OPINPESÄ Minä oppijana

Transkriptio

1 Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry OPINPESÄ Minä oppijana SISÄLTÖ 1. Lukijalle 2. Oppimisen tavat 3. Opiskelustrategiat 4. Pikalukitesti niksiä oppimiseen 6. Lahjakkuuden lajit 7. Vahvuudet ja motivaatio 8. Minä oppijana

2 Jokainen meistä oppii omalla, yksilöllisellä tavallaan. Omien oppimisen tapojen etsiminen ja löytäminen vaativat monesti aikaa ja kärsivällisyyttä. Moni uusi oppimisen tapa saattaa aluksi tuntua oudolta ja vaikealta, vaikka voisi lopulta ollakin se kaikkein tehokkain. Vain harjoitus tekee mestarin! Tämän OPINPESÄ Minä oppijanakäsikirjan ajatuksena on auttaa löytämään sinulle sopivia oppimisen tapoja. Joensuun Seudun Erilaiset oppijat ry:stä saat myös oppimisen ohjausta, jossa selvitetään yhdessä, millaiset ovat sinulle parhaimmat oppimisen tavat. OPINPESÄ: Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry:n ylläpitämä ensikäden tietopiste oppimisesta ja oppimisen ongelmista. Opinpesistä löydät tietoa myös yhdistyksen toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistyksen perustoiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

3 Taululta kopioiminen ja kirjasta lukeminen eivät ole ainoita tapoja oppia. Olet itse oman oppimistapasi asiantuntija. Mikä ovat sinun tapasi oppia? Rastita sinulle ominaisimmat oppimisen tavat. tekemällä ja kokeilemalla liikkumalla näkemällä kirjoittamalla kuulemalla ja kuuntelemalla puhumalla lukemalla väreillä ja muodoilla rytmillä ja musiikilla ryhmässä yksin rauhassa omaan tahtiin nopeasti omaan tahtiin paloina kokonaisuuksina aamulla illalla Oppiminen on aktiivista uuden tiedon jäsentämistä ja käsittelyä siten, että se tallentuu itselle ymmärrettävään muotoon. Uusi tieto ikään kuin liitetään vanhan kylkeen ja se kehittää tietovarastoamme. Olennaista oppimisessa on tiedon ymmärtäminen!

4 Oppimisen strategioilla tarkoitetaan menetelmiä ja henkilön motiiveista lähtevää suuntautumistapaa opittavaa asiaa kohtaan. Oppimiseen voi suhtautua joko pintapuolisesti tai syväsuuntautuneesti. Pintasuuntautunut oppija: Pintasuuntautuneen oppijan tavoitteena on asioiden ja yksityiskohtien ulkoa muistaminen. Päämääränä on suorituksen saaminen, kuten tentin läpäisy tai hyvä arvosana. Pintasuuntautunut ei varsinaisesti kiinnitä huomiota oppimiseen. Menetelmänä on vain lukeminen siinä toivossa, että asiat jäävät mieleen. Syväsuuntautunut oppija: Syväsuuntautuneelle oppijalle on tärkeää uuden oppiminen ja asioiden ymmärtäminen. Hän pyrkii löytämään ja luomaan kokonaisuuden opittavasta asiasta sekä pohtii sen totuudellisuutta ja suhtautuu asioihin kriittisesti. Lukiessa hän tekee omia muistiinpanoja, listauksia, käsitekarttoja ja piirtelee sivun reunaan merkintöjä. Tunnistatko sinä omat oppimisen strategiasi? Oppimisstrategiat eivät ole pysyviä tiloja, vaan ne voivat vaihdella eri oppiaineiden kesken. Hyväksi oppijaksi voi tulla vain tutustumalla omaan oppimistyyliinsä ja sitä edelleen kehittämällä. MUISTA! Oppimaan oppiminen on taito, jota täytyy harjoitella.

5 Testi on suuntaa antava ja useimmat ihmiset käyttävät eri havaintokanaviaan melko tasaisesti samaan aikaan. Testin tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa pohtimaan omaa oppimisen tapaasi. Valitse sinua parhaiten kuvaava väittämä. Lue testin pisteytyksestä ja tuloksista seuraavalta aukeamalta. 1. Vaatteissani kiinnitän huomiota a) värien yhteensopivuuteen b) asiallisuuteen c) mukavuuteen 2. Seuraan maailmanmenoa a) lukemalla lehtiä b) radiosta c) vähän kaikkialta 3. Uusissa ihmisissä huomioni kiinnittyy a) silmiin b) ääneen c) kädenpuristukseen 4. Vapaa-aikanani mielelläni a) luen erilaisia kirjoja b) kuuntelen musiikkia c) liikun ja teen kädentöitä 5. Taidenäyttelyssä a) vain katselen töitä b) keskustelen töistä c) koskettelen töitä 6. Pidän kirjoista, joissa on a) kuvauksia b) vuorosanoja c) toimintaa 7. Omaksun uutta kun a) katselen ja luen b) kuuntelen asian c) teen ja kokeilen

6 8. Työntekoani häiritsee a) liikkeet ja epäjärjestys b) häiriöäänet c) huonot olosuhteet 9. Sisustuksessa on tärkeintä a) värit b) hyvät stereot c) mukavat huonekalut 10. Hyvässä palaverissa/ oppitunnilla käytetään paljon a) kuvia, kalvoja ja kirjoitettua tietoa b) puheenvuoroja c) mukavuutta lisääviä seikkoja 11. Ilmaisen tunteitani a) kasvojen ilmeillä b) äänensävyillä c) elehtien 12. Pitkästyessäni rupean d) katselemaan ympärilleni e) hyräilemään f) piirtelemään ja liikkumaan 13. Kun olen autossa a) katselen maisemia b) kuuntelen radiota c) säädän asentoa ja lämmitystä usein 14. Teen päätöksiä sen mukaan mikä minusta g) näyttää parhaalta h) kuulostaa parhaalta i) tuntuu parhaalta 15. Hyvä keino kannustaa oppilasta on j) katselen ja luen k) kuuntelen asian l) teen ja kokeilen 16. Kiistatilanteissa pyrin ottamaan selvää a) vastapuolen näkökannasta b) vastapuolen äänenpainosta c) vastapuolen tunteista

7 Laske kuinka monta a-, b- ja c-vastausta sait. A-pisteitä B-pisteitä C-pisteitä Tulos: Eniten A-pisteitä: Visuaalinen eli näköaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle ominaista. Eniten B-pisteitä: Auditiivisen eli kuuloaistiin perustuvan havaintokanavan käyttö on sinulle tärkeää. Eniten C-pisteitä: Havaintokanavista käytät eniten kinesteettistä eli liike- ja tuntoaistiin perustuvaa kanavaa Perustuu näköhavaintoihin: näkeminen, havainnollistavat kuvat ja värit tärkeitä. Oppiessa voi hyödyttää: Alleviivaukset ja muut merkinnät. Kuvien ja ajatuskarttojen tekeminen. Kuvat, kaaviot, taulukot, kalvot ja monisteet oppimisen tukena. Lukeminen kuulemisen tukena. Värien käyttö, muistiinpanot suurille paperiarkeille ja niiden kiinnitys seinille kotona.

8 Perustuu kuulohavaintoihin; kuuleminen, äänet ja keskustelu tärkeitä. Oppiessa voi hyödyttää: Rytmi ja musiikki. Kuuntelemiseen keskittyminen. Muistiinpanojen tekeminen saattaa häiritä kuuntelemista. Tunnin nauhoittaminen tai omien muistiinpanojen tekeminen sanelemalla ja niiden kuunteleminen. Äänikirjat. Keskustelu muiden kanssa. Sanalliset ohjeet kirjallisten lisäksi. Perustuu tuntoaistiin, liikkeeseen ja tunteisiin. Oppiessa voi hyödyttää: Tunnustelu, kokeminen, tekeminen, liike ja lihasmuisti. Oppimistilanteessa korostuu tunnelma ja fiilis, esim. miten luennoija kertoo asiasta. Havaintoesitykset tärkeitä oppimiselle. Liian pitkä paikallaan istuminen opiskellessa turruttaa: kokeile tenttiin lukemista tai kuuntelua samalla kun kävelet edestakaisin. Tuota itse havaintomateriaalia; käsitekortteja ja kaavioita. Käsin tehtäviä asioita, kuten piirtelyä, stressipallon hypistelyä ja neulomista.

9 Jos epäilet lukivaikeutta, voit aluksi tehdä pikalukitestin. Testi on suuntaa antava tarkistuslista lukivaikeuden tunnistamiseksi. Merkitse rasti jokaiseen kysymykseen, johon vastaat KYLLÄ. Lue kaikki kysymykset. 1. Menevätkö oikea ja vasen helposti sekaisin? 2. Onko kartan lukeminen tai uudessa paikassa perille löytäminen vaikeaa? 5. Onko sinun vaikea muistaa lukemasi tekstin sisältöä? 6. Inhoatko paksujen kirjojen lukemista? 3. Onko ääneen lukeminen epämiellyttävää? 7. Onko sinulla oikeinkirjoitusvirheitä? 4. Tuntuuko, että sinulla menee kauemmin aikaa sivun lukemiseen, kuin muilla? 8. Onko käsialaasi vaikea lukea? 9. Hämmennytkö kovasti, jos sinun on puhuttava suuren yleisön läsnä ollessa?

10 10. Onko sinusta vaikea ottaa vastaan puhelinviestejä ja välittää niitä eteenpäin? 11. Onko sinusta pitkien sanojen sanominen vaikeaa, koska äänteet menevät sekaisin? 12. Onko päässä laskeminen vaikeaa ilman paperin tai sormien apua? 13. Menevätkö puhelinnumeron numerot helposti väärin, kun valitset niitä? 14. Onko sinusta vaikea muistaa sujuvasti kuukausien järjestys? 15. Kouluaikana äidinkielen aineissa sinulla oli kirjoitusvirheitä esim. a/aa, k/kk jne, mutta sisällöt olivat hyviä. 16. Sattuuko sinulle jatkuvasti virheitä, kun täytät jotakin tuttua, toistuvasti täytettävää pikku lomaketta? 17. Onko lomakkeiden täyttö haastavaa? 18. Onko vieraan kielen koulumainen oppiminen ollut sinulle vaikeaa, mutta vieraiden kielten käyttö puhetilanteessa ja asioiden hoidossa sujuu?

11 Tulokset 19. Onko sinusta vaikea luetella kuukausien nimet takaperin? 20. Menevätkö päivämäärät ja kellonajat sekaisin niin, että tulet väärään aikaan tapaamisiin? 21. Sekoittuvatko sellaiset bussien numerot kuin 95 ja 59? 23. Oliko sinulla matematiikassa vaikeuksia tehdä laskutoimitus opettajan vaatimalla tavalla, vaikka tiesit tehtävän vastauksen? 24. Matematiikassa sanallisten esimerkkien ratkaiseminen oli vaikeaa, mutta mekaaniset laskutoimitukset sujuivat hyvin. 22. Oliko kertotaulun oppiminen koulussa vaikeaa? 25. Asioiden ulkoa oppiminen on vaikeaa, mutta jos ymmärrät opittavan asian, oppiminen ei tuota vaikeuksia. Jos vastasit myöntävästi yli puoleen näistä kysymyksistä, silloin on vahvat syyt epäillä lukivaikeutta. Ota yhteyttä ja varaa itsellesi aika lukitestiin.

12 Merkkaa tai väritä itsellesi sopivat ja käytä niitä! 1. Varaa aikaa. Älä kahmi liikaa kursseja tai luentoja. 2. Mieti, mikä on järkevää. Kun luettavaa on paljon, et voi opetella kaikkea ulkoa. Opettele vain olennainen. 3. Mieti, millainen oppija olet. Joku oppii parhaiten kuulemalla, toinen näkemällä, kolmas yhdistämällä oppimisen liikemuistiin. 6. Jos sinusta on vaikeaa, kun opettaja puhuu ja näyttää kalvoja yhtä aikaa, kerro asiasta opettajalle ja/tai keskity pelkästään kuunteluun. Kopioi muistiinpanot toisilta. 7. Hanki välillä lukemista, johon ei liity suorittamista. Lueskele esimerkiksi laulujen sanoja, reseptejä, vitsejä tai lehtiä; pörrää netissä. 4. Jos kirjaimet hyppivät, kokeile tekstin lukemista värillisen kalvon läpi tai seuraa rivejä viivaimella. 5. Aloita uuden asian muistiinpanot vihkossa uudelta sivulta. Tee vihkoon sisällysluettelo.

13 8. Kuuntele äänikirjoja ja satuja. Kuuntele vieraskielinen satu ensin ilman kirjaa ja toisena päivänä seuraten kirjasta. Hyvä hetki rennolle kuuntelulle on nukkumaan mennessä, jolloin aivot ovat siirtymässä lepotilaan. 9. Kuulon avulla oppiva: lue tehtävä ääneen. Lue tuottamasi teksti ääneen. Pyydä toista kyselemään sinulta koealuetta, jotta saat pohtia vastauksia ääneen. 11. Jos ympäristön äänet ja liikkeet vievät huomiosi, sulje silmäsi kuunnellessasi. 12. Liikkumalla oppiva: hyppää narua, tee toistoa kuntosalilla tai heittele pehmolelua ilmaan ja toista samalla opeteltavaa asiaa. 13. Jos puuhailu auttaa keskittymisessä, piirtely on puuhaa, joka ei häiritse muita. 10. Näkömuistin avulla oppiva: käytä värikyniä erottelemaan asioita, numeroi, tee miellekartta, käytä värillisiä tarralappuja.

14 14. Ota selvää, mistä kirja kertoo tai mitä kokeeseen kuuluu. Lue tenttikirjan kansitekstit ja sisällysluettelo, tutki koealueesta ensin otsikot. Mieti, mitä tiedät aiheesta ennakolta. 15. Aloita valmistautuminen ajoissa. Käsittele yksi kokonaisuus yhtenä päivänä, esimerkiksi yksi luku kirjasta. 16. Valitse kirjatenttien sijaan esseetehtäviä, joita varten voit tutkia aineistoa pikkuhiljaa. 17. Tee koealueesta tiivistelmä, tukisanalista tai miellekartta jonka avulla voit kerrata asiaa. 18. Alleviivaa koekysymyksestä, mitä pitää tehdä. Kun yhdessä tehtävässä on monta kysymystä, numeroi ne. 19. Lue koepaperi ensin kokonaan läpi. Tee ensin tehtävät, jotka tiedät osaavasi. Pyydä apupaperi ja listaa asioita siihen. 20. Jos tekstisi on niukkaa, harjoittele kuvaavia sanoja. Kirjoita paperille esimerkiksi viisi syömistä merkitsevää sanaa (ahmia, maiskuttaa, napostella ). Vieraissa kielissä opettele adjektiiveja: kerro minkälaisia asiat ovat. 21. Suunnittele kirjoitettava teksti apusanalistalla, jotta essee tai tarina ei jää kesken.

15 22. Kun aloitat uuden kielen, kuuntele sitä, vaikka et vielä ymmärräkään. Kuunteleminen opettaa kielen rytmin, melodian ja tavan lausua sanoja. 23. Ääneen lukeminen on tehokas tapa oppia kieliä. Se myös auttaa erottamaan kirjoitettua ja puhuttua kieltä. 24. Toista ääneen sanoja ja repliikkejä, joita kuulet televisiosta. Matki samaa äänenpainoa. 25. Puhu ääneen tai kerro mielessäsi vieraalla kielellä, mitä parhaillaan teet tai näet. Muistele sanoja, jotka liittyvät tilanteeseen. 26. Lue sanakokeen sanat yhtenä päivänä ääneen. Opettele kirjoitusasu seuraavana päivänä. Liikkeen avulla oppiva voi toistaa sanaa kirjoittamalla sitä. 27. Lajittele asiat ryhmiin. Opettele esimerkiksi epäsäännölliset verbit omana ryhmänään. 28. Valitse muutama sana, joita toistat bussimatkalla tai pyöräillessäsi. 29. Jos näkömuistisi on hyvä tai opit liikkeen avulla, leikkaa paperista kirjaimia ja harjoittele niillä hankalia sanoja. 30. Keksi muistisääntöjä. Esimerkiksi g:n ja h:n järjestys thought-verbissä on sama kuin kirjainten järjestys aakkosissa.

16 31. Opi tietokoneen oikolukuohjelmalla. Tee lista sanoista, jotka kirjoitat jatkuvasti väärin. 32. Innosta lähipiiristä kaveri oppimaan kanssasi. Pitäisikö esimerkiksi äidin kerrata ruotsin sanoja? 33. Älä panikoi vieraskielisen tenttikirjan kanssa. Jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää vain ydinajatukset. 34. Jos vieraskielinen kirja on vaikea, tutki kannen tiedot, otsikot ja tiivistelmä. Etsi aiheesta suomenkielistä materiaalia. Keskustele sisällöstä muiden kanssa. 35. Älä luovuta! Pyydä lisää aikaa kokeeseen, kysy mahdollisuutta suulliseen tenttiin. Kysy, voitko saada kokeen esseevastauksessa käyttää luetelmia, saatko käyttää kirjoittamiseen tietokonetta tai saatko kopioida kalvoja omaan tahtiisi. Helsingin seudun erilaiset oppijat ry HERO

17 Jokainen meistä on lahjakas jossain. Mikä on sinun lahjakkuutesi? Lingvistinen lahjakkuus: puhutun ja kirjoitetun kielen taidokkuutta. Kykyä oppia kieliä ja kykyä käyttää monipuolisesti kieltä. Loogis-matemaattinen lahjakkuus: kykyä analysoida ongelmia loogisesti sekä toteuttaa matemaattisia operaatioita ja keksiä tieteellisiä kysymyksiä. Musiikillinen lahjakkuus: musiikillisesti lahjakas on taitava musiikin esittämisessä, sävellyksessä ja kuvioiden ymmärtämisessä. Keholliskinesteettinen lahjakkuus: kykyä käyttää omaa kehoa tai sen osaa ongelmien ratkaisuun. Kehonhallinta ja hienomotoriikka taidot ovat erinomaisia. Naturalistinen lahjakkuus: kykyä tunnistaa ja luokitella luonnon objekteja (esim. kasvit ja eläimet.) Henkilöä viehättää luonnon kauneus ja luonnossa oleminen. Spatiaalinen lahjakkuus: avaruudellista lahjakkuutta. Taitava kolmiulotteinen ajattelu ja kappaleiden hahmottamiskyky. Henkilö on hyvä monimutkaisissa peleissä, legorakennelmien tekemisessä, palapeleissä ja hänellä on usein hyvä kuvamuisti. Interpersoonallinen lahjakkuus: kykyä ymmärtää muiden ihmisten intentioita, motivaatiota ja mielihaluja sekä kykyä toimia muiden ihmisten kanssa. Intrapersoonallinen lahjakkuus: kykyä ymmärtää itseä, omia tarpeita, tunteita ja vahvuuksia. Hyvät itsensä analysointi taidot.

18 Oppiminen onnistuu myös vahvuuksien kautta. Jos olet hyvä piirtämään, piirrä muistisäännöt ruotsin kieliopin tueksi. Jos taas olet hyvä urheilussa kertaa sanastoa, vaikka sulkapalloa pelatessa! 1. Mitkä ovat vahvoja puoliasi? Kirjoita ainakin viisi! 2. Millaisia taitoja olet saanut harrastuksistasi? 3. Miten voit hyödyntää taitojasi opiskelussa?

19 Tee yhteenveto! Pohdi vahvuuksiasi ja motivaatiotasi apukysymysten avulla ja palaa tälle sivulle myöhemmin. Haluan oppia, koska Minua motivoi Haluaisin oppia.lukihero Olen erityisen hyvä Oppiessa ja muutenkin! Ominaiset oppimisen tapani ovat Minulle sopivat oppimisen apuvälineet:

20 Joensuun Seudun Erilaiset Oppijat ry Apuvälinekeskus Erilaisten oppijoiden liitto ry Helsingin seudun erilaiset oppijat ry Tervetuloa Tiaisenkatu Joensuu