TEAM-liittoprojektin tutkimustyöryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet

Transkriptio

1 Metalliliitto/Tutkimus/JA TEAM-liittoprojektin tutkimustyöryhmän loppuraportti Työryhmän jäsenet Jorma Antila, pj Kari Sairo, sihteeri Raimo Virtanen David Seligson Seppo Talli Timo Rautarinta Asko Saarinen Hannu Siltala Jarmo Nyberg Paavo Holi Irene Hämäläinen Reijo Koskinen Metalliliitto Metalliliitto Metalliliitto Kemianliitto Kemianliitto Puuliitto Puuliitto Rautatieläisten liitto Rautatieläisten liitto Sähköliitto Viestintäliitto Viestintäliitto

2 Metalliliitto/Tutkimus/JA Tiivistelmä Kaikissa liitoissa tehdään tällä hetkellä tutkimustoiminnaksi katsottavia tehtäviä. Liitoilla on yhteensä käytössä noin kuuden tutkijahenkilötyövuoden työpanos, tilastosihteeri ja sihteeri. Nykyinen liittojen tutkimustoiminta sisältää toimiala- ja yritystutkimusta, elinkeinopoliittista vaikuttamista, edunvalvontaa tukevien tutkimusten ja selvitysten tekoa, erilaisia kyselyitä, työyhteisöjen kehittämisprojekteja sekä palkka- ja työllisyysseurantaa. Uuden liiton tutkimustoiminnan tarkoitus on tukea sektoreiden ja muiden toiminta-alueiden työtä jäsenten elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimustoiminnan työssä korostuu ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen, joiden avulla pyritään turvaamaan jäsenten työllisyys ja hyvä ansiokehitys. Uuden liiton tutkimustoiminta esitetään organisoitavaksi siten, että se on oma yksikkönsä, jolla on oma päällikkönsä. Yksikkö toimii suoraan puheenjohtajan tai johtoryhmän alaisuudessa. Siten saavutetaan mahdollisimman suuret tutkimustoiminnan keskittämisedut. Tutkimustoiminnan työryhmän esitys poikkeaa siten Lylyn raportissa tehdystä esityksestä. Tutkimustoiminnan tehtävänä on tuottaa ja välittää ajankohtaista ja tulevaisuutta luotaavaa tietoa yleisestä taloudellisesta kehityksestä, teollisuuden kehitysnäkymistä, palkka- ja työllisyystilanteesta sekä muista teollisuuden työntekijöiden asemaan vaikuttavista asioista. Tietoa tuotetaan teollisuusliiton edunvalvonnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun virittämiseksi. Lisäksi tutkimustoiminta osallistuu työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimustoiminta muodostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja edunvalvonnan tuki. Tutkimustoiminta vastaa 15 toimialan ja niiden keskeisten yritysten seurannasta. Seuranta kattaa valtaosan uuden liiton sopimusaloista. Tutkimusryhmä esittää, että toimialasektorit vastaavat tutkimustoiminnan seurannan ulkopuolelle jäävien muutaman sopimusja toimialan seurannasta. Seuranta tarkoittaa tässä yhteydessä lähinnä toimialan ja sen tärkeimpien yritysten taloudellisen tilanteen sekä työllisyyden kehitysnäkymien seuraamista. Tutkimustoiminta avustaa sopimusvastaavia. Tämä esitys pitää ottaa huomioon muiden työryhmien työssä ja resurssien arvioinnissa. Työryhmä arvioi, että uuden liiton tutkimustoiminnan tehtävien hoitaminen edellyttää kahdeksan tutkijahenkilötyövuoden työpanosta sekä tilastosihteerin ja sihteerin työpanosta. Tutkijatarpeen arvioidaan siis kasvavan kahdella henkilötyövuodella liittojen nykyisistä tutkijaresursseista. Työryhmän esitys on yksimielinen.

3 Metalliliitto/Tutkimus/JA Tutkimustoiminnan nykytilanne 1.1 Tutkimustoiminnan sisältö liitoissa Varsinainen tutkimusyksikkö on tällä hetkellä vain Metalliliitossa. Tutkimustoiminta on hallinnollisesti oma yksikkönsä suoraan puheenjohtajan alaisuudessa. Metallin tutkimustoiminta kattaa toimiala- ja yritystutkimuksen, elinkeinopoliittisen valmistelun ja vaikuttamisen, työyhteisöjen kehittämisen ja tutkimisen sekä edunvalvontaa tukevat tutkimukset ja selvitykset, kuten mm. jäsenkyselyt, pääluottamusmieskyselyt, työsuojelukyselyt ja palkkatilastoseurannan. Puu- ja erityisalojen liitossa tutkimustoiminnaksi katsottava toiminta kattaa järjestö- ja koulutustoimintaan liittyvän selvitystoiminnan, metsätalouden ja -teollisuuden elinkeinopoliittisen seurannan, palkkatilastoinnin 16 toimialalta, luottamusmieskyselyt koskien sopimusalakohtaista työllisyyttä ja palkkoja, järjestäytymisselvitykset, luottamusmies / työsuojeluvaltuutettuselvitykset, jäsentutkimukset sekä yleisen talous- ja elinkeinopolitiikan. Kemianliitossa tutkimustoiminnaksi katsottava toiminta kattaa palkkatilastot ja työaikatilastot, järjestäytymisasteen seurannan, yritys- ja toimialaseurannan sekä talouspoliittisen seurannan. Rautatieläisten liitossa tutkimustoiminnaksi katsottava toiminta kattaa selvitykset strategiatyön pohjaksi, alihankintaselvitykset, vuokratyöselvitykset, vajaakuntoisselvitykset, työhyvinvointiselvitykset, sektorituntemuksen, EU-selvitykset ja vaikuttamisen sekä työelämän kehittämisen, mikä sisältää mm. töiden läpimenoprojektit, ammatillisen osaamisen ammattitutkinnot, yrityskriisituen ja toimintatutkimukset. Sähköliitossa tutkimustoiminnaksi katsottava toiminta kattaa työttömyys- ja palkkatilastot, jäsentutkimukset (ostettu palvelu), ammattiosastotutkimukset, työympäristö- ja työkykytutkimukset, strategiaselvityksen (ulkopuolinen konsultti), omat webropol selvitykset, ulkomaisen työvoiman selvityksen sekä lehden lukijatutkimukset. Viestintäliitossa tehdään kyselyitä pääluottamusmiehille ja julkaistaan ostopalveluna hankittuja yritysanalyyseja Kirjatyölehdessä. 1.2 Tutkimustoiminnan resurssit Metalliliiton tutkimustoiminnassa on 3 kokoaikaista tutkijaa, kaksi puolipäiväistä tutkijaa, tilastosihteeri ja sihteeri. Puu- ja erityisalojen liitossa on yksi tutkimussihteeri. Kemianliitossa yhden henkilön työpanoksesta menee noin 30 prosenttia tutkimustoimintaan.

4 Metalliliitto/Tutkimus/JA Rautatieläisten liitossa tutkimustoimintaan menee noin puolen henkilötyövuoden työpanos. Sähköliitossa on nimetty tutkimustoiminnasta vastaava henkilö, mutta hänen työpanoksestaan tutkimustoimintaan menevä osuus on hyvin pieni. Viestintäliitossa ei ole nimettynä henkilöä, jonka vastuulla olisi tutkimustoiminta. Kokonaisuutena liittojen tutkimustoimintaan on siis käytettävissä noin kuuden tutkijahenkilötyövuoden, yhden tilastosihteerin ja sihteerin työpanos. Lisäksi muilla osastoilla on henkilöitä, jotka osallistuvat tutkimustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitoon. 2. Tutkimustoiminta uudessa teollisuusliitossa 2.1 Tutkimustoiminnan tarkoitus ja asema organisaatiossa Tutkimustoiminnan tarkoitus on tukea uuden teollisuusliiton sektoreiden ja muiden toiminta-alueiden työtä jäsenten elinolojen ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimustoiminnan työssä korostuu ennakoiva edunvalvonta ja toimialojen kehittäminen, joiden avulla pyritään turvaamaan jäsenten työllisyys ja hyvä ansiokehitys. Työryhmä esittää, että tutkimustoiminta toimii uudessa liitossa puheenjohtajan tai johtoryhmän alaisuudessa omana osastonaan, jolla on oma päällikkö. Omana osastona saavutetaan mahdollisimman suuret tutkimustoiminnan keskittämisedut. Siten tutkimustoiminnan työryhmän esitys poikkeaa Lylyn raportissa tehdystä esityksestä. Tutkimustoiminta palvelee ja tekee yhteistyötä kaikkien toimialasektoreiden kanssa. Tämä edellyttää tutkimustoiminnan ja sektoreiden yhteistyön selkeää organisointia. Organisointimuotona voi esimerkiksi olla se, että tutkija, joka vastaa tietyn sektorin taloudellisesta seurannasta, kutsutaan säännöllisesti sektorin elinkeino- ja teollisuuspolitiikkaa käsitteleviin kokouksiin. Keskittämällä tutkimustoiminta yhteen yksikköön pystytään kaikkia sektoreita palveleman joustavammin ja tehokkaammin, koska tutkimusresurssit voidaan suunnata kulloisenkin tarpeen mukaan oikeaan kohteeseen. Tutkimusresurssina voidaan käyttää joko omia tutkijoita tai tarpeen vaatiessa käyttää ostopalveluita, mikä vaatii oman osaamisensa. Tutkimustoiminnan keskittäminen mahdollistaa sekä monipuolisen oman osaamisen että ostopalveluiden hankinnan osaamisen kartuttamisen. Siten uuden liiton tutkimustoiminnasta tulee myös uskottava yhteistyöpartneri ulkopuolisille tutkimuslaitoksille. Jos tutkimusresurssit olisi hajautettu sektoreittain, ei edellä mainittuja keskittämishyötyjä ja osaamisen kasaantumista syntyisi. Lisäksi hajautetussa toiminnassa vaarana olisi, että sektorille sijoitettu tutkimusresurssi ohjautuisi helposti muihin kuin tutkimustoiminnalle kuuluviin tehtäviin.

5 Metalliliitto/Tutkimus/JA Tutkimustoiminta osallistuu eduskunnalle, hallitukselle, EU:lle ja muille keskeisille instituutioille annettavien lausuntojen valmisteluun. Tutkimustoiminta on mukana myös kansainvälisessä yhteistoiminnassa avustamalla muita toiminta-alueita kansainvälisten järjestöjen kokouksissa, työryhmissä ja tutkimushankkeissa Tutkimustoiminnan sisältö Tutkimustoiminnan tehtävänä on tuottaa ja välittää ajankohtaista ja tulevaisuutta luotaavaa tietoa yleisestä taloudellisesta kehityksestä, teollisuuden kehitysnäkymistä, palkka- ja työllisyystilanteesta sekä muista teollisuuden työntekijöiden asemaan vaikuttavista asioista. Tietoa tuotetaan teollisuusliiton edunvalvonnan kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen keskustelun virittämiseksi. Lisäksi tutkimustoiminta osallistuu työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimustoiminta muodostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta, jotka ovat tutkimus ja seuranta, elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja edunvalvonnan tuki. Tutkimus ja seuranta Tutkimuksen ja seurannan tarkoitus on tuottaa tietoa liittoon kuuluvien toimialojen ja yritysten nykytilasta, kehityksestä ja tulevaisuuden näkymistä. Tutkimus ja seuranta jakautuu kahteen osaan: toimiala- ja yritystutkimuksiin sekä toimialojen ja niiden keskeisten yritysten kehityksen seurantaan. Toimiala- ja yritystutkimus Tutkimustoiminta tekee mahdollisuuksien mukaan omia yritys- ja toimialatutkimuksia. Näissä tutkimuksissa ja selvityksissä lähtökohtana on työntekijänäkökulma. Siten ne poikkeavat esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimuksista, joissa työntekijänäkökulma jää usein vähäiselle huomiolle tai kokonaan huomiotta. Tutkimusten ja selvitysten aiheet valitaan kulloisenkin tarpeen ja liiton hallinnon linjausten pohjalta. Tutkimustoiminta osallistuu myös teollisten yritysrakenteiden, työntekijöiden osaamisen, teknologioiden, johtamisen ja kansainvälistymisen kehittämiseen. Toimialaseuranta Tutkimustoiminta seuraa ja analysoi 15 liittoon kuuluvan toimialan ja niiden keskeisten yritysten kehitystä. Toimialat ovat kemia, kulutustavara, puutuote ja huonekalu, metsätalous, maaseutuammatit, metallien jalostus ja kaivokset, metallituotteet ja koneet, elektroniikkaja sähkötekninen, kulkuneuvot, autokauppa ja -korjaamot, energiateollisuus, rakentaminen, tietoliikenne, rautatieala sekä painaminen ja kustantaminen. Seuranta kattaa toimialojen rakennemuutoksen ja klustereiden kehittymisen sekä kaikkia toimialoja koskevat aiheet kuten energia- ja ympäristöpolitiikan ja infrastruktuurin kehittämisen sekä kansainvälisessä kehityksessä tapahtuvat muutokset.

6 Metalliliitto/Tutkimus/JA Seurattaville toimialoille nimetään vastaavat tutkijat. Kukin tutkija voi ottaa 2-3 toimialan seurannan vastuulleen. Tutkimustoiminnan seuranta kattaa valtaosan uuden liiton toimi- ja sopimusaloista, mutta jotkut toimi- ja sopimusalat jäävät sen ulkopuolelle (esimerkiksi jalometalli). Tästä syystä joudutaan tutkimustoiminnan seurannan ulkopuolelle jäävien toimi- ja sopimusalojen seuranta hoitamaan muiden kuin tutkijoiden toimesta. Tutkimustyöryhmä esittää, että sektoreiden sopimusvastaavat hoitavat näiden toimi- ja sopimusalojen seurannan. Seuranta tarkoittaa tässä yhteydessä lähinnä toimialan ja sen tärkeimpien yritysten taloudellisen tilanteen sekä työllisyyden kehitysnäkymien seuraamista. Tutkimustoiminta avustaa sopimusvastaavia. Esimerkiksi neuvottelujen yhteydessä tutkimustoiminta voi tuottaa sopimusalan näkymiä ja alan palkkakehitystä koskevan raportin. Elinkeinopolitiikka Uuden liiton elinkeinopolitiikan linjauksista vastaa liiton johto. Liiton elinkeinopolitiikan yleinen tavoite on suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten kehittäminen ja työllisyyden turvaaminen. Tarkemmin elinkeinopoliittiset tavoitteet ja keinot määritellään uuden liiton elinkeinopoliittisessa ohjelmassa, jonka valmisteluun tutkimustoiminta osallistuu. Tutkimustoiminta tekee liiton tavoitteita edistäviä talous- ja elinkeinopoliittisia esityksiä ja aloitteita, joiden perusteena ovat omat selvitykset ja tutkimukset. Tutkimusosaston päällikkö vastaa tutkimustoiminnan elinkeinopolitiikan koordinaatiosta. Toimialoittaisesta elinkeinopolitiikasta vastaavat kunkin toimialan vastaavat tutkijat. Tutkijat osallistuvat EU-tason ja muun kansainvälisen tason elinkeinopoliittiseen vaikuttamiseen toimialavastuidensa mukaisesti. Työelämän kehittäminen Tutkimusosaston työelämän kehittäminen kattaa tuottavuusyhteistyön sekä työyhteisöjen kehittämisen ja tutkimisen (toimintatutkimukset). Tutkijat vetävät työyhteisöjen kehittämisprojekteja muiden tehtäviensä ohella. Lähtökohtana työyhteisöjen kehittämisprojekteissa on, että ne tehdään maksulliselta pohjalta eli yritykset maksavat siitä syntyvät kustannukset. Työyhteisöjen kehittämiseen liittyy usein koulutusta, työympäristön ja tuotantoprosessien kehittämistä sekä tutkimusta. Siten työyhteisöjen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä useiden eri toiminta-alueiden ja/tai muiden sidosryhmien kanssa. Tutkimustoiminta järjestää myös työelämän kehittämisseminaareja tiedon levittämiseksi. Työhyvinvointi- ja koulutustyöryhmät käsittelevät omissa raporteissaan myös työelämän kehittämistä. Liiton työelämän kehittämistä koskevissa linjauksissa ne pitää ottaa huomioon.

7 Metalliliitto/Tutkimus/JA Edunvalvonnan tuki Tutkimustoiminta osallistuu liiton strategiatyöhön tekemällä tarvittavia taustaselvityksiä. Tutkimustoiminta tekee yhteistyössä toimialasektoreiden ja muiden osastojen kanssa tarvittavia selvityksiä ja tutkimuksia. Näitä ovat esimerkiksi järjestäytymis-, palkka-, sopimusja työsuojelutoimintaan liittyvät selvitykset ja tutkimukset. Tutkimustoiminta vastaa kaikkien sopimusalojen palkkatilastoinnista ja siihen liittyvästä tutkimustoiminnasta. Kriisitapauksia varten uuden liiton tulee kehittää kriisinhoitomalli (muutosturva). Tutkimusosasto osallistuu kriisinhoitomallin kehittämiseen Tutkimustoimintaan tarvittavat resurssit Työryhmä arvioi, että uuden liiton tutkimustoiminnan tehtävien hoitaminen edellyttää kahdeksan tutkijahenkilötyövuoden työpainosta sekä tilastosihteerin ja sihteerin työpanosta. Arvio perustuu tällä hetkellä olevien resurssien pohjalta tehtyyn laskelmaan. Tällä hetkellä kahdessa liitossa on tutkimustoimintaan kokonaikaisesti nimettyjä henkilöitä. Heitä on yksi noin jäsentä kohti. Jos uudessa liitossa halutaan pitää sama suhde, tarvitaan kahdeksan tutkijaa ( jaettuna :lla on noin kahdeksan). Tutkijatarpeen arvioidaan siis kasvavan kahdella henkilötyövuodella liittojen nykyisistä tutkijaresursseista. Kukin tutkija tekee useaan edellä mainittuihin tutkimustoiminnan neljään tehtäväkokonaisuuteen liittyviä tehtäviä eikä siis yksikään tutkija keskity vain esimerkiksi toimialaseurantaa. Perusteena on ammatillisen osaamisen kehittyminen ja resurssien vähäisyys. Tutkijoiden täsmennetyt toimenkuvat päättää tutkimustoiminnan päällikkö. Tutkimustoiminta harjoittaa yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja työelämän kehittäjien kanssa. Ulkoisia palveluntoimittajia käytetään tarpeen mukaan pitäen kuitenkin ydintoiminnat ja tärkeimmät tehtävät omien tutkijoiden vastuulla. Ammattiliiton toimitsijan yleisten osaamisvaatimusten lisäksi tutkimustoiminnassa tarvitaan yritys- ja kansantaloudellista sekä yhteiskuntatieteellistä osaamista, tutkimusmenetelmien hallintaa, tutkimusten raportoinnin hallintaa, kielitaitoa, teknologioiden tuntemusta, työyhteisöjen kehittämisosaamista sekä kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja. Luonnollisestikaan ei edellytetä, että jokainen tutkija hallitsee kaikki edellä mainitut osaamisvaatimukset. Lisäksi on huomioitava, että toimialasektoreilla ja muilla osastoilla on valmiudet tiettyjen tutkimustoimintaan liittyvien tehtävien hoitoon yritys- ja toimialaseurannan osalta.

8 Metalliliitto/Tutkimus/JA Työryhmän listaukset plussista ja mahdollisuuksista tutkimustoiminnan kannalta uuteen liittoon siirryttäessä. Listaan on otettu kaikki työryhmän jäsenten esittämät asiat. tehokkaan tutkimustoiminnan palvelut laajennetaan suurempaan jäsenjoukkoon, edellyttää tosin riittävää resursointia tutkimustoiminnan vahvistuminen resurssien kasvaessa tehokkaampi keskitetty organisaatio liittolaispolitiikan tai/ja yhteistyön lisääminen muiden tutkijoiden kanssa kansainvälisen yhteistyön lisääminen samalta pöydältä vertailukelpoista tutkimusta eri aloilta tai sektoreilta, mm. palkkavertailut nostetaan tutkimustoiminnan imagoa työntekijänäkökannan voimistuminen tutkimustoiminnan ansiosta selvä organisaatio tutkimustoiminnassa tiedon siirto tutkijoiden välillä tehokkaampaa mahdollisuus laajempaan tutkimuspohjaan ja haasteellisempiin tutkimuksiin saadaan oma sektori järjestelmällisen tutkimustoiminnan piiriin mahdollisuus tarjota yritys- ja toimialakohtaista tietoa pääluottamusmiehille tietoa voidaan käyttää koulutuksessa tutkimustoiminnan tuottamaa tietoa voidaan käyttää neuvottelujen pohjana lainsäädännön seuraaminen ja siihen vaikuttaminen tehostuu työyhteisöjen kehittäminen laajenee suurempaan työpaikkajoukkoon liiton toiminta perustuu tutkittuun tietoon kriisiyritysten tuki työelämä kehittämispäivät esim. parin vuoden välein

9 Metalliliitto/Tutkimus/JA Työryhmän listaukset miinuksista ja uhkista tutkimustoiminnan kannalta uuteen liittoon siirryttäessä. Listaan on otettu kaikki työryhmän jäsenten esittämät asiat. riski, että tutkimustoiminta jää irralliseksi erilleen muista osastoista pienten sopimusalojen seuranta jää yhä rempalleen sijoituspaikkana Tampere uhkana ovatko tutkimustoiminnan tavoitteet liian kovat? tutkimukseen liian vähän resursseja ja euroja liian vähän ostopalveluiden hankkimiseen resurssit eivät riitä laajentamaan tutkimustoimintaa sellaiseksi kuin on hahmoteltu, metallin tutkimusta jatketaan, muut sektorit jää hoitamatta resurssien suuntaaminen sektoreille ensisijaista -> tutkimustoimintaan niukasti resursseja oman identiteetin katoaminen, esim. Metalli häviää etääntyminen kentästä Metalli menettää suhteellista asemaansa