Esitys TEAM-liiton perustamisesta

Transkriptio

1 Esitys TEAM-liiton perustamisesta Projektihallitus

2 2 TEAM liittoesitys Esitys TEAM-liiton perustamisesta Sisällys TOIMINNALLINEN LIITTO... 4 EDUNVALVONNAN KULMAKIVET... 6 Työehtosopimustoiminta... 6 Sektorien muodostaminen ja toiminta... 8 Ammattitutkintojen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Työn ja työympäristön kehittäminen Työympäristön kehittäminen sopimalla Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen Sosiaalipolitiikka Työpaikkojen kehittäminen Yhdenvertaisuus työelämässä Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Ympäristösuojelu kestävällä pohjalla Tutkimustoiminnalla ennakoitavuutta JÄSENYYS JA OSALLISTUMINEN Jäseneksi liittyminen Jäsenyys ja jäsenmaksu Opiskelijajäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Itsensä työllistävien jäsenyys ja jäsenmaksu Eläkeläisjäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Materiaalien jakelu jäsenille ja osastoille Sähköiset verkkopalvelut Jäsenkalenteri Tuki palkansaajalehtiä tilattaessa Jäsenvakuutus (kollektiivinen tuote) Vapaa-aikaan ja lomailuun liittyvät jäsenetuudet Palvelut JÄRJESTÖN PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA HALLINTORAKENNE Edustajakokous Valtuusto Hallitus Sektorijohtokunnat Valiokunnat Maakuntaneuvottelukunnat Ammattiosastot Ammattiyhdistyskoulutus Kansainväinen toiminta Viestintä... 29

3 TEAM liittoesitys 3 TALOUS Jäsenmaksu Toimitilat Vapaa-ajankohteet ATK Omaisuuden siirto Toimisto-organisaatio Asiantuntijapalvelut keskustoimistossa Aluepalvelukeskukset Maakuntatoimistot Henkilökunta SAK JA YHTEISTYÖVERKOSTOT SÄÄNNÖT TEAM-TYÖTTÖMYYSKASSA MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TEAM-LIITON VALMISTELUAIKATAULU... 39

4 4 TEAM liittoesitys TOIMINNALLINEN LIITTO Kädessäsi on TEAM-liittoprojektin valmistelutyön pohjalta syntynyt projektihallituksen esitys liitoille ja jäsenille uudesta TEAM-liitosta. Siihen on koottu keskeisimmät linjaukset, joita TEAM-liitto aikoo noudattaa toiminnassaan. Toimintaympäristön analyysi ja nykyisen toiminnan kuvaus on tehty Teknologian ammattilaiset yhdessä enemmän -raportissa ( ) ja projektin valmistelutyöryhmien valmistelemissa väli ja loppuraporteissa. Raportit ovat saatavissa liittojen nettisivuilta. Tärkeimpiä syitä siihen, miksi liitot haluavat muuttaa toimintaansa ja rakenteitaan ovat mm: toimialojen ja yritysten rakennemuutos työn ja tehtävien muuttuminen vaikuttaa sopimustoiminnan rajoihin vahvempi neuvotteluvoima sopimustoiminnan lisäksi odotetaan lisäpanostuksia työpaikkojen kehittämistyöhön ja elinkeinopolitiikkaan työelämän nopea muutos ajaa edunvalvonnan painopistettä ennakoivan suuntaan kansainvälisen osaamisen lisäämistarve ja vaikuttavuuden parantaminen työnantajapuolen uusi organisoituminen ja paikallisen sopimisen lisääntyminen työvoimatarjontaan vaikuttaminen; riittävästi ammattiosaajia kattavampi asiantuntijatuki ja -verkosto sekä koulutustarjonta työsuhdeneuvonnan, järjestäytymisen, paikallisen sopimisen apu mahdollisimman lähellä työpaikkoja jäsenyyden ylläpito helpompaa yhteydenpitoa jäsenistön kanssa kehitetään ja liiton palvelukykyä parannetaan Tässä esityksessä on kuvattu uuden TEAM-liiton toimintamalleja, tavoitteita, palveluja, hallintoa ja henkilökuntaa. Näiden asioiden tulee olla valmiina, kun uusi liitto aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta lukien. Liitosta käytetään raportissa työnimeä TEAM. Liiton varsinainen nimi päätetään myöhemmin. Tavoitteena on toiminnallinen liitto, joka antaa jäsenille laajempia neuvontapalveluja työsuhdeasioissa, parempia jäsenetuja ja on myös nykyistä vaikuttavampi edunvalvoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Liitto antaa paremman paikallisen tuen luottamushenkilöille sekä on asiantuntemuksellaan keskeinen työolojen kehittäjä ja auttaja muutostilanteissa. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän kehittäjäksi. Tämä projektihallituksen esitys antaa mahdollisuuden arvioida uutta organisaatiota ja antaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Oman liiton tulevaisuudennäkymiä ja toimintamahdollisuuksia on verrattava tähän esitykseen. Päätökset ovat liittojen hallintojen ja jäsenistöjen käsissä.

5 TEAM liittoesitys 5 Esityksen lopussa on myös arvioita siitä, mitä mahdollisuuksia liitto tuo tullessaan sekä mitä haasteita sen pitäisi ottaa huomioon tulevassa toiminnassaan. Valmistelutyö jatkuu eri työryhmissä näiden linjausten pohjalta. Liiton sääntöesitys valmistellaan syyskuuhun 2008 mennessä. TEAM-valmistelussa mukana olevat liitot pähkinänkuoressa Liitot muodostavat merkittävän osan suomalaisesta ja SAK:laisesta ayliikkeestä Jäseniä liitoissa on noin , joista työmarkkinoiden käytettävissä Liitot solmivat 51 työehtosopimusta Päivittäistä edunvalvontaa työpaikoilla hoitaa luottamushenkilöä Ammattiosastoja on yhteensä Liitoissa työskentelee 334 työntekijää. Liittojen jäsenmäärät Kemianliitto Metallityöväen Liitto Puu- ja erityisalojen liitto Rautatieläisten Liitto Sähköalojen ammattiliitto Viestintäalan ammattiliitto

6 6 TEAM liittoesitys EDUNVALVONNAN KULMAKIVET Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on parantaa jäsenten reaaliansioita, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Liiton tehtävänä on huolehtia kaikkien jäsenten oikeudenmukaisesta kohtelusta työelämässä. Edunvalvonnan lähtökohtana on työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisten etujen varmistaminen kaikille jäsenille sopimusalasta, työsuhteen muodosta, ammatista, iästä, syntyperästä, kansallisuudesta, poliittisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta tai sukupuolesta riippumatta. Yritystoiminnan rakenteiden ja omistuspohjan muuttuminen sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi Suomeen ja erityisesti vientiteollisuuteemme. Suomalainen työ on haasteellisessa tilanteessa aloilla, joissa työvoimakustannusten osuus lopputuotteen hinnassa on merkittävä. Uuden liiton yksi tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti on ohjattava voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen. Edunvalvonnan tehokkuus on tärkein jäsenhankinnan ja korkean järjestäytymisen ylläpitäjä. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. Liiton ensimmäinen edustajakokous käsittelee työelämän kehittämiseen ja työehtosopimustoimintaan liittyvät yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Seuraavassa on kuvattu valmistelussa syntyneitä keskeisiä periaatteita. Työehtosopimustoiminta Liitto neuvottelee edustamilleen aloille valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön ja eri sopimusalojen kokonaisetua. Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien aikaansaamista, joilla turvataan työehtosopimusten yleissitovuus, kehitetään työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Liiton keskeisenä lähtökohtana on oikeudenmukaisen ja solidaarisen palkkapolitiikan toteuttaminen. Työehtosopimustoiminnassa ja sen kehittämisessä seurataan aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja luodaan valmiudet tarvittaessa nopeaankin reagointiin työehtosopimustoiminnan rakenteellisessa uudistamisessa. Tätä kautta turvataan edellytykset jäsenten työehtojen kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Sektorikohtaiset ja myös sektoreiden väliset runkosopimukset ovat merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sopimusrakenteiden kehittämisessä ja liiton neuvotteluaseman vahvistamisessa.

7 TEAM liittoesitys 7 Edellä kuvattu kehitys johtaa luonnollisesti siihen, että työehtosopimuksia yhdistetään ja sopimusten kokonaismäärä vähenee. Työehtosopimusten määrän vähentäminen edellyttää liiton sisällä sektorijohtokuntien ja sopimusalaneuvottelukuntien yhteisymmärrystä sekä yhdistyvien työehtosopimuksien vähimmäisehtojen turvaamista. Työehtosopimusten yhdistäminen vaatii luonnollisesti pääsemistä yhteisymmärrykseen myös sopimukset allekirjoittaneiden työnantajien ja työnantajaliittojen kanssa. Palkankorotusten sopimusalakohtaiset tavoitteet ja muut työehtosopimustavoitteet asetetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta sektorijohtokunnissa sopimusaloittain. Niiden toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset päätetään sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja työsuhteen perusehdoista tavoitellaan yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai jäsenäänestykseen laittamisesta päättää liiton hallitus sektorijohtokuntien esityksestä. Työehtosopimustoiminnassa liitto toimii rakentavasti ja pitkäjännitteisesti. Liitolla on tarvittaessa riittävät resurssit tukea erilaisin painostustoimin paikallis-, sektori- sekä liittotasolla käytäviä neuvotteluja. Edunvalvontatoiminnan painopiste tulee jatkossa siirtymään entistä enemmän työpaikkatasolle. Tämä edellyttää työehtosopimuksiin sääntelyä paikallisesta sopimisesta, paikallisten resurssien turvaamista ja luottamushenkilöiden osaamisen kehittämistä. Liitolla on uudenlaiset valmiudet luottamushenkilöiden aseman ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen työyhteisöissä. Ammattiosastojen juridinen asema työehtosopimustoiminnassa säilyy entisen kaltaisena, mutta osastojen käytännön yhteistoimintaa on kehitettävä. Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot tuottavat ammattiosastoille ja työpaikkojen luottamushenkilöille edunvalvontatoimintaa tukevia palveluita. Luottamushenkilöiden ja jäsenten käyttöön luodaan kattavat järjestelmät, joiden avulla he löytävät sopimusalaansa ja työlainsäädäntöä koskevan tiedon ja kykenevät hyödyntämään sitä. Kansainvälinen edunvalvonta lisääntyy Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toimialue ylittää Suomen rajat. Tämän vuoksi sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa tulee lisätä. Liitto ohjaa resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen ja luo vahvan kytkennän kansainvälisen ja kansallisen tason toimintojen välille. Tällä tavalla organisoitu toiminta tuottaa jäsenille lisäarvoa ja rakentaa liiton edunvalvontatoiminnasta ehjän kokonaisuuden.

8 8 TEAM liittoesitys Työsuhteeseen liittyvät lakipalvelut Liitto hoitaa itse työtuomioistuinasiat ja periaatteellisesti tärkeimmät riitaasiat yleisissä tuomioistuimissa Rutiininomaisia palkkasaatava- ja irtisanomisriitoja voidaan ohjata liiton yhteistyökumppaneina toimivien lakiyritysten hoidettavaksi. Sektorien muodostaminen ja toiminta Sektoreiden muodostamiseen on vaikuttanut toimialojen rakenne, nykyisten työehtosopimusten soveltamisalue ja ammatilliset identiteettikysymykset. Työehtosopimusalat on sijoitettu sektoreille siten, että sektoreiden rakenne mahdollistaa edunvalvontatoiminnan kehittämisen jäsenlähtöisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Työehtosopimusten ja toimintaympäristön muuttuessa sektoreiden rakenteen uudistamisen on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen ja sen on palveltava jäsenistön etua. Liiton neuvottelutoiminta hoidetaan sektoreittain keskustoimistosta käsin. Kunkin sektorin johtokunta ja sektorijohtaja ovat päävastuussa neuvottelutoiminnasta, työelämän kehittämisestä, elinkeinopolitiikasta sekä sektorinsa kotimaisesta ja kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta. Sektorin työehtosopimusasiantuntijat ja -neuvottelijat hoitavat yksittäisten työehtosopimusten kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvät asiat. Liittoon perustetaan 7 eri sektoria, joihin nykyisin solmittavat työehtosopimukset jakautuvat seuraavalla tavalla: Kemiansektori Kemianliitto / Iittala Oy Ab:n työntekijät / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kemian perusteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Vuokratyö kemian aloilla / Palvelualojen Toimialaliitto, Kemianteollisuus Kemianliitto / Kenkä- ja nahkateollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Lasikeraaminen teollisuus / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Laitosmiehet (tekstiiliteollisuuden laitosmiehet) / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilityöntekijät ja vaatetustyöntekijät / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilihuoltoala, työntekijät / (Yleinen teollisuusliitto / Lindströmin pesulat), Suomen Pesuteollisuusliitto / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala / Suomen Lasija hiomoliitto ry / Suomen Yrittäjät Puu- ja erityisalojen liitto / Veneenrakennusteollisuus / Veneteollisuuden Työnantajat / Kemianteollisuus Puu- ja erityisalojen liitto / Harja- ja sivellinalat / Kemianteollisuus Metallityöväen Liitto / Jalometallialat / Kemianteollisuus

9 TEAM liittoesitys 9 Logistiikkasektori Kemianliitto / Autonrengasala / Autonrengasliitto Metallityöväen Liitto / Auto- ja konekauppa / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Metallityöväen Liitto/ Auto- ja konekorjaamoala / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Rautatieläisten Liitto / Rautatiealan / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Rautatieläisten Liitto / VR-Yhtymän henkilöstö / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Energia-, tieto- ja sähkösektori Kemianliitto / Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Energia-ala / Energiateollisuus Metallityöväen Liitto / Energia-ala / Energiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Tieto- ja verkostoteknologia) / Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto TIKLI Metallityöväen Liitto, Tietoalan työntekijät / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Talotekniikka-ala sähköasennustoimiala / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto /Huolto- ja kunnossapitoala / Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Rakennusaineteollisuus / Rakennustuoteteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Elintarviketeollisuuden sähkömiehet / Elintarviketeollisuusliitto ETTL Sähköalojen ammattiliitto, SUORA, PAM / RAY-huoltoedustajat / Erityispalvelujen työnantajaliitto/ray Sähköalojen ammattiliitto / Puolustusministeriön hallinnonala Valtio / Puolustusministeriö Sähköalojen ammattiliitto / Tekstiiliteollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Lasikeraamisen teollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät / Teknologiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto/sähköalan työntekijät/metsäteollisuus ry/ Paperija puumassateollisuus Metalli- ja elektroniikkasektori Metallityöväen Liitto / Malmikaivokset / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Metalliteollisuus (teknologiateollisuus) / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Pelti- ja teollisuuseristysala / Teknologiateollisuus (Metalliteollisuuden harjoittajain liitto MTHL:n työnantajat) Metallityöväen Liitto / Puolustusvoimien metallialan työntekijät / Valtio ja Puolustusministeriö

10 10 TEAM liittoesitys Puutuotesektori Puu- ja erityisalojen liitto / Puusepänteollisuus / Puusepänteollisuus ry Puu- ja erityisalojen liitto, Metallityöväen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto / Mekaaninen metsäteollisuus / Metsäteollisuus ry Viestintäsektori Viestintäalan ammattiliitto / Kirjatyöntekijät / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto / Sanomalehdenjakajat / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto, Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet / Viestinnän keskusliitto Ympäristösektori Puu- ja erityisalojen liitto / Viherala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Puutarha-ala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Maaseutuelinkeinot / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäala / Metsäteollisuus, Metsähallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Taimitarha-ala / Yksityismetsätalouden Työnantajat Puu- ja erityisalojen liitto / Turve- ja pellettiteollisuus / VAPO, Kekkilä, Metsäteollisuus, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäkone / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turvetuotantoala / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turkistuotantoala / Maaseudun Työantajaliitto Sektorijohtokunnat Sektorikohtaiset johtokunnat muodostetaan siten, että jokainen sektorin työehtosopimusala on siinä edustettuna. Johtokuntien muodostamisessa huomioidaan työpaikka- ja sopimusalakohtainen asiantuntevuus, yritys / konserni- ja toimialakohtainen edustavuus sekä sukupuolijakauma. Johtokunnissa on henkilöä. Johtokunnan toimintaa johtaa ja siitä vastaa sektorijohtaja. Sektoriasiantuntijat (toimitsijat) osallistuvat johtokunnan työskentelyyn ja valmistelevat vastuualueensa asiat. Sektorijohtokunnan jäsenet valitsee liittovaltuusto. Sektorijohtajat nimittää määräajaksi liittovaltuusto. Sektorijohtokuntien rakenteesta, toimenkuvista ja tehtävistä päättää liittovaltuusto. Sektorijohtokuntien tehtävät on tarkemmin määritelty hallinnon rakennekohdassa. Sektorijohtokunnissa turvataan riittävä edustus jatkossa myös niiltä ammatti- /sopimusaloilta, joilla ei ole omaa työehtosopimusta tai sopimus on rakenteiden kehittämisen myötä liitetty osaksi laajempaa sopimuskokonaisuutta. Työehtosopimusneuvottelukunnat Sektorijohtokunnat valitsevat sopimusalakohtaiset työehtosopimusneuvottelukunnat, jotka toimivat sopimusalan valmistelu- ja asiantuntijaelimenä. Johtokunnat voivat tarvittaessa asettaa eri sopimusaloille asiantuntijatyö-

11 TEAM liittoesitys 11 ryhmiä, joiden toimenkuvaan kuuluu työehtosopimusneuvottelukuntien tukeminen ja avustaminen. Asiantuntijatyöryhmät voivat olla pysyviä tai erikseen tehtäväkohtaisesti nimettyjä. Työehtosopimusneuvottelukunnat valmistelevat sopimusalakohtaiset sopimustavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta em. asiantuntijatyöryhmien kanssa, käyvät työehtosopimusneuvottelut, tekevät sektorijohtokunnalle esityksen työnantajapuolelle jätettävästä neuvotteluesityksestä, neuvottelutuloksen käsittelystä sekä tarvittaessa esityksen työtaistelutoimenpiteistä. Sektorijohtaja ja työehtotoimitsijat osallistuvat työehtosopimusneuvottelukuntien työskentelyyn toimenkuviensa mukaisesti. Ammattitutkintojen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Ammatillinen koulutus ja ammattitutkintojen kehittäminen ovat tärkeitä osaalueita, joissa TEAM:n on vaikutettava koulutus- ja työvoimapoliittisesti. TEAM:n ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeet on kanavoitava työpaikkatasolta aina TEAM:n valtakunnan tason asiantuntijavalmisteluun ja päätöksentekoon asti. Työskentelemällä koulutus- ja tutkintotoimikunnissa, osallistumalla työryhmätyöskentelyyn, vaikuttamalla työehtosopimuksiin tehtäviin kirjauksiin jne., voidaan parantaa TEAM-aloille hakeutuvien nuorten ja jo ammatissa toimi-

12 12 TEAM liittoesitys van jäsenistön ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuuksia sekä ammattitutkintojen kehittämistä. Vastuu ammattitutkintojen kehittämisestä on sektoreilla. Niissä on ammattialakohtaisesti organisoituja työryhmiä, jotka vastaavat oman alansa ammattien kehittämisestä. TEAM:iin tulisi perustaa kaikille sektoreille yhteinen ammatillisen koulutuksen valiokunta, joka kootaan kunkin sektorien ammattialan asiantuntijoista sekä koulutus- ja tutkintotoimikuntien edustajista eri TEAM-aloilta. Asiantuntijaelimen tehtävänä on valtakunnan tasolla valmistella ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen liittyviä yleisiä asioita TEAM-hallinnolle sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista ammatilliseen koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Koulutus- ja ammattitutkintotoimikuntien työhön osallistuminen on sektorikohtaista. Työn ja työympäristön kehittäminen Liiton tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tavoitteena on, että luottamushenkilöiden työpanoksesta yhä suurempi osa olisi työpaikan kehittämistoiminnassa. Tätä työtä liitto toteuttaa mm.: tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin. osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Työympäristön kehittäminen sopimalla Työympäristöasiat ovat keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Pääosa liittojen työympäristön kehittämisestä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojelutoiminnan organisoimiseen ja tukemiseen. Paras osaaminen varmistetaan laadukkaalla, kiinnostavalla ja mahdollisimman helposti tavoitettavalla toiminnalla. Valtaosa työsuojelun normituksesta tapahtuu lakitasolla ja alempiasteisilla määräyksillä sekä keskusjärjestö- ja työehtosopimusten avulla. On huomioitava, että puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä työskentelee työsuojelutehtävissä. Työympäristön kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Tähän liittyvä työ tulee lisääntymään työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturma-ajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämis-

13 TEAM liittoesitys 13 hankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Työehtosopimusneuvottelutoiminnassa myös työympäristöasiantuntijoiden käyttö on luontevaa ja hyödyllistä. Työympäristötoiminnan on tarkoituksenmukaista olla lähellä ja osa edunvalvonnan neuvotteluprosessia. Sopimustoiminnassa tulee panostaa erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Keskusjärjestöjen yleissopimus tulee uudistaa vastaamaan teollisuusliittojen tarpeita. Myös työmarkkinajärjestöjen jatkuvan neuvottelun periaatteella tulee tähdätä uusiin, työympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin. Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit valmistellaan tänä päivänä monilla tasoilla. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntötyöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Työelämää koskeva normitus valmistellaan yleensä kolmikantaisesti. Työturvallisuuteen vaikuttavaa standardisointityötä tehdään myös kansallisella tasolla. Tavoitteena on, että uudella liitolla on edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Kansainväliseen työsuojeluun ja standardisointiin liittyvää vaikuttamista tehdään tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa. Sosiaalipolitiikka Uusi liitto vaikuttaa yhdessä SAK:n kanssa sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lainvalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Työpaikkojen kehittäminen Työelämän kehittämisen tavoitteena on parantaa työyhteisöjen toimivuutta, tuloksellisuutta, johtamista, osaamista ja henkilöstön hyvinvointia. Liitossa on tietoa mm. siitä, miten työyhteisöjä johdetaan, miten yhteistyö toimii, miten osaamista ja palkitsemista kehitetään ja miten työelämän muutokseen voidaan jo ennakolta vaikuttaa.

14 14 TEAM liittoesitys Työelämän kehittämiseen voidaan saada tukea monelta taholta, esimerkiksi erilaisilta ohjelmilta ja projekteilta. Välineitä työelämän kehittämiseen antavat myös suositukset ja sopimukset. Uuden liiton on tarjottava jäsenille ja edunvalvojille keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn ja työympäristön kehittämiseen. Työpaikkojen kehittämistyötä tulee tarkastella myös alakohtaisesti huomioiden sekä pienten- ja keskisuurten työpaikkojen erityisongelmat. Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Yhdenvertaisuus työelämässä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään mm. tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työsopimuslaissa. Yhteistoimintalaki takaa osallistumisen työpaikan asioihin. Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja työpaikkatason on pysyttävä kehityksessä mukana. Liiton keskeinen tavoite on, että työelämä kehittyy ja toteutuu tasa-arvoisesti sekä oikeudenmukaisesti. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasapainoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja paras tae tuottavuuden kehittymiseen. Työntekijän hyvinvointiin vaikuttavat työelämän lisäksi myös hänen elinpiirissään ja perhe-elämässään tapahtuvat asiat Uuden liiton tulee panostaa sopimustoiminnassa ja lainsäädännön kehittämistyössä työntekijöiden mahdollisuuteen yhteen sovittaa työ- ja perheelämä, esimerkiksi jäädä hoitamaan läheisiään eri elämän vaiheissa. Tavoitteena on, että esim. työajat joustavat nimenomaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioiden. Ympäristösuojelu kestävällä pohjalla Ympäristönsuojelulla ja työsuojelulla on vahva yhteys. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Sertifioitujen ympäristöhallintajärjestelmien (ISO sarja) käyttö teollisuudessa lisääntyy. Ympäristönsuojelukysymykset liittyvät aina myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan, joihin ammattijärjestöt joutuvat ottamaan kantaa. Samanaikaisesti vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen sekä työ- ja ympäristönsuojelun tasoon. Ammattijärjestöjen näkemyksillä vaikutetaan myös tulevien jäsenten elinolosuhteisiin. Suurella teollisuuden ammattijärjestöllä tulee olla valmiutta vaikuttaa tasapainoisesti teollisuuden ympäristönsuojelukysymyksiin. Pääosin ympäristöasioiden hoito ja asiantuntijuuden hallinta on luontevinta hoitaa osana työelämän kehittämis- ja työsuojelutoimintaa varmistaen kuitenkin yhteistyö elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kanssa.

15 TEAM liittoesitys 15 Tutkimustoiminnalla ennakoitavuutta Tutkimustoiminnalla tuetaan uuden liiton sektoreiden ja muiden toimintaalueiden työtä jäsenten elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimustoiminnan työssä korostuu ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen, joiden avulla pyritään turvaamaan jäsenten työllisyys ja hyvä ansiokehitys. Tutkimustoiminnan tehtävänä on tuottaa ja välittää ajankohtaista ja ennakoivaa tietoa yleisestä taloudellisesta kehityksestä, teollisuuden kehitysnäkymistä, palkka- ja työllisyystilanteesta sekä muista teollisuuden työntekijöiden asemaan vaikuttavista asioista. Tietoa tuotetaan teollisuusliiton edunvalvonnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun virittämiseksi. Lisäksi tutkimustoiminta osallistuu työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimustoiminta muodostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat edunvalvonnan tuki. tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen Tutkimuksen ja seurannan tarkoitus on tuottaa tietoa liittoon kuuluvien toimialojen ja yritysten nykytilasta, kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Näissä tutkimuksissa ja selvityksissä lähtökohtana on työntekijänäkökulma. Siten ne poikkeavat esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimuksista, joissa työntekijänäkökulma jää usein vähäiselle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tutkimusten ja selvitysten aiheet valitaan kulloisenkin tarpeen ja liiton hallinnon linjausten pohjalta. Tutkimustoiminta seuraa ja analysoi 15 liittoon kuuluvan toimialan ja niiden keskeisten yritysten kehitystä. Toimialat ovat kemia, kulutustavara, puutuote ja huonekalu, metsätalous, maaseutuammatit, metallien jalostus ja kaivokset, metallituotteet ja koneet, elektroniikkaja sähkötekninen, kulkuneuvot, autokauppa ja -korjaamot, energiateollisuus, rakentaminen, tietoliikenne, rautatieala sekä painaminen ja kustantaminen. Liiton elinkeinopolitiikan yleinen tavoite on suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen ja työllisyyden turvaaminen. Tarkemmin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja keinot määritellään liiton elinkeinopoliittisessa ohjelmassa, jonka valmistelussa hyödynnetään tutkimustoiminnan tuloksia. Tutkimusosaston työelämän kehittäminen kattaa tuottavuusyhteistyön sekä työyhteisöjen kehittämisen ja tutkimisen (toimintatutkimukset). Tutkijat vetävät työyhteisöjen kehittämisprojekteja muiden tehtäviensä ohella. Työyhteisöjen kehittämiseen liittyy usein koulutusta, työympäristön ja tuotantoprosessien kehittämistä sekä tutkimusta. Siten työyhteisöjen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä useiden eri toiminta-alueiden ja/tai muiden sidos-

16 16 TEAM liittoesitys ryhmien kanssa. Liitto järjestää myös työelämän kehittämisseminaareja tutkimustiedon levittämiseksi. Tutkimustoimintaa tehdään yhteistyössä toimialasektoreiden ja muiden osastojen kanssa, esimerkiksi järjestäytymis-, palkka-, sopimus- ja työsuojelutoimintaan liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. Tutkimusyksikkö vastaa kaikkien sopimusalojen palkkatilastoinnista ja siihen liittyvästä tutkimustoiminnasta.

17 TEAM liittoesitys 17 JÄSENYYS JA OSALLISTUMINEN Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittymisen edistäminen on liiton jatkuvaa toimintaa. Korkean järjestäytymisasteen merkitys on suuri uuden liiton toiminnassa. Opiskelijatoiminta ja oppilaitosyhteistyö on jäsenhankinnan yksi osa-alue. Peruslähtökohta jäsenhankinnalle oppilaitoksissa on työmarkkinatiedotus. Tiedottamista järjestetään sopimusalojen pohjalta jokaisessa oppilaitoksessa, huomioiden myös ammattikorkeakoulut. Oppilaitoskäynnit tehdään vuosittain, kuten myös keväällä järjestettävät kesäduuni-kampanjat. Oppilaitoskäyntejä tekevät ensisijaisesti ammattiosastojen nuoret aktiivit. Liitolla on valtakunnallinen opiskelijayhdistys. Liitto järjestää valtakunnallista opiskelijatoimintaa ja opiskelijayhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa edustajakokoukseen, valtuustoon ja erikseen sovittaviin valiokuntiin (esim. nuorisovaliokuntaan, koulutusvaliokuntaan). Opiskelijatoiminta on osin sektoripohjaista. Opiskelijajäsenten jäsenkiinnittymisestä huolehditaan opiskelun päätyttyä. Opinto-ohjaajiin sekä oppilaitoksiin pidetään yhteyttä. Jäsenhankinnasta sekä liiton tunnetuksi tekemisestä huolehditaan myös työssäoppimisjaksoilla. Jäseneksi liittyminen TEAM:n jäseneksi liittyvät pääsääntöisesti sähköisesti liiton kotisivujen kautta. Jäsen voi liittyä myös perinteisellä paperilomakkeella. Jäsenhankintaa tekevät luottamustehtävissä olevat ja ammattiosastojen aktiivit. Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat. Liitto luo edellytykset ja ammattiosastot vastaavat siitä, että jokaisella työpaikalla on henkilö, joka vastaa työntekijöiden ja erityisesti työssäoppijoiden järjestäytymisestä ammattiosaston jäsenyyteen. Kaikki jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Liiton toimistot avustavat oikean osaston löytämisessä huomioiden sektorit sekä alueen, paikkakunnan ja työpaikan. Jäsenhankintakysymykset huomioidaan koulutusten yhteydessä, edunvalvontatoiminnassa, työehtosopimusasioissa ja tes-päivystyksissä, erilaisissa liiton sekä ammattiosaston tapahtumissa, nuorisotoiminnassa, messuilla jne. Alueilla sekä valtakunnallisesti järjestetään jäsenhankintaprojekteja ja jäsenhankintakilpailuja. Työpaikkakäyntejä tehdään erityisesti pienille työpaikoille ja työpaikoissa, joissa ei ole luottamusmies- tai työsuojeluverkostoa. Jäsenhankintaa tuetaan erilaisten tuotteiden ja esitteiden avulla. Uusille jäsenille järjestetään säännöllisesti alueittain ohjaus-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Maahanmuuttajille kohdistetaan erityispalveluita. Jäsenyys ja jäsenmaksu Jäseninä voivat olla työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet eli sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet, itsensä työllistävät ja eläkeläiset.

18 18 TEAM liittoesitys Jäsenmaksu on prosentuaalinen ja sitä peritään ennakonpidätyksenalaisesta palkasta. Jäsenmaksu maksetaan pääsääntöisesti palkanmaksun yhteydessä työnantajaperintänä. Jäsenmaksun maksaminen itse on myös mahdollista. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien nykyisten liittojen jäsenten saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät työuran ajan myös uuden liiton aloittaessa toimintansa. Opiskelijajäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Jäseneksi pyrkivä, TEAM-liiton toimialoilla ammattiin opiskeleva henkilö liittyy valtakunnalliseen opiskelijayhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa opintojen aloittamisajankohdasta ja päättyy niiden päättymiseen. Opiskelijayhdistys on TEAM-liiton jäsenyhdistys. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Opiskelijajäsenellä on oikeus mm. neuvontapalveluihin. Jäsenetuihin kuuluvat mm., liiton lehti, kalenteri, vakuutusetu, lomaetu. Itsensä työllistävien jäsenyys ja jäsenmaksu TEAM alojen itsensä työllistäjä eli ammatinharjoittaja liittyy valtakunnalliseen TEAM-yrittäjät ry -yhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa yrittäjyyden aloittamisajankohdasta ja päättyy kun yrittäjyys päättyy. Jäsenmaksu on kiinteä liittovaltuuston vuosittain päättämä euromäärä. TEAM-yrittäjällä on oikeus mm. neuvontapalveluihin. Jäsenetuihin kuuluvat mm. liiton lehti, kalenteri, vakuutusetu, lomaetu. Eläkeläisjäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Ammattiosaston jäsenet ovat sopimusalajäseniä (työmarkkinoiden käytössä olevat) ja eläkeläisjäseniä. Eläkeläisjäsen on pysyvästi eläkkeelle siirtynyt ammattiosaston entinen sopimusalajäsen. Eläkeläisjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus ammattiosaston kokouksissa. Eläkeläisjäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Liiton tarjoamat jäsenetuudet (esim. lehti, loma- ja vakuutusedut) ovat voimassa eläkkeelle siirtymisvuoden loppuun saakka. Ammattiosaston esityksestä yli 40 vuotta ammattiyhdistysliikkeen jäsenenä olleelle tai yli kymmenen vuotta ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä toimineille nämä jäsenetuudet ovat voimassa tämänkin jälkeen. Materiaalien jakelu jäsenille ja osastoille Kaikille jäsenille tiedotetaan liiton palveluista ja eduista vähintään kerran vuodessa ilmestyvässä jäsenpalvelut ja -edut esitteessä. Osastot ja luottamusmiehet voivat tilata käyttöönsä erilaista TEAM-liiton tuottamaa materiaalia. Kaikki materiaali on mahdollista saada interanet- ja extranetpalvelujen kautta sähköisessä muodossa.

19 TEAM liittoesitys 19 Sähköiset verkkopalvelut Tulevaisuudessa kaikki TEAM:in palvelut ovat koko jäsenistön saatavilla ja käytettävissä sähköisesti. Myös työttömyyskassan palvelut painottuvat verkkoon. Jäsenkalenteri Jäsenet saavat kalenterin, joka tehdään myös ruotsinkielisenä. Tietotekniikan kehittymisen ja erilaisten uudenmuotoisten käyttöliittymien kehittymisen myötä voidaan siirtyä erityyppisiin sähköisiin kalenterin muotoihin myös jäsenetuna. Tuki palkansaajalehtiä tilattaessa Jäsenet voivat käyttää samanarvoista lehtietua. Jäsenvakuutus Jäsenille suunnitellaan vakuutuspaketti, josta hänellä on mahdollisuus valita hänelle sopivia vakuutuksia. Luottamustehtävissä toimiville voidaan luoda muuta jäsenistöä kattavampi vakuutusturva. Jäsenedun laajuudesta päättää liittovaltuusto. Vapaa-aikaan ja lomailuun liittyvät jäsenetuudet TEAM-liitto eriyttää loma- ja jäsenetuihin liittyvän toiminnon omaksi kokonaisuudekseen, jotta muu liitto-organisaatio ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen perustehtävän mukaiseen toimintaansa. Tällä liitto hakee myös ammattimaisempaa jäsenpalvelua. Liitto tekee sopimuksia eri palvelutarjoajien kanssa, joilla liiton jäsenistölle haetaan todellisia etuja ja alennuksia tuotteista ja palveluista. Palvelut Liiton neuvonta ja jäsenpalvelut hoidetaan ensin call centerin kautta (netti, s-posti, puhelut). Call center muodostetaan aluepalvelukeskuksien/ maakuntatoimistojen avulla sekä tarvittaessa keskustoimiston resursseja käyttäen. Jäsen voi hoitaa jäseneksi liittymisen ja keskeisimmän asioinnin verkon välityksellä. Hän voi myös tarkistaa omat tietonsa liiton rekisteristä. Jäsenten tulee voida tarkastella ja päivittää omia jäsentietojaan Internetissä. Itsemaksaville jäsenille tulee varmistaa joustava mahdollisuus myös maksaa jäsenmaksunsa sähköisen palvelukanavan kautta.

20 20 TEAM liittoesitys JÄRJESTÖN PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA HALLINTORAKENNE Edustajakokous Liiton korkein päättävä elin on edustajakokous, joka pidetään joka viides vuosi. Edustajakokouksen edustajat valitaan suhteellisella vaalilla. Valintaperusteena on yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa tai itsensä työllistävää jäsentä kohden. Opiskelijayhdistyksen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua kokoukseen puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeudella. Yksi edustaja alkavaa 800 opiskelijajäsentä kohti. Vaalipiirijaon pohjana sopimusalat Sopimusalalla, jossa on yli 800 jäsentä, järjestetään sopimusalakohtainen vaali. Sitä pienemmät sopimusalat yhdistetään sektorin sisällä lähinnä olevan alan kanssa niin, että em. raja ylittyy. Sopimusala jaetaan eduskuntavaalien maakunnallisen jaon pohjalta maantieteellisiin vaalipiireihin (enintään 14/sopimusala, Ahvenanmaa yhdessä Varsinais-Suomen kanssa). Näin muodostettavan vaalipiirin jäsenmäärän tulee olla yli 800 jäsentä. Mikäli tämä ei toteudu, yhdistetään maakunnallisia vaalipiirejä niin, että vaalipiirin jäsenmäärä ylittää tämän määrän eli valittavia edustajia on vähintään kolme ko. vaalipiirin alueelta. Pienemmillä sopimusaloilla on valtakunnallinen vaalipiiri. Lisäksi itsensä työllistävillä on yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Edustajakokoukseen osallistuu nykyisen jäsenmäärän perusteella noin edustajaa. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus. Työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä tarkoitetaan työssäkäyviä, työttömiä, jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja jäseniä ja määräaikaisesti eläkkeellä olevia. Äänioikeus, vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu määritellään tarkemmin äänestys- ja vaalijärjestyksessä.