ONGELMA? ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN. ... HELLO YRITTAJA! Apua teknisiin ongelmiin (2,19 /min + pvm/mpm)

Transkriptio

1 ONGELMA? ELISA YRITYSGURU RATKAISEE SEN SAMAN TIEN..... HELLO YRITTAJA! Apua teknisiin ongelmiin (2,19 /min + pvm/mpm) LUE LISÄÄ OSOITTEESTA ELISA.FI/YRITTÄJÄ Elisa Yritysgurulta saat nopean avun, kun arki tökkii: teknistä tukea, neuvontaa ja asennusapua puhelimessa ja paikan päällä. Yrityspiste, Elisan myymälä, Hallituskatu 8 Teemu Hirvijoki ext-teemu.hirvijoki@elisa.fi Ville Ala-Nikkola ext-ville.ala-nikkola@elisa.fi Elisan Yrityspiste, Gigantti Kaleva, Sammonkatu 70 Ilmari Aalto ext-ilmari.aalto@elisa.fi Elisan Yrityspiste, Gigantti Lielahti, Pahvitehtaankatu 4 Juha-Pekka Roström ext-juha-pekka.rostrom@elisa.fi

2 Neuvontapalvelu laajenee Työeläkkeet muuttuvat Hankintalaki auttaa pienyrityksiä Vuoden 2017 tärkeät luvut ja määräpäivät Työlainsäädännön muutokset 2017

3 TERVETULOA YRITTÄJÄN ILTAKOULUUN MENESTYSTARINOITA JA VALMENNUSTA YRITTÄJÄLLE LähiTapiolan järjestämä Yrittäjän Iltakoulu on inspiroitumista ja verkostoitumista, mielenkiintoisia puhujia jotka tuovat yrittäjyyteen tuoreita ja yllättäviäkin näkökulmia. Ajatuksiaan menestyvään yrittäjyyteen kertomassa mm. Kari Ketonen, Ilkka Lavas tai Maija-Riitta Ollila. Tilaisuus on maksuton. Ilmoittaudu, paikkoja rajoitetusti: KARI KETONEN 7.2. Joensuu Mikkeli 1.3. Oulu 8.3. Kokkola 9.3. Seinäjoki Lohja Jyväskylä Lappeenranta Järvenpää Hämeenlinna Lahti Kouvola ILKKA LAVAS 7.2. Pori Kuopio Turku MAIJA-RIITTA OLLILA Tampere 1.3. Varkaus

4 Sisällys YRITTÄJÄINFO 1/ Infotiski Neuvontapalvelu palvelee jatkossa aamusta iltaan Onko yrityksesi tulevaisuuden työpaikka? Valinnanvapaus on hyvä yrittäjille Tuotesääntelyuudistuksen lait ja asetukset voimaan Tutustu oma-aloitteisten verojen uusiin maksuohjeisiin 6 Vuoden 2017 tärkeät päivämäärät 9 Työeläkevakuutusmaksut 10 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut 11 Luontoisedut 13 Päivärahat ja kilometrikorvaukset 14 Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista voimaan 16 Muutoksia työeläkkeisiin 18 Uusi hankintalaki helpottaa pienyritysten osallistumista 20 Työlainsäädännön muutokset Kilpailukykysopimuksen vaikutukset yrityksiin työlainsäädännön muutokset 26 Early warning -palvelu mikro- ja pk-yrityksille LUE YRITTÄJÄINFO NETISSÄ YRITTAJAT.FI/YRITTAJAINFO KIRJAUDU JÄSENNUMEROLLA! KUSTANTAJA Suomen Yrittäjät 6 numeroa vuodessa ISSN (PRINT) ISSN X (ONLINE) TOIMITUS Suomen Yrittäjät Anna Lantee, viestintäsuunnittelija p anna.lantee@yrittajat.fi Maarit Kattilakoski, senior ad p maarit.kattilakoski@yrittajat.fi Eeva Ketvel, viestintäpäällikkö p eeva.ketvel@yrittajat.fi KANNEN KUVA Pixhill TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJOITTAVAT Satu Grekin Anna Lundén Ville Kukkonen Albert Mäkelä Atte Rytkönen ILMESTYMINEN

5 I N F O T I S K I Neuvontapalvelu palvelee jatkossa aamusta iltaan Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitetun lakineuvonnan palveluaika on laajentunut ja puhelinnumero muuttunut. Jäsenkyselyiden perusteella Suomen Yrittäjien juridinen neuvontapalvelu on arvokkaaksi ja tärkeäksi koettu jäsenetu. Haluamme palvella jäseniämme entistä paremmin. Siksi neuvonnan aukioloaikoja on laajennettu. Palveluaika on jatkossa joka arkipäivä kello Myös lakineuvonnan puhelinnumero muuttuu: lakineuvonta palvelee numerossa Palvelu on jäsenyrittäjille maksuton. Myöhemmin keväällä verkkosivuillamme julkaistaan laaja malliasiakirjapankki jäsenyritysten käyttöön. Näin neuvontapalvelu toimii SY:n jäsenille maksuton puhelinneuvonta antaa monipuolista opastusta ja neuvontaa yritystoiminnassa. Suomen Yrittäjien omien asiantuntijoiden lisäksi käytössäsi on ulkopuolisia asiantuntijoita. 1. Neuvontapalvelu auttaa arkisin klo 8 20 numerossa Varaudu kertomaan jäsennumerosi. 3. Ethän lähetä neuvontaan liittyviä kysymyksiä sähköpostitse! Idea ja innovaatio eivät ole sama asia. Innovaatioon toki tarvitaan idea, mutta pelkkä idea ei riitä: idean ja luovuuden lisäksi tarvitaan idean toteutus ja toimeenpano. Taru Jussila Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Yrittäjäsanomien ja Yrittäjä-lehden vastaava päätoimittaja. Onko yrityksesi tulevaisuuden työpaikka? Tulevaisuuden työpaikka on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA:n tarjoama ilmainen mahdollisuus 50 erilaiselle työpaikalle kehittää huippuammattilaisten avulla toimivat työkalut oman työpaikan uudistumiseen. Työpaikka voi olla millainen tahansa iso, pieni, uudistumisen edelläkävijä tai vasta aiheeseen havahtumassa tärkeintä on into kehittää yhdessä. Mukaan ilmoittautunut työpaikka pääsee osallistumaan yhteen päivän mittaiseen kehittämispäivään boot campiin kahden viiden henkilön tiimin voimin. Kehittämispäiviä järjestetään kahdeksan kappaletta maalis- ja huhtikuussa ympäri Suomen. Jokainen työpaikka saa päivän aikana konkreettisia työkaluja työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja työpaikan uudistamiseen. Haku mukaan projektiin alkaa 16. tammikuuta. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: /tulevaisuuden-tyopaikka Valinnanvapaus on hyvä yrittäjille Hallitus julkisti joulun alla luonnoksen valinnanvapausmallistaan. Uusi malli näyttää avaavan lisää tilaa pienille ja keskisuurille yrityksille sote-kentässä. Mukana on myös asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, jotka ovat hyviä keinoja toteuttaa valinnanvapautta sekä asiakkaan että pk-yritysten näkökulmasta. Nyt ollaan kuitenkin vasta mittavan uudistuksen alussa. Monet yksityiskohdat ja valinnanvapauden käytännön toteutus ratkaisevat, millaiseksi sote-yrittäjien toimintaympäristö lopulta muodostuu. Paljon riippuu myös alan yrityksistä. Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen esittämä malli antaa hyvät lähtökohdat edetä. Lisätietoja: LUE LISÄÄ BLOGEJA OSOITTEESSA YRITTÄJÄT.FI 4

6 Tuotesääntelyuudistuksen lait ja asetukset voimaan EU:n tuotesääntelyn lakipaketti ja siihen liittyvät asetukset ovat tulleet voimaan Lakipaketti koostuu seuraavista säädöksistä: 1. hissiturvallisuuslaki 2. sähköturvallisuuslaki 3. laki eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista 4. laki mittauslaitelain muuttamisesta 5. laki eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta 6. laki räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja suojausjärjestelmien vaatimustenmukaisuudesta 7. laki räjähteiden vaatimustenmukaisuudesta 8. laki pyroteknisten tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain muuttamisesta 9. painelaitelaki. Vanha sääntely kumoutuu. Useisiin lakeihin on kuitenkin kirjoitettu siirtymäsäännöksiä esimerkiksi ennen vuodenvaihdetta vireille tulleiden asioiden käsittelystä. EU:n uusien tuotedirektiivien mukainen sääntely on nyt kokonaisuudessa toimeenpantu Suomessa. Osa lainsäädännöstä tuli voimaan jo vuonna Uudistus on pääosin tekninen. Lisäksi eri tuotesektoreiden lainsäädäntö on kirjoitettu aiempaa yhteneväisemmin. Uudessa sääntelyssä tuotedirektiiveihin sisältyvät erilaiset tekniset liitteet on mainittu vain viittauksin, eli teknisten liitteiden sisältö luetaan lain sijasta suoraan direktiiveistä. Lisätietoa: Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote , LAKINEUVONTA AUTTAA! Tutustu oma-aloitteisten verojen uusiin maksuohjeisiin Vero.fi:ssä on julkaistu vuodenvaihteessa paljon uusia ja päivitettyjä ohjeita. Uudet ohjeet vastaavat voimaan tulleita lakimuutoksia. Verotusmenettelyt muuttuvat merkittävästi. Uudistukset koskevat erityisesti asiakkaita, jotka ilmoittavat ja maksavat oma-aloitteisia veroja, kuten arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia. Vero.fi:n asiakasohjeita on uudistettu muutosten vuoksi. Suurin ohjeisiin tullut muutos koskee uutta oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen -ohjekokonaisuutta, joka korvaa entiset verotili- ja kausiveroilmoitusohjeet. Osa ohjeista on saatavilla aluksi ainoastaan suomeksi. Verohallinnon mukaan ohjeiden ruotsin- ja englanninkieliset versiot julkaistaan mahdollisimman pian. Lisätietoa veromuutoksista: Yrittäjäinfo 6/ Aukioloajat vapautuneet Kaupat, parturi- ja kampaamoliikkeet voivat itse päättää, milloin liike pidetään auki. Aukiolojen vapauttamisesta huolimatta esimerkiksi sunnuntai- ja pyhäpäivätyössä tulee huomioida työlainsäädännön ja asianomaisen työehtosopimuksen asettamat rajoitteet ja velvoitteet, esimerkiksi työvuorojen suunnittelun ja työntekijöiden viikkolevon osalta. Lisäksi esimerkiksi sunnuntaisin, pyhäpäivisin, iltaisin ja yöaikaan teetettävästä työstä tulee maksaa lainsäädännön ja asianomaisen työehtosopimuksen edellyttämät korvaukset. Lisätietoa: /aukioloaikasaantely # Koonnut: Suomen Yrittäjät, Anna Lantee, viestintäsuunnittelija, p , 5

7 Vuoden 2017 tärkeät päivämäärät Oma-aloitteisten verojen (mm. arvonlisävero, työnantajasuoritukset) tiedot tulee ilmoittaa Verohallintoon sähköisesti. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista voidaan ainoastaan erityisestä syystä antaa paperilomakkeella. Arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen (EU-myynnit) antamiseen paperilla on haettava erillinen lupa. Sähköinen ilmoittaminen on pakollista ja sen jälkeen alkavilta verokausilta alkaneilta verokausilta paperisella ja sähköisellä ilmoituksella on myös sama määräaika: kuukauden 12 päivä. Jos määräpäivä on lauantai tai pyhäpäivä, ilmoituksen on oltava perillä seuraavana arkipäivänä. Sähköisestä ilmoittamisesta löydät tietoja osoitteesta Tilinpäätösasiakirjat TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Verohallinto toimittaa veroilmoitusta 6B käyttävien yhteisöjen rekisteröitäviksi säädetyt tilinpäätöstiedot kaupparekisteriin. Lisätietoa: Syventävät vero-ohjeet/ Usein kysyttyjä/ Tilinpäätöstietojen ilmoittaminen Osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö. Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, joiden vastuunalaisena yhtiömiehenä on sellainen henkilöyhtiö, jonka yhtiömiehenä on osakeyhtiö. 2 kk tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilinpäätös laadittava 4 kk:ssa tilikauden päättymisestä. Kaupparekisteri Asiakirjoista on myös annettava pyynnöstä jäljennös 2 viikon kuluttua tilinpäätöksen vahvistamisesta siihen saakka, kunnes asiakirjat toimitettu kaupparekisteriin. Muut kirjanpitovelvolliset, jos päättyneellä ja sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi seuraavista rajoista: liikevaihto väh taseen loppusumma väh henkilökuntaa keskimäärin 50 6 kk tilikauden päättymisestä Kaupparekisteri Vakuutukset VAKUUTUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE TyEL-maksut Työnantaja, jolla TyEL-työntekijöitä Sovitun maksukuukauden / -kuukausien 20. päivä. Eläkevakuutusyhtiöt Tapaturmavakuutusmaksu Työnantajat, joilla on tapaturmavakuutettuja työntekijöitä Palkkailmoitus Vakuutusyhtiöt Työttömyysvakuutusmaksu Työnantajat, joilla on vakuutettuja työntekijöitä Pääsääntöisesti kolme eräpäivää: 1.1., 1.5. ja Työttömyysvakuutusrahasto Suurilla työnantajilla viisi eräpäivää: 1.1., 1.3., 1.5., 1.9. ja TyEL-vuosi-ilmoitus Työnantajat Eläkevakuutusyhtiöt Palkkailmoitus tapaturmavakuutusyhtiölle Työnantajat Vakuutusyhtiöt Palkkailmoitus työttömyysvakuutusrahastolle Työnantajat Työttömyysvakuutusrahasto 6

8 Lataa tärkeät määräpäivät omaan sähköiseen kalenteriisi: yrittajat.fi/yrittajakalenteri Verot SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Arvonlisäverot Arvonlisäverovelvolliset Kohdekautta seuraavan toisen kk:n 12. päivä. Verohallinto Kalenterivuosimenettelyssä olevien alv-velvollisten ja alkutuottajien verokausi kalenterivuosi, tilitys ja ilmoitus kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ennakkoverot Verovelvolliset, joilla ennakonkannon alaista tuloa Kuukauden 23. päivä Jos oy:n ennakkovero euroa, kanto 2 erässä (tilikauden 3. ja 9. kk), muutoin kuukausittain. Verohallinto Elinkeinonharjoittajilla ja henkilöyhtiöillä kanto 2 12 erässä ennakon määrän mukaan. Veroilmoitus oma-aloitteisista veroista (mm. arvonlisäveroilmoitus, veroilmoitus työnantajasuorituksista) arvonlisäverovelvolliset työnantajasuorituksia ja muita ennakon pidätyksen alaisia suorituksia maksavat arpajaisverovelvolliset vakuutusverovelvolliset Muista oma-aloitteisista veroista silloin, kun on ollut maksuvelvollisuuden synnyttävää toimintaa. Kuukauden 12. päivä Oma-aloitteisen veroilmoituksen eräpäivä paperilomakkeelle ennen alkaneilta verokausilta 9.1. ja ja sen jälkeen alkavilta verokausilta sähköisellä ja paperisella ilmoituksella on sama määräaika. Huom.! Paperi-ilmoittaminen voidaan hyväksyä vain erityisestä syystä. Verohallinto ALV-yhteenvetoilmoitus Yritykset, jotka myyneet tavaraa tai palveluja EU-alueelle. Myyntikuukautta seuraavan kuukauden 20. päivä Verohallinto Toisten EUmaiden arvonlisäverot ALVerityisjärjestelmän kautta Yritykset, joilla on ollut sähköisten palveluiden myyntiä muissa EUmaissa sijaitseville kuluttajille. Myyntikvartaalia seuraavan kuukauden 20. päivä (20.1., 20.4., ja ) Huom.! Ilmoituksen määräpäivä tai maksun eräpäivä eivät siirry viikonlopun tai juhla pyhän vuoksi. Jos määräpäivä on viikonloppuna tai juhlapyhänä, ilmoitus on annettava viimeistään määräpäivänä. Verohallinto kerää maksut ja välittää ne ao. valtioiden verohallinnoille Maksu on suoritettava jo ennen ilmoituksen määräpäivää, jotta sen katsottaisiin saapuneen ajoissa. Vuosi-ilmoitus osingoista Osinkoa jakaneet osakeyhtiöt Vuodesta 2016 alkaen vuosi-ilmoitus osingoista on annettava sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa Sähköisenä annetun ilmoituksen viimeinen palautuspäivä Verohallinto Vuosi-ilmoitus osakaslainoista Osakeyhtiöt, jotka ovat antaneet osakaslainoja osakkeenomistajilleen. Tiedot ilmoitetaan myös veroilmoituksessa 6B-lomakkeella Verohallinto 7

9 Tuloverotuksen veroilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Veroilmoitus Osakeyhtiöt 4 kk kuluessa tilikauden päättymisestä. Verohallinto Veroilmoitus Liikkeen- ja ammatinharjoittajat Elinkeinotoiminnan veroilmoitus ja esitäytetty veroilmoitus on palautettava tai lomakkeelle merkittynä myöhäisempänä palautuspäivänä joko 9.5. tai Verohallinto Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos siihen on korjattavaa tai lisättävää. Veroilmoitus Avoimet ja kommandiittiyhtiöt (elinkeinoyhtymät) Esitäytetty veroilmoitus sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus palautettava Verohallinto Työnantajan ilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Työnantajien vuosi-ilmoitus Säännölliset ja satunnaiset työnantajat. Huom.! Maksuvuodesta 2016 alkaen työnantajan, jolla on verovuonna ollut yli 5 työntekijää, on annettava vuosiilmoitustiedot sähköisesti Sähköisenä annetun ilmoituksen viimeinen palautuspäivä Todistukset palkanmaksusta palkansaajille mennessä Verohallinto Työnantajasuoritukset (ennakonpidätykset ja sairausvakuutusmaksu) Säännölliset ja satunnaiset työnantajat Palkanmaksukuukautta seuraavan kk:n 12. päivä Ennakkoperintärekisteriin merkitsemättömälle työkorvauksen saajalle maksettavasta suorituksesta pidätys 13 %, jos saajana on yhteisö tai yhtymä. Muulloin verokortin mukaan, ellei toimiteta 60 %. Verohallinto Muut ilmoitukset SUORITUS MAKSUVELVOLLINEN ERÄPÄIVÄ KENELLE Intrastatilmoitukset (ulkomaankaupan tilastointi) Yritykset, joita Tulli kehottanut antamaan ilmoituksia (vienti tai tuonti yli 500 t /vuosi) Seuraavan kuukauden 10. työpäivään mennessä (käytännössä vaihtelee 12. ja 16. päivän välillä). Tulli Rakentamisilmoitukset Urakkailmoitukset tilatuista yli euron arvoisista rakentamispalveluista Päätoteuttaja tai sellaisen puuttuessa rakennuttaja ilmoittaa työntekijätiedot yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevistä kaikista työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista Kohdekuukautta toiseksi seuraavan kuukauden 5. päivä Rakentamisilmoitukset annetaan sähköisesti. Verohallinto 8

10 Työeläkevakuutusmaksut Vuonna 2017 käytetään vuoden 2015 palkkasummaa. TYEL-MAKSU alle yli TYÖNTEKIJÄN OSUUS vuotiaat ja yli 62-vuotiaat vuotiaat % PALKOISTA 25,1 % 6,15 % 7,65 % TYEL-maksut Summat koskevat vuotiaita työntekijöitä ja vuotiaita yrittäjiä.. Keskimääräinen työeläkemaksu on 24,4 prosenttia. TYEL-ansion alaraja on 58,19 /kk. Työnantaja pidättää vakuutusmaksun työntekijän palkasta ja maksaa sekä työnantajan että työntekijän maksun. Kun palkkasumma vuonna 2015 on yli , maksuun vaikuttavat myös yrityksen omat työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet. Jos työnantajuus on tilapäistä eli työntekijät eivät ole vakinaisia ja palkkasumma on alle euroa kuuden kuukauden aikana, TYEL-maksu on 25,1 prosenttia palkoista. YEL-MAKSU % PALKOISTA vuotiaat ja yli 62 vuotiaat 24,1 % vuotiaat* 25,6 % Aloittava yrittäjä vuotiaat ja yli 62 vuotiaat 18,408 % vuotiaat* 19,578 % Laske sivukulujen vaikutus palkkalaskurilla: yrittajat.fi/palkkalaskuri * Yli 53-vuotiaan yrittäjän maksuprosentti tulee voimaan 53-vuotispäivää seuraavan vuoden alusta ja jatkuu sen kalenterivuoden loppuun, jona yrittäjä täyttää 63 vuotta. MYEL-MAKSU % PALKOISTA Työtulo on alle ,03 /v. alle 53-vuotiaat 13,0140% TULORAJAT YEL-työtulon alaraja 7 645,25 /v 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta 13,8240% Maksuprosentti nousee liukuvasti, kun työtulo on , ,69. YEL-työtulon yläraja ,00 /v ,69 /v ylittävän työtulon osalta Yrittäjä voi liittyä työttömyyskassan jäseneksi ,00 /v Yrittäjällä on oikeus Kelan peruspäivärahaan ,00 /v alle 53-vuotiaat 24,10 % 53 iän täyttämisestä seuraavan vuoden alusta 25,60 % 9

11 Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksut Sosiaaliturvamaksu 1,08 % Työtapaturmavakuutus Työttömyysvakuutus Sotu-maksu eli työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan Verohallinnolle yhdessä muiden oma-aloitteisten verojen kanssa. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Pakollinen kun kalenterivuoden aikana työntekijöillä maksettujen palkkoja yhteissumma on euroa.vuonna 2017 työtapaturmavakuutusmaksu on 0,80 prosenttia. Tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä tapaturmavakuutusyhtiö perii ryhmähenkivakuutusmaksun. Maksut vaihtelevat yhtiöittäin. Keskimäärin maksu on 0,07 prosenttia. Työttömyysvakuutusmaksujen neuvonta, perintä ja valvonta on keskitetty Työttömyysvakuutusrahastoon. Maksua ei peritä alle 17-vuotiaista eikä yli 65-vuotiaista työntekijöistä. TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT VUOTIAISTA PALKANSAAJISTA YHTEENSÄ TYÖNANTAJAN OSUUS TYÖNTEKIJÄN OSUUS euron palkkasummaan asti 2,4 % 0,80 % 1,60 % euroa ylittävältä osalta 4,9 % 3,30 % 1,60 % TyEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta Ei peritä YEL-vakuuttamisvelvollisilta 1,5 % 0,80 % 0,70 % SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU % PALKASTA palkansaajat, % palkasta 1,58 %* yrittäjät, % työtulosta 1,64 %* etuudensaajat 1,45 % Sairausvakuutus Sairausvakuutusmaksu sisältyy ennakonpidätysprosenttiin. Sitä ei pidätetä erikseen palkasta. * Jos palkka- tai työtulon yhteismääärä on vähintään euroa. Lisätietoja: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC > Työnantajan ABC > Tärkeitä lukuja

12 Luontoisedut Asuntoetu Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot keskusläm mitysasunnoissa. Asunnon katsotaan kuuluvan siihen kuntaan tai postinumeroalueeseen, jossa se oli verovuoden ensimmäisenä päivänä. Verovelvollisella jo edellisen vuoden aikana käytössä olleen luontoisetuasunnon raha-arvo voi olla enintään 20 prosenttia korkeampi, kuin sille tuolloin määrätty arvo. Tarkemmat tiedot asuntoedusta sekä Helsingin postinumeroalueet ja kehyskunnat on kerrottu Verohallinnon sivuilla diaarinumerolla A167/200/2016 Ravintoetu Ravintoedun arvo on 6,40 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 6,40 ja enintään 10,30. Jos tämä määrä alittaa 6,40 tai ylittää 10,30, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää. Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta. ALUE Helsinki 1 Helsinki 2 Helsinki 3, Espoo, Kauniainen Helsinki 4, Vantaa Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere, Turku, kehyskunnat, muu Helsinki Muu Suomi EDUN ARVO, EURO/KK ,20 neliömetriltä ,10 neliömetriltä ,10 neliömetriltä ,10 neliömetriltä ,40 neliömetriltä ,50 neliömetriltä Lisätietoja: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC >Työnantajan ABC>Tärkeitä lukuja 2017 Puhelinetu Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset. Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyvän arvon soveltaminen Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa. Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan palkansaajalta perimä korvaus. Matkalaskulomake 2017: yrittajat.fi >Yrittäjän ABC >Työnantajan ABC > Palkanmaksu 11

13 Autoetu Autoeduksi katsotaan se, että palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa. Autoedun arvo vahvistetaan rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella. Vapaa autoetu on kysymyksessä silloin, kun työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset. Auton käyttöetu on puolestaan kysymyksessä silloin, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Kulut on maksettava muulle taholle kuin omalle työnantajalle. Perusarvo ja uushankintahinta Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa uutena hankitun auton ostopäivänä voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä eurolla. Jos aikaisintaan vuonna 2015 ensimmäistä kertaa käyttöön otetun auton ostopäivän yleistä suositushintaa ei ole tiedossa tai auto on otettu ensimmäistä kertaa käyttöön ennen vuotta 2015, uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä eurolla. Tästä hinnasta lasketaan taulukossa mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon. Sähköauto Vuoden 2017 verotuksessa käyttökustannusten osuudesta vähennetään 0,08 euroa kilometriltä tai 120 euroa kuukaudessa, jos auton ainoa mahdollinen käyttövoima on sähkö. Lisätietoja autoedusta: yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Korvaukset > Luontoisedut IKÄRYHMÄ (KÄYTTÖÖNOTTOVUOSI) VAPAA AUTOETU KUUKAUDESSA AUTON KÄYTTÖETU A ( ) B ( ) C (ennen vuotta 2012) 1,4 % auton uushankintahinnasta tai 17 s/km 1,2 % auton uushankintahinnasta tai 18 s/km 0,9 % auton uushankintahinnasta tai 19 s/km 1,4 % auton uushankintahinnasta tai 7 s/km 1,2 % auton uushankintahinnasta tai 8 s/km 0,9 % auton uushankintahinnasta tai 9 s/km ULKOMAILLA SAATU AUTOETU (ENNEN VUOTTA 2008 KÄYTTÖÖNOTETUT AUTOT) KUUKAUSI- KOHTAINEN ARVO AJOPÄIVÄKIRJAN TAI MUUN VEROVELVOLLISEN TAI VEROVIRANOMAISEN ESITTÄMÄN LUOTETTAVAN SELVITYKSEN PERUSTEELLA MÄÄRÄYTYVÄ ARVO euro/kk perusarvo + kilometrikohtainen arvo euroa/km vapaa autoetu ,32 auton käyttöetu ,12 LISÄTIETOJA Luontoiseduista on kerrottu tarkemmin verkkosivuillamme osoitteessa > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Työnantajat > Luontoisedut 12

14 Päivärahat ja kilometrikorvaukset Kotimaan päivärahat Päiväraha lasketaan matkavuorokausittain. Matkavuorokausi on 24 tuntia työmatkan alkamisesta tai edellisen matkavuorokauden päättymisestä. Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet taulukossa mainituista määristä. Ilmaisella ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa. PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISMÄÄRÄT TYÖMATKAN KESTON MUKAAN yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 euroa yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 41,00 euroa Päiväraha kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden: vähintään 2 tunnilla 19,00 euroa yli 6 tunnilla 41,00 euroa Ateriakorvaus Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää, että työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja että palkansaajalla ei työn vuoksi ole mahdollisuutta ruokailutauon aikana aterioida tavanomaisella ruokailupaikallaan. Ateriakorvauksen enimmäismäärä on 10,25 euroa. Jos palkansaaja joutuu työmatkalla aterioimaan kaksi kertaa tavanomaisen ruokailupaikkansa ulkopuolella, eikä työmatkasta suoriteta päivärahaa, ateriakorvauksen enimmäismäärä on 20,50 euroa. Kilometrikorvaukset Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat oheisessa taulukossa. Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Kustannusten korvaus auton käyttöedussa Jos palkansaaja, jolla on auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 10 senttiä kilometriltä. LISÄTIETOJA Ulkomaanpäivärahojen määrät voit tarkistaa osoitteesta /tyonantajan-maksamat-korvaukset-ja-edut/paivarahat-2017 KULKUNEUVO auto moottorivene, enintään 50 hv moottorivene, yli 50 hv moottorikelkka mönkijä moottoripyörä KORVAUKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ 41 snt/km, jota korotetaan 7 snt/km perävaunun kuljettamisesta autoon kiinnitettynä 11 snt/km silloin, kun työn edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä 21 snt/km silloin, kun työ edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista autoon kiinnitettynä 3 snt/km sellaisista autossa kuljetettavista koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden koko on suuri 3 snt/km, jos palkansaaja työtehtäviensä vuoksi kuljettaa autossa koiraa 9 snt/km silloin, kun työ edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta 73 snt/km 106 snt/km 101 snt/km 95 snt/km 32 snt/km mopo muu kulkuneuvo 17 snt/km 10 snt/km 13

15 Suomen Yrittäjät, Albert Mäkela, lainopillinen asiamies p , Tekijänoikeuden suojaaman aineiston käyttäminen voi olla esimerkiksi teosten kopiointia tai tulostamista tai taustamusiikin soittamista asiakastiloissa. Kuva: Pixhill Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista voimaan Jos yritystoiminnassa käytetään tekijänoikeuden suojaamaa aineistoa, teosten käyttämiseen tarvitaan asianmukainen lupa. Tekijänoikeuden suojaaman aineiston käyttäminen voi olla esimerkiksi teosten kopiointia tai tulostamista taikka taustamusiikin soittamista asiakastiloissa. Useissa tapauksissa luvan tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöön saa helposti hankittua tekijänoikeusjärjestöiltä, jotka hallinnoivat tekijänoikeuden haltijoiden oikeuksia ja lisensoivat niitä. Turvaa aineiston tekijän oikeuksia Uusi laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista koskee tekijänoikeuksia hallinnoivien järjestöjen toimintaa. Lain tarkoituksena on turvata tekijänoikeuden haltijoiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen, edistää tekijänoikeusmarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa, että tekijänoikeuden yhteishallinnoinnissa toimitaan vastuullisesti, tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Kyse on erityisesti tekijänoikeusmarkkinoiden sääntelystä, joilla tekijänoikeusjärjestöt toimivat määräävässä markkina-asemassa. Oikeudenhaltijoille ja tekijänoikeuksia käyttäville tahoille laki tuo oikeuksia. Velvoitteet kohdistuvat ensisijaisesti tekijänoikeusjärjestöihin, joille laki luo useita hallinnollisia velvoitteita. Laki edellyttää tekijänoikeusjärjestön tarjoavan lisenssejä teoksiin objektiivisin ja syrjimättömin ehdoin. Oikeuksien käytöstä perittävän maksun on oltava kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti oikeuksien käytön taloudellinen arvo liiketoiminnassa, teosten käytön luonne ja laajuus huomioon ottaen. Tekijänoikeuden haltijalla on vastaavasti oikeus saada teoksensa käytöstä asianmukainen korvaus. Laki antaa tekijänoikeuden haltijalle vapauden valita sopiva järjestö hallinnoimaan oikeuksiaan. Laki turvaa myös oikeudenhaltijalle oikeuden myöntää lisenssejä teostensa ei-kaupalliseen käyttöön siitä huolimatta, että oikeudenhaltija olisi valtuuttanut tietyn järjestön hallinnoimaan tekijänoikeuksiaan. Oikeudenhaltijalla on myös oikeus saada yhteishallinnointijärjestöltä lain edellyttämät tiedot oikeuksiensa käytöstä ja maksettavista korvauksista. PRH valvoo Lain noudattamista valvoo Patenttija rekisterihallitus, jolle voidaan tehdä toimenpidepyyntö yhteishallinnointijärjestön lainvastaisesta menettelystä tai laiminlyönnistä. Toimenpidepyynnön voi tehdä esimerkiksi oikeudenhaltija tai tekijänoikeuden käyttäjä, jos tämä katsoo yhteishallintojärjestön toiminnan loukkaavan hänen oikeuksiaan tai oikeutettuja intressejään. Riita-asiat käsitellään markkinaoikeudessa. Laki perustuu EU:n direktiiviin ja on tullut voimaan Lisätietoja: > 1494/

16 YRITTÄJÄ ON HYVÄ EHDOKAS Puolueet odottavat yhteydenottoasi. YRITTÄJÄ VIISI HYVÄÄ SYYTÄ LÄHTEÄ EHDOLLE KUNTAVAALEISSA 1. Kunnan rooli luodaan nyt uudelleen. Sote-uudistuksen myötä palvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu poistuvat kunnilta. Vapautuv,at voimavarat on mahdollista suunnata elinkeinopolitiikan tekemiseen. Yritykset luovat työtä ja palveluita kuntalaisille sekä verotuloja kunnalle. 2. Kuntien luottamuselimissä tarvitaan näkemyksiä. Yrittäjillä on tarjota valmisteluun ja päätöksentekoon monipuolista liiketoiminta- ja talousosaamista. 3. Kuntien on huomioitava pk-yritykset hankinnoissa. Kuntien osuus julkisen sektorin 35 mrd hankinnoista on merkittävä. Kuntien viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yrittäjäyhdistyksen välinen aktiivinen vuoropuhelu auttaa kuntia tekemään parempia hankintoja. 4. Yrittäjän kannalta kunnassa tehdään merkittäviä päätöksiä monella tasolla. Luottamushenkilön on mahdollista vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa esimerkiksi lautakunnissa. 5. Kunnan asioihin on helpompaa vaikuttaa sisältäpäin kuin ulkoa. Luottamushenkilönä asioihin voi vaikuttaa helpommin kuin Esson baarissa. KIINNOSTUITKO? KATSO ASKELEET EHDOKKAAKSI.

17 Suomen Yrittäjät, Harri Hellstén, työmarkkina-asioiden päällikkö p , Muutoksia työeläkkeisiin Eläkeuudistus vaikuttaa kaikkiin tuleviin eläkkeensaajiin. Jo maksussa olevat ja jo ansaitut eläkkeet eivät muutu. Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Vuoden alusta astui voimaan eläkeuudistus, joka vaikuttaa kaikkien tulevien eläkkeensaajien etuuksiin ja eläkkeelle pääsemiseen. Uudistus koskee kuitenkin vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä. Se ei siis kosketa jo maksussa olevia eläkkeitä. Myös jo ansaitut eläkkeet ovat uudistuksen ulkopuolella. Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vuonna 1955 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä nousee. Eläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 prosenttia vakuutetusta vuositulosta. Yrittäjätyön osalta velvollisuus eläkevakuuttamiseen ja siten myös eläkkeen kertyminen alkaa vasta 18-vuoden iästä. Alin vanhuuseläkeikä nousee 65 vuoteen Eläkeikää nostetaan kolme kuukautta vuodessa, kunnes saavutetaan 65 vuoden eläkeikä. Vuonna 1955 syntyneet voivat jäädä vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja 3 kuukauden iässä vuonna Seuraavan ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta. Vuonna syntyneiden vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta, ja he pääsevät eläkkeelle vuosina Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä on vielä arvio. Se perustuu ennusteisiin eliniän pitenemisestä. Ihmisten elinikä pitenee koko ajan. Siksi eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen. Tämän jälkeen jokaisella vuoden 1965 tai sen jälkeen syntyneellä ikäluokalla on oma eläkeikänsä. Jos ihmisten elinikä yhä pitenee, eläkeikäraja nousee vuosittain kuitenkin enintään kahdella kuukaudella kerrallaan. Vastaavasti, jos elinikä ei pitenisi, eläkeikäkään ei nousisi. Eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä- ja eläkkeelläoloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla myös tulevaisuudessa. Eläkeiän eli vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneillä 68 vuotta, vuosina syntyneillä 69 vuotta sekä vuonna 1962 ja sen jälkeen syntyneillä toistaiseksi 70 vuotta. Periaatteena on, että vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja ja vanhuuseläkkeen alaikäraja kytketään toisiinsa siten, että niiden ero säilyy viitenä vuotena. Tavoite-eläkeikä käsitteenä käyttöön Tavoite-eläkeikä on laskelma, jonka tarkoituksena on kannustaa jatkamaan työssä pitempään. Tavoite-eläkeiässä eläkettä saa täysimääräisenä eli sen suuruisena kuin eläkettä olisi karttunut ilman elinaikakertoimen tekemää vähennystä. Elinaikakertoimen avulla sama määrä eläkettä jaetaan pitemmälle elinajalle eli kuukausieläke on pienempi. Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kasvuaan. Kun ihmisten elinikä pitenee, saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi. Jatkossa jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä ja kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Näin määräytyy henkilön tavoite-eläkeikä. Se on syntymävuodesta riippuen noin 1 3 vuotta alinta vanhuuseläkeikää korkeampi. Lykkäyskorotus korvaa superkarttuman Jos eläkkeelle jää myöhemmin kuin alimmassa vanhuusseläkeiässä, saa jatkossakin suuremman eläkkeen. Uudistuksessa otetaan käyttöön lykkäyskorotus, joka kannustaa jatkamaan töissä yli alimman vanhuuseläkeiän. Lykkäyskorotus on 0,4 prosenttia kuukautta kohden, joten eläkkeen lykkääminen vuodella tuo eläkkeeseen pysyvän 4,8 prosentin korotuksen. Lykkäyskorotus korvaa aiemman ns. superkarttuman. Uutta: osittainen varhennettu vanhuuseläke Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Eläkkeelle voi jäädä osittain jo ennen alinta vanhuuseläkeikää, mutta se vähentää lopullista eläkettä pysyvästi. Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 61-vuotiaana. Eläkkeestä voi ottaa maksuun puolet tai neljäsosan. Osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä tehdään varhennusvähennys, joka on 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Vähennys on pysyvä ja vaikuttaa koko eläkeajan kuukausieläkkeen määrään. Lisäksi eläkettä pienentää elinaikakerroin. Eläkkeeseen ei enää liity palkka- tai työaikaseurantaa, sillä aiemmasta osaaikatyötä koskevasta vaatimuksesta luovutaan. Osittaisen varhennetun van- 16

18 huuseläkkeen alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna Uusi eläkelaji: työuraeläke Työuraeläkkeeseen on oikeus 63 vuotta täyttäneellä, joka on työskennellyt vähintään 38 vuoden ajan rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä ja hänen työkykynsä on sairauden, vian tai vamman vuoksi heikentynyt. Työuraeläkkeen voi saada vuonna 1955 ja sen jälkeen syntynyt henkilö. Työuraeläke voi alkaa aikaisintaan Työuraeläkehakemuksen liitteeksi tarvitaan työterveyshuollon lausunto sekä työnantajan kuvaus työstä ja työolosuhteista. Koska yrittäjällä ei ole työterveyshuoltoa eikä työnantajaa, voi hän eläkettä hakiessaan toimittaa muun hoitavan lääkärin lausunnon sekä muun selvityksen työstä ja sen olosuhteista. Ratkaisun tekee oma eläkelaitos hakemuksen perusteella. Työskentelyn päättymisen ja eläkkeen hakemisen välinen aika voi olla enintään vuosi. Työuraeläkkeen määrä on työuraeläkkeen alkamista edeltävän kuukauden loppuun mennessä ansaittu eläke. Työuran pituus määritetään työeläkerekisterin tietojen ja eläkkeen hakijan toimittamien selvitysten perustella. Työskentelyajaksi luetaan myös äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet enintään kolmen vuoden ajalta. Työn rasittavuutta ja kuluttavuutta arvioitaessa edellytetään, että työ on sisältänyt yhtä tai useampaa seuraavista tekijöistä: 1. suurta lihasvoimaa edellyttäviä tai lihaksia pitkäkestoisesti kuormittavia työliikkeitä 2. hengitys- ja verenkiertoelimistön erityisen voimakasta kuormittumista 3. kuormittavia ja hankalia työasentoja 4. voimaa tai suurta nopeutta vaativia toistuvia työliikkeitä taikka työliikkeitä, jotka sisältävät samanaikaisesti käsien puristusta, kiertoa ja voimaa 5. työskentelyä erityisen vaativassa ja poikkeuksellista henkistä kuormitusta aiheuttavassa vuorovaikutteisessa työssä 6. työskentelyä jatkuvaa varuillaan oloa tai erityistä tarkkaavaisuutta edellyttävässä tehtävässä, jossa on korkea tapaturman tai onnettomuuden riski taikka ilmeinen väkivallan uhka. Rasittavuutta ja kuluttavuutta lisäävänä tekijänä otetaan huomioon työn poikkeukselliset fysikaaliset tekijät, kuormitusta lisäävien suojavarusteiden käyttö, toistuvaa yötyötä sisältävä tai muutoin kuormittava vuorotyö sekä toistuvat pitkät työvuorot. Eläkettä karttuu kaikilla saman verran Vuoden 2017 alusta alkaen eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuositulosta eli jokaisesta vakuutetusta eurosta karttuu 1,5 senttiä eläkettä. Eläke alkaa karttua työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien, yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Eläkkeellä ollessa tehdystä työstä karttuma on myös 1,5 prosenttia tuloista vuodessa. Tilapäisesti vuosina kertyy vuotiaille eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa. Korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin muiden työntekijöiden. Kuva: Pixhill Uusia eläkemuotoja ovat osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke. 17

19 Suomen Yrittäjät, Satu Grekin, kilpailuasioiden päällikkö, p , Uusi hankintalaki helpottaa pienyritysten osallistumista Uusi hankintalaki koskee hankintoja, joiden hankintailmoitus on julkaistu tai myöhemmin. Yrittäjän on jatkossakin tärkeintä lukea tarjouspyyntö liitteineen huolella sekä vastata kaikkeen siinä pyydettyyn ja vain siinä pyydettyyn. Uusi laki on luonteeltaan mahdollistava. Nyt on aika laittaa kunnissa ja muissa hankintayksiköissä hankintastrategiatyö vauhtiin. Jos hankintastrategiat tukevat pienhankintojen avointa ilmoittamista, markkinavuoropuhelua sekä hankintojen pienempiin osiin jakamista, yritysten on helpompi päästä niihin kiinni. Kansallisten hankintojen kynnysarvot nousevat Kansallisten hankintojen kynnysarvot pääosin nousevat. Yleisin kynnysarvo (tavarat ja palvelut) kaksinkertaistuu entisestä eurosta euroon. Arvot alittavissa pienhankinnoissa tulee nimenomaisesti jatkossa olla avoin, syrjimätön ja tasapuolinen. Kansallisten hankintojen entinen hyvin yksityiskohtainen sääntely on poistunut. Vanhat menettelyt ovat yhä sallittuja, mutta yhtä lailla ovat aivan uudetkin. Olennaista on, että hankintailmoitus tarjouspyyntöineen on julkaistu kirjallisesti Hilmassa ja että avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisuuden vaatimus toteutuu. EU-hankintoihin liikevaihtoraja Hankinta on jaettava pienemmiksi osiksi, jotta pienemmätkin tarjoajat voisivat päästä mukaan. EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa ei jatkossa saa vaatia suurempaa vähimmäisliikevaihtoa kuin hankinnan arvo kaksinkertaisena. Tosin niin uusi kuin vanhakaan laki ei milloinkaan edellytä vähimmäisliikevaihtovaatimuksen asettamista. Lisäksi hankintayksikön on lähtökohtaisesti jaettava hankinta pienemmiksi osiksi, jotta pienemmätkin tarjoajat voisivat päästä mukaan. Hankintaa osittaessaan ostajan tulee linjata, salliiko se saman tarjoajan tarjota tai voittaa yhden, useamman tai jopa kaikki osat. Menettelysäännöistä huomioidaan paremmin mahdollisuudet painottaa laatua, innovaatioita sekä ympäristöja sosiaalisia tekijöitä. Tarjouksen liitteet korvautuvat pääosin tarjousvaiheessa annettavalla ES- PD-lomakkeella. Vain voittaneelta voidaan tarkistaa itse dokumentit. Neuvontaa, valvontaa sekä etuoikeuksien purkua Suomen Yrittäjät neuvoo jo ennestään jäseniä lakiasioissa sekä saattaa yrityksiä ja kuntia yhteen hankinta-asiamiesten avulla. Uutta on, että tarjoajien hankintaneuvontaan on osoitettu julkista rahaa. SY on hakenut tätä rahaa. Jos rahaa saadaan, se käytetään yrittäjien neuvontaan sekä hankintayksiköiden auttamiseen. Tavoitteena on saada tarjouspyynnöistä sellaisia, että pk-yritykset voivat tarjota. Uusi laki antaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV) uuden oikeuden valvoa hankintojen laillisuutta. Kuka tahansa voi tehdä toimenpidepyynnön KKV:lle, jos epäilee laittomuutta. Asianosainen voi myös edelleen valittaa markkinaoikeuteen. Laki asettaa siirtymäajan jälkeen hankintayksiköiden omille yhtiöille rajat, kuinka suuri muille myynti lopettaa oikeuden myydä omistajalle ilman kilpailutusta: Pääsääntö on, että saakka ulosmyyntiraja pysyy nykyisessä noin 10 prosentissa liikevaihdosta. Poikkeuksena sote-palveluissa siirtymäaika jatkuu 2022 alkuun saakka. Sen jälkeen raja on 5 prosenttia tai euroa (yhden täyttyminen riittää). Toinen poikkeus koskee jätepalveluita: Vuonna 2017 raja on 15 prosenttia, vuonna 2018 raja laskee 10 prosenttiin, ja tämän jälkeen pääsäännön mukaan >>>

20 WEBINAARI TULEE LUOKSESI Helposti ja edullisesti. Hyödynnä jäsenetusi. Vältä mokailu, tunne somekanavat ja -kulttuuri klo Lisätietoa: Pinterest markkinointivälineenä klo Lisätietoa: Mindfulness klo Lisätietoa Myy Facebookissa 2.2. klo Lisätietoa: Pk-yrityksen ja yrittäjän verotus 3.2. klo Lisätietoa: Reklamaatio muuta se myynniksi klo Lisätietoa: Työlainsäädännön ajankohtaiset muutokset klo Lisätietoa: Google Analytics klo Lisätietoa: Tuloslaskelman ja taseen perusteet 3.3. klo Lisätietoa: Hankintalaki uudistui 9.3. klo Lisätietoa: Brändi tärkeämpi kuin koskaan klo Lisätietoa: Arvopaperit kirjanpidossa ja verotuksessa klo Lisätietoa: Joukkorahoitus tutuksi klo Lisätietoa: Katelaskennalla parempaa tulosta klo Lisätietoa: www. yrittajat.fi/web/kate Miten rakentui vahva brändi ja kasvu -case 5.4. klo Lisätietoa: Google Adwords 7.4. klo Lisätietoa: Pilvipalvelu OneDrive & Google Drive klo Lisätietoa: Pk-yrityksen arvonmääritys klo Lisätietoa: Hakukoneoptimointi klo Lisätietoa: Yrityksen investointilaskelmat 5.5. klo Lisätietoa: Yrittäjän sosiaaliturva klo Lisätietoa: p

21 Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p , Työlainsäädännön muutokset 2017 Vuoden 2017 alusta tuli voimaan useita työlainsäädännön muutoksia: koeaika pitenee takaisinottovelvoitteen keston lyhenee pitkäaikaistyöttömän kanssa voi tehdä määräaikaisen sopimuksen työnantajan sivukulut muuttuvat muutosturva ja työterveyshuolto laajenevat. Lisäksi alkaen työnantaja saa korvauksen perhevapaan kustannuksista. Takaisinottovelvollisuuden kesto lyhenee Työnantajan on tarjottava työtä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanomalleen työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä työsuhteen päätyttyä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä on tehnyt. Työnantaja täyttää takaisinottovelvollisuutensa siten, että hän kysyy työ- ja elinkeinotoimistolta, onko aiemmin irtisanottu työntekijä työnhakijana. Jos on, työtä on ensisijaisesti tarjottava hänelle. Työnantajan takaisinottovelvollisuus tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottua työntekijää kohtaan lyhenee neljään kuukauteen. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta. Uusi lyhyempi takaisinottovelvollisuus koskee niitä työsuhteita, jotka päättyvät tai sen jälkeen. Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolella, takaisinottovelvollisuus on lyhyempi. Äidin työnantajalle korvaus perhevapaakustannuksista Sairausvakuutuslaki muuttuu siten, että työnantajalla on oikeus 2500 euron kertakorvaukseen perhevapaista aiheutuvista kustannuksista. Kertakorvaus maksetaan äitiysvapaalle jäävän työntekijän työnantajalle, jos työsopimus tehty vähintään vuodeksi, työsuhde kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen äitiysvapaalle jäämistä ja työntekijän työajan on sovittu olevan vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lisäksi edellytetään, että työnantajalla on työsopimuksen tai työehtosopimuksen perusteella vähintään kuukauden pituinen palkanmaksuvelvollisuus äitiysvapaan ajalta. Muutoksella pyritään parantamaan naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä. Työnantajalla on oikeus saada kertakorvaus, jos työntekijän äitiysrahakauden ensimmäinen päivä on tai sen jälkeen. Korvausta voi hakea, kun äitiysrahakauden ajalta on maksettu palkkaa. Korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työntekijän vanhempainrahakauden päättymisestä. Tukea maksetaan myös adoptioäidin työnantajalle. Jos irtisanomisajan viimeinen päivä on vuoden 2017 puolella, takaisinotto -velvollisuus on lyhyempi. 20

22 Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa Pitkäaikaistyöttömän voi palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä vuoden 2017 alusta lähtien. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on ollut edellisen 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työtön työnhakija. Enintään kahden viikon pituinen työsuhde ei kuitenkaan katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta. Toteuttaminen käytännössä Työnantaja pyytää TE-toimistolta tiedot työhön sopivista pitkäaikaistyöttömistä. Saatuaan tiedot työnantaja voi palkata työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. Jos pitkäaikaistyötön hakee töitä suoraan työnantajalta, voidaan määräaikainen työsopimus työnantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä, jos työnhakija osoittaa TE-toimistolta saamallaan todistuksella olevansa pitkäaikaistyötön. Työnantaja voi luottaa todistukseen, jos TE-toimisto on antanut sen "lyhyen ajan sisällä" ennen työsopimuksen tekemistä. Epäselvässä tilanteessa työnantajan kannattaa itse varmistaa TEtoimistolta, että palkattava henkilö on pitkäaikaistyötön. Sopimuksen kesto enintään vuosi Pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustellun syyn vaatimusta tehdyn määräaikaisen työsopimuksen enimmäiskesto voi olla enintään yksi vuosi. Sopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä enintään kahdesti. Toisin sanoen vuoden aikana voidaan solmia enintään kolme työsopimusta, joiden kokonaiskesto saa olla enintään yksi vuosi. Esimerkki: Työnantaja tekee pitkäaikaistyöttömän kanssa neljän kuukauden määräaikaisen sopimuksen ilman perusteltua syytä Saman henkilön kanssa voidaan tehdä vielä kaksi uutta määräaikaista työsopimusta ilman perusteltua syytä, kunhan niistä viimeinen alkaa viimeistään Työnteko tämän sopimuksen perusteella voi alkaa tätä myöhemmin. Sopimusten kokonaiskesto ei kuitenkaan saa ylittää yhtä vuotta. Ilman perusteltua syytä tehtävien sopimusten ei tarvitse seurata toisiaan, vaan niiden välissä työntekijä voi olla myös toisen työnantajan palveluksessa. Ensimmäisen työnantajan näkökulmasta työntekijä säilyttää tällöinkin pitkäaikaistyöttömän statuksensa. Esimerkki: Jos työntekijä (pitkäaikaistyötön) on toisen ja kolmannen sopimuksen välillä muun työnantajan palveluksessa, kolmas sopimus ensimmäisen työnantajan kanssa voidaan tehdä samoin perustein kuin kaksi ensimmäistäkin eli ilman perustellun syyn vaatimusta. Sen sijaan näiden väliin tuleva, muun työnantajan kanssa tehtävä sopimus edellyttää työsopimuslain mukaista perusteltua syytä. Tähän työnantajaan nähden ko. työntekijä ei ole pitkäaikaistyötön, koska työttömyyden yhdenjaksoisuus on katkennut aiemman yli kahden viikon työsuhteen perusteella. Muutos koskee tai sen jälkeen tehtäviä työsopimuksia. Työterveyshuolto myös irtisanotuille työntekijöille Työterveyshuoltolain muutoksen mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Velvollisuus on vain niillä työnantajilla, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää Työsuhteen on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Velvollisuus koskee ja sen jälkeen irtisanottuja työsuhteita. Jos työsuhde on irtisanottu ennen lain voimaantuloa, mutta irtisanomisaika päättyy vasta jälkeen, ei työnantajan tarvitse tarjota työterveyspalveluja edellä mainitulla tavalla. Muutosturvan ja työterveyshuollon muutokset tulevat voimaan eri aikoina. Tästä voi seurata, että työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto mutta ei tarjota työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Esimerkki: Työnantaja on irtisanonut työntekijän tuotannollisella ja taloudellisella perusteella helmikuussa Irtisanomista edeltäneitä yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu joulukuussa Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, koska yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu vuoden 2016 puolella. Koska työsuhde kuitenkin on irtisanottu vuoden 2017 puolella, työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. LISÄTIETOJA yrittajat.fi > Yrittäjän ABC > Työnantajan ABC 21

23 Kuva: Pixhill Koeaika pitenee Työsopimuslain mukaista koeaikaa pidennetään neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Pidennys käytännössä Kalenteripäivien ei tarvitse kertyä yhdenjaksoisesta poissaolosta, vaan työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvat poissaolopäivät lasketaan yhteen. Päiviä, joina työntekijä on ollut työkyvyttömyydestä tai perhevapaasta riippumatta töissä, ei huomioida. Koeaika ei pitene automaattisesti, vaan työnantajan on ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä. Esimerkki: Koeaika on alkanut ja päättyy Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 29 kalenteripäivää. Työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Jos työntekijä on ollut poissa 30 kalenteripäivää, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella saakka. Tällöin työnantajan on ilmoitettava asiasta työntekijälle viimeistään Kalenteripäiviä laskettaessa huomioidaan kaikki työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvät kalenteripäivät, mukaan lukien vapaapäivät. Esimerkki: Työntekijä tekee viisipäiväistä viikkoa. Hän on sairauden vuoksi poissa työstä torstaista ja tiistaihin ja palaa työhön keskiviikkona. Kalenteripäiviä kertyy kuusi. Jos työntekijä olisi poissa maanantaista perjantaihin eli koko viikon palaten töihin seuraavana maanantaina, kalenteripäiviä kertyisi seitsemän. Työnantajalla on mahdollisuus pidentää koeaikaa vain sellaisten työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoon sisältyvien kalenteripäivien perusteella, jotka kohdistuvat koeajalle. Esimerkki: Koeaika on alkanut ja päättyy Työntekijä on ollut poissa työstä työkyvyttömyyden vuoksi eli yhteensä 33 päivää. Koska työkyvyttömyysjaksosta koeaikaan sijoittuu kuitenkin vain 27 kalenteripäivää, työnantajalla ei ole oikeutta pidentää koeaikaa. Koeajan pidentäminen on siten mahdollista vain, jos työkyvyttömyydestä tai perhevapaista johtuvia poissaoloja on alun perin sovitulla koeajalla vähintään 30 kalenteripäivää. Jos näin on, koeaikaa voidaan pidentää uudelleen, jos työntekijän työkyvyttömyystai perhevapaajaksoihin sisältyviä kalenteripäiviä kertyy toiset 30 kappaletta.

24 Esimerkki: Koeaika on alkanut ja päättyy Työntekijä on ollut koeajalla poissa työstä sairauden vuoksi 58 kalenteripäivää. Koska 30 kalenteripäivää täyttyy, Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään Työntekijän työkyvyttömyys jatkuu pidennetyn koeajan aikana vielä kaksi kalenteripäivää (58 + 2). Koska toiset 30 kalenteripäivää täyttyy, työnantajalla on jälleen oikeus pidentää koeaikaa yhdellä kuukaudella asti ilmoittamalla tästä työntekijälle viimeistään Pidemmissä poissaoloissa voidaan lähteä siitä, että työnantaja ilmoittaa koeajan pidentymisestä ottaen huomioon poissaolon arvioidun keston. Säännöstä ei ole perusteltua tulkita niin, että työnantaja joutuisi ilmoittamaan koeajan pidentymisestä aina 30 päivän välein, jos poissaolon arvioitu kesto on etukäteen tiedossa. Esimerkki: Koeaika on alkanut ja päättyy Työntekijä ilmoittaa jäävänsä perhevapaalle (n. 10 kk). Ajanjaksoon sisältyy kymmenen täyttä 30 kalenteripäivän jaksoa. Työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kymmenellä kuukaudella asti. Tästä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään eli ennen alkuperäisen koeajan päättymistä. Jos työntekijä palaa perhevapaalta ilmoittamaansa aikaisemmin, on tämä huomioitava määritettäessä koeajan päättymistä. Varsin monimutkaiselta vaikuttava sääntely voidaan tiivistää nyrkkisäännöksi: koeaika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Käytännössä päivät on kuitenkin laskettava tarkasti. Lisäksi työnantajan on muistettava ilmoittaa koeajan pidentymisestä. Voimaantulo Uutta koeaikaa sovelletaan tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin. Koeajasta on aina erikseen sovittava. Muutoksella ei ole vaikutusta työehtosopimuksiin perustuviin lyhyempiin koeaikoihin. Jos työehtosopimuksessa on sovittu lyhyemmästä koeajasta, sitä on noudatettava. Nyrkkisääntö: Koeaika jatkuu työntekijän palattua töihin yhtä monella kuukaudella kuin työntekijä on ollut poissa työstä sairauden tai perhevapaiden vuoksi.

25 Suomen Yrittäjät, Atte Rytkönen, lainopillinen asiamies, p , Kilpailukykysopimuksen vaikutukset yrityksiin työlainsäädännön muutokset Keväällä 2016 solmittu kilpailukykysopimus on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sopimus, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Kilpailukykysopimus sitoo juridisesti sen osapuolena olevia keskusjärjestöjä. Lisäksi kilpailukykysopimus sitoo niitä työnantaja- ja työntekijäliittoja, jotka ovat ilmoittaneet sitoutuvansa noudattamaan kilpailukykysopimuksen määräyksiä. Kaikki liitot eivät ole sitoutuneet kilpailukykysopimukseen. Kilpailukykysopimuksessa on määräyksiä työ- ja virkaehtosopimuksista, sosiaalivakuutuksesta, rakenteellisista muutoksista, muutosturvasta ja työterveyshuollosta sekä paikallisesta sopimisesta. Vaikutukset yrityksiin perustuvat lainsäädännön muutoksiin sekä työehtosopimuksiin, joilla on toteutettu kilpailukykysopimuksen määräyksiä alakohtaisesti. Lainsäädäntömuutokset koskevat suurelta osin työnantajan maksettavia palkan sivukuluja. Nämä muutokset koskevat kaikkia työnantajia. Muutosturvan ja työterveyshuollon lakimuutokset koskevat vain niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Työehtosopimuksiin tehdyt muutokset koskevat niiden soveltamisalan piirissä olevia työnantajia. Lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan Työntekijän muutosturva laajenee Vaikutukset yrityksiin perustuvat lainsäädännön muutoksiin sekä työehtosopimuksiin, joilla on toteutettu kilpailukykysopimuksen määräyksiä alakohtaisesti. Kilpailukykysopimuksen perusteella työnantajalle säädettiin uusia velvollisuuksia tilanteissa, joissa työnantaja irtisanoo työntekijöitä tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä. Muutokset koskevat työsopimuslakia, yhteistoimintalakia ja työterveyshuoltolakia. Muutoksia sovelletaan vain niihin työnantajiin, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Irtisanottavan työntekijän työsuhteen on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Työnantajalla on edellä mainittujen edellytysten täyttyessä velvollisuus tarjota tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanotulle työntekijälle työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Yhteistoimintalain muutoksen mukaan periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja järjestää työntekijöille työsopimuslain mukaista työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, on sisällytettävä yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat on saatettava vastaamaan uusia vaatimuksia vuoden 2017 aikana. Velvollisuus tarjota valmennusta tai koulutusta ei koske työnantajaa, joka on antanut yhteistoimintalain 45 :n mukaisen neuvotteluesityksen ennen lain voimaantuloa. Valmennukseen tai koulutukseen ei siten ole oikeutta sellaisilla työntekijöillä, joiden työsuhteet irtisanotaan tai sen jälkeen, jos irtisanomista edeltäviä yhteistoimintaneuvotteluita koskeva esitys on annettu ennen vuodenvaihdetta. 24

26 Työnantajan työeläkemaksu (TyEL) alenee Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työntekijöiden keskimääräisen TyEL-maksun korottamisesta ja työnantajien keskimääräisen TyELmaksun alentamisesta samalla määrällä. Muutos on yhteensä 1,20 prosenttiyksikköä vuosina Vuonna 2017 työnantajien keskimääräinen Ty- EL-maksu laskee, ja työntekijöiden keskimääräinen TyEL-maksu nousee 0,20 prosenttiyksikköä. Työnantajan sivukulut alenevat Kilpailukykysopimuksen perusteella työantajan sivukuluja alennetaan vuonna Muutoksia sovelletaan vuodelta 2017 maksettaviin palkkoihin. Muutokset koskevat seuraavia sivukuluja: työnantajan työeläkemaksu työttömyysvakuutusmaksu työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työttömyysvakuutusmaksu muuttuu Kilpailukykysopimuksen mukaan työttömyysvakuutusmaksuun tulee muutoksia vuodelle Työttömyysvakuutusmaksu on yksi työnantajan maksettavista palkan sivukuluista. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua nostetaan 0,45 prosenttiyksikköä, ja vastaavasti työnantajien keskimääräistä työttömyysvakuutusmaksua alennetaan 0,45 prosenttiyksikköä. Vuonna 2017 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on porrastettu työnantajan maksaman palkkasumman mukaan siten, että vuonna 2017 se on 0,80 prosenttia palkasta palkkasummaan euroa asti ja sen ylittävältä osalta 3,30 prosenttia palkasta. Vuonna 2016 vastaavat luvut olivat palkansaajalla 1,15 prosenttia ja työnantajalla 1,00 prosenttia palkasta palkkasummaan euroa asti ja sen ylittävältä osalta 3,90 prosenttia palkasta. Kuva: Pixhill Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee Kilpailukykysopimuksessa sovittiin kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksun (sairausvakuutusmaksu) alentamisesta. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on yksi työnantajan maksettavista palkan sivukuluista. Vuonna 2017 työnantajan sosiaaliturvamaksu on 1,08 prosenttia (vuonna 2016 maksu oli 2,12 %). Alennus rahoitetaan kilpailukykysopimuksen mukaan julkisen sektorin työnantajille aiheutuvilla säästöillä, jotka syntyvät työajan ja julkisen sektorin lomarahojen muutoksilla sekä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen rahoituksen muutoksilla. 25