TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA
|
|
- Marjatta Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETOA OPPIMISESTA JA OPPIMISVAIKEUKSISTA opinpesa_punainen_03.indd 1
2 SISÄLTÖ 1 OPPIMINEN ON MUUTOSTA sivut Oppiminen on tunteita ja asenteita sivu Oppiminen on muistia ja motivaatiota sivu Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä sivu 3 2 OPPIMISTYYLIT sivut Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija sivu Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija sivu Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija sivu 6 3 HAVAINTOKANAVATESTI sivut Havaintokanavatesti sivu Havaintokanavatestin tulkinta sivu 8 4 OPPIMISKÄSITYKSET sivut Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys sivu Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys sivu Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys sivu 11 5 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET sivut Mitä ovat oppimisvaikeudet sivu Lukemisen vaikeudet sivu Kirjoittamisen vaikeudet sivu Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia sivu Matemaattiset vaikeudet sivu Hahmottamisen vaikeudet sivu Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet sivu Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen sivu Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet sivu 24 opinpesa_punainen_03.indd 2
3 Oppiminen on muutosta Oppiminen on tapahtuma, joka muuttaa oppijan tietoja ja taitoja. Se voi muuttaa myös hänen käsityksiään asioista, asenteitaan tai käyttäytymistään. Oppimiseen vaikuttavat yksilön biologiset, sosiaaliset ja psyykkiset ominaisuudet. Oppimiseen vaikuttavat myös oppimistilanne ja ympäristö, missä oppiminen tapahtuu. Oppiminen voi tapahtua aivan huomaamatta tai ohjatusti eli opetuksella. Oppiminen on tunteita ja asenteita Oppimiseen kuuluvat myös tunteet, mielikuvat ja asenteet. Oppiminen voi olla iloinen ja onnellinen asia. Se voi olla myös epämiellyttävä kokemus. Oppijan oma asenne opittavaa asiaa ja opiskelua kohtaan vaikuttaa siihen, miten hyvin hän pystyy vastaanottamaan uutta tietoa. Oma käsitys siitä, miten hyvin oppii tiettyjä asioita, voi vahvistaa tai heikentää oppimista. 1 opinpesa_punainen_03.indd 1
4 Oppiminen on muistia ja motivaatiota Muisti ja motivaatio vaikuttavat oppimiseen. Muisti on kykyä painaa asioita mieleen. Se on myös kykyä pitää asioita mielessä ja palauttaa asiat mieleen. Motivaatio, halu oppia, on voima, joka ohjaa, suuntaa ja ylläpitää kiinnostusta. Muistin rakenne Aistimuisti eli sensorinen muisti Lyhytkestoinen muisti eli työmuisti Pitkäkestoinen muisti eli säilömuisti vastaanottaa aistien välittämää tietoa (näkö, kuulo, tunto) tietojen käsittelyn teho rajaton tiedon määrä rajaton voi käsitellä rajattomasti tietoa yhdellä kertaa tieto säilyy muistissa noin sekunnin käsittelee tietoa aistimuistista ja pitkäkestoisesta muistista valikoi tietoa muokkaa tietoa voi käsitellä noin 7 asiaa yhdellä kertaa tieto säilyy muistissa noin puoli minuuttia toimii tiedon varastona tallentaa tärkeitä ja merkityksellisiä asioita tallentaa asioiden merkityksiä tieto säilyy yleensä koko eliniän 2 opinpesa_punainen_03.indd 2
5 Oppiminen on tietoa käsittelevä järjestelmä Oppimisen kannalta on tärkeää, että oppija suuntaa koko ajan tarkkaavaisuutensa opittavaan asiaan. Kun motivaatio ja tarkkaavaisuus ovat kunnossa, hän voi painaa opittavan asian muistiinsa ja oppia sen. Oppijan omat ominaisuudet, kuten työmuistin koko, vaikuttavat kykyyn omaksua ja muistaa opittava asia. Oppijan täytyy myös sisäistää ja ymmärtää opittava asia. Mitä paremmin opittu asia on omaksuttu, ymmärretty ja liitetty aiemmin opittuun, sitä paremmin se pysyy muistissa, ja sitä helpompi se on myös palauttaa mieleen. Työmuistin toiminnalla on tärkeä merkitys oppimisessa. Työmuisti käsittelee tietoa. Se luo merkityksiä ja liittää uutta tietoa aiemmin opittuun tietoon. Työmuisti toimii aina, kun opitusta tiedosta luodaan omaa tietoa. ( Aistien kautta tulevan tiedon valikointi tarkkaavaisuuden avulla Tiedon tallentuminen säilömuistiin Tiedon käsittely työmuistissa Tarkkaavaisuus Oppiminen Tiedon hakeminen säilömuistista Havaitseminen Työmuisti Säilömuisti 3 opinpesa_punainen_03.indd 3
6 Oppimistyylit Ihmiset oppivat asioita eri tavoin. Jokaisella on oma tapansa keskittyä ja käsitellä uutta tietoa sekä painaa tietoa muistiin ja palauttaa sitä mieleen. Yksi oppii parhaiten kuulemalla ja toinen näkemällä tai kokeilemalla asiaa. Ihmisellä voi olla yksi vahva oppimistyyli, tai hänellä voi olla monia vahvoja alueita. Joku haluaa nähdä kokonaisuuden, kun taas toinen käsittelee asiaa mieluummin pieninä palasina. Parhaiten oppiminen onnistuu, kun käyttää oppimistyyliään. Kuulemalla oppija eli auditiivinen oppija Kuulemalla oppija oppii parhaiten kuuntelemalla ja keskustelemalla. Hän voi puhua itsekseen ja samalla miettiä asioita. Hän oppii seuraamalla luentoja ja keskustelemalla muiden ihmisten kanssa. Rytmi ja musiikki sekä äänikirjat ja suulliset ohjeet voivat auttaa häntä opiskelussa. (Prashning 2003; Halonen 1999) 4 opinpesa_punainen_03.indd 4
7 Näkemällä oppija eli visuaalinen oppija Näkemällä oppija oppii parhaiten lukemalla ja keskustelemalla. Hän pitää kirjoitetusta tiedosta ja muistaa sekä ymmärtää opitun asian parhaiten tarkkailemalla ja katsomalla. Oppimisessa häntä auttavat värit, kuvat, kalvot ja taulukot. Alleviivaukset ja muut merkinnät helpottavat lukemista. Näkemällä oppijalla on yleensä hyvä mielikuvitus. (Koponen ja Hirvonen 2008; Prashning 2003; Halonen 1999) 5 opinpesa_punainen_03.indd 5
8 Tekemällä oppija eli kinesteettinen oppija Tekemällä oppija oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla käsillään. Hän kuuntelee ohjeita ja keskittyy tehtävään samalla kertaa. Näin oppija yhdistää teoreettiset ohjeet käytäntöön. Tekemällä oppija on luonteeltaan aktiivinen ja lähestyy opittavaa asiaa käsillään. Hän oppii kokemusten kautta ja ratkaisee ongelmat toimimalla. Tällainen oppija luottaa omiin tuntemuksiinsa asiasta. Mukava opiskeluympäristö, liikunta ja tauot helpottavat oppimista. 6 opinpesa_punainen_03.indd 6
9 Havaintokanavatesti Oletko kuulemalla, näkemällä vai tekemällä oppija? Eroaako oppimistyylisi työtovereistasi ja ystävästäsi? Alla olevalla testillä voit selvittää, millainen oppija sinä olet. Testi on suuntaa antava, ja useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan melko tasaisesti. Anna pisteitä yhdestä kolmeen (1-3) siten, että sinun toimintaasi parhaiten kuvaava vaihtoehto saa kolme pistettä ja heikoimmin kuvaava yhden. Vaatteissani kiinnitän huomiota Seuraan maailman menoa a) värien yhteensopivuuteen a) lukemalla lehtiä b) asiallisuuteen b) kuuntelemalla radioita c) mukavuuteen c) vähän kaikkialta Taidenäyttelyssä Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) vain katselen töitä a) silmiin b) keskustelen töistä b) ääneen c) koskettelen töitä c) kädenpuristukseen Vapaa-aikanani mielelläni Pidän kirjoista joissa a) luen erilaisia kirjoja a) kuvaillaan asioita b) kuuntelen musiikkia b) on paljon vuorosanoja c) liikun ja teen töitä käsilläni c) on toimintaa Helpoiten omaksun uutta kun Työntekoani häiritsee a) katselen ja luen a) rauhaton ympäristö ja epäjärjestys b) kuuntelen b) äänet c) teen ja kokeilen c) huonot työolosuhteet Pitkästyessäni rupean Kun olen autossa a) katselemaan ympärilleni a) katselen maisemia b) hyräilemään b) kuuntelen aina radiota c) piirtelemään ja liikkumaan c) säädän asentoa ja lämmitystä usein Hyvässä palaverissa käytetään paljon Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa a) näyttää parhaalta b) puheenvuoroja b) kuulostaa parhaalta c) viihtyisyyttä lisääviä asioita c) tuntuu parhaalta Ilmaisen tunteitani Hyvä keino kannustaa oppilasta on a) kasvojen ilmeillä a) laittaa työ näytille b) äänensävyillä b) antaa palautetta puhuen c) elehtien c) onnitella halaten Sisustuksessa tärkeintä ovat Kiistatilanteissa pyrin ottamaan selvää a) värit a) vastapuolen näkökannasta b) hyvät stereot b) vastapuolen äänenpainoista c) mukavat huonekalut c) vastapuolen tunteista 7 opinpesa_punainen_03.indd 7
10 Laske pisteet yhteen kullekin vaihtoehdolle (a, b ja c) a-pisteet b-pisteet c-pisteet Tulos: Eniten a-pisteitä: Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli on sinulle ominaista. Eniten b-pisteitä: Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli sopii sinulle. Eniten c-pisteitä: Oppimistyylisi perustuu eniten liike- ja tuntoaistiin. A) Näköhavaintoon perustuva oppimistyyli (Visuaalinen havaintokanava) tärkeää näkeminen, näkemiseen perustuvat mielikuvat ja havainnollistavat kuvat Oppiessa: Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet tukevat oppimista. Tärkeää myös lukea, ei vain kuulla. Alleviivaukset ja muut merkinnät saattavat auttaa. Oletko kokeillut piirtää omia kuvia aiheesta? Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona voivat auttaa. B) Kuulohavaintoon perustuva oppimistyyli (Auditiivinen havaintokanava) tärkeää kuuleminen, äänet ja keskustelu Oppiessa: Rytmi ja musiikki saattavat auttaa. Keskity kuuntelemaan, muistiinpanojen tekeminen samaan aikaan saattaa häiritä Oletko kokeillut tunnin nauhoittamista tai sanellut pääkohtia aiheesta nauhalle ja kuunnellut niitä vaikkapa sängyssä loikoillen? Oletko kokeillut äänikirjoja? Keskustelu aiheesta muiden kanssa saattaa auttaa. Sanalliset ohjeet mieluummin kuin kirjalliset C) Tuntoaistiin, liikkeeseen ja tunteisiin perustuva oppimistapa (Kinesteettinen havaintokanava) tärkeää tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti Oppiessa: Miellyttävän tuntuinen opiskeluympäristö tukee oppimista. Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja fiilis, esim. miten opettaja kertoo asiasta. Havaintoesityksillä tärkeä merkitys oppimiselle. Liian pitkä paikallaan istuminen opiskellessa turruttaa: oletko kokeillut kokeeseen tai tenttiin lukemista tai opittavan asian kuuntelua samalla kun kävelet edestakaisin? Oletko kokeillut itse tuotettua havaintomateriaalia, käsillä tekemistä, pahvilappujen askartelua ja leikkelyä oppimisen tueksi? (Monenlaiset oppivat, Erilaisten oppijoiden liitto) 8 opinpesa_punainen_03.indd 8
11 Oppimiskäsitykset Oppimiskäsityksellä tarkoitetaan sitä oletusta, johon opetustyyli perustuu, eli mitä on oppiminen ja mitä on opettaminen. Opettajakeskeinen eli behavioristinen oppimiskäsitys Oppiminen on tiedon määrän lisääntymistä Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on aktiivinen tiedon välittäjä ja opiskelija passiivinen tiedon vastaanottaja. Opetus on ulkoa ohjattua ja tarkasti etukäteen suunniteltua tiedon välittämistä. Oppiminen on irrallista tietojen ja yksittäisten taitojen vastaanottamista. Se toteutuu vaihe vaiheelta. Tavoitteena on, että oppija omaksuu oikean suoritustavan. 9 opinpesa_punainen_03.indd 9
12 Oppilaskeskeinen eli konstruktivistinen oppimiskäsitys Oppiminen on tiedon henkilökohtaista rakentamista Opettajakeskeisessä oppimiskäsityksessä opettaja on neuvonantaja. Oppija puolestaan on aktiivinen ja itsenäinen tiedon rakentaja, joka asettaa itse tavoitteet oppimiselle. Oppiminen on uuden tiedon rakentumista jo aiemmin opitun pohjalle. Oppija havainnoi, valikoi, rakentaa ja tulkitsee itse tietoa. Näin oppiminen on opiskelijan oma tulkinta maailmasta. 10 opinpesa_punainen_03.indd 10
13 Kokemukseen perustuva eli humanistinen oppimiskäsitys Oppiminen on henkilökohtaista kasvua Kokemukseen perustuvassa oppimiskäsityksessä opettaja on sivustaseuraaja ja auttaa, jos oppija tarvitsee tukea. Hän ei kuitenkaan toimi oma-aloitteisesti. Oppija asettaa itse tavoitteet oppimiselleen ja valitsee itse, miten hän työskentelee. Hän on innostunut opittavasta asiasta ja työskentelee oman valintansa mukaan. Hän käyttää hyväksi aikaisempia kokemuksiaan. Tavoitteena on oppijan kasvaminen ja kehittyminen yksilönä. 11 opinpesa_punainen_03.indd 11
14 Mitä ovat oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet ovat yleisnimitys, eräänlainen sateenvarjo erilaisille tekijöille, jotka vaikeuttavat oppimista. Yleensä niillä tarkoitetaan kielellisiä erityisvaikeuksia, hahmottamisen vaikeuksia, vaikeuksia tarkkaavaisuudessa ja ohjeiden ymmärtämisessä sekä vaikeuksia liikkeiden hallinnassa. Näistä kolmea ensimmäistä voidaan myös kutsua erityisiksi oppimisen vaikeuksiksi. Oppimisvaikeuksien tunnusmerkkinä on, että opiskelijan oppimistulokset jäävät heikommiksi kuin hänen oppimiskykynsä, ikänsä tai lahjakkuutensa edellyttäisi. Oppimisvaikeudet esiintyvät usein yhdessä. Kun vaikeuksia on lukemisessa ja kirjoittamisessa eli lukivaikeus, vaikeuksia on usein myös matematiikassa. Matematiikan oppimisvaikeuksista kärsivällä saattaa olla myös hahmottamisen häiriöitä. (Erilaiset oppijat) 12 opinpesa_punainen_03.indd 12
15 Lukemisen vaikeudet lukeminen on hidasta tai takeltelevaa lukemisessa esiintyy katkoja ja toistoja ääneen lukeminen on vastenmielistä lukija hyppää rivien yli ja kadottaa luettavan kohdan rivit tuntuvat hyppivän paperilla luetun ymmärtäminen ja muistaminen voi olla hankalaa tekstistä on vaikea löytää olennainen asia sanat luetaan väärin sanan loput voivat jäädä pois tai niitä arvaillaan sanoihin luetaan liikaa kirjaimia tai kirjaimia puuttuu television tekstitystä ei ehdi lukea väsymistä lukiessa sekä silmien ja pään särkyä mielenkiinto kirjoihin ja lukemiseen katoaa 13 opinpesa_punainen_03.indd 13
16 Kirjoittamisen vaikeudet kirjoittaminen hidasta kirjaimia puuttuu, esim. kielo - kilo kirjaimet vaihtavat paikkaa, esim. oli ilo vaikeuksia erottaa sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain yhden äänteen verran, esim. maukuu naukuu, karju - harju äänteiden keston kuuleminen vaikeaa esim. tili tiili, tuli tuuli, muta - muuta konsonanttien erottaminen vaikeaa esim. laki lakki, kisa kissa, Vesa vessa, kelo - kello pitkistä sanoista jää pois kirjaimia tai tavuja esim. Hämeenlinna Hämelinna Hämeenlina, kynttilä kyntilä alkukirjaimen erottaminen vaikeaa vieraskielisissä sanoissa esim. kriisi riisi, traktori raktori, treeni - reeni virkkeet rakenteeltaan epäloogisia tekstin tuottaminen vaikeaa ja työlästä lomakkeiden täyttäminen hankalaa 14 opinpesa_punainen_03.indd 14
17 Puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeus, dysfasia puheen tuottamisessa vaikeuksia esim. - vaikeuksia keksiä, mitä sanoisi - vaikeuksia aloittaa puhuminen - sanojen ääntämisessä vaikeuksia, puhe epäselvää - sanojen löytäminen vaikeaa - sanojen valinnassa vaikeuksia - puhe voi juuttua - lauseiden tuottaminen vaikeaa puheen ymmärtämisessä vaikeuksia esim. - äänteiden erottelussa ja hahmottamisessa vaikeuksia - sanojen ymmärtäminen vaikeaa - puheen mielessä pitäminen heikentynyt - vaikeuksia lauseiden ymmärtämisessä - puheen tulkinta vaikeaa vaikeuksia tulla toimeen muiden ihmisten kanssa 15 opinpesa_punainen_03.indd 15
18 Matemaattiset vaikeudet numerot vaihtavat paikkaa peruslaskutoimitusten oppiminen vaikeaa laskutoimitusten järjestyksen muistaminen vaikeaa kertotaulujen oppiminen vaikeaa jakolaskujen ymmärtäminen ja soveltaminen vaikeaa, prosenttilaskut hankalia mittayksiköiden hahmottaminen tuottaa vaikeuksia kolmiulotteinen hahmottaminen voi olla vaikeaa sanalliset tehtävät hankalia: vaikea erottaa, mitä pitää laskea rahankäytössä vaikeuksia 16 opinpesa_punainen_03.indd 16
19 Hahmottamisen vaikeudet vasen ja oikea sekoittuvat, eksyy helposti kellonajat ja päivämäärät sekoittuvat tilan ja etäisyyden hahmottaminen vaikeaa vaikeuksia käsityöammateissa vaikeuksia matematiikassa symboleiden ja laitteiden toimintaohjeiden ymmärtäminen vaikeaa asioiden jaksottaminen ja suullisten ohjeiden muistaminen vaikeaa taipumus hävittää tavaroita 17 opinpesa_punainen_03.indd 17
20 Liikkeiden hallinnan eli motoriikan vaikeudet jaetaan hienomotoriikan esim. käden käytön ja karkeamotoriikan esim. liikunnan vaikeuksiin käsiala epäselvää vaikeuksia käsien käytössä ja näppäryyttä vaativissa tehtävissä ongelmia silmän ja käden yhteistyössä, kuten laitteiden ja työkalujen käytössä liikkeiden hallinnan vaikeuksia esimerkiksi erilaisissa liikuntalajeissa yleisesti kömpelö 18 opinpesa_punainen_03.indd 18
21 Tarkkaavaisuus ja toiminnan ohjaaminen Tarkkaavaisuus on tiedon valikointia. Tarkkaavaisuuden osa-alueita ovat: huomion suuntaaminen ja kohdentaminen huomion ylläpitäminen joustaminen liittyvät usein vireystilaan ja oman toiminnan hallinnan ongelmiin Toiminnan ohjaaminen on kykyä toimia tarkoituksenmukaisesti tilanteen ja omien taitojen mukaan. Toiminnan suunnittelun osa-alueita ovat: toiminnan aloittaminen toimiminen suunnitelman mukaan oman toiminnan arviointi (lähde: Oili Sauna-aho) 19 opinpesa_punainen_03.indd 19
22 Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeudet kiinnostus opetukseen häviää ja suuntautuu helposti muualle vaikeuksia tehtävissä, joissa täytyy keskittyä samanaikaisesti moneen asiaan vaikeuksia siirtyä sujuvasti tehtävästä toiseen vaikeuksia suunnitella omaa aikataulua opiskelu ja työsuhteet keskeytyvät helposti (lähde: Oili Sauna-aho) 20 opinpesa_punainen_03.indd 20
23 Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjaamisen vaikeuksien syyt ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) ADHD on neurobiologinen kehityksen häiriö, johon kuuluu monenlaisia oireita. tarkkaavaisuushäiriö kyvyttömyys keskittyä ylivilkkaus impulsiivisuus eli toiminta hetken mielijohteesta Oireet voivat esiintyä yhdessä tai erikseen ja useissa tilanteissa, esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastuksissa. (Opetushallitus Jokeriportaali) 21 opinpesa_punainen_03.indd 21
24 Mistä ADHD johtuu ADHD johtuu eräiden aivojen välittäjäaineiden (dopamiini, noradrenaaliini ja serotoniini) toimintahäiriöstä. ADHD henkilön aivoissa toiminta on joillakin osin hitaampaa kuin useimmilla muilla ihmisillä. Kun ADHD henkilö korjaa tätä puutetta, hän alkaa huomaamattaan liikehtiä levottomasti, tai hän puuhastelee asiaankuulumattomia juttuja, puhua pälpättää tai vaipuu unelmiinsa. ADHD:tä arvioidaan esiintyvän noin 3-5 %:lla väestöstä. Osalla ihmisistä oireet vähenevät iän karttuessa, mutta usein ne seuraavat ihmistä aikuisuuteen saakka. (Opetushallitus Jokeriportaali) 22 opinpesa_punainen_03.indd 22
25 ADHD:n ilmeneminen ADHD -aikuinen on parhaimmillaan poikkeuksellisen elinvoimainen hyvin kekseliäs, hyvä mielikuvitus, ei tyydy valmiisiin ratkaisuihin keskimääräistä uteliaampi, ottaa selville asiat yksityiskohtaisesti ja laajasti voimakkaasti tunteva ja myötäelävä nopea oivaltamaan halukas ottamaan riskejä, nauttii haasteista energinen, luova, innokas ja motivoiva ADHD -aikuinen on pahimmillaan ei pysty keskittymään, lyhytjännitteinen ja huolimaton (alisuoriutuja älykkyydestään huolimatta) muistamaton; hukkaa tavaroitaan, ei pidä lupauksiaan, unohtelee tapaamisia aloitekyvytön, huono organisoimaan; lukuisia keskeneräisiä projekteja, aina myöhässä toimii hetken mielijohteesta, itsepäinen, riidanhaluinen ja sietää huonosti pettymyksiä, mikä aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteissa kyvytön arvioimaan omaa toimintaansa ja voimiensa riittävyyttä vireystilaltaan joko yliaktiivinen, alavireinen tai mieliala vaihtelee juuttuu itseään kiinnostaviin asioihin eli ylikeskittyy eikä osaa lopettaa töksäyttelijä, jatkuvasti äänessä, keskeyttää toisten puheen joutuu helposti riippuvuussuhteeseen (kahvi, tupakka, netti, shoppailu, seksi, alkoholi, huumeet jne.) ja ylivelkaantuu (Opetushallitus Jokeriportaali) 23 opinpesa_punainen_03.indd 23
26 Oppimiseen liittyvät ajatukset ja tunteet En jaksa Minä olen tyhmä Minulla on huono muisti Minulla ei ole matikkapäätä Ei kannata edes yrittää Aina minä epäonnistun Olen kaikkein huonoin Vatsaan sattuu Kukaan ei tykkää minusta Minä olen laiska Jäävuoren huippu Oppimisvaikeus Ahdistus Viha Pelko Häpeä Syyllisyys Epätoivo (Hero/Kmp151007) 24 opinpesa_punainen_03.indd 24
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala
Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotErilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti
Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen
LisätiedotKaikki oppivat se on vain keinoista kiinni
Kaikki oppivat se on vain keinoista kiinni Teksti ja kuvat Tytti Aarnio Katoavatko kirjaimet? Heittävätkö numerot häränpyllyä? Onko sinun vaikeaa ymmärtää rahan arvoa? Jos kuulostaa tutulta, saatat olla
LisätiedotOPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI
OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI - tukea rikosseuraamusalan asiakkaille Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea! KANSION ON TUOTTANUT KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN OPPIMISVAIKEUKSISTA VAPAAKSI -HANKE (2007-2010)
LisätiedotOhjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.
Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet
LisätiedotKuka on erilainen oppija
Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotMatemaattiset oppimisvaikeudet
Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotLukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella
LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotHavaintokanavat. Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen
Havaintokanavat Visuaalinen Auditiivinen Kinesteettinen Havaintokanavat Aistit eli havaintokanavat ovat tärkeitä oppimisen kannalta Useimmilla on hallitsevana jokin eri aistiin perustuvista oppimistyyleistä
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE
KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan
LisätiedotLaaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotJelppari-opettajan nimeäminen Lisäopetuksen saaminen sovitusti Jelppariopettajalta
2 Jokainen meistä oppii omalla, yksilöllisellä tavallaan. Jelppari-hankkeesta saat oppimisen ohjausta, jossa selvitetään yhdessä, millaiset ovat sinulle parhaimmat oppimisen tavat. Jelppariopettaja antaa
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava
Lisätiedot2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko
2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.
LisätiedotErilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa
Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
LisätiedotVinkkejä valmennukseen
Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotOPINPESÄ Minä oppijana
Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry OPINPESÄ Minä oppijana SISÄLTÖ 1. Lukijalle 2. Oppimisen tavat 3. Opiskelustrategiat 4. Pikalukitesti 5. 35 niksiä oppimiseen 6. Lahjakkuuden lajit 7. Vahvuudet ja
LisätiedotSTUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu
STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta
LisätiedotTyöpaikkaohjaajan tietoperusta
Työpaikkaohjaajan tietoperusta Ammatillisen perustutkinnon perusteet työssäoppimisen ohjaamisen perustana Perustutkinnossa työssä oppimista vähintään 20 opintoviikkoa, (n puoli vuotta) Osa (tai kaikki)
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotYksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen
Pirkkola 19.1.2015 Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen Aikataulu 17.00-18.30 aiheen ympärillä lätinää 18.30-18.45 breikki+kaffet 18.45-20.00 lätinät jatkuu ja loppuu Mikä on valmentajan tehtävä?
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
Lisätiedot10. Kerto- ja jakolaskuja
10. Kerto- ja jakolaskuja * Kerto- ja jakolaskun käsitteistä * Multiplikare * Kertolaatikot * Lyhyet kertotaulut * Laskujärjestys Aiheesta muualla: Luku 14: Algoritmien konkretisointia s. 87 Luku 15: Ajan
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
Lisätiedot... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan
LisätiedotMinä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!
Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy
LisätiedotLähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa
Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Hahmottaminen on aistien välityksellä tapahtuvaa keskushermoston luomaa käsitystä tai kuvaa eteen tulevista asioista. Hahmotusvaikeudessa on kyse tämän prosessin
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotArvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo
Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla
LisätiedotMikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?
Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen
LisätiedotErilaisen oppimisen hullut päivät
Erilaisen oppimisen hullut päivät tiistaina 4.10 klo 11.00-18.00 Erilaisen oppimisen keskuksessa, Vilhonkatu 4, Helsinki (Kaisaniemi) Mikä? Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Luentoja, tietoiskuja,
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotSisältö. TYÖPAIKKAOHJAAJA- ja ARVIOIJAKOULUTUS 1.3.2016. Oppimisvaikeudet ja erityinen tuki. Huomioita kehitysvammaisuuteen. Huomioita hahmottamiseen
Sisältö TYÖPAIKKAOHJAAJA- ja ARVIOIJAKOULUTUS Erilainen oppija Oppimisvaikeudet ja erityinen tuki Huomioita kehitysvammaisuuteen Huomioita hahmottamiseen Huomioita lukivaikeuteen Huomioita tarkkaamattomuuteen
LisätiedotMITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA?
Oppimisen messut Lohja 6.2.2013 Kuoppanummen koulukeskus Liisa Mattila Tarja Tiilikainen MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA? Oppimisvaikeudet ja niiden kanssa pärjääminen OPPIMISVAIKEUDET Kielelliset
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotErityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro
Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro Pirjo Väyrynen 17.1.2012 Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen kehittäminen -seminaari OPPIMISTULOSTEN
LisätiedotLÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.5. 2014 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20
HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön
LisätiedotKankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.
1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA
LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot
LisätiedotHOJKS-ohje Ammatillinen koulutus
HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU
Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija
LisätiedotKielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet
Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi
LisätiedotYhteenvetosivu. RUORI-itsearviointi
Yhteenvetosivu RUORI-itsearviointi Tällä sivulla voit tarkastella vastauksiasi ja lähettää ne sähköpostitse, tulostaa tai tallentaa ne pdf-muodossa. Jos haluat muuttaa vastauksiasi, klikkaa tämän sivun
LisätiedotAdoptoitu lapsi ja nuori koulussa
Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotLukivaikeudet haasteena
Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,
LisätiedotThe Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY
2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAJAN PIKAOPAS
1 2 YRITYKSEN PERUSTAJAN PIKAOPAS OllisLeppänen&PäiviPartanen 1. Alkusanatjapikaoppaankirjoittajista...3 2. Onkominustayrittäjäksi?...4 2.1. Yrittäjänkokonaiskuntoisuus...6 2.2. Mitäminäosaan?...8 2.3.
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotLisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta
OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotAutismiosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Autismiosamäärä AQ Nimi: ******************************************************************************** Lue jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai sen kanssa. 1. Teen mieluummin
LisätiedotYsien opas. Tervehdys Sinulle, peruskouluasi päättämässä oleva ysiläinen!
Ysien opas Tervehdys Sinulle, peruskouluasi päättämässä oleva ysiläinen! Olet kohta siirtymässä uuteen elämänvaiheeseen: oppivelvollisuutesi on suoritettu ja tulevaisuuden haasteet odottavat. Olipa seuraava
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op
Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt
LisätiedotHyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä
Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hanne Mäki-Hakola 5.9.2014 Päijät -Osaaja Tunne itsesi! ENNAKKOKÄSITYKSENI TUNTEIDEN KOKEMIS- TAPANI OMINAISUUTENI ITSETUNTEMUS
LisätiedotKUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN
KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
LisätiedotTUNTEIDEN TUNNISTAMINEN
TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
Lisätiedot