TEAM liittoprojekti. Järjestäytyminen, järjestötyö ja jäsenpalvelut työryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 TEAM liittoprojekti Järjestäytyminen, järjestötyö ja jäsenpalvelut työryhmän loppuraportti Esitys projektihallitukselle

2 Tiivistelmä Jäsenhankintatyötä ja jäsenkiinnittymisen edistämistä tehdään läpäisyperiaatteella kaikessa toiminnassa. Jäsenet liittyvät ammattiosastoihin ja yhdistyksiin pääsääntöisesti sähköisesti. Opiskelijatoiminta ja oppilaitosyhteistyö ovat jäsenhankinnan lähtökohtia. TEAM-liitolla on valtakunnallinen opiskelijayhdistys Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat, joilla on myös oma valtakunnallinen yhdistys. Työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Jäsenmuodot ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat eli sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet ja eläkeläiset. Jäsenmaksumuodot ovat työnantajaperintä, itsemaksava sekä vuosijäsenmaksu. Jäsenten aktiivisuutta ja osallistumismahdollisuuksia edistetään ammattiosastojen yhteisillä seuturyhmillä, jaostoilla ja sektorien yhteisellä toiminnalla alue- ja paikallistasolla. TEAM-liiton asiantuntijapalveluita siirretään tarpeen ja kysynnän mukaan mahdollisimman paljon Internet- ja extranet-palveluun. Palvelut järjestetään niin, että niitä on saatavilla myös iltaaikaan. Jäsenpalvelut ja edut yhdenmukaistetaan kaikille jäsenille yhteismitallisiksi. TEAM-liitto perustaa erillisen loma- ja jäsenetuyhtiön. Yhtiö tarjoaa jäsenille vapaa-ajan aktiviteetteja, jolloin liitto ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen toimintaansa. Edustajakokous valitaan joka viides vuosi suhteellisella vaalilla. Vaalipiirijako on sektori- tai sopimusalakohtainen. Valintaperuste edustajakokoukseen on yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa jäsentä kohden ja yksi edustaja alkavaa 800 oppilasjäsentä ja itsensä työllistävää kohden. Äänioikeus ja vaalikelpoisuus on kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä, opiskelijajäsenillä ja itsensä työllistävillä. Edustajakokouksen tehtävinä on päättää mm. liiton toimintalinjauksista, säännöistä, valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajan valinnasta. Päätäntävaltaelinten jäsenet valitaan kentän edustajista. Edustajakokous valitsee valtuuston viisivuotiskaudeksi. Jäsenet valitaan sektoripohjaisesti jäsenmäärien suhteessa sektorin jokaista alkavaa 2500 jäsentä kohti yksi valtuutettu. Valtuusto nimittää sektorijohtokunnat ja eri valiokunnat edustajakokouksien väliseksi ajaksi. Edustajakokous valitsee hallituksen viisivuotiskaudeksi. Hallitus muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja sektoreiden sisältä valittavista jäsenistä. TEAM-liiton jäsen- ja luottamushenkilörekisterijärjestelmä on joustava, toimintojen hajauttamisen mahdollistava ja nykyaikainen järjestelmä, joka mahdollistaa integraation muuhun toimistojärjestelmään, asianhallintajärjestelmään, sähköiseen arkistointiin ja ulkoisiin järjestelmiin. Palveluvalikoimaan sisältyy niin sähköisiä kuin perinteisiäkin palveluja. Jäsenten tulee voida tarkastella ja päivittää omia jäsentietojaan Internetissä. Ammattiosastot voivat tarkastella jäsentietoja sekä päivittää toimielimien rekisteriä. Luottamusmiehille järjestetään mahdollisuus oman toimialueensa jäsenten perustietojen tarkasteluun ja joidenkin jäsentietojen päivittämiseen. Tehtävien hoitoa hajautetaan keskustoimiston, ja aluepalvelukeskusten välillä. TEAM-liitolla on kuusi aluepalvelukeskusta. Etelä-Suomen aluepalvelukeskus (Helsinki), Häme- Pirkanmaan aluepalvelukeskus (Tampere), Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepalvelukeskus (Turku), Pohjanmaan ja Keski-Suomen aluepalvelukeskus (Vaasa), Itä-Suomen aluepalvelukeskus (Kuopio) ja Pohjois-Suomen aluepalvelukeskus (Oulu). Aluepalvelukeskusten yhteydessä toimivat maakuntatoimistot. Toimivien ammattiosastojen toiminta-alueet ja rakenteet säilytetään nykyisellään. Ammattiosastot ohjaavat liiton toimintaa mm. aloitteiden ja työehtosopimusesitysten avulla. Maantieteellisesti lähellä toisiaan toimivat eri sektoreiden ammattiosastot muodostavat vapaamuotoisen rekisteröimättömän yhteenliittymän eli seuturyhmän, jonka tehtävänä on yhteistyössä aluepalvelukeskusten ja maakuntatoimistojen kanssa mm. ammattiosastojen yhteistoiminta, teollisuuspolitiikkaan vaikuttaminen, sopimusten soveltaminen ja paikallinen sopiminen, liikennepolitiikka, koulutuspolitiikka, työympäristö, työsuojelu sekä yhteistyö palkansaaja- ja työväenliikkeen kanssa. Osastojen toimintaedellytykset turvataan riittävällä rahoituksella.

3 Sisällys 1. TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO JÄRJESTÄYTYMINEN, JÄSENYYSPAIKKA JA JÄSENMAKSUMUODOT OSALLISTUMINEN JA AKTIIVISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSPALVELUT JA JÄSENEDUT SEKÄ NIIDEN YHDENMUKAISTAMINEN PERUSNÄKEMYS LIITON PÄÄTÖKSENTEKOELIMISTÄ, NIIDEN VALINNASTA JA TEHTÄVISTÄ EDUSTAJAKOKOUS VALTUUSTO HALLITUS SEKTORIJOHTOKUNNAT TEHTÄVÄALUEEN VALIOKUNNAT JA NIIDEN TEHTÄVÄT JÄSENYYS- JA JÄRJESTÄYTYMISVALIOKUNTA NUORISOVALIOKUNTA JÄSEN- JA LUOTTAMUSHENKILÖREKISTERIT SEKÄ NIIDEN YLLÄPITO PALVELUT VÄLINEET JA TYÖNKULKU JÄSENTIETOJÄRJESTELMÄN VALINTA TYÖNJAKO ALUEPALVELUKESKUKSET JA MAAKUNTATOIMISTOT AMMATTIOSASTOJEN PERUSTEHTÄVÄT JA TYÖNJAKO LIITON KANSSA SEKÄ TOIMINNAN RAHOITUS AMMATTIOSASTOJEN PERUSTEHTÄVÄT AMMATTIOSASTOJEN JÄSENMAKSUOSUUS KOKO LIITTOMAKSUSTA MAAKUNNALLINEN EDUNVALVONTA KANNANOTOT STRATEGIATYÖHÖN SEKÄ TEAM-HANKKEEN UHKIIN JA MAHDOLLISUUKSIIN... 25

4 1 1. Työryhmän toimeksianto TEAM-liittohankkeen projektihallituksen tekemän päätöksen mukaan toiminnoittain nimetyt asiantuntijatyöryhmät laativat omaa toimialuettaan koskevat peruslinjaukset maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Selvitysmiehen julkaistun raportin linjaukset toimivat lähtökohtina työryhmän työlle. Raporttia tehtäessä on huomioitu myös liittojen projektia koskevat linjaukset. Järjestäytyminen, järjestötyö ja jäsenpalvelut työryhmän keskeisenä tehtävänä oli laatia esitys peruslinjauksista seuraavia osa-alueita koskien: - linjaukset järjestäytymisen, osallistumisen ja aktiivisuuden edistämiseksi liiton toimintaalueella - järjestäytymistavat ja jäsenyyspaikka sekä jäsenmaksumuodot (työssä/työtön, oppilas, eläkeläinen, ammatinharjoittaja jne.) - jäsenille annettavat peruspalvelut ja jäsenetujen yhdenmukaistaminen sekä uusien jäsenetujen luominen - yhteisen palvelupaikan rakentaminen ja tukeminen alueverkon sekä muiden asiantuntijoiden toimesta - perusnäkemys liiton päätöksentekoelimistä ja niiden valinnasta sekä niiden tehtävistä - tehtäväalueen valiokuntien tehtävät - jäsen- ja luottamushenkilörekisterit sekä niiden ylläpito - aluepalvelukeskusten ja maakuntatoimistojen toiminta sekä resurssit - miten paikallisen sopimisen tukeminen hoidetaan alueella? - miten maakuntaedunvalvonta hoidetaan? - ammattiosastojen perustehtävät ja työnjako liiton kanssa Työryhmän tehtävänä oli Kiljavan seminaaripalautteiden lisäksi huomioida myös seuraavat asiat loppuraportissa - strategiatyön tavoitteet - sektoreiden muodostamisessa on hyvä hakea luontevia kokonaisuuksia ja niissä olisi yritettävä välttää saman työnantajatahon ripottelua useampaan sektoriin - edustajakokoukseen valinnat pitäisi tehdä siten, että jokaisesta sopimusalasta olisi siellä edustaja/t - resurssitarpeita ja muita panostuksia miettiessä kannattaa sisäistää myös nykyistä pienempi jäsenmaksutaso - mitä plussia ja miinuksia työryhmän linjaukset tuovat jäsenille ja toiminnalle - mitä uhkia ja mahdollisuuksia syntyy siirryttäessä nykyisestä liitosta uuteen organisaatioon. Työryhmän jäseninä ovat toimineet: Kokoonkutsuja ja puheenjohtaja, järjestöpäällikkö Reijo Salmi Varapuheenjohtaja, järjestöpäällikkö Markku Laine Työryhmän sihteeri Kaisa Haapanen Pirjo Helin, järjestösihteeri Jyri Nousiainen, järjestösihteeri Turja Lehtonen, järjestösihteeri Pekka Juusola, järjestösihteeri Pirjo Kaperi, toimistotyöntekijä Sähköliitto Metalliliitto Sähköliitto Kemianliitto Kemianliitto Metalliliitto Puuliitto Puuliitto

5 2 Visa Tammi, järjestösihteeri Päivi Häkkinen-Ojanen, tekninen sihteeri Timo Punkki, liittosihteeri Heikki Helkavuori, järjestösihteeri Henkilöstön edustaja Helge Hakkarainen, työehtoasiamies Rautatieläisten liitto Rautatieläisten liitto Sähköliitto Viestintäliitto Sähköliitto Alatyöryhmät alue- ja paikallistoiminta Puheenjohtaja Jukka Seppälä, aluesihteeri Jari Nilosaari, aluetoimitsija Visa Tammi, järjestösihteeri Jouni Leppänen, alueasiamies Pirjo Helin, järjestösihteeri Metalliliitto Puuliitto Rautatieläisten liitto Sähköliitto Kemianliitto jäsenrekisteriasiat Puheenjohtaja (loppuraportti) Pekka Juusola, järjestösihteeri Puheenjohtaja (väliraportti) Päivi Häkkinen-Ojanen, tekninen sihteeri Maija Liisa Tommola, jäsenrekisterivastaava Arja Jylhä-Ollila, järjestelmätukihenkilö Anitta Ylisiurunen, jäsenrekisterin esimies Marja Genral-Wikstedt, ATK-sihteeri Puuliitto Rautatieläisten liitto Metalliliitto Puuliitto Sähköliitto Kemianliitto Liittojen hallintojen edustajat tammikuusta 2008 alkaen Hanna Kojola Ismo Pulkkinen Keijo Larila Pertti Turtiainen Sirpa Saarni Tapani Salmela Jukka Parviainen Seppo Saari Lilja Luumi Kaineri Fagerström Kemianliitto Kemianliitto Metalliliitto Metalliliitto Puuliitto Puuliitto Rautatieläisten liitto Sähköliitto VAAL VAAL

6 3 2. Järjestäytyminen, jäsenyyspaikka ja jäsenmaksumuodot Jäsenhankinta ja jäsenkiinnittymisen edistäminen on liiton jatkuvaa toimintaa. Sitä tehdään läpäisyperiaatteella kaikessa työssä. Korkean järjestäytymisasteen merkitys on suuri uuden liiton toiminnassa. Opiskelijatoiminta ja oppilaitosyhteistyö ovat jäsenhankinnan lähtökohtia. Samalla ne edistävät jäsenkiinnittymistä. Peruslähtökohta jäsenhankinnalle on työmarkkinatiedotus, jota järjestetään sopimusalojen pohjalta jokaisessa oppilaitoksessa, huomioiden myös ammattikorkeakoulut. Aiheeseen liittyvää materiaalia tuotetaan osin myös sektoreittain. Oppilaitoskäynnit tehdään vuosittain, kuten myös keväällä järjestettävät kesä-duuni kampanjat. Oppilaitoskäyntejä tekevät ensisijaisesti ammattiosastojen nuoret aktiivit. Tiedottajille järjestetään koulutusta ja ajankohtaispäiviä. Liitolla on valtakunnallinen opiskelijayhdistys. Opiskelijajäsenellä on äänioikeus ja vaalikelpoisuus. Liitto järjestää valtakunnallista opiskelijatoimintaa. Opiskelijatoiminta on osin sektoripohjaista. Opiskelijajäsenten jäsenkiinnittymisestä huolehditaan opiskelun päätyttyä. Opinto-ohjaajiin sekä oppilaitoksiin pidetään yhteyttä. Jäsenhankinnasta sekä liiton tunnetuksi tekemisestä huolehditaan myös työssäoppimisjaksoilla. Jäsenet liittyvät pääsääntöisesti sähköisesti liiton kotisivujen kautta. Jäsenhankintaa tekevät luottamustehtävissä olevat ja ammattiosastojen aktiivit. Jäsen voi liittyä myös perinteisellä paperilomakkeella. Jäseniksi otetaan myös itsensä työllistävät ammatinharjoittajat. Liitto luo edellytykset ja ammattiosastot vastaavat siitä, että jokaisella työpaikalla on henkilö, joka vastaa työntekijöiden ja erityisesti työssäoppijoiden järjestäytymisestä ammattiosaston jäsenyyteen. Läpäisyperiaatteen mukaan jäsenhankintakysymykset huomioidaan koulutusten yhteydessä, edunvalvontatoiminnassa, työehtosopimusasioissa ja tes-päivystyksissä, erilaisissa liiton sekä ammattiosaston tapahtumissa, nuorisotoiminnassa, messuilla jne. Jäsenhankintatyön arvostusta kohotetaan ja jäsenyyden tarjontaa työpaikoilla parannetaan. Apuna voidaan järjestää jäsenhankintakilpailuja, nimetä jäsenhankkijoita ammattiosastoihin ja markkinoida jäsenmaksun palkasta perinnän helppoutta. Alueilla järjestetään jäsenhankintaprojekteja alueen tarpeiden mukaan. Projektit voivat olla myös valtakunnallisia. Työpaikkakäyntejä toteutetaan jatkuvan toiminnan periaatteella erityisesti pienillä työpaikoilla ja niissä, joissa ei ole luottamusmies- tai työsuojeluverkostoa. Jäsenkiinnittymisen tueksi ja jäsenhankintaan tuotetaan materiaalia ja välineitä mm. jäsenhankkijan oppaita, www-sivut, tekstiviestit, suoramarkkinointi, tervetuloa liittoon -paketti, kuulun liittoon merkki jne. Uusille jäsenille järjestetään säännöllisesti alueittain uusien jäsenten ohjaus-, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Jäsenpalvelu on osaavaa, ystävällistä ja hyvin tavoitettavaa. Työtehtävät, kuten puhelinsoitot ja sähköposteihin vastaaminen hoidetaan ajallaan. Maahanmuuttajille kohdistetaan erityispalveluita. Kaikki jäsenet liittyvät ammattiosastoon. Kaksoisjäsenyyttä liitto/ammattiosasto ei ole olemassa. Liiton toimistot avustavat oikean osaston löytämisessä. Liiton henkilökunta on osaavaa ja koulutettua siltä osin, että he löytävät jäsenelle aina oikean ammattiosaston huomioiden sektorit, alueen, paikkakunnan ja työpaikan. Jäsenmuodot ovat työmarkkinoiden käytettävissä olevat jäsenet eli sopimusalajäsenet, oppilasjäsenet, itsensä työllistävät ja eläkeläiset. Työmarkkinoiden käytettävissä olevien vanhojen järjestöjen vapaajäsenien oikeuksista päätetään erikseen. Eläkeläisjäsenten jäsenyyspaikka ja jäsenmaksu Ammattiosaston jäsenet ovat sopimusalajäseniä (työmarkkinoiden käytössä olevat) ja eläkeläisjäseniä. Eläkeläisjäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Eläkeläisjäsen on pysyvästi eläkkeelle siirtynyt ammattiosaston entinen sopimusalajäsen. Eläkeläisjäsenellä on puhe- ja läsnäolo-oikeus ammattiosaston kokouksissa ja vapaa-ajan tilaisuuksissa. Eläkeläisjäsenillä ei ole jäsenmaksuvelvollisuutta eikä oikeutta liiton tarjoamiin jäsenetuuksiin.

7 4 TEAM senioriyhdistys Team-liiton ensimmäinen edustajakokous päättää senioriyhdistyksen perustamisesta tai perustamiseen tähtäävän selvitystyön aloittamisesta. Opiskelijajäsenten jäsenyyspaikka ja jäsenmaksu Jäseneksi pyrkivä TEAM-liiton toimialoilla ammattiin opiskeleva henkilö liittyy valtakunnalliseen opiskelijayhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa opintojen aloittamisajankohdasta ja päättyy niiden päättymiseen. Opiskelijayhdistys on TEAM-liiton jäsenyhdistys. Opiskelijajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Opiskelijajäsenen jäsenedut ja oikeudet - edunvalvontapalvelut - liiton lehti - kalenteri - vakuutusetu - lomaetu Itsensä työllistävien jäsenyyspaikka ja jäsenmaksu Jäsenmaksumuodot TEAM alojen itsensä työllistäjä eli ammatinharjoittaja liittyy valtakunnalliseen TEAM-yrittäjät ry yhdistykseen. Jäsenyys voi alkaa yrittäjyyden aloittamisajankohdasta ja päättyy kun yrittäjyys päättyy. TEAM-yrittäjät on liiton jäsenyhdistys ja muodostaa oman valtakunnallisen vaalipiirin. Yhdistys voi valita alkavaa 400 jäsentä kohden yhden edustajan edustajakokoukseen puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeudella. Jäsenmaksu on kiinteä valtuuston vuosittain päättämä euromäärä. TEAM-yrittäjän jäsenedut ja oikeudet - neuvontapalvelut omaan alueeseen - liiton lehti - kalenteri - vakuutusetu - lomaetu Jäsenmaksumuodot ovat työnantajaperintä, itsemaksava sekä vuosijäsenmaksu. Työttömyyskassan maksamista etuuksista ei peritä jäsenmaksua.

8 5 3. Osallistuminen ja aktiivisuuden edistäminen Osallistumisen ja aktiivisuuden edistäminen on ammattiliittojen suuri haaste. Isossa liitossa toiminnan jäsenlähtöisyys on turvattava niin, että toiminta näkyy konkreettisena lähellä ammattiosastoja, työpaikkoja ja jäseniä. Tämä edellyttää vahvaa ja uutta organisaatiota ammattiosastoja liittotason välillä. Liiton aktiivien toiminta organisoidaan kuuteen toiminta-alueeseen, joissa on keskimäärin yli jäsentä ja useita ammattiosastoja. Kunkin toiminta-alueen sisällä on yksi aluepalvelukeskus ja maakuntatoimistoja. Peruskysymys alueellisessa toiminnassa on se miten ja millä organisaatiolla ammattiosastot ja niiden paikallinen yhteistoiminta kytketään toiminta-alueisiin ja sektoripohjaisuuteen niin, että uuden liiton alue- ja paikallistoiminta vahvistuu. Seuturyhmät TEAM-liiton kuuden toiminta-alueen sisälle rakennetaan ammattiosastojen yhteinen talous-, työssäkäynti- tai muuhun vastaavaan perustuva seuturyhmärakenne, joka on rekisteröimätön ammattiosastojen yhteistoimintaelin. - Eri alojen ammattiosastojen paikallisesta ja seudullisesta yhteistyöstä on hyötyä toiminnalle heti sen alkuvaiheessa ja tulevaisuudessa. - Seuturyhmät kootaan ammattiosastojen ja aluepalvelukeskusten yhteistyöllä järkeviksi ja toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. - Seuturyhmät ovat mukana liiton ja sen aluetoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin turvataan alueelliset ja paikallisten näkökulmat liiton toiminnassa. - Ammattiosastojen vaikutusmahdollisuudet paranevat ja resurssien siirtäminen alueille ja paikallistasolle tapahtuu myös ammattiosastojen toiminnan, ei vain toimisto-organisaation kautta. - Seuturyhmät tarjoavat uuden toimintatason ammattiosastojen yhteistyön ja liiton alueellisen toimisto-organisaation välissä. Organisaatio rakennetaan ammattiosastojen yhteistyönä. - Uuden liiton pitää olla vahva paikallinen toimija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Seuturyhmät tarjoavat tähän nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet. Alueellista ja maakunnallista edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista on kuvattu tässä raportissa kohdassa 10 Maakunnallinen edunvalvonta. - Ammattiosastot voivat yhdessä pohtia esimerkiksi työntekijän palkkaamista, yhteistoimistojen ja päivystyspisteiden perustamista. - Kun liittojen ammattiosastorakenne säilyy uuden liiton perustamisvaiheessa ennallaan, tarjoaa seuturyhmäyhteistyö hyvän mahdollisuuden pohtia yhteistä toiminnan kehittämistä ja osastorakennetta vapaaehtoisuuden pohjalta. Seuturyhmäpohjaiset jaostot toiminta-aluekohtaiset toimikunnat Seuturyhmien pohjalta muodostetaan ammattiosastojen yhteisiä seudullisia jaostoja ja työryhmiä, alussa esimerkiksi opintosihteereistä seuturyhmäkohtainen opintojaosto. Yhteinen jaosto on hyvä väline uuden liiton asioiden käsittelyyn, oman ja yhteisen koulutuksen suunnitteluun, koulutuksen markkinointiin jne. Seuturyhmien opintojaostojen edustajista on muodostettavissa uuden liiton toimintaaluekohtaiset koulutusjaostot, joiden tehtävänä on mm. liiton koulutustoiminnan suunnittelu kuudella toiminta-alueella. Jaosto toimisi jäljempänä mainitun aluetoimikunnan alaisuudessa

9 6 Toiminta-alueiden koulutusjaostoista on mahdollista muodostaa myös TEAM-liiton valtakunnallinen koulutusvaliokunta. Menettely suoraviivaistaa organisaatiota ja kytkee eri toimintatasot ja niissä toimivat ihmiset ja asiat toisiinsa. Mallia voi hyödyntää myös nuoriso-, nais- ym. toiminnan organisointiin. Samalla se tarjoaisi uusille aktiiveille toimintafoorumin. Sektoripohjaiset aluekokoukset ja aluetoimikunta Liiton kuudella toiminta-alueella pidetään sektorikohtaiset aluekokoukset, joihin ammattiosastot nimeävät omat edustajansa erikseen sovittavin perustein. Aluekokouksissa valitaan sektorin edustajat koko toiminta-alueen yhteiseen aluetoimikuntaan erikseen päätettävien periaatteiden ja lukumäärien mukaan. Kokous käsittelee henkilövalintojen lisäksi myös muita asioita. Aluetoimikuntia on kuusi ja ne olisivat samanaikaisesti: 1. linkki liiton ja sen kuuden toiminta-alueen välillä 2. linkki sektorijohtokuntaan ja sitä kautta työehtosopimuskysymyksiin, työelämän kehittämiseen ja edunvalvontaan 3. linkki liiton ja ammattiosastojen/seuturyhmien välillä 4. linkki liiton päätöksenteon ja paikallisen päätöksenteon välissä Aluetoimikunnan alaisuudessa voi toimia pysyviä jaostoja tai projektiluonteisia työryhmiä. Aluetoimikunnan työhön osallistuvat myös toiminta-alueelta valitut liiton hallituksen ja valtuuston jäsenet, alueen sektorijohtokuntien ja valiokuntien jäsenet sekä aluepalvelukeskukset. Erikseen on pohdittava sitä, ovatko edellä kuvatut organisaatiot sääntömääräisiä vai projektiluontoisia.

10 7 4. Peruspalvelut ja jäsenedut sekä niiden yhdenmukaistaminen Asiantuntijapalvelut Käsitteellä jäsen tarkoitetaan tässä ammattiosaston henkilöjäsentä. Varsinaisista liiton jäsenistä, eli ammattiosastoista käytetään nimitystä osasto. Keskustoimiston työehtotoimitsijat antavat neuvontaa ja neuvotteluapua työsuhteen ehtoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi TEAM:in aluepalvelukeskuksissa ja maakuntatoimistoissa on toimitsijoita, jotka antavat apua osastojen jäsenille työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä. Aluepalvelukeskukset keskittyvät pääasiassa koulutukseen, viestintään, työehtojen valvontaan, työsuhderiita-asioiden hoitoon ja lakipalveluihin, työelämän kehittämiskysymyksiin sekä järjestötyöhön ja sen kehittämiseen. Aluepalvelukeskuksissa toimii työttömyyskassan palvelupisteet. Niiden avulla edistetään myös järjestäytymistä. Maakuntatoimistot keskittyvät työsuhdeneuvontaan, työsuhderiitojen selvittelyyn, paikallisen sopimisen tukemiseen, järjestäytymisen edistämiseen sekä maakunnan työvoima- ja koulutuspolitiikkaan. Asiantuntijapalveluita siirretään tarpeen ja kysynnän mukaan mahdollisimman paljon yhteiseen internet- ja extranet-palveluun. Työehtoneuvontaan liittyvät palvelut järjestetään niin, että palvelua on saatavilla myös ilta-aikaan liiton päivystyspalvelusta (call-center), kaikkina vuodenaikoina. Työsuojeluasiat hoidetaan TEAM:in yhteisessä työsuojelu- ja työympäristöyksikössä. Yksikkö käsittelee myös jäsenten vakuutusoikeudellisia asioita. Jäsenellä on perustellusta syystä mahdollista saada oikeusapua työsuhdeasioissa TEAM:in lakimiespalveluista. Päälinjaukset oikeusapuun liittyvissä asioissa päättää hallitus ja päätökset yksittäisistä hakemuksista tekee oikeudellinen yksikkö. Oikeusapuhakemukset valmistellaan alueilla ja sektoreittain toimitsijoiden toimesta. Yksittäiset jäsenet voivat valittaa oikeusavun myöntämiseen liittyvistä päätöksistä hallintoon, jos eivät ole tyytyväisiä niihin. Jäsenillä on mahdollista saada oikeusapua myös työelämän ulkopuolelle ulottuvissa asioissa. Tämä katetaan vakuutuksella. Materiaalien jakelu jäsenille ja osastoille Kaikille jäsenille tiedotetaan liiton palveluista ja eduista vähintään kerran vuodessa ilmestyvässä jäsenpalvelut ja -edut esitteessä. Osastot ja luottamusmiehet voivat tilata käyttöönsä erilaista materiaalia, jota TEAM-liitto tuottaa. Kaikki materiaali on mahdollista saada internet- ja extranetpalvelujen kautta sähköisessä muodossa. Toimitsijoiden/toimihenkilöiden ammattiosasto- ja työpaikkakäynnit TEAM:in toimitsijat ja toimihenkilöt käyvät osastojen kokouksissa ja tilaisuuksissa sekä työpaikoilla pyydettäessä tai muuten sovittaessa. Aluepalvelukeskusten toimitsijat ja aluetoimistot tekevät organisoitua työtä osastorakenteen pitämiseksi toimivana. Yhdessä osastojen kanssa tehdään järjestämistyötä (uudet jäsenet ja työhuonekuntien järjestäminen) alueellisesti sovitulla tavalla. Sähköiset verkkopalvelut Tulevaisuudessa kaikki TEAM:in palvelut ovat saatavilla ja käytettävissä sähköisesti koko jäsenistöä koskien. Myös työttömyyskassan palvelut painottuvat verkkoon.

11 8 Sähköinen tiedottaminen aktiiveille ja muille erityisryhmille Jäsenkalenteri Kaikki aktiivitiedottaminen toimii sähköisesti. Käytössä on monipuolisesti tekstiviestit, sähköposti, extranet ja extranetin yhteydessä toimiva keskustelupalsta. Uudet sähköisen viestinnän muodot huomioidaan TEAM:in viestintäyksikössä ilman viivettä. Kaikki jäsenet voivat saada itselleen sähköpostiosoitteen muodossa: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet toimivat muodossa: Jäsenet saavat kalenterin, joka tehdään myös ruotsinkielisenä. Tietotekniikan kehittymisen ja erilaisten uudenmuotoisten käyttöliittymien kehittymisen myötä voidaan siirtyä erityyppisiin sähköisiin kalenterin muotoihin myös jäsenetuna. Tuki palkansaajalehtiä tilattaessa Jäsenet voivat käyttää samanarvoista lehtietua. Jäsenvakuutus (kollektiivinen tuote) Jäsenillä on mahdollisuus saada oikeita vakuutuksia valintansa mukaan. Esimerkiksi nuorille, jotka liittyvät jäseneksi voidaan räätälöidä kodin irtaimistovakuutus. Kaikilla jäsenillä voisi olla esimerkiksi vakuutus joka kattaa työttömyyspäivärahaa ensimmäisen kerran maksettaessa asetettavan seitsemän päivän omavastuuajan. Luottamustehtävissä toimiville voidaan luoda muuta jäsenistöä kattavampi vakuutusturva. Kaikilla jäsenillä on liittovakuutuspaketti, joka sisältää matkustaja-, tapaturma- ja oikeusturvavakuutuksen. Vapaa-aikaan/lomailuun liittyvät jäsenetuudet TEAM-liitto perustaa erillisen loma- ja jäsenetuyhtiön, jonka kautta mm. alv. voidaan hyödyntää. Yhtiö tarjoaa jäsenille vapaa-ajan aktiviteetteja, jolloin liitto ja ammattiosastot voivat keskittyä varsinaiseen perustehtävän mukaiseen toimintaansa. SAL-lomiin liittyvät toimenpiteet siirretään perustettavalle loma- ja jäsenetuyhtiölle. Yhteistyökumppaneiden tarjoamat sopimusetuudet Perustettava loma- ja jäsenetuyhtiö tekee sopimuksia eri tarjoajien kanssa, joilla suurelle jäsenistölle haetaan todellisia etuja ja alennuksia tuotteista ja palveluista. Jäsenyyden todentaminen etuja käytettäessä Jäsenyyden todentaminen tapahtuu jäsenkortin avulla. Korttiin voidaan myös liittää uusia ominaisuuksia, esimerkiksi siru, joilla saa etuja loma- ja jäsenetuyhtiön neuvottelemien sopimusten mukaan.

12 9 5. Perusnäkemys liiton päätöksentekoelimistä, niiden valinnasta ja tehtävistä 5.1 Edustajakokous Valintaperuste Vaalipiirijako Kaikki päätäntävaltaelinten jäsenet valitaan kentän edustajista. Valitaan joka viides vuosi suhteellisella vaalilla. Yksi edustaja alkavaa 400 työmarkkinoiden käytössä olevaa jäsentä kohden. Yksi edustaja alkavaa 800 opiskelijajäsentä kohti. Opiskelijajäsenillä on oikeus osallistua kokoukseen puhe-, esitys- ja läsnäolo-oikeudella. Yksi edustaja alkavaa 400 itsensä työllistävää jäsentä kohti. Itsensä työllistävillä on oikeus osallistua kokoukseen puhe-, esitys ja läsnäolo-oikeudella. Jäsenryhmät voivat olla erilaisessa asemassa edustajakokouksen valintaperustetta sääntöihin määritettäessä ja jäsenen eritasoiset oikeudet koskien esimerkiksi päätöksentekoa edustajakokouksessa on mahdollista kirjoittaa sääntöihin. Yhdistyslaki ei estä tämänkaltaisia sääntökohtia. (Riitta Lae, yhdistysrekisteri, ) Vaihtoehto 1) sektorikohtainen vaalipiirijako Sektorikohtainen eduskuntavaalien vaalipiirijaon pohjalta rakennettu vaalipiirijako (7 sektoria). Opiskelijajäsenille yksi valtakunnallinen vaalipiiri jokaista sektoria kohti. Itsensä työllistäville yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 15 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Seitsemän sektorin mallin mukaan vaalipiirejä on 105 kpl. Lisäksi opiskelijajäsenille 7 valtakunnallista vaalipiiriä sektorijaon mukaisesti ja itsensä työllistäville yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Sektorikohtaisen vaalipiirijärjestelmän mukaan edustajakokoukseen valittaisiin kemiansektorilta 76 edustajaa, logistiikkasektorilta 62 edustajaa, energia-, tieto- ja sähkösektorilta 65 edustajaa, metalli- ja elektroniikkasektorilta 309 edustajaa, puutuotesektorilta 67 edustajaa, viestintäsektorilta 35 edustajaa ja ympäristösektorilta 17 edustajaa. Yhteensä 631 edustajaa. Edustajamäärä perustuu valtakunnallisiin jäsenmäärätietoihin vuodelta Työryhmä on lähtökohtaisesti sitä mieltä, että sektoripohjainen malli on oikea. Työvaliokunnan pyynnöstä on huomioitu myös sopimusalakohtainen vaalipiirijako. Sopimusalakohtaisia malleja voisivat olla esimerkiksi seuraavat: Vaihtoehto 2) sopimusalakohtainen vaalipiirijako Sopimusala, jossa on enintään tuhat jäsentä muodostaa valtakunnallisen vaalipiirin. Näitä sopimusaloja on 25. Niistä valittaisiin tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 37 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Sopimusala, jossa on enintään jäsentä, jaetaan viiteen läänijakoon perustuvaan vaalipiiriin. 1) Etelä-Suomi, 2) Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa, 3) Itä-Suomi, 4) Oulu, 5) Lappi. Vaalipiirejä yhdistetään tarvittaessa niin, että vaalipiirin jäsenmäärä on vähintään 400. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Enintään jäsenen sopimusaloja on 19. Jos kaikki nämä sopimusalat ylittäisivät läänijakoon perustuvilla alueilla 400 jäsenen määrän, tulee vaalipiirien kokonaismääräksi näillä sopimusaloilla 95. Niistä valitaan tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 140 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti.

13 10 Sopimusala, jossa on yli jäsentä, jaetaan eduskuntavaalipiirijaon mukaan 14 vaalipiiriin. Mallissa Ahvenanmaa ja Varsinais-Suomi on yhdistetty. Vaalipiirejä yhdistetään tarvittaessa niin, että vaalipiirin jäsenmäärä on vähintään 400. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Yli jäsenen sopimusaloja on 7. Jos kaikki nämä sopimusalat ylittäisivät maakuntajakoon perustuvilla vaalipiirien alueilla 400 jäsenen määrän, tulee vaalipiirien kokonaismääräksi näillä sopimusaloilla 98. Niistä valitaan tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 477 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Vaalipiirejä yhteensä enintään 218. Lisäksi opiskelijajäsenille 7 valtakunnallista vaalipiiriä sektorijaon mukaisesti ja itsensä työllistäville yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Edustajia valitaan sopimusalakohtaisen vaalipiirijärjestelmän mukaan 654 edustajaa. Edustajamäärä perustuu valtakunnallisiin jäsenmäärätietoihin vuodelta Vaihtoehto 3) sopimusalakohtainen vaalipiirijako Sopimusala, jossa on enintään 5000 jäsentä muodostaa valtakunnallisen vaalipiirin. Näitä sopimusaloja on 42. Niistä valittaisiin tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 143 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Sopimusala, jossa on enintään jäsentä, jaetaan viiteen läänijakoon perustuvaan vaalipiiriin. 1) Etelä-Suomi, 2) Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa, 3) Itä-Suomi, 4) Oulu, 5) Lappi. Vaalipiirejä yhdistetään tarvittaessa niin, että vaalipiirin jäsenmäärä on vähintään 400. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Enintään jäsenen sopimusaloja on 7. Jos kaikki nämä sopimusalat ylittäisivät läänijakoon perustuvilla alueilla 400 jäsenen määrän, tulee vaalipiirien kokonaismääräksi näillä sopimusaloilla 35. Niistä valitaan tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 171 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Sopimusala, jossa on yli jäsentä, jaetaan eduskuntavaalipiirijaon mukaan 14 vaalipiiriin. Mallissa Ahvenanmaa ja Varsinais-Suomi on yhdistetty. Vaalipiirejä yhdistetään tarvittaessa niin, että vaalipiirin jäsenmäärä on vähintään 400. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Yli jäsenen sopimusaloja on 2. Jos kaikki nämä sopimusalat ylittäisivät maakuntajakoon perustuvilla vaalipiirien alueilla 400 jäsenen määrän, tulee vaalipiirien kokonaismääräksi näillä sopimusaloilla 28. Niistä valitaan tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 340 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Vaalipiirejä yhteensä enintään 105. Lisäksi opiskelijajäsenille 7 valtakunnallista vaalipiiriä sektorijaon mukaisesti ja itsensä työllistäville yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Edustajia valitaan sopimusalakohtaisen vaalipiirijärjestelmän mukaan 654 edustajaa. Edustajamäärä perustuu valtakunnallisiin jäsenmäärätietoihin vuodelta Vaihtoehto 4) sopimusalakohtainen vaalipiirijako Sopimusala jossa on enintään 3000 jäsentä muodostaa valtakunnallisen vaalipiirin. Näitä sopimusaloja on 38. Niistä valittaisiin tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 115 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti. Sopimusala, jossa on yli 3000 jäsentä, jaetaan viiteen läänijakoon perustuvaan vaalipiiriin. 1) Etelä-Suomi, 2) Länsi-Suomi ja Ahvenanmaa, 3) Itä-Suomi, 4) Oulu, 5) Lappi. Vaalipiirejä yhdistetään tarvittaessa niin, että vaalipiirin jäsenmäärä on vähintään 400. Tarkempi vaalipiirien maantieteellinen rakenne määritellään äänestys- ja vaalijärjestyksessä, jonka hyväksyy jokaiselle edustajakokoukselle erikseen liiton valtuusto. Yli 3000 jäsenen sopimusaloja on 13. Jos kaikki nämä sopimusalat ylittäisivät läänijakoon perustuvilla alueilla 400 jäsenen määrän, tulee vaalipiirien kokonaismääräksi näillä sopimusaloilla 65. Niistä valitaan tämänhetkisen jäsenmäärän mukaan yhteensä 539 edustajaa alkavaa 400 jäsentä kohti.

14 11 Vaalipiirejä yhteensä enintään 103. Lisäksi opiskelijajäsenille 7 valtakunnallista vaalipiiriä sektorijaon mukaisesti ja itsensä työllistäville yksi valtakunnallinen vaalipiiri. Edustajia valitaan sopimusalakohtaisen vaalipiirijärjestelmän mukaan 654 edustajaa. Edustajamäärä perustuu valtakunnallisiin jäsenmäärätietoihin vuodelta Äänioikeus Vaalikelpoisuus Ehdokasasettelu Vaalien järjestäminen Kaikilla työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä, jotka on hyväksytty jäseniksi vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäistä vaalipäivää. Työmarkkinoiden käytössä olevilla jäsenillä tarkoitetaan työssäkäyviä, työttömiä ja jäsenmaksusta sääntöjen mukaan vapautettuja jäseniä, jotka eivät ole pysyvästi eläkkeellä. Kaikilla opiskelijajäsenillä, jotka on hyväksytty jäseniksi vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäistä vaalipäivää, omissa vaalipiireissään Kaikilla itsensä työllistävillä, jotka on hyväksytty jäseniksi vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäistä vaalipäivää. Työmarkkinoiden käytettävissä olevilla jäsenillä, jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa kuudelta kuukaudelta ennen ehdokasasettelun vahvistamista. Opiskelijajäsenillä, jotka on hyväksytty jäseniksi vähintään kuusi kuukautta ennen ehdokasasettelun vahvistamista. Itsensä työllistävällä, jotka on hyväksytty jäseniksi vähintään kuusi kuukautta ennen ehdokasasettelun vahvistamista. Vaaliliitot saavat asettaa kymmenen (10) ehdokasta jokaista valittavaa edustajaa kohti. Kuitenkin niin, että vaalipiirissä voidaan asettaa enintään sata (100) ehdokasta vaaliliittoa kohden. Mikäli vaalipiiristä valitaan enemmän kuin kaksikymmentä (20) edustajaa, saavat vaaliliitot asettaa sataviisikymmentä (150) ehdokasta. Vaalit järjestetään postivaalina ja uurnavaalina. Sähköistä vaalimenettelyä käytetään, mikäli eduskunnassa hyväksytään sähköistä vaalia koskeva lainsäädäntö. Edustajakokouksen tehtävät Edustajakokouksen tehtävänä on päättää mm. liiton toimintalinjauksista, säännöistä, valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajan valinnasta. 5.2 Valtuusto Valtuuston tehtävät Edustajakokous valitsee valtuuston viisivuotiskaudeksi. Valtuuston jäsenet valitaan sektoripohjaisesti jäsenmäärien suhteessa sektorin jokaista alkavaa 2500 jäsentä kohti yksi valtuutettu. Kuitenkin niin, että jokaisella sektorilla on vähintään kaksi (2) valtuutettua. Sektoreita on seitsemän. Vuosittaiset toimintalinjaukset, toiminta- ja taloussuunnitelma, toiminta- ja tilikertomus. Valtuusto päättää vuosittain järjestön jäsenmaksun suuruudesta ja sen jakautumisesta sääntöjen määrit-

15 12 telemissä rajoissa. Valtuusto käsittelee mahdollisten tulopoliittisten kokonaisratkaisujen vaikutukset liiton jäsenistä koskien ja antaa tarvittaessa suosituksensa sektoreille niihin yhtymisestä. Valtuusto kutsutaan koolle, jos on päätettävä kolmea tai useampaa sektoria koskevasta yhtäaikaisesta lakkovaroituksesta. Valtuusto nimittää sektorijohtokunnat ja eri valiokunnat edustajakokouksien väliseksi ajaksi heti edustajakokouksen jälkeen. Valtuusto myös vastaa hallituksen, sektorijohtokuntien ja valiokuntien täydentämisestä sekä johdon valitsemisesta edustajakokouksien välisenä aikana. 5.3 Hallitus Hallituksen tehtävät Edustajakokous valitsee hallituksen viisivuotiskaudeksi. Hallitus muodostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja sektoreiden sisältä valittavasta jäsenestä. Hallitus johtaa ja koordinoi liiton toimintoja sekä huolehtii liiton strategian valmistelusta ja toteuttamisesta. Se koordinoi työehtosopimusneuvotteluja ja hyväksyy sektoreiden esittämät työehtosopimusratkaisut sekä päättää yksittäisen sektorin tai enintään kahden sektorin samanaikaisesta lakkovaroituksen antamisesta. Hallitus määrittelee henkilökunnan rekrytoinnin päälinjaukset ja valitsee esimiehet sekä päättää henkilökunnan työehdoista. Hallitus valmistelee esitykset valtuustolle ja edustajakokoukselle ja vastaa niiden tekemien päätösten toteuttamisesta. Hallitus vastaa liiton omaisuudesta, sen myynnistä ja sijoitustoiminnan linjauksista. 5.4 Sektorijohtokunnat Valtuusto valitsee sektorijohtokunnat viisivuotiskaudeksi. Johtokuntien (7) koko on henkilöä. Edustajat valitaan siten, että pääsääntöisesti jokaisen sektorin työehtosopimuksen alueelta on edustaja/t sektorijohtokunnassa. Sektorijohtokuntaa johtaa hallituksen valitsema sektorijohtaja. Sektorijohtokunnan tehtävät Työehtosopimusneuvottelujen johtaminen, tavoitteista päättäminen asiantuntijavaliokuntien esitysten pohjalta ja neuvottelutulosten esittäminen hallituksen hyväksyttäväksi. Työehtosopimuspohjaisten asiantuntijavaliokuntien nimittäminen sektoreittain ja neuvottelijoiden valinta työehtosopimusneuvottelukunniksi asiantuntijavaliokuntien esityksestä. Työtaistelutoimista päättäminen hallituksen valtuutuksella sekä saartojen asettaminen omin päätöksin. Sektorin edustamien työehtosopimusalojen koulutuslinjausten valmistelu ja alakohtaisten ammattitutkintotoimikuntien työhön osallistuminen. Muu ammatilliseen ja alakohtaiseen koulutukseen liittyvä edunvalvonta. Ammattialakohtaisten työsuojelumääräysten valmistelutyö yhdessä muiden alan toimijoiden ja viranomaisten kanssa.

16 Toiminta-alueen elinkeinopolitiikka, työelämän kehittäminen ja tutkimustoiminta, työryhmien nimittäminen ja mahdollisten sektorirahastojen käytöstä päättäminen. 13

17 14 6. Tehtäväalueen valiokunnat ja niiden tehtävät 6.1 Jäsenyys- ja järjestäytymisvaliokunta Valiokunnan tehtävät Valtuusto valitsee jäsenyys- ja järjestäytymisvaliokunnan. Valiokunnan jäsenet valitaan sektoripohjaisesti. Jäsenyys- ja järjestäytymisvaliokunta toimii edunvalvontaa tukevien toimintojen ja sääntöasioiden suunnittelijana ja päätösesitysten valmistelijana. Valiokunta koostuu kaikkien TEAM-liiton sektoreiden ammattilaisista. Valiokunta ohjaa jäsenhankintaa, työpaikkatason ja ammattiosastojen toimintatavoitteita ja pyrkii parantamaan valmiuksia näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. 6.2 Nuorisovaliokunta Valiokunnan tehtävät Valtuusto valitsee nuorisovaliokunnan. Valiokunnan jäsenet valitaan sektoripohjaisesti. Nuorisovaliokunnan toiminnan tavoitteena on edistää nuorten jäsenten kiinnittymistä TEAMliiton ja sen ammattiosastojen toimintaan. Valiokunnan järjestämällä toiminnalla pyritään tavoittamaan alle 30-vuotiaat liiton jäsenet käyttämällä mahdollisimman tehokkaasti kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Valiokunnan toiminta tukee nuorten jäsenten järjestäytymistä. Nuorisovaliokunta vastaa työmarkkinatiedotuksen sekä oppilaitos- ja opinto-ohjaajayhteistyön linjausten valmistelusta ja toiminnan ohjaamisesta. Valiokunta valmistelee liiton valtakunnallisen opiskelijayhdistyksen tilaisuudet ja ohjaa sen toimintaa. Valiokunta koostuu kaikkien TEAM-liiton sektoreiden nuorista jäsenistä.

18 15 7. Jäsen- ja luottamushenkilörekisterit sekä niiden ylläpito Jäsenrekisterin hoidon järjestämisessä on huomioitava muutama keskeinen perusvaatimus: - Käytössä tulee olla joustava, toimintojen hajauttamisen mahdollistava ja nykyaikaisella teknologialla toteutettu jäsentietojärjestelmä. - Integraation muuhun toimistojärjestelmään, asianhallintajärjestelmään, sähköiseen arkistointiin ja ulkoisiin järjestelmiin tulee toimia vakiotyökaluilla. - Jäsenrekisteritoiminnoissa palvelumahdollisuudet ja -kyky tulee turvata kiinnittämällä erityinen huomio henkilöstöresurssien osalta substanssiosaamiseen ja kielitaitoon. 7.1 Palvelut Palvelut jäsenille TEAM:in jäsenrekisteri hoitaa keskitetysti jäsenrekisteripalvelut. Kaikki jäsenrekisterin palvelut on käytettävissä sähköisesti internetin ja extranetin kautta. Ammattiosastoilla on mahdollisuus saada käyttöönsä oma jäsenrekisterinsä extranet palveluna. Uudet jäsenet liittyvät pääasiassa sähköisesti. Uusille jäsenille menee automaattisesti laaja jäsenpalvelupaketti sähköpostilla tai postitse heti jäseneksi kirjaamisen jälkeen. Jäsenrekisteriin liittyvät palvelut järjestetään niin, että palvelua on saatavilla puhelimella myös ilta-aikaan kaikkina vuodenaikoina. Jäsenrekisterin toiminnot tulee järjestää siten, että palveluvalikoimaan sisältyy niin sähköisiä kuin perinteisiäkin palveluja henkilöjäsenille, työnantajille, liiton järjestöyksiköille ja muille sidosryhmille. Palveluun kuuluu myös jäsentietojen jalostaminen ja toimittaminen muun liittoorganisaation käyttöön (tietopalvelu). Jäsenten tulee voida tarkastella ja päivittää omia jäsentietojaan Internetissä. Itsemaksaville jäsenille tulee varmistaa joustava mahdollisuus myös maksaa jäsenmaksunsa sähköisen palvelukanavan kautta. Viestinnän tarpeiden ja määrittelyjen mukaisesti samaa kanavaa on mahdollista käyttää erilaisille keskustelupalstoille osallistumiseen. Palvelut ammattiosastoille Ammattiosastojen tulee voida tarkastella osaston jäsentietoja sekä päivittää osaston toimielimissä toimivien rekisteriä. Osastoille tulee järjestää mahdollisuus poimia jäsentietoja omaan käyttöönsä ja edelleen jalostettavaksi. Tietosuojakysymykset tulee näissäkin tapauksissa varmistaa erityisen tarkasti. Palvelut luottamusmiehille Luottamusmiehille tulee järjestää mahdollisuus oman toimialueensa (työpaikka, yms.) jäsenten perustietojen tarkasteluun ja joidenkin jäsentietojen päivittämiseen. Palvelut muulle liitto-organisaatiolle Jäsentietojen tilastointi, poiminta ja erilaisten luokittelujen ylläpitäminen tulee määritellä jäsenrekisterin tehtäväksi. Näin varmistetaan se, että tietoja edelleen jalostavat organisaatioyksiköt saavat ajantasaisen ja perusteiltaan oikean tiedon käyttöönsä. Jäsenmaksuvalvonta ja -perintä Itsemaksavien jäsenten osuuden pienentämien on TEAM:in yhteinen tavoite.

19 16 TEAM:in jäsenrekisteri ja jäsenmaksuvalvonta hoitaa keskitetysti kaikki jäsenmaksuperintään ja valvontaan liittyvät käytännöt. Jäsenmaksurästien vuoksi tehtävät kuulemiset ja erottamiset hoidetaan osastoilta saadun valtakirjan perusteella keskitetysti TEAM:in jäsenrekisterissä ja työttömyyskassassa. Jäsenyyden siirtyminen TEAM:in sisällä sovitaan selvät pelisäännöt siitä, mihin TEAM:in ammattiala- tai toimialakohtaiseen osastoon ja samalla sektoriin jäsenten tulisi kuulua. Muiden SAK:n liittojen suhteen toimitaan vastaavasti kuin nykyäänkin. 7.2 Välineet ja työnkulku Työnkulku tulee järjestää asianhallintajärjestelmän kautta. Sähköisesti tulleet dokumentit ohjataan suoraan järjestelmään. Sama järjestelmä turvaa myös ajantasaisen sähköisen arkistoinnin ja tietojen haun. Jäsentietojärjestelmän tulee mahdollistaa kaikkien tarpeelliseksi havaittavien rekisterien ylläpitäminen samalla alustalla ja saman käyttöliittymän kautta. Näitä rekistereitä ovat ainakin: - Jäsenrekisteri - Jäsenmaksurekisteri - Osastorekisteri - Järjestötehtävärekisteri - Luottamustehtävärekisteri - Työnantajarekisteri - Koulutusrekisteri Edellä mainittujen ns. perusrekistereiden lisäksi jäsentietojärjestelmää hyödynnetään mm. vaaleja, lomatukea, lakkoja, ja lehtiä koskevissa tehtävissä. Liittymät ulkoisiin järjestelmiin ( , tekstiviesti, kirjapainot, jne.) tulee toteuttaa uusinta teknologiaa hyväksi käyttäen. Jäsentietojärjestelmän tulee olla helposti integroitavissa organisaation muihin asianhallintajärjestelmiin. Jäsentietojärjestelmän eritasoisia käyttöoikeuksia tulee jakaa koko organisaatioon. Kaikilla liiton työntekijöillä tulee olla mahdollisuus selailuoikeuteen. Käyttöoikeuksien hallinnan tulee mahdollistaa ja turvata vahva tietosuoja. 7.3 Jäsentietojärjestelmän valinta 1. Järjestelmän tulee toimia sellaisella ohjelmisto- ja tietokanta-alustalla, että sen yhteyteen on vakiotyökaluilla helposti ja taloudellisesti mahdollista integroida erilaisia lisäpalveluja ja - sovelluksia. 2. Järjestelmän tulee jo nyt tarjota mahdollisuus sähköiseen liittymiseen. 3. Järjestelmän tulee mahdollistaa selkeä ja tietoturvan kannalta täsmällinen käyttöoikeuksien hallinta. 4. Järjestelmän versionhallinnan kannalta on oleellista, että se toimii selainpohjaisesti. Edellä mainitut vaatimukset täyttävä ja toimittajansa (SysOpenDigia Oyj) kokonaan itse yhdessä ammattiliittojen kanssa kehittämä ratkaisu on OpenPoint Lyyti-järjestelmä.

20 Työnjako Jäsenrekisterin työt aluepalvelukeskuksissa ja maakuntatoimistoissa Tehtävien hoitoa tulee hajauttaa keskustoimiston, aluepalvelukeskusten ja maakuntatoimistojen välillä. Keskeisimmät työt ja vaativa jäsenpalvelu hoidetaan keskustoimistolla. Aluepalvelukeskuksissa ja maakuntatoimistoissa hoidetaan puhelinpalvelua, sähköistä palvelua ja näistä aiheutuvia päivitys- ja tallennustehtäviä. Lisäksi aluepalvelukeskukset huolehtivat oman toimialueensa ammattiosastojen toimihenkilö- ja luottamusmiesilmoituksista. Aluepalvelukeskukset huolehtivat myös niihin toimitettujen, jäsenyysasioihin liittyvien dokumenttien skannaamisesta jäsenrekisterin asianhallintajärjestelmään. Aluepalvelukeskuksissa otetaan vastaan uudet ja siirtyvät jäsenet ja huolehditaan muun muassa uusien jäsenten rekisteröinnistä ja siirtymisistä muihin liittoihin. Jäsenyysasioihin liittyvästä neuvonnasta aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot huolehtivat peruskysymysten osalta. Jäsenrekisterin työt keskustoimistolla Jäsenrekisterin henkilöstö tulee sijoittaa useampaan työyksikköön, joita voisivat olla esimerkiksi: 1. Puhelinpalvelu 2. Sähköinen palvelu 3. Työnantaja-asiat (maksujen valvonta, jne.) 4. Uudet ja siirtyvät jäsenet 5. Itsemaksavat (maksujen valvonta, jne.) 6. Erityisasiat (tulkinnat, jne.) 7. Tietopalvelu Työyksikköjen tehtävät karkealla tasolla olisivat: Puhelinpalvelu muodostaa jäsenrekisterin call centerin, johon ohjataan pääsääntöisesti jäsenyysasioihin liittyvä puhelinpalvelu ja neuvonta. Yksikkö huolehtii sekä ulkoisesta että sisäisestä (luottamusmiehet, aluepalvelukeskukset, maakuntatoimistot, jne.) puhelinpalvelusta. Sähköinen palvelu huolehtii mm. kaikesta sähköisiä kanavia pitkin tulevista palvelupyynnöistä. Keskeisessä osassa ovat -asiakkaat. Työnantaja-asiat huolehtii mm. yhteydenpidosta työnantajiin, työnantajarekisterin ylläpidosta sekä jäsenmaksujen valvonnasta, tilityksistä, selvityksistä, viiteaineistojen lähettämisestä ja rästittämisestä. Uudet ja siirtyvät jäsenet huolehtii mm. uusien jäsenten rekisteröinnistä ja siirtymisistä muihin liittoihin. Jäsenmaksuvalvonta ja perintä huolehtii mm. jäsenten jäsenmaksujen valvonnasta, viiteaineistojen lähettämisestä ja rästittämisestä sekä jäsenten erottamisesta. Erityisasiat huolehtii mm. jäsenyysasioihin liittyvistä tulkinnoista, yhteyksistä viestintään jäsenrekisteriasioista tiedottamisesta, kouluttamisesta ja palvelusopimuksen mukaisista työttömyysturvaan liittyvistä jäsenyysasioista. Tietopalvelu huolehtii mm. jäsentilastoinnista ja raportoinnista sekä järjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä. Keskustoimistolla hoidettavaksi määriteltyjen tehtävien edellyttämä henkilöstöresurssi on henkilöä.