Jelppari-opettajan nimeäminen Lisäopetuksen saaminen sovitusti Jelppariopettajalta

Transkriptio

1

2 2 Jokainen meistä oppii omalla, yksilöllisellä tavallaan. Jelppari-hankkeesta saat oppimisen ohjausta, jossa selvitetään yhdessä, millaiset ovat sinulle parhaimmat oppimisen tavat. Jelppariopettaja antaa sinulle lyhytaikaista lisäopetusta oppiaineessa, jossa kaipaat tukea. Tämän lehtisen ajatuksena on auttaa löytämään sinulle sopivia oppimisen tapoja. Miten kaikki toimii? Omien oppimisen tapojen etsiminen ja löytäminen vaatii monesti aikaa ja kärsivällisyyttä. Moni uusi oppimisen tapa saattaa aluksi tuntua oudolta ja vaikealta, vaikka voisi lopulta ollakin se kaikkein tehokkain. Heti ei siis kannata luovuttaa, vaikka oppaassa kuvatut vinkit tuntuisivatkin hankalilta. Harjoitus tekee mestarin. Yhteydenotto Vahvuuksien kartoitus ja ominaisten oppimistapojen selvittäminen Tuen määrittäminen ja suunnittelu Oppimisen ohjaus ja mahdolliset lukitestit Aloituslomakkeen täyttö Jelppari-opettajan nimeäminen Lisäopetuksen saaminen sovitusti Jelppariopettajalta Arviointikeskustelu Miten tavoitteet toteutuivat? Tarvitaanko tukea lisää? Lopetuslomakkeen täyttö

3 Taululta kopioiminen ja kirjasta lukeminen eivät ole ainoita tapoja oppia. Olet itse oman oppimistapasi asiantuntija. Mikä on sinun tapasi oppia? Rastita sinulle ominaisimmat oppimisen tavat. tekemällä ja kokeilemalla liikkumalla näkemällä kirjoittamalla kuulemalla ja kuuntelemalla puhumalla lukemalla väreillä ja muodoilla rytmillä ja musiikilla ryhmässä yksin rauhassa omaan tahtiin nopeasti omaan tahtiin paloina kokonaisuuksina aamulla illalla 3

4 Testi on suuntaa-antava ja useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan melko tasaisesti samaan aikaan. Testin tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa pohtimaan omaa oppimisen tapaasi. Valitse sinua parhaiten kuvaava väittämä. Lue testin pisteytyksestä ja tuloksista seuraavalta aukeamalta Vaatteissani kiinnitän huomiota a) värien yhteensopivuuteen b) asiallisuuteen c) mukavuuteen 2. Seuraan maailmanmenoa a) lukemalla lehtiä b) radiosta c) vähän kaikkialta 3. Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) silmiin b) ääneen c) kädenpuristukseen 4. Vapaa-aikanani mielelläni a) luen erilaisia kirjoja b) kuuntelen musiikkia c) liikun ja teen kädentöitä 5. Taidenäyttelyssä a) vain katselen töitä b) keskustelen töistä c) koskettelen töitä 6. Pidän kirjoista, joissa on a) kuvauksia b) vuorosanoja c) toimintaa 7. Omaksun uutta kun a) katselen ja luen b) kuuntelen asian c) teen ja kokeilen

5 8. Työntekoani häiritsee a) liikkeet ja epäjärjestys b) häiriöäänet c) huonot olosuhteet 9. Sisustuksessa on tärkeintä a) värit b) hyvät stereot c) mukavat huonekalut 10. Hyvässä palaverissa/oppitunnilla käytetään paljon a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa b) puheenvuoroja c) mukavuutta lisääviä seikkoja 11. Ilmaisen tunteitani a) kasvojen ilmeillä b) äänensävyillä c) elehtien 12. Pitkästyessäni rupean a) katselemaan ympärilleni b) hyräilemään c) piirtelemään ja liikkumaan 13. Kun olen autossa a) katselen maisemia b) kuuntelen radiota c) säädän asentoa ja lämmitystä usein 14. Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta a) näyttää parhaalta b) kuulostaa parhaalta c) tuntuu parhaalta 15. Hyvä keino kannustaa oppilasta on a) laittaa työ näytille b) antaa palautetta puhuen c) onnitella halaten 16. Kiistatilanteissa pyrin ottamaan selvää a) vastapuolen näkökannasta b) vastapuolen äänenpainoista c) vastapuolen tunteista 5

6 6 Laske kuinka monta a-, b- ja c-vastausta sait. A-pisteitä B-pisteitä C-pisteitä Tulos: Eniten A-pisteitä: Visuaalinen eli näköaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle ominaista. Eniten B-pisteitä: Auditiivisen eli kuuloaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle tärkeää. Eniten C-pisteitä: Havaintokanavista käytät eniten kinesteettistä eli liike- ja tuntoaistiin perustuvaa kanavaa. Perustuu näköhavaintoihin: näkeminen, havainnollistavat kuvat ja värit tärkeitä. Oppiessa voi hyödyttää: Alleviivaukset ja muut merkinnät. Kuvien ja ajatuskarttojen tekeminen. Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet oppimisen tukena. Lukeminen kuulemisen tukena. Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona.

7 Perustuu kuulohavaintoihin; kuuleminen, äänet ja keskustelu tärkeitä. Oppiessa voi hyödyttää: Rytmi ja musiikki. Kuuntelemiseen keskittyminen. Muistiinpanojen tekeminen saattaa häiritä kuuntelemista. Tunnin nauhoittaminen tai omien muistiinpanojen tekeminen sanelemalla ja niiden kuunteleminen. Äänikirjat. Keskustelu muiden kanssa. Sanalliset ohjeet kirjallisten lisäksi. Perustuu tuntoaistiin, liikkeeseen ja tunteisiin. Oppiessa voi hyödyttää: Tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti. Miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö. Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja fiilis, esim. miten luennoija kertoo asiasta. Havaintoesitykset tärkeitä oppimiselle. Liian pitkä paikallaan istuminen uutta opiskellessa turruttaa: oletko kokeillut tenttiin lukemista tai kuuntelua samalla kun kävelet edestakaisin? Oletko kokeillut itse tuotettua havaintomateriaalia, käsillä tekemistä, pahvilappujen askartelua ja leikkelyä oppimisen tueksi? Käsin tehtävät asiat, kuten piirtely, hypistely ja neulominen. 7

8 Jos epäilet lukivaikeutta, voit aluksi tehdä pikalukitestin. Pikalukitestin voit tehdä itse. Testi on suuntaa antava tarkistuslista lukivaikeuden tunnistamiseksi. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat KYLLÄ. Lue kaikki kysymykset Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin? 2. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa? 3. Onko ääneen lukeminen epämiellyttävää? 4. Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa sivun lukemiseen, kuin muilla? 5. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 6. Inhoatko paksujen kirjojen lukemista? 13. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin, kun valitset niitä? 7. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? 8. Onko käsialaasi vaikea lukea? 9. Hämmennytkö kovasti, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa? 10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Onko sinusta pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin? 12. Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua? 14. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys?

9 Tulokset 15. Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirheitä esim. a/aa, k/kk jne, mutta sisällöt olivat hyviä. 16. Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta? 17. Onko lomakkeiden täyttö haastavaa? 18. Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu? 19. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 20. Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 21. Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59? 22. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? 23. Oliko sinulla matematiikassa vaikeuksia tehdä laskutoimitus opettajan vaatimalla tavalla, vaikka tiesit tehtävän vastauksen? 24. Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin. 25. Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmärrät opittavan asian, oppiminen ei tuota vaikeuksia. Jos vastasit myöntävästi yli puoleen näistä kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta. Ota yhteyttä ja varaa itsellesi aika lukiseulaan ja -testiin. 9

10 Merkkaa tai väritä itsellesi sopivat ja käytä niitä! Varaa aikaa. Älä kahmi liikaa kursseja tai luentoja. 2. Mieti, mikä on järkevää. Kun luettavaa on paljon, et voi opetella ulkoa, vaan opi erottamaan pääasiat. 3. Mieti, millainen oppija olet. Joku oppii parhaiten kuulemalla, toinen näkemällä, kolmas yhdistämällä oppimisen liikemuistiin. 4. Jos kirjaimet hyppivät, kokeile tekstin lukemista värillisen kalvon läpi tai seuraa rivejä viivaimella. 5. Aloita uuden asian muistiinpanot vihkossa uudelta sivulta. Tee vihkoon sisällysluettelo. 6. Jos sinusta on vaikeaa, kun opettaja puhuu ja näyttää kalvoja yhtä aikaa, kerro asiasta opettajalle ja/tai keskity pelkästään kuunteluun. Kopioi muistiinpanot toisilta. 7. Hanki välillä lukemista, johon ei liity suorittamista. Lueskele esimerkiksi laulujen sanoja, reseptejä, vitsejä tai lehtiä; pörrää netissä.

11 1. Kuuntele äänikirjoja ja satuja. Kuuntele vieraskielinen satu ensin ilman kirjaa ja toisena päivänä seuraten kirjasta. Hyvä hetki rennolle kuuntelulle on nukkumaan mennessä, jolloin aivot ovat siirtymässä lepotilaan. 2. Kuulon avulla oppiva: lue tehtävä ääneen. Lue tuottamasi teksti ääneen. Pyydä toista kyselemään sinulta koealuetta, jotta saat pohtia vastauksia ääneen. 3. Näkömuistin avulla oppiva: käytä värikyniä erottelemaan asioita, numeroi, tee miellekartta, käytä värillisiä tarralappuja. 4. Jos ympäristön äänet ja liikkeet vievät huomiosi, sulje silmäsi kuunnellessasi. 5. Liikkumalla oppiva: hyppää narua, tee toistoa kuntosalilla tai heittele pehmolelua ilmaan ja toista samalla opeteltavaa asiaa. 6. Jos puuhailu auttaa keskittymisessä, piirtely on puuhaa, joka ei häiritse muita. 11

12 Ota selvää, mistä kirja kertoo tai mitä kokeeseen kuuluu. Lue tenttikirjan kansitekstit ja sisällysluettelo, tutki koealueesta ensin otsikot. Mieti, mitä tiedät aiheesta ennakolta. 15. Aloita valmistautuminen ajoissa. Käsittele yksi kokonaisuus yhtenä päivänä, esimerkiksi yksi luku kirjasta. 16. Valitse kirjatenttien sijaan esseetehtäviä, joita varten voit tutkia aineistoa pikkuhiljaa. 17. Tee koealueesta tiivistelmä, tukisanalista tai miellekartta jonka avulla voit kerrata asiaa. 18. Alleviivaa koekysymyksestä, mitä pitää tehdä. Kun yhdessä tehtävässä on monta kysymystä, numeroi ne. 19. Lue koepaperi ensin kokonaan läpi. Tee ensin tehtävät, jotka tiedät osaavasi. Pyydä apupaperi ja listaa asioita siihen. 20. Jos tekstisi on niukkaa, harjoittele kuvaavia sanoja. Kirjoita paperille esimerkiksi viisi syömistä merkitsevää sanaa (ahmia, maiskuttaa, napostella ). Vieraissa kielissä opettele adjektiiveja: kerro minkälaisia asiat ovat. 21. Suunnittele kirjoitettava teksti apusanalistalla, jotta essee tai tarina ei jää kesken.

13 22. Kun aloitat uuden kielen, kuuntele sitä, vaikka et vielä ymmärräkään. Kuunteleminen opettaa kielen rytmin, melodian ja tavan lausua sanoja. 23. Ääneen lukeminen on tehokas tapa oppia kieliä. Se myös auttaa erottamaan kirjoitettua ja puhuttua kieltä. 24. Toista ääneen sanoja ja repliikkejä, joita kuulet televisiosta. Matki samaa äänenpainoa. 25. Puhu ääneen tai kerro mielessäsi vieraalla kielellä, mitä parhaillaan teet tai näet. Muistele sanoja, jotka liittyvät tilanteeseen. 26. Lue sanakokeen sanat yhtenä päivänä ääneen. Opettele kirjoitusasu seuraavana päivänä. Liikkeen avulla oppiva voi toistaa sanaa kirjoittamalla sitä. 27. Lajittele asiat ryhmiin. Opettele esimerkiksi epäsäännölliset verbit omana ryhmänään. 28. Valitse muutama sana, joita toistat bussimatkalla tai pyöräillessäsi. 29. Jos näkömuistisi on hyvä tai opit liikkeen avulla, leikkaa paperista kirjaimia ja harjoittele niillä hankalia sanoja. 30. Keksi muistisääntöjä. Esimerkiksi g:n ja h:n järjestys thought-verbissä on sama kuin kirjainten järjestys aakkosissa. 13

14 14 1. Opi tietokoneen oikolukuohjelmalla. Tee lista sanoista, jotka kirjoitat jatkuvasti väärin. 2. Innosta lähipiiristä kaveri oppimaan kanssasi. Pitäisikö esimerkiksi äidin kerrata ruotsin sanoja? 3. Älä panikoi vieraskielisen tenttikirjan kanssa. Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää vain ydinajatukset. 4. Jos vieraskielinen kirja on vaikea, tutki kannen tiedot, otsikot ja tiivistelmä. Etsi aiheesta suomenkielistä materiaalia. Keskustele sisällöstä muiden kanssa. 5. Älä luovuta! Pyydä lisää aikaa kokeeseen, kysy mahdollisuutta suulliseen tenttiin. Kysy, voitko saada kokeen esseevastauksessa käyttää luetelmia, saatko käyttää kirjoittamiseen tietokonetta tai saatko kopioida kalvoja omaan tahtiisi. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry HERO

15 Oppiminen onnistuu myös vahvuuksien kautta. Jos olet hyvä piirtämään, piirrä muistisäännöt ruotsin kieliopin tueksi. Jos taas olet hyvä urheilussa, voisiko sanastoa kerrata vaikka sulkapalloa pelatessa? Mikä sinua motivoi oppimaan? 1. Mitkä ovat vahvoja puoliasi? Kirjoita ainakin viisi! Millaisia taitoja olet saanut harrastuksistasi? 3. Miten voit hyödyntää taitojasi opiskelussa? Jos sinua itseäsi motivoi palkinto oppimisesta, palkitse itsesi hyvin tehdystä työstä!

16 14 Tee yhteenveto! Pohdi vahvuuksiasi ja motivaatiotasi apukysymysten avulla ja palaa tälle sivulle myöhemmin! Haluaisin oppia Olen erityisen hyvä Oppiessa ja muutenkin! Haluan oppia, koska Minua motivoi Ominaiset oppimisen tapani ovat Minulle sopivat oppimisen apuvälineet: