TEAM-LIITTOPROJEKTI EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ. Edunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja lakipalvelut. Loppuraportti

Transkriptio

1 TEAM-LIITTOPROJEKTI EDUNVALVONTATYÖRYHMÄ Edunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja lakipalvelut Loppuraportti 2008

2 2 TIIVISTELMÄ Työryhmän keskeisenä tehtävänä oli laatia esitys koskien edunvalvonnan, työehtosopimustoiminnan ja lakipalveluiden alustavia peruslinjauksia toimeksiannon mukaisesti. Edunvalvonta osiossa on käsitelty edunvalvontatoiminnan tavoitteita, työehtosopimustoimintaa sekä alueellista / kansainvälistä edunvalvontaa. Lakipalvelut osio on keskittynyt lakipalveluiden sijoittumiseen, lakimiesten tehtäviin / sijoittumiseen organisaatiossa ja myös on huomioitu tulevaisuudessa tarvittava asianhallintajärjestelmä ja vastuuvakuutus. Kolmantena on käsitelty TEAM-liiton rakennetta edunvalvontatoiminnassa. Asiaa on käsitelty sektoripohjaisesti ja sektoreita tässä mallissa on seitsemän. Sektorit ovat jakaantuneet kemiansektoriin, logistiikkasektoriin, energia-, tieto- ja sähkösektoriin, metalli- ja elektroniikkasektoriin, puutuotesektoriin, viestintäsektoriin ja ympäristösektoriin. Sektoreiden muodostamisessa on huomioitu nykyinen liitto- ja sopimusrakenne sekä ammatilliset identiteettikysymykset. Tarkoituksena on, että sektoreiden rakenne mahdollistaa edunvalvontatoiminnan kehittämisen jäsenlähtöisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Sektoreiden jälkeen raportista löytyvät hahmotelmat sektorijohtokunnista ja työehtosopimusneuvottelukunnista. Loppuun olemme koonneet hankkeen mahdollisuuksia ja uhkia.

3 3 TEAM liittoprojekti Edunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja lakipalvelut - asiantuntijatyöryhmän loppuraportti 1 TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO Työryhmän keskeisenä tehtävänä oli laatia esitys alustavista peruslinjauksista seuraavia osa-alueita koskien: - Työehtosopimustoiminnan ja oikeudenmukaisen palkkauksen peruslinjaukset - Työehtosopimus- ja neuvottelutoiminnan peruslinjaukset sektorien osalta ja työehtosopimusten tekemisessä - Miten ja mistä tes -neuvonta hoidetaan - Miten työehtoja tukevat lakipalvelut hoidetaan. Miten ja missä oikeusapu jäsenille myönnetään sekä miten juttujen ajaminen hoidetaan. - Miten paikallisen sopimisen tukeminen hoidetaan - Linjaukset miten sosiaalivakuuttaminen ja eläkekysymysten edunvalvonta hoidetaan - Miten mm. työaika, palkkausjärjestelmien ja palkitsemisosaaminen hoidetaan - Ennakoivan ammatillisen ja elinkeinopoliittisen asiantuntemuksen linjaukset - Peruslinjaukset yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen - Tehtäväalueen sektorijohtokuntien ja valiokuntien tehtävät Työryhmän kokoonpano: Marko Rosqvist, työehtosihteeri Kari Rämö, työehtosihteeri Pertti Nurminen, neuvottelupäällikkö Heikki Holappa, työehtosihteeri Pekka Puranen, vastaava lakimies Sakari Lepola, työehtosihteeri Jyrki Alapartanen, työehtosihteeri Jari Kiviharju, lakimies Seppo Raiso, työehtosihteeri Antti Nieminen, vastaava työehtoasiamies Keijo Rimmistö, vastaava työehtoasiamies Sauli Väntti, vastaava työehtoasiamies Mirja Räisänen, työehtosihteeri Henkilöstön edustaja Päivi Hoivala, tekninen sihteeri Työryhmän sihteeri: Riikka Suokas Kemia Kemia Metalli Metalli Metalli Puu, Puheenjohtaja Puu Rautl. Rautl. Sähkö Sähkö Sähkö, Varapuheenjohtaja VAAL Sähkö Puu

4 4 Hallinnon edustajat: Aira Hänninen Hannu Mykrä Into Pirttikangas Päivi Ahonen Esko Kosonen Leevi Leppänen Jukka Lamminsivu Sakari Ojala Reijo Mölsä Seppo Aro Seija Laosmaa Raimo Leino Kemia Kemia Metalli Metalli Puu Puu Rautl. Rautl. Sähkö Sähkö VAAL VAAL 2 EDUNVALVONTATOIMINTA 2.1 Tavoite Edunvalvontatoiminnan tavoitteena on parantaa jäsenten reaaliansioita, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työsuojelua sekä kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Liiton tehtävänä on varmistaa kaikkien jäsenten oikeudenmukainen kohtelu työelämässä. Tämän vuoksi edunvalvonnan lähtökohtana on työlainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaisten etujen varmistaminen kaikille jäsenille sopimusalasta, työsuhteen muodosta, ammatista, iästä, syntyperästä, kansallisuudesta, poliittisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta taikka sukupuolesta riippumatta. Yritystoiminnan rakenteiden ja omistuspohjan jatkuva muuttuminen sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi myös Suomeen ja erityisesti vientiteollisuuteemme. Suomalainen työ on haasteellisessa tilanteessa aloilla, joissa työvoimakustannusten osuus lopputuotteen hinnassa on merkittävä. Uuden liiton yhtenä tärkeimmistä edunvalvonnan tehtävistä on tukea ja luoda sellaista teollisuus-, työmarkkina-, koulutus-, ja yhteiskuntapolitiikkaa, jonka avulla maailmanlaajuisen tuotannon ja kilpailun haasteet ovat hallittavissa. Erityisesti on ohjattava voimavaroja mm. ammatillisen koulutuksen ja muutosturvan kehittämiseen. Edunvalvonnan tehokkuus on tärkein jäsenhankinnan ja korkean järjestäytymisen ylläpitäjä. Liito profiloituu ennen kaikkea vahvaksi edunvalvojaksi ja työelämän uudistajaksi. 2.2 Työehtosopimustoiminta Liitto neuvottelee edustamilleen aloille valtakunnalliset työehtosopimukset liittokohtaisina tai tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin perustuvina sen mukaisesti, minkä ratkaisumallin kussakin tilanteessa katsotaan palvelevan parhaiten liiton jäsenistön ja eri sopimusalojen kokonaisetua. Liitto tavoittelee sellaisten valtakunnallisten sopimuskokonaisuuksien aikaansaamista, joilla turvataan työehtosopimusten yleissitovuus, kehitetään työntekijöiden

5 5 työsuhteiden vähimmäisehtoja ja parannetaan työllisyyttä. Liiton keskeisenä lähtökohtana on oikeudenmukaisen ja solidaarisen palkkapolitiikan toteuttaminen. Työehtosopimustoiminnassa ja sen kehittämisessä seurataan aktiivisesti toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja luodaan valmiudet tarvittaessa nopeaankin reagointiin toiminnan rakenteellisessa uudistamisessa. Tätä kautta turvataan edellytykset jäsenten työehtojen kehittämiselle myös tulevaisuudessa. Sektorikohtaiset ja myös sektoreiden väliset runkosopimukset ovat merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia sopimusrakenteiden kehittämisessä ja liiton neuvotteluaseman vahvistamisessa. Tämä kehitys johtaa luonnollisesti siihen, että työehtosopimuksia yhdistetään ja näin ollen sopimusten kokonaismäärä vähenee. Työehtosopimusten määrän vähentäminen edellyttää, että sektorijohtokunnissa selvitetään, miten työehtosopimuksia voidaan yhdistää. Työehtosopimusten yhdistäminen vaatii luonnollisesti pääsemistä yhteisymmärrykseen myös sopimukset allekirjoittaneiden työnantajien ja työnantajaliittojen kanssa. Palkankorotusten sopimusalakohtaiset tavoitteet ja muut työehtosopimustavoitteet asetetaan ammattiosastojen esitysten pojalta sektorijohtokunnissa sopimusaloittain ja niiden toteutustavat ja muut työehtosopimuksen yksityiskohtaiseen soveltamiseen liittyvät kysymykset päätetään sopimusaloittain. Palkankorotusten vähimmäistasosta ja työsuhteen perusehdoista tavoitellaan yhtenäistä linjaa kaikilla sopimusaloilla. Näistä asioista kuten myös neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättää liiton hallitus sektorijohtokuntien esityksestä. Työehtosopimusten neuvottelutoiminnassa liitto toimii rakentavasti ja pitkäjännitteisesti. Tarvittaessa liitolla tulee olla myös riittävät resurssit erilaisin painostustoimin tukea paikallis-, sektori- sekä liittotasolla käytäviä neuvotteluja. 2.3 Alue / paikallistason edunvalvonta Alueellinen ja paikallinen edunvalvontatoiminta, sen koordinointi ja paikallisen sopimisen tukeminen toteutetaan aluepalvelukeskusten sektoriasiantuntijoiden ja ammattiosastojen sekä työpaikkojen luottamushenkilöiden yhteistyöllä. Aluepalvelukeskuksissa tai maakuntatoimistoissa toimivat nykyiset sopimusalakohtaista asiantuntemusta omaavat aluetoimitsijat nimetään alojensa sektoriasiantuntijoiksi. Sektoriasiantuntijan (työehtotoimitsija) toimipaikka voi olla myös maakuntatoimisto. Aluepalvelukeskukset ja maakuntatoimistot tuottavat ammattiosastoille ja työpaikkojen luottamushenkilöille edunvalvontatoimintaa tukevia palveluita, joilla paikallista edunvalvontaa tuetaan ja kehitetään. Luottamushenkilöiden ja jäsenten käyttöön luodaan kattavat järjestelmät, joiden avulla he löytävät sopimusalaansa ja työlainsäädäntöä koskevan tiedon ja kykenevät hyödyntämään sitä. Edunvalvontatoiminnan painopiste tulee jatkossa siirtymään entistä enemmän työpaikkatasolle. Tämä edellyttää paikallisten resurssien turvaamista ja luottamushenkilöiden osaamisen kehittämistä. Liitolla tulee myös olla uudenlaiset valmiudet luottamushenkilöiden aseman ja toimintamahdollisuuksien kehittämiseen työyhteisöissä.

6 6 Ammattiosastojen juridinen asema työehtosopimustoiminnassa säilyy entisen kaltaisena, mutta osastojen käytännön yhteistoimintaa on kehitettävä vastaamaan uuden liiton järjestörakennetta ja jatkuvassa muutoksessa olevaa yritys- ja työpaikkarakennetta. Ammattiosastojen rooli työpaikkatoiminnassa on varmistaa paikalliset resurssit, toiminnan koordinointi ja hallinnollisten päätösten toimeenpano. 2.4 Aluepalvelukeskusten tehtävät edunvalvonnassa Aluepalvelukeskuksen tehtävänä mm. on huolehtia alueellaan paikallistason edunvalvonnasta, työsuhderiitojen käsittelemisestä ja jatkovalmistelusta, koulutuksesta ja työelämän kehittämisestä. Aluepalvelukeskukset tuottavat mm. yhdistettyjä sektorikohtaisia asiantuntijapalveluita, tiedottamiseen liittyviä palveluita, työelämän kehittämispalveluita, järjestötoimintaan ja koulutukseen liittyviä palveluita, lakipalveluita ja työttömyyskassapalveluita. Aluepalvelukeskus toimii myös yhtenä maakuntatoimistona alueellaan. 2.5 Kansainvälinen edunvalvontatoiminta Merkittävä osa uuden liiton jäsenistöstä työskentelee aloilla ja yrityksissä, joiden toimialueena on koko maailma ja jotka vastaavat noin 4/5:sta maamme viennistä. Tämän vuoksi sopimustoiminnan koordinointia Euroopassa tulee lisätä. Liiton tulee ohjattava riittävästi resursseja kansainvälisen edunvalvonnan kehittämiseen ja rakentaa vahva synergiaa luova kytkentä kansainvälisen ja kansallisen tason toimintojen välille. Tällä tavalla organisoitu toiminta tuottaa jäsenille lisäarvoa ja rakentaa liiton edunvalvontatoiminnasta ehjän kokonaisuuden. Liiton tulee osallistua aktiivisesti ja määrätietoisesti kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja Eurooppa-tason sosiaaliseen vuoropuheluun sekä vaikuttamiseen. 3 LAKIPALVELUT 3.1 Sijoituspaikka Työryhmän näkemyksen mukaan liittoon tulee perustaa lakipalveluyksikkö, joka sijoitetaan keskustoimistoon Helsinkiin. Lakiasioihin liittyvä osaaminen on tarkoituksenmukaista koota pääosin yhteen paikkaan synergiaedun vuoksi. Liiton on kuitenkin huomioitava myös aluekohtaiset tarpeet lakiasiantuntemuksen osalta. Mikäli asioiden hoitamisen kannalta on perusteltua, voidaan lakipalveluita jossain määrin tuottaa myös aluepalvelukeskuksissa. Tämä voidaan toteuttaa tarpeen mukaan siten, että lakipalvelut ovat saatavilla erikseen sovittuina päivinä niin kutsuttuna päivystyksenä. Toinen vaihtoehto on määritellä joidenkin lakimiesten sijoituspaikaksi aluepalvelukeskus. 3.2 Lakimiesten tehtävät SAK:laisten ammattiliittojen jäsenet pitävät oikeusaputoimintaa viidenneksi tärkeimpänä jäsenpalveluna, mikä edellyttää riittävien resurssien takaamista tavalla tai toisella, jotta jäsenistön asettamiin odotuksiin voidaan vastata. Jäsenen oikeudesta oikeusapuun säädetään liiton säännöissä. Oikeusavun myöntämisestä päätetään lakipalveluyksikössä. Lakipalveluyksikössä toimivien lakimiesten tehtävät tulee priorisoida, lakimiesten tulee keskittyä pääasiassa riita-asioiden ajamiseen tuomioistuimissa ja osallistuvat tarvittaessa lainsäädäntövalmisteluun erilaisissa työryhmissä. Lakiyksikkö tukee osaamisellaan liiton

7 7 neuvottelutoimintaa ja lakimiehet osallistuvat neuvottelutoimintaan tarvittaessa. Priorisointivaiheessa tulee myös arvioida ulkopuolelta ostettavien lakipalveluiden määrää ja kartoittaa tähän liittyvät yhteistyökumppanit. Liiton toiminnan kannalta on erityisen tärkeää, että lakimiehet perehtyvät ja erikoistuvat eri sektoreiden erityiskysymyksiin ja edesauttavat omalla lakiasioiden asiantuntemuksellaan sektoreiden toimintaa. Lakiyksikön lakimiehille nimetään eri sektorit joiden toimintaan he keskittyvät ja joiden riita-asioiden hoitamisesta he vastaavat. Huomionarvoisen tärkeää on se, että lakimiesten osaamista hyödynnetään kokonaisvaltaisesti liiton toiminnassa. Liiton omat lakimiehet hoitavat lähtökohtaisesti vaikeimmat ja haasteellisimmat työtuomioistuinasiat ja periaatteellisesti tärkeimmät riita-asiat yleisissä tuomioistuimissa. Rutiininomaisia palkkasaatava- ja irtisanomisriitoja voidaan ohjata liiton yhteistyökumppaneina toimivien lakiyritysten hoidettavaksi. Riita-asioiden valmistelu, palkkaturva- konkurssi- ja saatava-asiat sekä eläkkeisiin ja tapaturmiin liittyvät valitusasiat voidaan henkilöstön hyvällä koulutuksella ja perehdyttämisellä hoitaa pääsääntöisesti muullakin henkilöstöllä kuin lakimiehillä. 3.3 Asianhallinta ja vastuuvakuutus Uudessa liitossa tulee erimielisyysasioiden, riita-asioiden, palkkaturva- ja konkurssiasioiden, eläkkeisiin ja tapaturmiin liittyvien valitusasioiden ja saatavien perintää koskevien asioiden määrä olemaan niin suuri, että ATK-pohjainen asioidenhallintajärjestelmä on välttämätön. Asioiden suuresta määrästä ja toisaalta niissä liikkuvien rahamäärien suuruudesta johtuen näiden asioiden kanssa tekemisissä olevilla työntekijöillä on työnantajan hankkima vastuuvakuutus. 4 TEAM- LIITON RAKENNE EDUNVALVONTATOIMINNASSA 4.1 Sektorit Sektoreiden muodostamisessa huomioidaan nykyinen liitto- ja sopimusalarakenne sekä ammatilliset identiteettikysymykset. Sopimusalat sijoitetaan sektoreille siten, että sektoreiden rakenne mahdollistaa edunvalvontatoiminnan kehittämisen jäsenlähtöisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toimintaympäristön muuttuessa sektoreiden rakenteen kehittämisen on perustuttava laajan yhteisymmärrykseen ja sen on palveltava jäsenistön etua. Liiton neuvottelutoiminta hoidetaan sektoreittain keskustoimistosta käsin. Kunkin sektorin johtokunta ja sektorijohtaja ovat päävastuussa neuvottelutoiminnasta, työelämän kehittämisestä, elinkeinopolitiikasta sekä sektorinsa kotimaisesta ja kansainvälisestä edunvalvontatoiminnasta. Sektorin työehtosopimusasiantuntijat hoitavat yksittäisten työehtosopimusten kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvät asiat. Työelämän ja työympäristön kehittäminen toteutetaan mahdollisimman pitkälle sektorikohtaisten asiantuntijoiden voimin. Nykyisten tehtävien hoitajat sijoitetaan eri sektoreihin tehtäväkuvaustensa mukaisesti. Henkilöille, jotka haluavat siirtyä aluepalvelukeskuksiin sektoriasiantuntijoiksi, annetaan siihen mahdollisuus. Näin vapautuvat sektoriasiantuntijapaikat (keskus- sektoritoimistoon) täytetään vain erillisen harkinnan ja tarpeen mukaan, huomioiden sektorin sisällä tehtävien yhdistämis- ja laajentamismahdollisuudet.

8 8 Liittoon perustetaan 7 eri sektoria, jonne sopimusalat jakautuvat seuraavalla tavalla: Kemiansektori (18) Kemianliitto / Iittala Oy Ab:n työntekijät / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kemian perusteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Vuokratyö kemian aloilla / Palvelualojen Toimialaliitto, Kemianteollisuus Kemianliitto / Kenkä- ja nahkateollisuus / Kemianteollisuus Kemianliitto / Lasikeraaminen teollisuus / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Laitosmiehet (tekstiiliteollisuuden laitosmiehet) / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilityöntekijät ja vaatetustyöntekijät / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Tekstiilihuoltoala, työntekijät / (Yleinen teollisuusliitto / Lindströmin pesulat), Suomen Pesuteollisuusliitto / Kulutustavararyhmä Kemianliitto / Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala / Suomen Lasi- ja hiomoliitto ry / Suomen Yrittäjät Puu- ja erityisalojen liitto / Veneenrakennusteollisuus / Veneteollisuuden Työnantajat / Kemianteollisuus Puu- ja erityisalojen liitto / Harja- ja sivellinalat / Kemianteollisuus Metallityöväen Liitto / Jalometallialat / Kemianteollisuus Logistiikkasektori (16) Kemianliitto / Autonrengasala / Autonrengasliitto Metallityöväen Liitto / Auto- ja konekauppa / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Metallityöväen Liitto/ Auto- ja konekorjaamoala / Autoalan Keskusliitto (Suomen Kaupan liitto) Rautatieläisten Liitto / Rautatiealan / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Rautatieläisten Liitto / VR-Yhtymän henkilöstö / Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat Energia-, tieto- ja sähkösektori (18) Kemianliitto / Öljy-, maakaasu- ja petrokemian teollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Energia-ala / Energiateollisuus Metallityöväen Liitto / Energia-ala / Energiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Tieto- ja verkostoteknologia) / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Metallityöväen Liitto, Tietoalan työntekijät / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Talotekniikka-ala sähköasennustoimiala / Tieto- ja tekniikkaalojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto /Huolto- ja kunnossapitoala / Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI Sähköalojen ammattiliitto / Rakennusaineteollisuus / Rakennustuoteteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Elintarviketeollisuuden sähkömiehet / Elintarviketeollisuusliitto ETTL

9 9 Sähköalojen ammattiliitto, SUORA, PAM / RAY-huoltoedustajat / Erityispalvelujen työnantajaliitto/ray Sähköalojen ammattiliitto / Puolustusministeriön hallinnonala Valtio / Puolustusministeriö Sähköalojen ammattiliitto / Tekstiiliteollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Lasikeraamisen teollisuuden sähköalan työntekijät / Kulutustavararyhmä Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät Kumiteollisuus / Kemianteollisuus Sähköalojen ammattiliitto / Sähköalan työntekijät / Teknologiateollisuus Sähköalojen ammattiliitto/sähköalan työntekijät/metsäteollisuus ry/ Paperi- ja puumassateollisuus Metalli- ja elektroniikkasektori (20) Metallityöväen Liitto / Malmikaivokset / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Metalliteollisuus (teknologiateollisuus) / Teknologiateollisuus Metallityöväen Liitto / Pelti- ja teollisuuseristysala / Teknologiateollisuus (Metalliteollisuuden harjoittajain liitto MTHL:n työnantajat) Metallityöväen Liitto / Puolustusvoimien metallialan työntekijät / Valtio ja Puolustusministeriö Puutuotesektori (16) Puu- ja erityisalojen liitto / Puusepänteollisuus / Puusepänteollisuus ry Puu- ja erityisalojen liitto, Metallityöväen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto / Mekaaninen metsäteollisuus / Metsäteollisuus ry Viestintäsektori (16) Viestintäalan ammattiliitto / Kirjatyöntekijät / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto / Sanomalehdenjakajat / Viestinnän keskusliitto Viestintäalan ammattiliitto, Viestintäalan Toimihenkilöt Grafinet / Viestinnän keskusliitto Ympäristösektori (16) Puu- ja erityisalojen liitto / Viherala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Puutarha-ala / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Maaseutuelinkeinot / Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäala / Metsäteollisuus, Metsähallitus, Yksityismetsätalouden Työnantajat, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Taimitarha-ala / Yksityismetsätalouden Työnantajat Puu- ja erityisalojen liitto / Turve- ja pellettiteollisuus / VAPO, Kekkilä, Metsäteollisuus, Maaseudun Työnantajaliitto Puu- ja erityisalojen liitto / Metsäkone / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turvetuotantoala / Koneyrittäjien liitto Puu- ja erityisalojen liitto / Turkistuotantoala / Maaseudun Työantajaliitto

10 Sektorijohtokunnat Sektorikohtaiset johtokunnat muodostetaan kentän jäsenistä siten, että jokainen sektorin sopimusala on siinä edustettuna. Lisäksi johtokuntien muodostamisessa huomioidaan nykyiset sopimus- ja liittorakenteet sekä sopimusalakohtainen asiantuntevuus, yritys / konserni- ja toimialakohtainen edustavuus, muu asiantuntijaedustus ja sukupuolijakauma. Tällä tavoin johtokunnista muodostuu henkilövahvuudeltaan suuruisia. Sektorijohtokunnissa turvataan riittävä edustus jatkossa myös niiltä ammatti / sopimusaloilta, joilla ei ole omaa työehtosopimusta, tai sopimus on rakenteiden kehittämisen myötä liitetty osaksi laajempaa sopimuskokonaisuutta. Johtokunnan toimintaa johtaa ja siitä vastaa sektorijohtaja. Sektoriasiantuntijat (työehtosihteerit) osallistuvat johtokunnan työskentelyyn ja valmistelevat vastuualueensa asiat. Sektorijohtokunnan jäsenet valitsee liittokokous. Sektorijohtajat valitsee liiton hallitus. Sektorijohtokuntien rakenteesta, toimenkuvista ja tehtävistä päättää liittovaltuusto. 4.3 Sektorijohtokuntien tehtäviä ovat mm. - työehtosopimusneuvottelukuntien ja asiantuntijatyöryhmien valinta - sopimusalojensa laaja-alaisen kehittämisen ohjaaminen ja seuraaminen - toimintasuunnitelman, mukaan lukien sopimusalojensa koulutus- ja tasa-arvoasiat, laatiminen osaksi liiton toimintasuunnitelmaa - johtokunnan talousarvioesityksen laatiminen - työehtosopimusneuvottelujen johtaminen, työehtosopimusten muutosesityksien valmistelu ja alakohtaisista tavoitteista päättäminen - neuvottelutuloksen käsittely ja päätösesityksen teko hallitukselle - työtaistelutoimenpiteiden valmistelu ja niistä esityksen tekeminen hallitukselle - tarvittavien työryhmien asettaminen ja niiden työn ohjaaminen - toimia yhteistyössä asiantuntijavaliokuntien kanssa - tehdä esityksiä tarpeelliseksi katsomistaan asioista liiton muille hallintoelimille - toimialojensa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen - johtokunnan ja työehtosopimusneuvottelukunnan tiedotussuunnitelman laatiminen yhdessä tiedotusyksikön kanssa - saartojen asettamiseen ja purkamiseen liittyvien esitysten laatiminen hallitukselle - toiminta-alueensa elinkeino- ja koulutuspolitiikka - sektorinsa työelämän kehittäminen ja tutkimustoiminta 4.4 Työehtosopimusneuvottelukunnat Sektorijohtokunnat valitsevat kentän jäsenistä sopimusalakohtaiset työehtosopimusneuvottelukunnat, jotka toimivat sopimusalan valmistelu- ja asiantuntijaelimenä. Johtokunnat voivat tarvittaessa asettaa eri sopimusaloille niiden tarpeen mukaisia asiantuntijatyöryhmiä, joiden toimenkuvaan kuuluu työehtosopimusneuvottelukuntien tukeminen ja avustaminen. Asiantuntijatyöryhmät voivat olla pysyviä tai erikseen tehtäväkohtaisesti nimettyjä.

11 11 Työehtosopimusneuvottelukunnat valmistelevat sopimusalakohtaiset sopimustavoitteet ammattiosastojen esitysten pohjalta em. asiantuntijatyöryhmien kanssa, käyvät työehtosopimusneuvottelut, tekevät sektorijohtokunnalle esityksen neuvottelutuloksen käsittelystä sekä tarvittaessa esityksen työtaistelutoimenpiteistä. Sektorijohtaja ja työehtosihteerit osallistuvat työehtosopimusneuvottelukuntien työskentelyyn toimenkuviensa mukaisesti. 5 YHTEISTYÖ Liitto osallistuu yhteistyössä SAK:n ja sen jäsenliittojen kanssa toimialakohtaisten neuvottelu- ja yhteistyöelinten toimintaan. Työelämän ja sosiaaliturvan lainsäädännön kehittämisessä on tavoitteena sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja korkeatasoinen työlainsäädäntö. Yhteiskunnallisesti tärkeisiin toimialan asioihin vaikutetaan yli keskusjärjestörajojen. Liitto ylläpitää asiallisia ja rakentavia yhteistyösuhteita työnantajiin ja heitä edustaviin järjestöihin sekä muihin yhteiskunnallisiin toimijoihin. TEAM- hankkeen uhat ja mahdollisuudet + / Mahdollisuudet * Laajempi ja monipuolisempi edunvalvonta -> * Vahvempi neuvotteluvoima -> tes- ja riita-asioissa. * Pienille sopimusaloille suuren liiton vahvuudet * Tehokkaampi työpaikkatoiminta > * Pienempi jäsenmaksu -> liittojen jatkaessa itsenäisinä paine jäsenmaksujen korottamiseen ja palvelujen heikkenemiseen kasvaa. * Teollisuuden ay- liike yhtenäistyy. * Keskitetty työelämän ja elinkeinoelämän tutkimustoiminta * Erilaisen osaamisen synergiaedut * Kattava aluetoiminta lähempänä jäsentä > edunvalvonta > työttömyyskassa - / Uhat * Vaarana mammutti, joka ei kykene palvelemaan jäseniä. * Huonolla johtamisella ja organisoitumisella asiat jää hoitamatta -> alkutaival tärkeää minkälainen mielikuva syntyy niin jäsenille, kuin ulkopuolisille. * Aktiivien määrä vähenee. * Ammatillinen identiteetti katoaa, ellei siitä huolehdita. * Vanhat liittorajat näkymättöminä liiton sisällä

12 12 Liite 1 TEAM liittoprojekti Edunvalvonta, työehtosopimustoiminta ja lakipalvelut asiantuntijatyöryhmän loppuraportti Sähköalojen ammattiliitto ry:n lausuma loppuraportin kohtaan Puutuotesektori TEAM liittoprojektin projektihallitus on päätöksellään todennut, että Sähköalojen ammattiliitto ry:n mekaanisen metsäteollisuuden sopimusala sijoitetaan puutuotesektorille. Perusteluissaan ratkaisulle projektihallitus on todennut, että Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimus on kolmen ammattiliiton allekirjoittama sama työehtosopimus. Työehtosopimus on pääosiltaan Puu- ja erityisalojen liitto ry:n neuvottelema. Sähköalojen ammattiliitto ry:n neuvottelijat ovat päässeet vaikuttamaan sopimuksen sisältöä koskien joihinkin sähköalojen ammattilaisia koskeviin erityiskysymyksiin ja luottamusmiesmääräyksiin. Sähköalojen ammattiliitto ry hyväksyy projektihallituksen päätöksen sillä edellytyksellä, että sektorijohtokunnan kokoonpanossa turvataan edunvalvontatyöryhmän loppuraportin mukaisesti mekaanisen metsäteollisuuden sähköalantyöntekijöiden edustus. Lisäksi mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelutoiminnassa tulee huomioida sähköalantyöntekijöiden edustus vastaavalla tavalla ja tätä kautta turvata vähintään aiemman tasoinen vaikuttaminen työehtosopimuksen sisältöön. Mikäli teollisuuteen muodostuu jatkossa kattava sähköalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus, tulee mekaanisen metsäteollisuuden sähköalantyöntekijät sijoittaa tämän sopimuksen piiriin ja luonnollisesti energia-, tieto- ja sähkösektorille. Sähköalojen ammattiliitto ry

13 13 Liite 2 TEAM projekti Edunvalvonta työryhmä Sektorikysymys Rautatieläisten liitto esittää liittovaltuustonsa päätöksen mukaisesti, että TEAM- liittohankkeen perustamisvaiheessa logistiikkasektoriin kirjataan yksinomaan Rautatieläisten liitto. Nykyisestä edunvalvontaryhmän loppuraporttiin kirjatusta esityksestä poistetaan Logistiikkasektorista Kemian liiton ja Metallityöväen liiton edustamat Autorengasala, autoja konekauppa- sekä Auto- ja konekorjaamoala, jotka siirrettäisiin ja säilytettäisiin nykytilanteen mukaisesti omassa järjestäytymiskentässään. Helsinki Seppo Raiso Jari Kiviharju Jukka Lamminsivu Sakari Ojala

14 14 Metallityöväen Liiton edustajien lausuma edunvalvontatyöryhmän loppuraportista Edunvalvonnan organisoinnin perustana ovat sektorijohto-kunnat. Loppuraportin mukainen jako sektoreihin on yksi tapa lähestyä asiaa ja siten sopimusalojen sijoittumista eri sek-toreihin on syytä pitää alustavana. Yksi mahdollisuus on se-kin, että esim. kaikki Metallityöväen Liiton nykyisin solmimat sopimukset ovat metalli- ja elektroniikkasektorissa. Kuitenkin tavoite vähentää solmittavien työehtosopimusten määrää edellyttää sitä, että pikaisesti ryhdytään selvittämään, miten rinnakkaissopimusten määrää voidaan karsia ja millai-seksi tätä kautta sektorijako muodostuisi. Ratkaistava on myös, miten yhdistettävien sopimusalojen vaikutusmahdolli-suudet uudessa organisaatiossa turvataan esim. työehtoneu-vottelukunnissa. Koko teollisuusliittojen yhdistymisen kantava ajatus on neu-votteluvoiman kasvattaminen. Tämän tahtotilan tulee näkyä jatkotyössä selkeästi. METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Pertti Nurminen Pekka Puranen Heikki Holappa Into Pirttikangas Päivi Ahonen