Esitys TEAM-liiton perustamisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitys TEAM-liiton perustamisesta"

Transkriptio

1 Esitys TEAM-liiton perustamisesta Projektihallitus

2 2 TEAM liittoesitys Esitys TEAM-liiton perustamisesta Sisällys TOIMINNALLINEN LIITTO... 4 EDUNVALVONNAN KULMAKIVET... 6 Työehtosopimustoiminta... 6 Sektorien muodostaminen ja toiminta... 8 Ammattitutkintojen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Työn ja työympäristön kehittäminen Työympäristön kehittäminen sopimalla Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen Sosiaalipolitiikka Työpaikkojen kehittäminen Yhdenvertaisuus työelämässä Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Ympäristösuojelu kestävällä pohjalla Tutkimustoiminnalla ennakoitavuutta JÄSENYYS JA OSALLISTUMINEN Jäseneksi liittyminen Jäsenyys ja jäsenmaksu Opiskelijajäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Itsensä työllistävien jäsenyys ja jäsenmaksu Eläkeläisjäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Materiaalien jakelu jäsenille ja osastoille Sähköiset verkkopalvelut Jäsenkalenteri Tuki palkansaajalehtiä tilattaessa Jäsenvakuutus (kollektiivinen tuote) Vapaa-aikaan ja lomailuun liittyvät jäsenetuudet Palvelut JÄRJESTÖN PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA HALLINTORAKENNE Edustajakokous Valtuusto Hallitus Sektorijohtokunnat Valiokunnat Maakuntaneuvottelukunnat Ammattiosastot Ammattiyhdistyskoulutus Kansainväinen toiminta Viestintä... 29

3 TEAM liittoesitys 3 TALOUS Jäsenmaksu Toimitilat Vapaa-ajankohteet ATK Omaisuuden siirto Toimisto-organisaatio Asiantuntijapalvelut keskustoimistossa Aluepalvelukeskukset Maakuntatoimistot Henkilökunta SAK JA YHTEISTYÖVERKOSTOT SÄÄNNÖT TEAM-TYÖTTÖMYYSKASSA MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TEAM-LIITON VALMISTELUAIKATAULU... 39

4 4 TEAM liittoesitys TOIMINNALLINEN LIITTO Kädessäsi on TEAM-liittoprojektin valmistelutyön pohjalta syntynyt projektihallituksen esitys liitoille ja jäsenille uudesta TEAM-liitosta. Siihen on koottu keskeisimmät linjaukset, joita TEAM-liitto aikoo noudattaa toiminnassaan. Toimintaympäristön analyysi ja nykyisen toiminnan kuvaus on tehty Teknologian ammattilaiset yhdessä enemmän -raportissa ( ) ja projektin valmistelutyöryhmien valmistelemissa väli ja loppuraporteissa. Raportit ovat saatavissa liittojen nettisivuilta. Tärkeimpiä syitä siihen, miksi liitot haluavat muuttaa toimintaansa ja rakenteitaan ovat mm: toimialojen ja yritysten rakennemuutos työn ja tehtävien muuttuminen vaikuttaa sopimustoiminnan rajoihin vahvempi neuvotteluvoima sopimustoiminnan lisäksi odotetaan lisäpanostuksia työpaikkojen kehittämistyöhön ja elinkeinopolitiikkaan työelämän nopea muutos ajaa edunvalvonnan painopistettä ennakoivan suuntaan kansainvälisen osaamisen lisäämistarve ja vaikuttavuuden parantaminen työnantajapuolen uusi organisoituminen ja paikallisen sopimisen lisääntyminen työvoimatarjontaan vaikuttaminen; riittävästi ammattiosaajia kattavampi asiantuntijatuki ja -verkosto sekä koulutustarjonta työsuhdeneuvonnan, järjestäytymisen, paikallisen sopimisen apu mahdollisimman lähellä työpaikkoja jäsenyyden ylläpito helpompaa yhteydenpitoa jäsenistön kanssa kehitetään ja liiton palvelukykyä parannetaan Tässä esityksessä on kuvattu uuden TEAM-liiton toimintamalleja, tavoitteita, palveluja, hallintoa ja henkilökuntaa. Näiden asioiden tulee olla valmiina, kun uusi liitto aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta lukien. Liitosta käytetään raportissa työnimeä TEAM. Liiton varsinainen nimi päätetään myöhemmin. Tavoitteena on toiminnallinen liitto, joka antaa jäsenille laajempia neuvontapalveluja työsuhdeasioissa, parempia jäsenetuja ja on myös nykyistä vaikuttavampi edunvalvoja kotimaassa ja kansainvälisesti. Liitto antaa paremman paikallisen tuen luottamushenkilöille sekä on asiantuntemuksellaan keskeinen työolojen kehittäjä ja auttaja muutostilanteissa. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän kehittäjäksi. Tämä projektihallituksen esitys antaa mahdollisuuden arvioida uutta organisaatiota ja antaa tietoa päätöksenteon pohjaksi. Oman liiton tulevaisuudennäkymiä ja toimintamahdollisuuksia on verrattava tähän esitykseen. Päätökset ovat liittojen hallintojen ja jäsenistöjen käsissä.

5 TEAM liittoesitys 5 Esityksen lopussa on myös arvioita siitä, mitä mahdollisuuksia liitto tuo tullessaan sekä mitä haasteita sen pitäisi ottaa huomioon tulevassa toiminnassaan. Valmistelutyö jatkuu eri työryhmissä näiden linjausten pohjalta. Liiton sääntöesitys valmistellaan syyskuuhun 2008 mennessä. TEAM-valmistelussa mukana olevat liitot pähkinänkuoressa Liitot muodostavat merkittävän osan suomalaisesta ja SAK:laisesta ayliikkeestä Jäseniä liitoissa on noin , joista työmarkkinoiden käytettävissä Liitot solmivat 51 työehtosopimusta Päivittäistä edunvalvontaa työpaikoilla hoitaa luottamushenkilöä Ammattiosastoja on yhteensä Liitoissa työskentelee 334 työntekijää. Liittojen jäsenmäärät Kemianliitto Metallityöväen Liitto Puu- ja erityisalojen liitto Rautatieläisten Liitto Sähköalojen ammattiliitto Viestintäalan ammattiliitto

6 6 TEAM liittoesitys EDUNVALVONNAN KULMAKIVET Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on parantaa jäsenten reaaliansioita, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä sekä kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Liiton tehtävänä on huolehtia kaikkien jäsenten oikeudenmukaisesta kohtelusta työelämässä. Edunvalvonnan lähtökohtana on työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisten etujen varmistaminen kaikille jäsenille sopimusalasta, työsuhteen muodosta, ammatista, iästä, syntyperästä, kansallisuudesta, poliittisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta tai sukupuolesta riippumatta. Yritystoiminnan rakenteiden ja omistuspohjan muuttuminen sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi Suomeen ja erityisesti vientiteollisuuteemme. Suomalainen työ on haasteellisessa tilanteessa aloilla, joissa työvoimakustannusten osuus lopputuotteen hinnassa on merkittävä. Uuden liiton yksi tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti on ohjattava voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen. Edunvalvonnan tehokkuus on tärkein jäsenhankinnan ja korkean järjestäytymisen ylläpitäjä. Liitto profiloituu vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. Liiton ensimmäinen edustajakokous käsittelee työelämän kehittämiseen ja työehtosopimustoimintaan liittyvät yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Seuraavassa on kuvattu valmistelussa syntyneitä keskeisiä periaatteita. Työehtosopimustoiminta Liitto neuvottelee edustamilleen aloille valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön ja eri sopimusalojen kokonaisetua. Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien aikaansaamista, joilla turvataan työehtosopimusten yleissitovuus, kehitetään työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Liiton keskeisenä lähtökohtana on oikeudenmukaisen ja solidaarisen palkkapolitiikan toteuttaminen. Työehtosopimustoiminnassa ja sen kehittämisessä seurataan aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja luodaan valmiudet tarvittaessa nopeaankin reagointiin työehtosopimustoiminnan rakenteellisessa uudistamisessa. Tätä kautta turvataan edellytykset jäsenten työehtojen kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Sektorikohtaiset ja myös sektoreiden väliset runkosopimukset ovat merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sopimusrakenteiden kehittämisessä ja liiton neuvotteluaseman vahvistamisessa.

7 TEAM liittoesitys 7 Edellä kuvattu kehitys johtaa luonnollisesti siihen, että työehtosopimuksia yhdistetään ja sopimusten kokonaismäärä vähenee. Työehtosopimusten määrän vähentäminen edellyttää liiton sisällä sektorijohtokuntien ja sopimusalaneuvottelukuntien yhteisymmärrystä sekä yhdistyvien työehtosopimuksien vähimmäisehtojen turvaamista. Työehtosopimusten yhdistäminen vaatii luonnollisesti pääsemistä yhteisymmärrykseen myös sopimukset allekirjoittaneiden työnantajien ja työnantajaliittojen kanssa. Palkankorotusten sopimusalakohtaiset tavoitteet ja muut työehtosopimustavoitteet asetetaan ammattiosastojen esitysten pohjalta sektorijohtokunnissa sopimusaloittain. Niiden toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset päätetään sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja työsuhteen perusehdoista tavoitellaan yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä tai jäsenäänestykseen laittamisesta päättää liiton hallitus sektorijohtokuntien esityksestä. Työehtosopimustoiminnassa liitto toimii rakentavasti ja pitkäjännitteisesti. Liitolla on tarvittaessa riittävät resurssit tukea erilaisin painostustoimin paikallis-, sektori- sekä liittotasolla käytäviä neuvotteluja. Edunvalvontatoiminnan painopiste tulee jatkossa siirtymään entistä enemmän työpaikkatasolle. Tämä edellyttää työehtosopimuksiin sääntelyä paikallisesta sopimisesta, paikallisten resurssien turvaamista ja luottamushenkilöiden osaamisen kehittämistä. Liitolla on uudenlaiset valmiudet luottamushenkilöiden aseman ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen työyhteisöissä. Ammattiosastojen juridinen asema työehtosopimustoiminnassa säilyy entisen kaltaisena, mutta osastojen käytännön yhteistoimintaa on kehitettävä. Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot tuottavat ammattiosastoille ja työpaikkojen luottamushenkilöille edunvalvontatoimintaa tukevia palveluita. Luottamushenkilöiden ja jäsenten käyttöön luodaan kattavat järjestelmät, joiden avulla he löytävät sopimusalaansa ja työlainsäädäntöä koskevan tiedon ja kykenevät hyödyntämään sitä. Kansainvälinen edunvalvonta lisääntyy Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toimialue ylittää Suomen rajat. Tämän vuoksi sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa tulee lisätä. Liitto ohjaa resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen ja luo vahvan kytkennän kansainvälisen ja kansallisen tason toimintojen välille. Tällä tavalla organisoitu toiminta tuottaa jäsenille lisäarvoa ja rakentaa liiton edunvalvontatoiminnasta ehjän kokonaisuuden.

8 8 TEAM liittoesitys Työsuhteeseen liittyvät lakipalvelut Liitto hoitaa itse työtuomioistuinasiat ja periaatteellisesti tärkeimmät riitaasiat yleisissä tuomioistuimissa Rutiininomaisia palkkasaatava- ja irtisanomisriitoja voidaan ohjata liiton yhteistyökumppaneina toimivien lakiyritysten hoidettavaksi. Sektorien muodostaminen ja toiminta Sektoreiden muodostamiseen on vaikuttanut toimialojen rakenne, nykyisten työehtosopimusten soveltamisalue ja ammatilliset identiteettikysymykset. Työehtosopimusalat on sijoitettu sektoreille siten, että sektoreiden rakenne mahdollistaa edunvalvontatoiminnan kehittämisen jäsenlähtöisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Työehtosopimusten ja toimintaympäristön muuttuessa sektoreiden rakenteen uudistamisen on perustuttava laajaan yhteisymmärrykseen ja sen on palveltava jäsenistön etua. Liiton neuvottelutoiminta hoidetaan sektoreittain keskustoimistosta käsin. Kunkin sektorin johtokunta ja sektorijohtaja ovat päävastuussa neuvottelutoiminnasta, työelämän kehittämisestä, elinkeinopolitiikasta sekä sektorinsa kotimaisesta ja kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta. Sektorin työehtosopimusasiantuntijat ja -neuvottelijat hoitavat yksittäisten työehtosopimusten kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvät asiat. Liittoon perustetaan 7 eri sektoria, joihin nykyisin solmittavat työehtosopimukset jakautuvat seuraavalla tavalla: Kemiansektori Kemianliitto / Iittala Oy Ab:n työntekijät / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kemian perusteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Vuokratyö kemian aloilla / Palvelualojen Toimialaliitto, Kemianteollisuus Kemianliitto / Kenkä- ja nahkateollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Lasikeraaminen teollisuus / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Laitosmiehet (tekstiiliteollisuuden laitosmiehet) / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilityöntekijät ja vaatetustyöntekijät / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilihuoltoala, työntekijät / (Yleinen teollisuusliitto / Lindströmin pesulat), Suomen Pesuteollisuusliitto / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala / Suomen Lasija hiomoliitto ry / Suomen Yrittäjät Puu- ja erityisalojen liitto / Veneenrakennusteollisuus / Veneteollisuuden Työnantajat / Kemianteollisuus Puu- ja erityisalojen liitto / Harja- ja sivellinalat / Kemianteollisuus Metallityöväen Liitto / Jalometallialat / Kemianteollisuus

9 TEAM liittoesitys 9 Logistiikkasektori Kemianliitto / Autonrengasala / Autonrengasliitto Metallityöväen Liitto / Auto- ja konekauppa / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Metallityöväen Liitto/ Auto- ja konekorjaamoala / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Rautatieläisten Liitto / Rautatiealan / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Rautatieläisten Liitto / VR-Yhtymän henkilöstö / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Energia-, tieto- ja sähkösektori Kemianliitto / Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Energia-ala / Energiateollisuus Metallityöväen Liitto / Energia-ala / Energiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Tieto- ja verkostoteknologia) / Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto TIKLI Metallityöväen Liitto, Tietoalan työntekijät / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Talotekniikka-ala sähköasennustoimiala / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto /Huolto- ja kunnossapitoala / Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Rakennusaineteollisuus / Rakennustuoteteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Elintarviketeollisuuden sähkömiehet / Elintarviketeollisuusliitto ETTL Sähköalojen ammattiliitto, SUORA, PAM / RAY-huoltoedustajat / Erityispalvelujen työnantajaliitto/ray Sähköalojen ammattiliitto / Puolustusministeriön hallinnonala Valtio / Puolustusministeriö Sähköalojen ammattiliitto / Tekstiiliteollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Lasikeraamisen teollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät / Teknologiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto/sähköalan työntekijät/metsäteollisuus ry/ Paperija puumassateollisuus Metalli- ja elektroniikkasektori Metallityöväen Liitto / Malmikaivokset / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Metalliteollisuus (teknologiateollisuus) / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Pelti- ja teollisuuseristysala / Teknologiateollisuus (Metalliteollisuuden harjoittajain liitto MTHL:n työnantajat) Metallityöväen Liitto / Puolustusvoimien metallialan työntekijät / Valtio ja Puolustusministeriö

10 10 TEAM liittoesitys Puutuotesektori Puu- ja erityisalojen liitto / Puusepänteollisuus / Puusepänteollisuus ry Puu- ja erityisalojen liitto, Metallityöväen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto / Mekaaninen metsäteollisuus / Metsäteollisuus ry Viestintäsektori Viestintäalan ammattiliitto / Kirjatyöntekijät / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto / Sanomalehdenjakajat / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto, Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet / Viestinnän keskusliitto Ympäristösektori Puu- ja erityisalojen liitto / Viherala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Puutarha-ala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Maaseutuelinkeinot / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäala / Metsäteollisuus, Metsähallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Taimitarha-ala / Yksityismetsätalouden Työnantajat Puu- ja erityisalojen liitto / Turve- ja pellettiteollisuus / VAPO, Kekkilä, Metsäteollisuus, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäkone / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turvetuotantoala / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turkistuotantoala / Maaseudun Työantajaliitto Sektorijohtokunnat Sektorikohtaiset johtokunnat muodostetaan siten, että jokainen sektorin työehtosopimusala on siinä edustettuna. Johtokuntien muodostamisessa huomioidaan työpaikka- ja sopimusalakohtainen asiantuntevuus, yritys / konserni- ja toimialakohtainen edustavuus sekä sukupuolijakauma. Johtokunnissa on henkilöä. Johtokunnan toimintaa johtaa ja siitä vastaa sektorijohtaja. Sektoriasiantuntijat (toimitsijat) osallistuvat johtokunnan työskentelyyn ja valmistelevat vastuualueensa asiat. Sektorijohtokunnan jäsenet valitsee liittovaltuusto. Sektorijohtajat nimittää määräajaksi liittovaltuusto. Sektorijohtokuntien rakenteesta, toimenkuvista ja tehtävistä päättää liittovaltuusto. Sektorijohtokuntien tehtävät on tarkemmin määritelty hallinnon rakennekohdassa. Sektorijohtokunnissa turvataan riittävä edustus jatkossa myös niiltä ammatti- /sopimusaloilta, joilla ei ole omaa työehtosopimusta tai sopimus on rakenteiden kehittämisen myötä liitetty osaksi laajempaa sopimuskokonaisuutta. Työehtosopimusneuvottelukunnat Sektorijohtokunnat valitsevat sopimusalakohtaiset työehtosopimusneuvottelukunnat, jotka toimivat sopimusalan valmistelu- ja asiantuntijaelimenä. Johtokunnat voivat tarvittaessa asettaa eri sopimusaloille asiantuntijatyö-

11 TEAM liittoesitys 11 ryhmiä, joiden toimenkuvaan kuuluu työehtosopimusneuvottelukuntien tukeminen ja avustaminen. Asiantuntijatyöryhmät voivat olla pysyviä tai erikseen tehtäväkohtaisesti nimettyjä. Työehtosopimusneuvottelukunnat valmistelevat sopimusalakohtaiset sopimustavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta em. asiantuntijatyöryhmien kanssa, käyvät työehtosopimusneuvottelut, tekevät sektorijohtokunnalle esityksen työnantajapuolelle jätettävästä neuvotteluesityksestä, neuvottelutuloksen käsittelystä sekä tarvittaessa esityksen työtaistelutoimenpiteistä. Sektorijohtaja ja työehtotoimitsijat osallistuvat työehtosopimusneuvottelukuntien työskentelyyn toimenkuviensa mukaisesti. Ammattitutkintojen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Ammatillinen koulutus ja ammattitutkintojen kehittäminen ovat tärkeitä osaalueita, joissa TEAM:n on vaikutettava koulutus- ja työvoimapoliittisesti. TEAM:n ammatillisen koulutuksen kehittämistarpeet on kanavoitava työpaikkatasolta aina TEAM:n valtakunnan tason asiantuntijavalmisteluun ja päätöksentekoon asti. Työskentelemällä koulutus- ja tutkintotoimikunnissa, osallistumalla työryhmätyöskentelyyn, vaikuttamalla työehtosopimuksiin tehtäviin kirjauksiin jne., voidaan parantaa TEAM-aloille hakeutuvien nuorten ja jo ammatissa toimi-

12 12 TEAM liittoesitys van jäsenistön ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuuksia sekä ammattitutkintojen kehittämistä. Vastuu ammattitutkintojen kehittämisestä on sektoreilla. Niissä on ammattialakohtaisesti organisoituja työryhmiä, jotka vastaavat oman alansa ammattien kehittämisestä. TEAM:iin tulisi perustaa kaikille sektoreille yhteinen ammatillisen koulutuksen valiokunta, joka kootaan kunkin sektorien ammattialan asiantuntijoista sekä koulutus- ja tutkintotoimikuntien edustajista eri TEAM-aloilta. Asiantuntijaelimen tehtävänä on valtakunnan tasolla valmistella ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen liittyviä yleisiä asioita TEAM-hallinnolle sekä antaa lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista ammatilliseen koulutukseen liittyvistä kysymyksistä. Koulutus- ja ammattitutkintotoimikuntien työhön osallistuminen on sektorikohtaista. Työn ja työympäristön kehittäminen Liiton tarkoituksena on parantaa alan työpaikkojen työolosuhteita ja työ- ja ympäristöturvallisuutta sekä edistää jäsenten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tavoitteena on, että luottamushenkilöiden työpanoksesta yhä suurempi osa olisi työpaikan kehittämistoiminnassa. Tätä työtä liitto toteuttaa mm.: tukemalla, ohjaamalla ja kouluttamalla työpaikkojen työsuojeluaktiiveja ja luottamushenkilöitä vaikuttamalla yrityksiin, järjestöihin, valtiovaltaan ja Euroopan Unioniin sekä tiedotusvälineisiin. osallistumalla säädösten ja normien valmisteluun kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla. yhteistyöllä ja sopimustoiminnalla työnantajaorganisaatioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Työympäristön kehittäminen sopimalla Työympäristöasiat ovat keskeisiä edunvalvonta-asioita ja osa uuden liiton ydintehtävistä. Pääosa liittojen työympäristön kehittämisestä kohdistuu työpaikkaedunvalvonnan, lähinnä työsuojelutoiminnan organisoimiseen ja tukemiseen. Paras osaaminen varmistetaan laadukkaalla, kiinnostavalla ja mahdollisimman helposti tavoitettavalla toiminnalla. Valtaosa työsuojelun normituksesta tapahtuu lakitasolla ja alempiasteisilla määräyksillä sekä keskusjärjestö- ja työehtosopimusten avulla. On huomioitava, että puolet työpaikkojen luottamushenkilöistä työskentelee työsuojelutehtävissä. Työympäristön kehittämistoiminnan merkitys ja arvostus on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä. Tähän liittyvä työ tulee lisääntymään työpaikan sisäisessä kehittämistoiminnassa ja työolosuhdekysymyksissä Esimerkkinä näistä ovat nolla tapaturma-ajattelun yleistyminen, työssä jaksamisen ja jatkamisen hankkeet, työympäristön laatujärjestelmät, työturvallisuuskortti sekä monet työmarkkinajärjestöjen yhteiset työturvallisuus- ja kehittämis-

13 TEAM liittoesitys 13 hankkeet. Ihmisten vaatimukset laadukkaasta työympäristöstä ovat kasvaneet. Työehtosopimusneuvottelutoiminnassa myös työympäristöasiantuntijoiden käyttö on luontevaa ja hyödyllistä. Työympäristötoiminnan on tarkoituksenmukaista olla lähellä ja osa edunvalvonnan neuvotteluprosessia. Sopimustoiminnassa tulee panostaa erityisesti työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten kehittämiseen. Keskusjärjestöjen yleissopimus tulee uudistaa vastaamaan teollisuusliittojen tarpeita. Myös työmarkkinajärjestöjen jatkuvan neuvottelun periaatteella tulee tähdätä uusiin, työympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin. Lainsäädäntöön ja normeihin vaikuttaminen Suomen työelämään ja työympäristöön vaikuttavat säädökset ja eritasoiset normit valmistellaan tänä päivänä monilla tasoilla. Säädösvalmistelu myös kansainvälistyy. Lisäksi koneita, laitteita, kemikaaleja ja erilaisia hallintajärjestelmiä pyritään standardisoimaan maailmanlaajuisesti. Kansainvälistymisestä huolimatta Suomen lainsäädäntötyöllä voidaan vaikuttaa kansallisen työsuojelun tasoon. Työelämää koskeva normitus valmistellaan yleensä kolmikantaisesti. Työturvallisuuteen vaikuttavaa standardisointityötä tehdään myös kansallisella tasolla. Tavoitteena on, että uudella liitolla on edustus kaikissa niissä kansallisissa elimissä, joissa alan työturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä ja normitusta valmistellaan. Kansainväliseen työsuojeluun ja standardisointiin liittyvää vaikuttamista tehdään tehostamalla yhteistyötä kansainvälisten ay-organisaatioiden kanssa. Sosiaalipolitiikka Uusi liitto vaikuttaa yhdessä SAK:n kanssa sosiaalipolitiikkaan osallistumalla erilaisiin työryhmiin ja lainvalmisteluun ja tuomalla työntekijöiden erityisongelmia esiin. Sosiaalipoliittisia keinoja kehittämällä on turvattava työntekijäperheiden palkattomien jaksojen toimeentuloa. Liitossa autetaan niin jäseniä kuin työpaikkojen luottamushenkilöitä työkyvyttömyys- ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä ja muutoksenhauissa: neuvotaan, tutkitaan valitusperusteita, tehdään yhdessä tai kirjoitetaan puolesta valtakirjalla. Valitusten avulla vaikutetaan korvauskäytännön muodostumiseen erilaisten ammattitautien ja työtapaturmavammojen kohdalla. Työpaikkojen kehittäminen Työelämän kehittämisen tavoitteena on parantaa työyhteisöjen toimivuutta, tuloksellisuutta, johtamista, osaamista ja henkilöstön hyvinvointia. Liitossa on tietoa mm. siitä, miten työyhteisöjä johdetaan, miten yhteistyö toimii, miten osaamista ja palkitsemista kehitetään ja miten työelämän muutokseen voidaan jo ennakolta vaikuttaa.

14 14 TEAM liittoesitys Työelämän kehittämiseen voidaan saada tukea monelta taholta, esimerkiksi erilaisilta ohjelmilta ja projekteilta. Välineitä työelämän kehittämiseen antavat myös suositukset ja sopimukset. Uuden liiton on tarjottava jäsenille ja edunvalvojille keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn ja työympäristön kehittämiseen. Työpaikkojen kehittämistyötä tulee tarkastella myös alakohtaisesti huomioiden sekä pienten- ja keskisuurten työpaikkojen erityisongelmat. Tavoitteena tulee olla, että työsuojeluvaltuutettu on ennen kaikkea työpaikan kehittäjä. Yhdenvertaisuus työelämässä Sukupuolten välisestä tasa-arvosta säädetään mm. tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja työsopimuslaissa. Yhteistoimintalaki takaa osallistumisen työpaikan asioihin. Yhteiskuntamme muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi ja työpaikkatason on pysyttävä kehityksessä mukana. Liiton keskeinen tavoite on, että työelämä kehittyy ja toteutuu tasa-arvoisesti sekä oikeudenmukaisesti. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Tasapainoinen ja hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen suurin voimavara ja paras tae tuottavuuden kehittymiseen. Työntekijän hyvinvointiin vaikuttavat työelämän lisäksi myös hänen elinpiirissään ja perhe-elämässään tapahtuvat asiat Uuden liiton tulee panostaa sopimustoiminnassa ja lainsäädännön kehittämistyössä työntekijöiden mahdollisuuteen yhteen sovittaa työ- ja perheelämä, esimerkiksi jäädä hoitamaan läheisiään eri elämän vaiheissa. Tavoitteena on, että esim. työajat joustavat nimenomaan työntekijöiden elämäntilanteet huomioiden. Ympäristösuojelu kestävällä pohjalla Ympäristönsuojelulla ja työsuojelulla on vahva yhteys. Hyvä työhygienia vähentää ympäristökuormitusta sekä toisaalta ympäristön kannalta turvallisten prosessien ja kemikaalien käyttö vähentää työntekijöiden altistumista. Sertifioitujen ympäristöhallintajärjestelmien (ISO sarja) käyttö teollisuudessa lisääntyy. Ympäristönsuojelukysymykset liittyvät aina myös teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaan, joihin ammattijärjestöt joutuvat ottamaan kantaa. Samanaikaisesti vaikutetaan elinkeinopolitiikkaan, työllisyyteen sekä työ- ja ympäristönsuojelun tasoon. Ammattijärjestöjen näkemyksillä vaikutetaan myös tulevien jäsenten elinolosuhteisiin. Suurella teollisuuden ammattijärjestöllä tulee olla valmiutta vaikuttaa tasapainoisesti teollisuuden ympäristönsuojelukysymyksiin. Pääosin ympäristöasioiden hoito ja asiantuntijuuden hallinta on luontevinta hoitaa osana työelämän kehittämis- ja työsuojelutoimintaa varmistaen kuitenkin yhteistyö elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kanssa.

15 TEAM liittoesitys 15 Tutkimustoiminnalla ennakoitavuutta Tutkimustoiminnalla tuetaan uuden liiton sektoreiden ja muiden toimintaalueiden työtä jäsenten elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimustoiminnan työssä korostuu ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen, joiden avulla pyritään turvaamaan jäsenten työllisyys ja hyvä ansiokehitys. Tutkimustoiminnan tehtävänä on tuottaa ja välittää ajankohtaista ja ennakoivaa tietoa yleisestä taloudellisesta kehityksestä, teollisuuden kehitysnäkymistä, palkka- ja työllisyystilanteesta sekä muista teollisuuden työntekijöiden asemaan vaikuttavista asioista. Tietoa tuotetaan teollisuusliiton edunvalvonnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun virittämiseksi. Lisäksi tutkimustoiminta osallistuu työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimustoiminta muodostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat edunvalvonnan tuki. tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen Tutkimuksen ja seurannan tarkoitus on tuottaa tietoa liittoon kuuluvien toimialojen ja yritysten nykytilasta, kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Näissä tutkimuksissa ja selvityksissä lähtökohtana on työntekijänäkökulma. Siten ne poikkeavat esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimuksista, joissa työntekijänäkökulma jää usein vähäiselle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tutkimusten ja selvitysten aiheet valitaan kulloisenkin tarpeen ja liiton hallinnon linjausten pohjalta. Tutkimustoiminta seuraa ja analysoi 15 liittoon kuuluvan toimialan ja niiden keskeisten yritysten kehitystä. Toimialat ovat kemia, kulutustavara, puutuote ja huonekalu, metsätalous, maaseutuammatit, metallien jalostus ja kaivokset, metallituotteet ja koneet, elektroniikkaja sähkötekninen, kulkuneuvot, autokauppa ja -korjaamot, energiateollisuus, rakentaminen, tietoliikenne, rautatieala sekä painaminen ja kustantaminen. Liiton elinkeinopolitiikan yleinen tavoite on suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen ja työllisyyden turvaaminen. Tarkemmin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja keinot määritellään liiton elinkeinopoliittisessa ohjelmassa, jonka valmistelussa hyödynnetään tutkimustoiminnan tuloksia. Tutkimusosaston työelämän kehittäminen kattaa tuottavuusyhteistyön sekä työyhteisöjen kehittämisen ja tutkimisen (toimintatutkimukset). Tutkijat vetävät työyhteisöjen kehittämisprojekteja muiden tehtäviensä ohella. Työyhteisöjen kehittämiseen liittyy usein koulutusta, työympäristön ja tuotantoprosessien kehittämistä sekä tutkimusta. Siten työyhteisöjen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä useiden eri toiminta-alueiden ja/tai muiden sidos-

16 16 TEAM liittoesitys ryhmien kanssa. Liitto järjestää myös työelämän kehittämisseminaareja tutkimustiedon levittämiseksi. Tutkimustoimintaa tehdään yhteistyössä toimialasektoreiden ja muiden osastojen kanssa, esimerkiksi järjestäytymis-, palkka-, sopimus- ja työsuojelutoimintaan liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. Tutkimusyksikkö vastaa kaikkien sopimusalojen palkkatilastoinnista ja siihen liittyvästä tutkimustoiminnasta.

17 TEAM liittoesitys 17 JÄSENYYS JA OSALLISTUMINEN Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittymisen edistäminen on liiton jatkuvaa toimintaa. Korkean järjestäytymisasteen merkitys on suuri uuden liiton toiminnassa. Opiskelijatoiminta ja oppilaitosyhteistyö on jäsenhankinnan yksi osa-alue. Peruslähtökohta jäsenhankinnalle oppilaitoksissa on työmarkkinatiedotus. Tiedottamista järjestetään sopimusalojen pohjalta jokaisessa oppilaitoksessa, huomioiden myös ammattikorkeakoulut. Oppilaitoskäynnit tehdään vuosittain, kuten myös keväällä järjestettävät kesäduuni-kampanjat. Oppilaitoskäyntejä tekevät ensisijaisesti ammattiosastojen nuoret aktiivit. Liitolla on valtakunnallinen opiskelijayhdistys. Liitto järjestää valtakunnallista opiskelijatoimintaa ja opiskelijayhdistyksellä on oikeus nimetä edustajansa edustajakokoukseen, valtuustoon ja erikseen sovittaviin valiokuntiin (esim. nuorisovaliokuntaan, koulutusvaliokuntaan). Opiskelijatoiminta on osin sektoripohjaista. Opiskelijajäsenten jäsenkiinnittymisestä huolehditaan opiskelun päätyttyä. Opinto-ohjaajiin sekä oppilaitoksiin pidetään yhteyttä. Jäsenhankinnasta sekä liiton tunnetuksi tekemisestä huolehditaan myös työssäoppimisjaksoilla. Jäseneksi liittyminen TEAM:n jäseneksi liittyvät pääsääntöisesti sähköisesti liiton kotisivujen kautta. Jäsen voi liittyä myös perinteisellä paperilomakkeella. Jäsenhankintaa tekevät luottamustehtävissä olevat ja ammattiosastojen aktiivit. Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat. Liitto luo edellytykset ja ammattiosastot vastaavat siitä, että jokaisella työpaikalla on henkilö, joka vastaa työntekijöiden ja erityisesti työssäoppijoiden järjestäytymisestä ammattiosaston jäsenyyteen. Kaikki jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Liiton toimistot avustavat oikean osaston löytämisessä huomioiden sektorit sekä alueen, paikkakunnan ja työpaikan. Jäsenhankintakysymykset huomioidaan koulutusten yhteydessä, edunvalvontatoiminnassa, työehtosopimusasioissa ja tes-päivystyksissä, erilaisissa liiton sekä ammattiosaston tapahtumissa, nuorisotoiminnassa, messuilla jne. Alueilla sekä valtakunnallisesti järjestetään jäsenhankintaprojekteja ja jäsenhankintakilpailuja. Työpaikkakäyntejä tehdään erityisesti pienille työpaikoille ja työpaikoissa, joissa ei ole luottamusmies- tai työsuojeluverkostoa. Jäsenhankintaa tuetaan erilaisten tuotteiden ja esitteiden avulla. Uusille jäsenille järjestetään säännöllisesti alueittain ohjaus-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Maahanmuuttajille kohdistetaan erityispalveluita. Jäsenyys ja jäsenmaksu Jäseninä voivat olla työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet eli sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet, itsensä työllistävät ja eläkeläiset.

18 18 TEAM liittoesitys Jäsenmaksu on prosentuaalinen ja sitä peritään ennakonpidätyksenalaisesta palkasta. Jäsenmaksu maksetaan pääsääntöisesti palkanmaksun yhteydessä työnantajaperintänä. Jäsenmaksun maksaminen itse on myös mahdollista. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien nykyisten liittojen jäsenten saavutetut vapaajäsenoikeudet säilyvät työuran ajan myös uuden liiton aloittaessa toimintansa. Opiskelijajäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Jäseneksi pyrkivä, TEAM-liiton toimialoilla ammattiin opiskeleva henkilö liittyy valtakunnalliseen opiskelijayhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa opintojen aloittamisajankohdasta ja päättyy niiden päättymiseen. Opiskelijayhdistys on TEAM-liiton jäsenyhdistys. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Opiskelijajäsenellä on oikeus mm. neuvontapalveluihin. Jäsenetuihin kuuluvat mm., liiton lehti, kalenteri, vakuutusetu, lomaetu. Itsensä työllistävien jäsenyys ja jäsenmaksu TEAM alojen itsensä työllistäjä eli ammatinharjoittaja liittyy valtakunnalliseen TEAM-yrittäjät ry -yhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa yrittäjyyden aloittamisajankohdasta ja päättyy kun yrittäjyys päättyy. Jäsenmaksu on kiinteä liittovaltuuston vuosittain päättämä euromäärä. TEAM-yrittäjällä on oikeus mm. neuvontapalveluihin. Jäsenetuihin kuuluvat mm. liiton lehti, kalenteri, vakuutusetu, lomaetu. Eläkeläisjäsenten jäsenyys ja jäsenmaksu Ammattiosaston jäsenet ovat sopimusalajäseniä (työmarkkinoiden käytössä olevat) ja eläkeläisjäseniä. Eläkeläisjäsen on pysyvästi eläkkeelle siirtynyt ammattiosaston entinen sopimusalajäsen. Eläkeläisjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus ammattiosaston kokouksissa. Eläkeläisjäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Liiton tarjoamat jäsenetuudet (esim. lehti, loma- ja vakuutusedut) ovat voimassa eläkkeelle siirtymisvuoden loppuun saakka. Ammattiosaston esityksestä yli 40 vuotta ammattiyhdistysliikkeen jäsenenä olleelle tai yli kymmenen vuotta ammattiyhdistysliikkeen luottamustehtävissä toimineille nämä jäsenetuudet ovat voimassa tämänkin jälkeen. Materiaalien jakelu jäsenille ja osastoille Kaikille jäsenille tiedotetaan liiton palveluista ja eduista vähintään kerran vuodessa ilmestyvässä jäsenpalvelut ja -edut esitteessä. Osastot ja luottamusmiehet voivat tilata käyttöönsä erilaista TEAM-liiton tuottamaa materiaalia. Kaikki materiaali on mahdollista saada interanet- ja extranetpalvelujen kautta sähköisessä muodossa.

19 TEAM liittoesitys 19 Sähköiset verkkopalvelut Tulevaisuudessa kaikki TEAM:in palvelut ovat koko jäsenistön saatavilla ja käytettävissä sähköisesti. Myös työttömyyskassan palvelut painottuvat verkkoon. Jäsenkalenteri Jäsenet saavat kalenterin, joka tehdään myös ruotsinkielisenä. Tietotekniikan kehittymisen ja erilaisten uudenmuotoisten käyttöliittymien kehittymisen myötä voidaan siirtyä erityyppisiin sähköisiin kalenterin muotoihin myös jäsenetuna. Tuki palkansaajalehtiä tilattaessa Jäsenet voivat käyttää samanarvoista lehtietua. Jäsenvakuutus Jäsenille suunnitellaan vakuutuspaketti, josta hänellä on mahdollisuus valita hänelle sopivia vakuutuksia. Luottamustehtävissä toimiville voidaan luoda muuta jäsenistöä kattavampi vakuutusturva. Jäsenedun laajuudesta päättää liittovaltuusto. Vapaa-aikaan ja lomailuun liittyvät jäsenetuudet TEAM-liitto eriyttää loma- ja jäsenetuihin liittyvän toiminnon omaksi kokonaisuudekseen, jotta muu liitto-organisaatio ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen perustehtävän mukaiseen toimintaansa. Tällä liitto hakee myös ammattimaisempaa jäsenpalvelua. Liitto tekee sopimuksia eri palvelutarjoajien kanssa, joilla liiton jäsenistölle haetaan todellisia etuja ja alennuksia tuotteista ja palveluista. Palvelut Liiton neuvonta ja jäsenpalvelut hoidetaan ensin call centerin kautta (netti, s-posti, puhelut). Call center muodostetaan aluepalvelukeskuksien/ maakuntatoimistojen avulla sekä tarvittaessa keskustoimiston resursseja käyttäen. Jäsen voi hoitaa jäseneksi liittymisen ja keskeisimmän asioinnin verkon välityksellä. Hän voi myös tarkistaa omat tietonsa liiton rekisteristä. Jäsenten tulee voida tarkastella ja päivittää omia jäsentietojaan Internetissä. Itsemaksaville jäsenille tulee varmistaa joustava mahdollisuus myös maksaa jäsenmaksunsa sähköisen palvelukanavan kautta.

20 20 TEAM liittoesitys JÄRJESTÖN PÄÄTÖKSENTEKOELIMET JA HALLINTORAKENNE Edustajakokous Liiton korkein päättävä elin on edustajakokous, joka pidetään joka viides vuosi. Edustajakokouksen edustajat valitaan suhteellisella vaalilla. Valintaperusteena on yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa tai itsensä työllistävää jäsentä kohden. Opiskelijayhdistyksen nimeämillä edustajilla on oikeus osallistua kokoukseen puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeudella. Yksi edustaja alkavaa 800 opiskelijajäsentä kohti. Vaalipiirijaon pohjana sopimusalat Sopimusalalla, jossa on yli 800 jäsentä, järjestetään sopimusalakohtainen vaali. Sitä pienemmät sopimusalat yhdistetään sektorin sisällä lähinnä olevan alan kanssa niin, että em. raja ylittyy. Sopimusala jaetaan eduskuntavaalien maakunnallisen jaon pohjalta maantieteellisiin vaalipiireihin (enintään 14/sopimusala, Ahvenanmaa yhdessä Varsinais-Suomen kanssa). Näin muodostettavan vaalipiirin jäsenmäärän tulee olla yli 800 jäsentä. Mikäli tämä ei toteudu, yhdistetään maakunnallisia vaalipiirejä niin, että vaalipiirin jäsenmäärä ylittää tämän määrän eli valittavia edustajia on vähintään kolme ko. vaalipiirin alueelta. Pienemmillä sopimusaloilla on valtakunnallinen vaalipiiri. Lisäksi itsensä työllistävillä on yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Edustajakokoukseen osallistuu nykyisen jäsenmäärän perusteella noin edustajaa. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus Kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus. Työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä tarkoitetaan työssäkäyviä, työttömiä, jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja jäseniä ja määräaikaisesti eläkkeellä olevia. Äänioikeus, vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu määritellään tarkemmin äänestys- ja vaalijärjestyksessä.

TEAM-hanke jäsenäänestyksessä

TEAM-hanke jäsenäänestyksessä TEAM-hanke jäsenäänestyksessä yhteinen tekijä Sinä päätät! A Kuuden SAK:laisen liiton hanke uuden teollisuusliiton perustamiseksi eli ns. TEAM-liittoprojekti on ratkaisuvaiheessa. Metalliliiton jäsenet

Lisätiedot

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE

TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE Tampereen Insinöörit ry 3.11.2014 Kolmivuotissuunnitelma 2015-2017 TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY:N TOIMINNAN SUUNTALINJAT VUOSILLE 2015-2017 1.TOIMINTA-AJATUS Tampereen Insinöörit ry on ammattikuntaa yhdistävä

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 20.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma toimintavuosi syyskokous Liite 1 Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa 29.3. klo 12.00 Kuntavaalit

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista

Sisältö: Tehtävät, rooli, asema, perustiedot työehtosopimuksesta, palkkausjärjestelmästä, työpaikkatoiminnasta ja paikallisista sopimuksista KOULUTUSOHJELMA 2017 1 (6) KOULUTUS VUONNA 2017 - Nousu-liiton koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin. Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS

Hyväksytty liittovaltuustossa (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO JYTY RY:N VAALIJÄRJESTYS Hyväksytty liittovaltuustossa 17. 18.5.2016 1 (5) JULKIS- JA YKSITYISALOJEN :N 1 SOVELTAMISALA Jytyn sääntöjen 18 2 momentissa tarkoitetut liittovaltuuston jäsenet ja heille valittavat yleisvarajäsenet

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA

NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA NUORISOVALIOKUNTALAISEN KÄSIKIRJA Nuorisovaliokunnan rooli Hallituksen asettama, nuorten asioiden asiantuntijaelin. Noudattaa PAMin hallituksen laatimaa valiokuntien yleisohjesääntöä. Vie nuorten asioita

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki, sivu 1

SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY (U. Suomen Golfliitto, Radiokatu 20, Helsinki,  sivu 1 SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUS 2016 TIMO LAITINEN (PÄIVITETTY 25.1.16 (U sivu 1 4. JÄSENET Tässä kohdassa tehdään uusi jäsenyyskriteeristö. Seurajäsen vastaa varsinaisia golfseuroja. Yhteisöjäsenyys mahdollistaa

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

KOULUTUKSET Ilmoittautumisen yhteydessä kerro syntymäaikasi, erikoisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi.

KOULUTUKSET Ilmoittautumisen yhteydessä kerro syntymäaikasi, erikoisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Ilmoittautumiset - lomakkeella - sähköpostitse kurssit(at)puuliitto.fi - puhelimitse (09) 6151 6318 KOULUTUKSET 2017 Ilmoittautumisen yhteydessä kerro syntymäaikasi, erikoisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi.

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry. Seuturyhmien toimintaohje

Metallityöväen Liitto ry. Seuturyhmien toimintaohje Metallityöväen Liitto ry Seuturyhmien toimintaohje Sisältö Seuturyhmien toimintaohje Seuturyhmien toimintaohje...3 Seuturyhmän organisoituminen...4 Seututoimikuntien jaostot...6 Seuturyhmäkoulutus...8

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ

KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ KESKUSTAN VALTUUSTORYHMÄN OHJESÄÄNTÖ (malli) Hyväksytty Keskustan kunnallisasiain neuvottelukunnassa 18.4.2012 ja vahvistettu puoluehallituksessa 27.4.2012 Valtuustoryhmän tarkoitus 1 kunnan / kaupungin

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017

POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puhelin 010 322 1980 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2010 2 TUNTIPALKKATILASTO 4. neljännekseltä 2010 EK 2011 Sisältö 5 Tiivistelmä 6 Palkat nousivat

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot