläkkeisiin varattujen rahastojen hoidosta. Eläkekassa Viabek hoitaa yli 26 eläkeläisen vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeet, niiden maksatuksen ja niihin liittyvät palvelut. Eläkekassa Viabek on perustettu pienyrittäjän tarpeita ajatellen. Työntekijät tuntevat yrittämisen arjen. Myös eläkekassan hallitus koostuu yrittäjistä eli eläkekassaa johdetaan asiakkaiden intressien mukaisesti. Tilinpäätös 29 Tässä julkaisussa olemme esittäneet kertomuksen eläkekassan toiminnasta vuodelta 29, tuloslaskelman, taseen ja liitetietoja. Virallinen tilinpäätös on nähtävissä toimistossamme, Mannerheimintie 4 D 81, Helsinki. 5

6 ELÄKEKASSAN VUOSIKERTOMUS 29 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminta on hoidettu hallituksen laatiman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Rahastoiduilla eläkevaroilla pyritään saamaan mahdollisimman hyvä tuotto. Sijoituksia tehtäessä riskin arvioiminen on keskeinen tehtävä. Eläkekassan tavoitteena on tämän takia vakavaraisuuden kasvattaminen siten, että talouden vaihtelut eivät estä pitkäjänteisen sijoituspolitiikan toteuttamista. Eläkekassan sijoituksista käyvin arvoin laskettuna oli kiinteistösijoituksia 35,7 prosenttia, osakesijoituksia 5,2 prosenttia ja korkosijoituksia (ml. rahamarkkinasijoitukset) 59,1 prosenttia. Private Equity sijoitusten osuus eläkekassalla oli noin 1,7 prosenttia. Markkinariskin hallitsemiseksi sijoitusallokaation suunnittelu ja seuranta ovat keskeisiä toimenpiteitä. Rahastosijoitusten hajautus ja pyrkimys valita keskenään mahdollisimman vähän korreloivia sijoituksia pienentävät parhaiten markkinariskiä. Eläkekassan hallitus seuraa sijoitustoiminnan toteutumista säännöllisesti ja tekee tarvittaessa muutoksia toteutettavaan sijoituspolitiikkaan. Pyrkimyksenä on kuitenkin toimia pitkällä tähtäimellä eikä perusteettomia muutoksia toimintatapaan vuoden aikana tehdä. Vakuutus- ja sijoitusriskien hallinta Eläkelaitoksella on kolmen tyyppisiä riskejä: vakuutusriskit, sijoitusriskit ja operatiiviset riskit. Vakuutusriskejä eli käytännössä eläketapahtumia varten on eläkekassalla taseessa ns. tasoitusvastuu sellaisia tilivuosia varten, joiden riskitaso ylittää keskimääräisen riskin laskettuna yli vuosien. Sijoitusriskiä säädellään toimintapääoman avulla. Toimintapääoma määrittelee sen puskurin, joka eläkelaitoksella on käytettävissään sijoitusheilahteluja varten. Toimintapääoma kuvaa eläkelaitoksen vakavaraisuutta. Eläkevastuita varten tehdyt sijoitukset jaetaan ryhmiin historiatilastojen perusteella laskettujen riskitasojen mukaan. Nämä riskitasot määrittelevät vakavaraisuudelle asetettavat vaatimukset. Mitä korkeampaa riskiprofiilia eläkelaitos haluaa ylläpitää, sitä korkeammat vakavaraisuusvaatimukset ovat. Lisäämällä esimerkiksi osakkeiden määrää laitoksen vakavaraisuusvaatimukset kasvavat ja lisäämällä korkosijoitusten määrää vaatimukset alenevat. Operatiivisia riskejä ovat mm. sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvat virheet ja häiriöt. Tarkempi selvitys riskeistä ja niiden hallinnasta on tilinpäätöksen liitetietona. Vastuuvelka ja kate Vakuutustekninen vastuuvelka koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. TyEL:n mukaisella vakuutusmaksuvastuulla tarkoitetaan tulevaisuudessa odotettavissa olevia eläketapahtumia varten kerättyjen rahasto-osuuksien pääoma-arvoa. Tältä osin vakuutusmaksuvastuuta kutsutaan myös vastaisten vanhuuseläkkeiden eläkevastuuksi. Vakuutusmaksuvastuuseen kuuluu lisäksi vakavaraisuutta varten kerätty lisävakuutusvastuu. YEL:n vakuutusmaksuvastuu on vuoden vaihteessa maksamattomien, ulosottokelpoisten vakuutusmaksujen arvo. Korvausvastuulla (TyEL) tarkoitetaan jo sattuneiden eläketapahtumien rahastojen pääoma-arvoa. Eläkekassan on katettava TyEL-eläketurvasta aiheutuva eläkevastuu sekä velka vastuunjakoon. Katteena voi olla ainoastaan katekelpoisia varoja. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. 6

7 LIIKENNEPALVELUALOJEN ELÄKEKASSA VIABEKIN HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 29 Kassankokous Eläkekassan varsinainen kassankokous pidettiin huhtikuun 28. päivänä 29. Kokouspaikkana oli Hotelli Scandic Continental Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin eläkekassan sääntöjen 22 :n mukaiset asiat. Kokoukseen osallistui 35 äänioikeutettua henkilöä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Lauri Lepistö. Toimintapiiri Eläkekassassa on kaksi osastoa: YEL-osasto ja TyEL-osasto. YEL-osasto YEL-osastoon kuuluvat huoltamoalalla ja siihen läheisesti liittyvillä rajatuilla maantieliikennettä palvelevilla aloilla toimivat yrittäjät sekä heidän omaisensa, jotka toimivat avustavina perheenjäseninä kyseisillä aloilla. YEL-osastossa vakuutettu yrittäjä on yrittäjäjäsen. Toimintavuoden aikana YEL-osastoon liittyi 39 yrittäjää ja vastaavana aikana päättyi 84 YEL-vakuutusta. Voimassaolevia YEL-vakuutuksia oli toimintavuoden päättyessä 321. TyEL-osasto TyEL-osaston toimintapiirin muodostavat eläkekassan YELosastoon kuuluvien työnantajien työsuhteessa olevat työntekijät, joille työnantaja on työntekijän eläkelain perusteella velvollinen järjestämään eläketurvan. Kassaan liittynyttä työnantajaa sanotaan myös osakkaaksi ja työntekijää jäseneksi. TyEL-osastoon liittyi toimintavuoden aikana 46 uutta työnantajaa ja 76 työnantajan TyEL-vakuutus päättyi. Toimintavuoden päättyessä oli 437 työnantajalla TyEL-vakuutus eläkekassassa. Heidän palveluksessaan oli työntekijää Maantieliikennettä läheisesti palvelevia toimialoja ovat esimerkiksi moottoriajoneuvojen korjaamot ja maalaamot autonpesuyritykset autovuokraamot kaupunkitaajamien ulkopuolella sijaitsevat kahvila-ravintolat eräät pikaruokayritykset ja ruokashopit 7

8 YEL-vakuutukset ikäryhmittäin ( ) Miehet Naiset yht lkm Jatkuvat työsuhteet ikäryhmittäin (TyEL) ( ) Vakuutusmaksutulo Kuluneena vuonna oli YEL:n mukainen vakuutusmaksutulo 1,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,3 prosenttia edellisvuotta suurempi. Työtulon keskiarvo oli noin 26 8 euroa vuodessa (edellisenä vuonna 25 euroa). TyEL:n mukainen vakuutusmaksutulo oli 14,8 (14,9) miljoonaa euroa, josta työntekijöiden osuus on 2,7 (2,6) miljoonaa euroa. Yhteenlaskettu vakuutusmaksutulo oli 16,6 (16,7) miljoonaa euroa, missä on huomioitu luottotappioita yhteensä ( ) euroa. Luottotappiot YEL-vakuutusmaksuista olivat noin (47 642) euroa. YEL-maksutappioita ei Eläkekassa Viabekille kuitenkaan synny, koska YEL-järjestelmässä valtion osuus korvaa vakuutuksen ottajilta saamatta jäävän vakuutusmaksun lkm Miehet Naiset yht Maksetut TyEL-eläkkeet (v ,7 milj. euroa) Eläkkeet Toimintavuoden aikana myönnettiin yhteensä 168 (171) uutta eläkettä jakautuen seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Kuntoutuspäätökset 5 5 Yhteensä Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Maksetut YEL-eläkkeet (v. 29 9,2 milj. euroa) Vanhuuseläke ja varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Perhe-eläke Muut eläkkeet ja etuudet Muut eläkkeet ja etuudet 8

9 Yrittäjien työtulon keskiarvo v (Työtulo 1 euroa / vuosi) Eläkkeensaajat eläkelajeittain (TyEL+YEL) ( ) ,6 22,1 22,5 23,6 22,8 23,4 24,5 23,2 24,2 25,2 26,6 27,3 26,8 24,2 25, Miehet Naiset Kaikki lkm Miehet Naiset Vanhuuseläke yht Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke ja osa-aikaeläke 379 Perhe-eläke Määräaikaisina myönnettyihin kuntoutustukiin annettiin YELosastosta 4 ja TyEL-osastosta 55 jatkopäätöstä. YEL-osastosta annettiin työkyvyttömyyseläkehakemuksiin 1 hylkäyspäätös. TyEL-osastosta hylättiin 23 työkyvyttömyyseläkehakemusta. Toimintavuoden aikana käsiteltiin 1 kuntoutushakemusta, joista 5 sai myönteisen kuntoutuspäätöksen ja 5 hakemuksista hylättiin. Yksi perhe-eläkehakemus hylättiin. Eläkkeensaajien lukumäärä oli vuoden päättyessä 2618 ja eläkkeet jakautuivat seuraavasti: YEL TyEL Yhteensä Vanhuuseläkkeet Varhennetut vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Osa-aikaeläkkeet Perhe-eläkkeet Kuntoutuspäätökset Yhteensä Eläkkeiden lukumäärä lisääntyi 55 eläkkeellä. Toimintavuoden aikana maksettiin eläkkeitä 22,9 (21,1) miljoonaa euroa. Kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 8,9 prosenttia. Maksetut eläkkeet jakautuivat eläkelajeittain seuraavasti: (Milj. euroa) YEL-osasto TyEL-osasto Yhteensä Vanhuuseläkkeet 5,92 8,52 14,43 Varhennetut vanhuuseläkkeet,91,41 1,33 Työkyvyttömyyseläkkeet 1,7 2,96 4,4 Työttömyyseläkkeet,13,78,91 Osa-aikaeläkkeet,12,7,19 Perhe-eläkkeet 1,8,94 2,2 Yhteensä 9,23 13,69 22,9 Lisäksi on maksettu kuntoutuksesta aiheutuvia etuuksia ja kulukorvauksia yhteensä euroa. Eläkkeiden korotus Vuoden 29 alusta tehtiin eläkkeisiin 4,95 prosentin indeksikorotus. 9

10 Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut Sijoitustoiminnan kirjanpidollinen kokonaistuotto vuonna 29 oli 1,8 (4,3) miljoonaa euroa. Kokonaistuotot kasvoivat 149,6 prosenttia. Sijoitusomaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 6,8 miljoonaa euroa ja myyntitappioita,5 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan kulut pienenivät 8, miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan nettotuotoksi muodostui vuonna 29 yhteensä 1,4 (-8,) miljoonaa euroa. Nettotuotto sisältää arvonalennuksia 2,8 miljoonaa euroa, sekä arvonkorotuksia ja arvonalennuksen palautuksia yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Rahastosiirtovelvoite Eläkelaitosten vastuuvelan tuottotavoite määritellään 3 prosentin rahastokoron, eläkevastuiden täydennyskertoimen ja työeläkejärjestelmän keskimääräisten osaketuottojen perusteella jälkikäteen. Täydennyskerroin määriteltiin vuonna 29 nollaksi. Keskimääräinen osaketuottokerroin lasketaan koko eläkevakuutusalan osakesijoitusten (vakavaraisuusryhmä IV, alaryhmä 1) neljännesvuositoteumien avulla. Vuonna 29 vuosineljänneksittäin toteutuneet tuotot olivat prosentteina -24,6; +12,35; +85,35 ja +16,8. Vaikka osaketuotto-osuus koko rahastosiirtovelvoitetta laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan 1 prosentin painolla, sen kokonaisvaikutus rahastosiirtovelvoitteeseen vuonna 29 oli yli 3 prosenttiyksikköä. Eläkekassa Viabekin sijoitusten tuottovaatimus vuonna 29 oli 8,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöomistukset Kiinteistösijoitukset jakautuivat siten, että asuinkiinteistöjen osuus oli 15 prosenttia ja liikekiinteistöjen osuus 38 prosenttia. Epäsuoria kiinteistösijoituksia oli 47 prosenttia kaikista kiinteistösijoituksista. Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo oli 31, miljoonaa euroa vuoden 29 lopussa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 3,6 miljoonaa euroa. Suorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo koko sijoitusomaisuudesta oli vuodenvaihteessa 27,8 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 22,5 prosenttia. Suorien kiinteistösijoitusten tuotot lisääntyivät 2,9 prosenttia ja kulut pienenivät 15,3 prosenttia. Kulujen pienenemiseen vaikuttivat lähinnä kunnostuskulujen sekä myyntipalkkioiden pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna. Epäsuorien kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvo vuoden lopussa oli yhteensä 13,2 miljoonaa euroa. Osakkeet ja osuudet Eläkekassalla oli pörssiosakkeita ja muita osakkeita kirjanpitoarvoltaan yhteensä,5 miljoonaa euroa. Sijoitusrahastojen kirjanpitoarvo oli vuodenvaihteessa 26,2 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava arvo oli 37,1 miljoonaa euroa. Rahastomyyntien nettotuotto oli 6,5 miljoonaa euroa. 1

11 Pääomarahastoihin eläkekassalla oli sijoitettuna vuodenvaihteessa kirjanpitoarvoltaan 18,9 miljoonaa euroa (sisältäen epäsuoria kiinteistösijoituksia 11,7 miljoonaa euroa ja mezzaninelainoja 2,3 miljoonaa euroa). Edellisen vuoden vastaava arvo oli 18,7 miljoonaa euroa. Rahoitusmarkkinavälineet Toimintavuoden päättyessä eläkekassalla ei ollut rahamarkkinasijoituksia. Obligaatioiden ja muiden rahoitusmarkkinavälineiden määrä väheni vuoden aikana 3,2 miljoonalla eurolla ja oli vuodenvaihteessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä 39,2 miljoonaa euroa. Myyntivoittoja ei kirjattu tällä tilikaudella. Myyntitappioita kirjattiin,3 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna myyntivoittoja kirjattiin,4 miljoonaa euroa ja myyntitappioita,3 miljoonaa euroa. Suorat kiinteistösijoitukset (käyvin arvoin) Lainat Osakkaana oleville työnantajille oli lainoja vuoden päättyessä yhteismäärältään euroa. Luottotappioita ei ollut. Hoitokulut Eläkekassan hoitokulut olivat 1,5 miljoonaa euroa vuonna 29. Kasvua edelliseen vuoteen oli 9,2 prosenttia. Kasvuun vaikutti mm. ansaintarekisterimaksujen kasvu, nettisivujen uusiminen, sekä Porasto Oy:stä ostettujen kertaluontoisten ostopalvelujen käyttö (järjestelmäkehitys kassamme käyttöön sekä välimaksatuksen käyttöönotto). Liikekiinteistöt 72, % Asuinkiinteistöt 28, % Sijoitusomaisuuden jakauma (käyvin arvoin) Vakuutustekninen vastuuvelka ja kate TyEL:n mukainen vakuutustekninen vastuuvelka kasvoi 1,7 miljoonaa euroa. Vastuuvelan kokonaismäärä oli vuoden päättyessä 138, miljoonaa euroa. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy korvausvastuuta yhteensä 44,6 miljoonaa euroa sekä lisävakuutusvastuuta 3,5 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Osakkeet 5,2 % Pitkän koron sijoitukset 37,4 % Lyhyen koron sijoitukset 21,7 % Kiinteistösijoitukset 35,7 % Vakavaraisuus Eläkekassan toimintapääoma oli vuoden 29 lopussa 18,8 miljoonaa euroa. Toimintapääomaan sisältyy 5 miljoonan euron suuruinen takaus. Poikkeuslain 853/28 (Lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikanen muuttaminen) mukainen tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osuus oli 5,4 miljoonaa euroa. Eläkekassan toimintapääoma laskettuna siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa oli näin ollen 13,5 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja oli 7,7 miljoonaa euroa. Vakavaraisuusraja määräytyy sijoitusomaisuuden käypien arvojen sekä omaisuusjakauman perusteella. Tilinpäätöksen mukainen vastuuvelka milj. euroa Vakuutusmaksuvastuu 67,67 % Varsinainen korvausvastuu 24,18 % Tasausvastuu ja tasoitusvastuu 8,16 % 11

12 Eläkekassan hallinto Hallitus Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja Seppo Rautalin Seppo Hämäläinen Varapuheenjohtaja Mikael Selin Hannu Hämäläinen Kari Vepsäläinen Eeva Paunonen Juha Rasila Tapio Meriläinen E-P Jalkanen Jukka Törmälä Heikki Löfgren Matti Varelius Toimintavuoden aikana on pidetty yksi varsinainen kassankokous ja kaksitoista hallituksen kokousta. Toimihenkilöt Kari Puustinen Senja Koskinen Satu Enroth-Tolonen Tuija Miettinen Mika Kivinen Seija Ekström Asta Syrjälä Harri Tirkkonen Pekka Huovila toimitusjohtaja talouspäällikkö; kirjanpito, sijoitusasiat, lainat toimistosihteeri; kirjanpito, markkinointi toimistosihteeri; kirjanpito, maksuliikenne, lainat eläkepäällikkö; eläkkeet ja vakuutukset toimistosihteeri; vakuutusmaksujen laskutus ja perintä kiinteistöpäällikkö; vuokraustoiminta, TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri yhteyspäällikkö vakuutusneuvottelija Tilintarkastajat Eläkekassan tilintarkastajina ovat toimineet tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja Veli Vanhanen, KHT. Veli Vanhasen varalla on toiminut tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi Markku Marjomaan, KHT. Asiantuntijat Eläkekassan vakuutusteknisenä asiantuntijana ja matemaatikkona on toiminut filosofian kandidaatti Yrjö Turtiainen, SHV, Porasto Oy. Lääketieteellisinä asiantuntijoina ovat toimineet LL Otso Ervasti, sekä vakuutuslääketieteen dosentti, LKT Timo Aro. Jäsenyydet Eläkekassan jäsenyydet: Eläkesäätiöyhdistys ESY ry Finanssityönantajat ry Suomen Yrittäjät Helsingin Kauppakamari 12

13 4 vuotta liikenteessä Viabekin hallitus: Kari Vepsäläinen (vas), Heikki Löfgren, E-P Jalkanen, Juha Rasila, Mikael Selin ja Seppo Rautalin 13

14 4 vuotta liikenteessä 14

15 Ajankohtaista Eläkekassa Viabekin internet-sivut ( sekä sivuillamme olevat lomakkeet on uusittu. Sivuja päivitetään aktiivisesti. Eläkekassassamme aloitettiin projekti, joka mahdollistaa nettisivuiltamme löytyvien lomakkeiden allekirjoittamisen omilla pankkitunnuksilla. Tällöin lomakkeiden lähettäminen perinteisen postin välityksellä vähenee. Valmistautuminen SEPA-aikaan (Single Europe Payment Area) on alkanut, ja jatkuu suunnitelmien mukaisesti. SEPA tarkoittaa sitä, että keskeiset maksamisen palvelut toimivat yhteisin standardein ja käytännöin eri SEPA-alueen maissa sekä maiden välillä. Siirtymäaika SEPA:an siirtymisessä on vuoden 21 loppuun. Tulevaisuuden näkymät Työeläkelaitosten vakavaraisuutta vahvistavan poikkeuslainsäädännön voimassaoloa pidennetään kahdella vuodella. Pidennyksellä vahvistetaan yksityisalojen työeläkelaitosten vakavaraisuutta siten, että eläkelaitokset voisivat harjoittaa tehokasta ja pitkän aikavälin tavoitteita toteuttavaa finanssitoimintaa vallitsevassa epävarmassa markkinatilanteessa. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii kaksi työryhmää, laaja-alainen ja asiantuntijaryhmä, jotka valmistelevat esityksiä vakavaraisuuslainsäädännön uusimiseksi. Työryhmät ovat perustaneet useita alaryhmiä. Tarkoitus on esittää vakavaraisuuslainsäädäntöön merkittäviä uudistuksia, joissa pyritään ottamaan huomioon mm. viimeisen taloustaantuman aiheuttamat ongelmat suomalaiselle työeläkejärjestelmälle. Sosiaali- ja terveysministeriössä tutkitaan myös kilpailuolosuhteiden edistämistä. Tähän liittyy paljon erilaisia kannanottoja, minkä takia työ etenee hitaasti. Eläkekassa Viabekin 4. toimintavuosi on käynnistynyt haastavissa olosuhteissa koko eläkekassa- ja eläkesäätiökentälle. Niin sanotut siirtyvän toimintapääoman säännökset ovat aiheuttaneet usean eläkesäätiön sulauttamisen eläkeyhtiöön. Eläkekassa Viabek toimii hajautetussa yritys-/yrittäjämaailmassa, mihin on käytännössä hankala soveltaa edellä mainittuja sulautumisia, jotka toivottavasti muutenkin ovat jo loppumassa. 15

16 TULOSLASKELMA (1 euroa) Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotus Korvauskulut Lakisääteisten eläkkeiden maksetut korvaukset Lakisääteisten eläkkeiden korvausvastuun muutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet Hoitokulut Sijoitustoiminnan kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 16

17 TASE (1 euroa) Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyhteisöiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset osakkaina olevalta työnantajayritykseltä Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Saamiset Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Takuupääoma Vararahasto Vakuutustekninen vastuuvelka Lakisääteiset eläkkeet Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Pakolliset varaukset Velat Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

18 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMIS- PERIAATTEET Eläkekassan tilinpäätöstä laadittaessa noudatetaan: - vakuutuskassalain säännöksiä - kirjanpitolain säännöksiä siten kuin vakuutuskassalaissa säädetään - kirjanpitoasetuksen säännöksiä siten kuin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa säädetään - sosiaali- ja terveysministeriön antamaa eläkekassan tilinpäätöstä koskevaa STM:n asetusta - sosiaali- ja terveysministeriön antamaa asetusta rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutuskassan tilinpäätökseen - Finanssivalvonnan antamia eläkekassan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia määräyksiä ja ohjeita - soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten nojalla annettuja kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä ja kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohjeita Poikkeuksellisesti vuosille on voimassa laki lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien eläkelaitosten vanhuuseläkkeiden rahastointia ja toimintapääomaa koskevien säännösten väliaikaisesta muuttamisesta (853/28). Samalle ajankohdalle on myös Finanssivalvonta muuttanut määräys- ja ohjauskokoelmaa juuri lain väliaikaisen muuttamisen johdosta. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei ole velvollinen laatimaan konsernitilinpäätöstä (vakuutuskassalaki 71 ). Vuoden 28 ja sitä aikaisemmat vertailutiedot on muutettu vastaamaan vuoden 29 esitystapaa, mikäli se on ollut mahdollista. Sijoitusten kirjanpitoarvo Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet sekä kiinteistöyhtiöiden lainasaamiset esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Kiinteistöosakkeiden arvoihin tehdään arvonkorotus, jos niiden arvo on tilikauden päättyessä ollut pysyvästi alkuperäistä hankintamenoa olennaisesti suurempi. Arvonkorotuksen vastaerä tuloutetaan tuloslaskelmassa. Lainasaamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet ja pääomarahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon määräisinä tai hankintamenoa alempaan käypään arvoon. Rahoitusmarkkinavälineet esitetään hankintamenon tai tätä alemman todennäköisen arvon määräisenä. Korkotason vaihtelusta aiheutuvia arvonmuutoksia ei kuitenkaan kirjata. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoksi tai korkokuluksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Pääomaturvatut rahoitusmarkkinavälineet arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nimellisarvoonsa. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti enintään alkuperäiseen hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Poistona on käytetty 25%:n menojäännöspoistoa. Muut pitkävaikutteiset menot on jaksotettu 5 vuodelle. Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty Finanssivalvonnan ohjeiden ja määräysten mukaisesti ottaen huomioon rakennusten käyttötarkoitus, ikä, kunto ja erityisominaisuudet sekä vuokrataso. Kiinteistösijoitusten käypä arvo arvioidaan vuosittain tai kun oleellisia muutoksia on tapahtunut yleisessä markkinatilanteessa. Noteerattujen arvopapereiden sekä sellaisten arvopapereiden, joille on olemassa markkinat, käypänä arvona käytetään vuoden viimeisintä kaupantekokurssia tai ostokurssia. Muiden arvopapereiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa. Rahastosiirtovelvoite Eläkelaitosten vastuuvelan tuottotavoite määritellään 3 prosentin rahastokoron, eläkevastuiden täydennyskertoimen ja työeläkejärjestelmän keskimääräisten osaketuottojen perusteella jälkikäteen. Täydennyskerroin oli vuonna 29, samoin kuin vuonna 28, poikkeuslain mukaisesti nolla. Osaketuottosidonnainen osa tuottovaatimuksesta laskettiin vuonna 29 vuosineljänneksittäin toteutuneiden tuottojen -24,6; +12,35; 85,35 ja +16,8 perusteella. Laskennalliset verovelat ja saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien suoriteperusteiset verot. Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabek ei merkitse laskennallisia verovelkoja ja saamisia taseeseen, koska laskelmien mukaan niitä ei ole. Henkilökunnan ja hallituksen eläkejärjestelyt Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on järjestetty Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekissa. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia. 18

19 Taloudellista kehitystä ja vakuutustoimintaa kuvaavat tunnusluvut ja analyysit Käytetyt laskentakaavat ja tunnuslukujen sisältö Maksetut eläkkeet Tuloslaskelman mukaiset maksetut eläkkeet ja korvaukset (brutto). Sijoitusjakauma käyvin arvoin Sijoitukset ryhmiteltynä pääluokittain. Joukkovelkakirjalainoihin sisältyy pitkän koron rahastot ja rahamarkkinasijoituksiin sisältyy lyhyen koron rahastot. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle ottaen huomioon kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Laskenta suoritetaan mukautetulla Dietz:n kaavalla. Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin= + sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin + muut korkoerät - vastuuvelan tuottovaatimus (v. 29 täydennyskerrointa vastaavaa korkotuottovaatimusta ei lueta vastuuvelan tuottovaatimukseen) Liikevaihto= + vakuutusmaksutulo + sijoitustoiminnan nettotuotto kirjanpidossa + muut tuotot Kokonaishoitokulut= + tuloslaskelman erä hoitokulut + sijoitustoiminnan hoitokulut Kokonaistulos= + vakavaraisuuden kartuttaminen kannatusmaksuilla + sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Vastuuvelka Taseen vastuuvelka Eläkevarat= + taseen vastuuvelka + varojen arvostuserot TyEL-palkkasumma ja YEL-työtulosumma Tilinpäätöksen palkkasumma-arvio ja työtulosumma-arvio koko vuodelta. 19

20 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT (1 euroa) Lakisääteisten eläkkeiden vakuutusmaksutulo TyEL:n mukainen Työnantajan osuus Työntekijän osuus YEL:n mukainen Yhteensä Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TyEL YEL Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset eläkkeet: TyEL Vakuutusmaksuvastuu ja korvausvastuu Lisävakuutusvastuu Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu YEL Yhteensä Korvauskulut Lakisääteiset eläkkeet: Maksetut eläkkeet TyEL YEL Vastuunjakokorvaukset TyEL YEL Osuus työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta YEL:n valtion osuus Palkattomien aikojen erät 2 Muut korvaukset 34-4 Yhteensä Hoitokulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Lakisääteiset maksut 1) Muut hoitokulut 2) Yhteensä Tilintarkastajien palkkiot (sis. hoitokuluihin) ) Lakisääteiset maksut Osuus Eläketurvakeskuksen (ETK) kustannuksista Valvontamaksu Finanssivalvonta 5 8 Muut erät 1 Eläkelautakunnan oikeushallintomaksu ) Muut hoitokulut sisältävät ATK- ja ohjelmistokuluja

21 Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista osakkaana oleviin työnantajayrityksiin Korkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Sijoitusomaisuuden poistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan kuluihin sisältyy hoitokuluja TASEEN LIITETIEDOT (1 euroa) Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyhteisöiltä Sijoitukset osakkaana olevaan työnantajayritykseen Velkakirjasaamiset työnantajayritykseltä Jäljellä oleva hankintameno Käypä arvo Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset SIJOITUKSET YHTEENSÄ ARVOSTUSEROT YHTEENSÄ Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta (+/-) 16 6 Kirjanpitoarvo sisältää arvonkorotuksia: Sijoitusomaisuuden arvonkorotukset Käyttöomaisuuden arvonkorotukset

22 KIINTEISTÖSIJOITUSTEN MUUTOKSET Hankintameno 1.1. Lisäykset Vähennykset Tilikauden poistot Hankintameno Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset omilta kiinteistöyrityksiltä Arvonalentumiset 1.1. Tilikauden arvonalentumiset Arvonalentumisten palautukset Arvonalentumiset Arvonkorotukset 1.1. Lisäykset Arvonkor.palautukset/myyntitil. Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo OMASSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT KIINTEISTÖT JA KIINTEISTÖOSAKKEET Jäljellä oleva hankintameno Kirjanpitoarvo Käypä arvo KIINTEISTÖJEN ALV-TARKISTUSVASTUU PER Jäljellä olevien alv-tarkistusvastuiden mahdollisen palautuksen määrä: 38 LAINASAAMISET Lainasaamiset osakkaina olevilta työnantajayrityksiltä Lainojen yhteismäärä Erittely vakuuslajeittain: Pankkitakaus Takausvakuutus Kiinnitykset Yhteensä SAAMINEN VASTUUNJAOSTA Siirtosaamisiin sisältyy saaminen vastuunjaosta seuraavasti: TyEL-vastuunjakosaatava VELKA VASTUUNJAKOON Siirtovelkoihin sisältyy velka vastuunjakoon seuraavasti: YEL-vastuunjakovelka KORVAUSVASTUUN ERITTELY Alkaneet eläkkeet Tasoitusvastuu Yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Muu eläkevastuu

23 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (1 euroa) Toimintapääoma Oma pääoma Lisävakuutusvastuu Omaisuuden käypien arvojen ja taseen kirjanpitoarvojen välinen arvostusero Takaukset ja vakuudet 5 5 Tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettava osa Toimintapääoma yhteensä Toimintapääoman vähimmäismäärä -% 1) 1, 1, Vakavaraisuusaste -% 14,59 12,87 Vakavaraisuusraja -% 5,94 5,83 Vakuutuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma esitettynä siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa Toimintapääoman vähimmäismäärä esitettynä ilman lain 853/28 mukaisia väliaikaisia huojennuksia vuosille ) Vakavaraisuusaste-% 3) 1, 8,35 1) Laskettuna lain 853/28 6 :n mukaisesti. 2) 1/3-osaa vakavaraisuusrajasta, missä vakavaraisuusrajan laskennassa käytettävä vastuuvelka lasketaan ennen lain 853/28 3 :n mukaista tasausvastuusta rinnastettavan osan vähentämistä. 3) Toimintapääoma on vakutuuskassalain 83 b:n mukainen toimintapääoma siten, että siihen ei sisälly tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavaa osaa. toimintapääoma ja rajat (milj. euroa) Toimintapääoma Vakavaraisuusraja Toimintapääoman vähimmäismäärä

24 SELVITYS ELÄKEKASSAN OLENNAISISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA Riskienhallinnan yleiset periaatteet Eläkekassan riskienhallinnan tavoitteena on poistaa ja pienentää riskejä, jotka vaarantavat eläkekassan lakisääteisten tehtävien hoidon jatkuvuuden ja kannattavuuden. Eläkekassaa uhkaavat huomattavat riskit pyritään tunnistamaan, arvioimaan ja rajaamaan ja niitä seurataan. Eläkekassan normaaliin toimintaan sisältyy vakuutustoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvä hallittu riskinotto. Riskienhallinta on oleellinen osa yrityksen corporate governance (hyvä hallintotapa) periaatetta. Eläkekassa kiinnittää erityistä huomiota palvelun luotettavuuteen ja ennustettavuuteen, jota riskien oikean tyyppinen ja riittävä hallinta selkeästi edistää. Riskienhallinnan vastuu ja valvonta Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet ja valvoo niiden noudattamista. Riskienhallinnan organisointi Hallitus huolehtii eläkekassan hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä riskienhallinnan organisoinnista. Riskienhallinnan välineitä ovat hallituksen hyväksymät ohjeet ja suunnitelmat sekä toimitusjohtajan, eläkekassan vakuutusmatemaatikon, kirjanpidon ja omaisuudenhoidon raportit ja tilastot. Toimitusjohtaja hoitaa eläkekassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Vakuutustoiminnan riskit Työeläkkeiden rahoitus perustuu vain osittain ennalta rahastointiin. Suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan vuosittaisilla vakuutusmaksuilla. Vuosittain maksettavista eläkkeistä noin viidennes on rahastoituna. Vakuutusmaksuihin liittyy tietenkin työnantajariski: miten vakuutusmaksut saadaan perittyä. Eläkekassa Viabekin asiakaskunta koostuu laajasta joukosta lähinnä pienyrityksiä. Asiakkaiden lukumäärä pienentää tehokkaasti työnantajariskiä, varsinkin nyt, kun eläkekassa on laajentunut uusille toimialoille. Eläkkeiden rahoitus tapahtuu siis pääosin muuten kuin rahastoinnin avulla: Rahastoimaton osa on kaikkien eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa ns. tasausosaa, joka jaetaan laitosten kesken palkkasummien suhteessa. Näin ollen eläkelaitoksen koko ei sinänsä lisää eikä vähennä eläkkeisiin liittyvää riskiä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain eläkelaitoksille yhteiset vakuutusmaksun ja eläkevastuun laskentaa koskevat laskuperusteet näiden hakemuksesta. Näin ollen vakuutustoimintaan liittyvät riskit eivät laitoksittain poikkea toisistaan. Vakuutusteknisten riskien määrittely Eläkekassan vakuutustekniset riskit ilmenevät lähinnä eläkevastuun riittävyydessä. Eläkevastuuta korotetaan vuosittain kolmen prosentin suuruisella diskonttokorolla. Vanhuuseläkerahastoja täydennetään lisäksi ns. täydennyskertoimen ja kolmen prosentin suuruisen diskonttokoron (perustekorko) erotuksella. Vanhuuseläkkeiden täydentäminen ohjataan uuden lain mukaan yli 54-vuotiaille. Kuitenkin vuoden 29 tilinpäätöksessä noudatetaan poikkeuslakia, jonka perusteella täydennyskerroin on vuonna 29 nolla. Eläkevastuu voi osoittautua riittämättömäksi, jos toimintapiirin vakuutuskanta oleellisesti poikkeaa muiden eläkelaitosten vakuutuskannasta ja keskimääräinen elinikä ylittää laskuperusteiden mukaisen oletuksen. Tällaista ilmiötä ei ole havaittavissa Eläkekassa Viabekissa. Tilinpäätöksen suureet lasketaan toteutuneen palkkasumman perusteella, jolloin eläkevastuu saadaan laskettua mahdollisimman tarkasti. Tuntemattomien varaus ei välttämättä ole riittävä, jos uusia työkyvyttömyys- ja työttömyyseläketapauksia on huomattavasti enemmän kuin laskuperusteet olettavat. Toisaalta eläkekassan tasoitusvastuu toimii hyvänä puskurina yllättäviä vakuutusriskejä vastaan. Mikäli eläkevastuu olisi riittämätön, se heijastuisi suoraan vakuutusmaksun riittävyyteen. Silloin vakuutusmaksulle kohdistuisi seuraavina vuosina korotuspainetta, jolloin maksu ei välttämättä kohdistuisi oikealle toimintapiirille ja vuodelle. Vakuutusteknisten riskien riskienhallintaprosessit ja strategiat Eläkekassoille vahvistetaan yhteisesti eläkevastuun laskentaperusteet ja perusteet vastuunjakoa varten. Porasto Oy on tehnyt Eläkekassa Viabekille kymmenen vuoden ennusteen eläkemenon kehityksestä. Eläkekassan vakuutusmatemaatikko vastaa eläkevastuun turvaavuudesta. Sijoitustoiminnan riskit Eläkekassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä eläkekassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Sijoitustoiminnan turvaavuutta ja riskinottoa säädellään kate- ja toimintapääomamääräyksillä. Vuosittain tehtävässä sijoitussuunnitelmassa on laajemmin omana osanaan käsitelty riskienhallintasuunnitelma. Siinä hallitus on käynyt läpi kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin liittyvät riskit sekä markkinariskin, inflaatioriskin ja vastapuoliriskin. Myös likviditeettiriski ja riskienhallintaprosessit on kuvattu sijoitussuunnitelmassa. Sijoitusten osalta riskejä minimoi säännöllinen tulosten ja riskien mittaaminen sekä seuranta hallituksen, toimitusjohtajan ja talouspäällikön toimesta. Raportointia on tehostettu antamalla se ulkopuoliselle riippumattomalle ja luotettavalle rahoitusalan toimijalle. Raportoinnissa on mukana koko sijoitusomaisuus. Käytännössä sijoitusriski toteutuu, mikäli eläkekassa ei saavuta sijoituksilta vaadittavaa vähimmäistuottotasoa, joka 24

25 määritellään rahastokoron (3%), vanhuuseläkkeiden täydennyskoron ja osakesidonnaisen osuuden perusteella. Viimeksi mainittu lasketaan eläkelaitosten osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon perusteella vuosineljänneksittäin jälkikäteen. Poikkeuslain perusteella täydennyskerroin on vuodelta 29 nolla ja osaketuottosidonnainen osuus määritellään ilman laissa aikaisemmin säädettyä siirtymäaikaa. Sijoitussuunnitelman mukaisesti Eläkekassa Viabek tavoittelee vähimmäistuottotasoa suurempaa tuottotasoa. Sijoitustoiminta on kuitenkin mitoitettava riskit ja eläkekassan vakavaraisuus huomioon ottaen. Aktiivinen sijoitustoiminnan seuraaminen, sopivan sijoitusallokaation valinta, varainhoitajien kanssa toimiva yhteistyö ja nopeat, pienelle eläkelaitokselle mahdolliset päätökset muodostavat rungon eläkekassan sijoitustoiminnalle. Sijoitustoiminnan ylituotto käytetään toimintapääoman kasvattamiseen eli vakavaraisuusasteen nostamiseen ja mahdollisiin asiakashyvityksiin. Alituottotilanteessa toimintapääomaa puretaan tarvittava määrä. Toimintapääoman painuminen vakavaraisuusrajan alapuolelle on eläkelaitoksille riski. Tämän riskin pienentämiseksi Eläkekassa Viabek on ottanut Pohjola Pankilta 5 miljoonan euron määräisen takauksen. Takaus ei kuitenkaan poista vakuutuskassalaissa määriteltyä eläkekassan osakkaiden maksuvelvollisuutta. Eläkekassa Viabekin vakavaraisuus (toimintapääoma) on tilanteessa 18,8 miljoonaa euroa eli 2,45 kertaa vakavaraisuusrajan määrä. Sijoitustoiminnan ylituoton määrä on tilanteessa 2,3 miljoonaa euroa. Ylituotto siirrettiin kokonaisuudessaan lisävakuutusvastuuseen. Tasausvastuusta on rinnastettu toimintapääomaan tilapäisesti 5,4 miljoonan euron suuruinen erä. Operatiiviset riskit Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä ja epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Operatiivisia riskejä ovat mm. virheet ja häiriöt, jotka estäisivät eläkkeiden oikean laskemisen tai oikea-aikaisen maksamisen. Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat tietoturvan ja tietojärjestelmien häiriöt. Laitteet voivat rikkoutua, tietoa voi hävitä tai sitä voidaan käyttää väärin. Työasemat voivat saada virusohjelmia tai joku voi tunkeutua järjestelmiin. Riskejä vähennetään varalaitteilla ja varmuuskopioinnilla, sekä käyttäjien käyttöoikeuksilla ja salasanoilla. Ajantasaiset palomuurit ja virustorjuntaohjelmat estävät tunkeutumisen järjestelmiin. Osa eläkekassalle kuuluvista tehtävistä on ulkoistettu Porasto Oy:lle. Porasto Oy vastaa riittävistä ja asiantuntevista resursseista hoitaa sille annetut tehtävät. Lisäksi Porasto Oy vastaa voimassa olevista huolto- ja ylläpitosopimuksista laite-, ohjelmisto- ja tietoliikennetoimittajien kanssa, sekä ajan tasalla olevista ja toimivista varmistuskäytännöistä, toipumissuunnitelmasta ja valmiussuunnitelmasta. Eläkekassassa on merkittävien operatiivisten riskien hallinnasta huolehdittu henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisellä, hallituksen vastuuvakuutuksella, ulkoistettujen palveluiden sopimuksilla ja valmiussuunnitelmalla. TUNNUSLUKUJA (1 euroa) Vakuutusmaksutulo, Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, 1) Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, tuotto sitoutuneelle pääomalle, % Liikevaihto, Kokonaishoitokulut, % liikevaihdosta Hoitokulut ilman työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja ja lakisääteisiä maksuja % TyEL-palkkasummasta ja YEL-työtulosummasta Kokonaistulos, Vastuuvelka, Toimintapääoma, % vastuuvelasta 2) suhteessa vakavaraisuusrajaan Tasoitusvastuu, Eläkevarat, 3) TyEL-palkkasumma, YEL-työtulosumma, TyEL- vakuutuksia TyEL-vakuutettuja YEL- vakuutuksia Eläkkeensaajia 1) Vastaa tuloslaskelman erää maksetut korvaukset 2) Suhdeluku laskettu %:na vakavaraisuusrajan laskennassa käytetystä vastuuvelasta 3) Vastuuvelka + arvostuserot , ,36 2, ,59 2, , ,4 2, ,87 2,

26 TILINTARKASTUSKERTOMUS Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kassankokoukselle Olemme tarkastaneet Liikennepalvelualojen Eläkekassa Viabekin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Hallituksen on huolehdittava, että eläkekassalla on kassan toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä STM:n asetuksen edellyttämistä seikoista. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet vakuutuskassalain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eläkekassan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lakiin perustuvat lausunnot Eläkekassan tilinpäätöksessä tehdyt arvonmuutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja. Helsingissä 8. päivänä huhtikuuta 21 PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö Markku Marjomaa KHT Veli Vanhanen KHT PricewaterhouseCoopers Oy Horwath Oy Reivel PL 115 (Itämerentori 2) Fredrikinkatu 63 A 9 11 Helsinki 1 Helsinki Y-tunnus , kotipaikka Helsinki Y-tunnus , kotipaikka Helsinki 26

27 ORGANISAATIO JA YHTEYSTIEDOT Kari Puustinen Toimitusjohtaja (9) Eläkevakuutukset Kiinteistöt Taloushallinto Mika Kivinen Eläkepäällikkö Eläkkeet, YEL-vakuutukset (9) Seija Ekström Toimistosihteeri Vakuutusmaksujen laskutus ja perintä (9) Asta Syrjälä Kiinteistöpäällikkö TyEL-vakuutukset ja työsuhderekisteri, toimitilojen ja asuntojen vuokraus (9) Senja Koskinen Talouspäällikkö Kirjanpito, sijoitusasiat, lainat (9) Tuija Miettinen Toimistosihteeri Kirjanpito, maksuliikenne, lainat (9) Satu Enroth-Tolonen Toimistosihteeri Kirjanpito, markkinointi (9) Myynti ja markkinointi Harri Tirkkonen Yhteyspäällikkö Markkinointi ja myynti (9) (5) Pekka Huovila Vakuutusneuvottelija Myynti ja asiakasyhteydet (9) (5) Puhelin: (9) Telefax: (9) Sähköposti: Henkilökohtainen sähköposti: Internet: 4 vuotta liikenteessä 27

28 28 Mannerheimintie 4 D 81 1 Helsinki Puhelin: (9) Telefax: (9) Sähköposti: viabek@viabek.fi Henkilökohtainen sähköposti: etunimi.sukunimi@viabek.fi Internet: