Kainuun ELY-keskus, 6. krs, Kalliokatu 4, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä AIKA Klo 14:00-16:40 PAIKKA Kainuun ELY-keskus, 6. krs, Kalliokatu 4, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 42 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 43 Muut asiat 5 44 Maantielain arviomuistion kommentointi 6 45 Sote-valinnanvapauden pilotointi Maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelijan nimeäminen 47 Väliaikaishallinnon organisointi, resurssit ja työohjelma Uuden maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän jäsentäminen 49 Maakunnan talouden simuloinnin toteuttaminen Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta maakuntien väliaikaishallinnossa elimen perustaminen ja edustajien nimeäminen 51 Muut asiat Pöytäkirjan tarkastajat:

2 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ KOKOUSAIKA klo 14:00-16:40 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Malinen Pentti, 14:00-16:40 puh.joht. maakuntajohtaja Ahopelto Maire, 14:00-16:40 I vpj kuntayhtymäjohtaja Korhonen Jaana, vs. 14:00-16:40 II vpj ylijohtaja Veijola Tiina, johtaja 14:00-16:40 jäsen Parviainen Anssi, 14:00-16:40 jäsen pelastusjohtaja Tolonen Jari, kaupunginjohtaja 14:00-15:15 jäsen Poistui 46 aikana Kilpeläinen Mika, kunnanjohtaja 14:00-15:34 jäsen Poistui 47 aikana Rautiainen Esko, 14:00-16:40 jäsen kunnanjohtaja Päätalo Margit, 14:00-16:40 jäsen johtaja Leppänen Risto, 14:00-15:53 varajäsen Poistui 44 aikana Poissa Räinä Matti, ylijohtaja jäsen Muut osallistujat Mattila Harri, muutosjoht. Korhonen Timo, 14:00-16:40 sihteeri 14:00-16:40 ohj.ryhmän pj ALLEKIRJOITUKSET Pentti Malinen Puheenjohtaja Harri Mattila Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan laatimisen jälkeen se lähetetään ryhmän jäsenille tiedoksi ja mikäli vastakkaisia huomioita ei tule, katsotaan se hyväksytyksi kahden päivän jälkeen. Pöytäkirja on hyväksytty Pöytäkirjan tarkastajat:

3 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjan tarkastajat:

4 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmr 42 Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmät noudattavat Kainuun maakuntavaltuuston työjärjestystä soveltuvin osin. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valmisteluryhmän päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Tämän kokouksen esityslista on tallennettu valmisteluryhmän työryhmätilaan Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin. Valmisteluryhmä päätti muuttaa asioiden käsittelyjärjestystä siten, että ensin käsiteltiin esityslistan asia nro 9 Muut asiat kohta 1 ja sen jälkeen esityslistan asia nro 6 Maantielain arviomuistion kommentointi. Pöytäkirjan tarkastajat:

5 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Muut asiat Valmr 43 1) Sotkamon muutosjohtajakierroksen palaute Ohjausryhmän puheenjohtajan aloitteesta käytiin yleiskeskustelua em. aiheesta, johon palataan valmisteluryhmän kehittämisosuuksissa. Pöytäkirjan tarkastajat:

6 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Maantielain arviomuistion kommentointi Valmr 44 Ohessa on liikenne- ja viestintäministeriöltä tullut maantielain arviomuistion kommentointipyyntö. Se on lähetetty ministeriöstä mm. sekä maakuntien liitoille että maakuntauudistuksille. Kommentoinnin määräaika päättyy Liite nro: 5 Koska aihekokonaisuus on uuden maakunnan valmistelun kannalta keskeinen, uudistuksen tulisi myös osaltaan kommentoida arviomuistiota. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ylijohtaja Matti Räinä on toimittanut valmisteluryhmän käyttöön asiakokonaisuudesta seuraavan tilannearvion: Liikennevastuualueet ja Livi valmistelevat yhteistä näkemystä arviointimuistioon. Tuo materiaali on käytettävissä ensi viikolla. Liikennejohtajat ja Livin edustajat ovat myös mukana maantielain uudistuksessa. Mitään valmista mallia tai toimintatapaa ei ole vielä olemassa, joten kommentointipyynnöllä kootaan alueiden näkemyksiä valmistelutyötä varten. Lisäksi maakuntajohtajien ja ylijohtajien yhteistyönä laaditaan parhaillaan selvitystä ylimaakunnallisista yhteistyötarpeista. Asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran mkj/yj tapaamisessa kuntatalolla. Seuraava tapaaminen on sovittu Mitä selvitelty: Oleellista tilanteessa on, että maantielain kirjauksia tienpitäjästä, tienpitoviranomaisesta ja viranomaistehtävien hoitamisesta laajemminkin on tarkasteltava uudelleen maakuntauudistuksessa tehdyistä linjauksista johtuen. On tarpeen määrittää maakuntien rooli maanteiden alueellisessa tienpidossa sekä valtion ja sen liikennehallinnon rooli suhteessa maakuntiin maantielakia koskevien liikennetehtävien hoitamisen osalta. Maantielakiin on siis kirjattava eri toimijoiden välinen työnjako ja vastuut uudessa tilanteessa. Tähän työnjakoon ja vastuisiin kaivataan näkemyksiä. Nykyisten keskittämisten hyötyjen säilyttäminen on välttämätöntä, ja tehtävien koonnista on siksi tarpeen säätää myös maantielaissa. MKJ/YJ ylimaakunnallisen yhteistyöselvityksen luonnoksessa on yhteistyön osalta selvitettävänä seuraavia lähtökohtia ja vaihtoehtoja: Pöytäkirjan tarkastajat:

7 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Lähtökohdat - Omistajuus, rahoitus sekä tienpidon ohjaus Väylien omistajuutta ei jaeta, väylien omistajuus ja tienpidon rahoituksen ohjaus valtiolla Joukkoliikenne ja yksityistieavustukset yleiskatteellisena maakunnilla - Henkilöstö yleiskatteellisella rahoituksella maakunnilla Poliittinen tahto, nykyiset yhteistyöalueet säilytetään (4/9 malli) paitsi yhteen pisteeseen keskitykset Liviin n 70 htv + taksi sekä joukko- ja tavaraliikenteen luvat Liikennekaaren mukaisesti Trafiin (n 25 htv) Jos kaikki tehtävät siirretään 18 maakuntaan tarvitaan nykyiseen n 440 htv:hen lähes 200 htv:n lisäys Yhteistyön vaihtoehdot Tehtävät/toiminnot, jotka ovat yhteiset kaikille vaihtoehdoille Tienpito ja sen rahoitus suunnitellaan 18 maakunnan jaolla Kaikissa 18 maakunnassa hoidettavat tehtävät Alueellisen liikennejärjestelmäsuunnittelun vetovastuu Liikenneturvallisuustyön koordinointi Yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen (kytkentä Sote kuljetuksin) Yhteen elyyn keskitetyt tehtävät Liviin Vaihtoehdot maakuntien yhteistyölle Ve 1a (= n. nykytilanne); Maakuntien 9/4 yhteistyöaluevaihtoehto. Tienpidon suunnittelu ja rahoitus, liikennejärjestelmä ja hankkeiden suunnittelu yhdeksällä maakuntien yhteistyöalueella hankinnat neljällä yhteistyöalueella Ve1b Kuten Ve 1a, mutta hankinta myös yhdeksällä yhteistyöalueella Ve2; Yhdistetty maakuntien yhteistyöalue ja palvelukeskusmalli hankinnoille. Tienpidon suunnittelu ja rahoitus, liikennejärjestelmä ja hankkeiden suunnittelu yhdeksällä maakuntien yhteistyöalueella (= Ve 1) Hankinnat maakuntien palvelukeskuksessa neljällä yhteistyöalueella (=nykyinen sisäinen organisointi ja toimintamalli). Ve 3; Palvelukeskusmalli (n. nykyisellä toimintamallilla) Tienpidon suunnittelu ja rahoitus, liikennejärjestelmä ja hankkeiden suunnittelu yhdeksällä maakuntien yhteistyöalueella palvelukeskuksessa Pöytäkirjan tarkastajat:

8 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Hankinnat maakuntien palvelukeskuksessa neljällä yhteistyöalueella Oleellisia kysymyksiä Kainuun osalta on tienpito ja rahoitus suunnitellaan 18 maakunnan jaolla Tienpidon suunnittelu ja rahoitus, liikennejärjestelmä ja hankkeiden suunnittelu yhdeksällä maakuntien yhteistyöalueella, joka tarkoittaa asian sopimista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien välillä Miten Kainuu suhtautuu hankinta-alueisiin. Kannatetaanko pohjoista hankinta-aluetta, jolloin asiasta pitää sopia Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun maakuntien kesken tai hankinnan ohjaamista maakuntien yhteiseen palvelukeskukseen (asian käytännön järjestelyjä ei ole vielä selvitetty). Muina vaihtoehtoina on paluu tilanteeseen ennen v 2016, jolloin hankinta tehtiin yhdeksällä yhteistyöalueella. Tämä vaihtoehto tulee tarkoittamaan pieniä henkilölisäyksiä näihin tehtäviin Voidaanko tehtävät siirtää kokonaisuudessaan maakuntien yhteiseen palvelukeskukseen Työryhmä 4:ää on pyydetty valmistelemaan asiaa esittämällä valmisteluryhmän käsittelyyn muutamia keskeisiä huomiota ja johtopäätöksiä kommentointia varten. Kommentteja maantielain uudistamista koskevaan arviointimuistioon/kirje Työryhmä 4: Jari Pesonen ja Antti Komulainen 1. Ylimaakunnallisen yhteistyön järjestäminen tienpidossa (esim. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueet) on perusteltua: - henkilöstöresurssit eivät riitä jokaiseen maakuntaan - mikäli halutaan hoitaa kaikki liikenteen palvelut Kainuun maakunnassa, tarvitaan lisäresursseja - liikennejärjestelmäsuunnitteluun liittyvä osaaminen tulisi resursoida kuhunkin maakuntaan, järjestelyllä voitaisiin saavuttaa lisäarvoa maakuntakaavoitukseen ja myös kuntien kaavoituksen edistämiseen - nykyisten keskittämisten hyödyt on otettava huomioon uudistuksessa - sopimusasiat maakuntien välillä on oltava selkeät ja yksiselitteiset - turvattava palvelujen jatkuminen katkeamatta muutostilanteessa (esim. alueurakat) - lainsäädännön edettävä siten, että tehtävät voidaan siirtää maakunnille 2. Ohjausmalli Pöytäkirjan tarkastajat:

9 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Ehdotus: - turvattava maakuntien tasapuolinen kohtelu (alueellisen tienpidon erillisrahoitus) - henkilöstön asema ja paikallinen alueen tuntemus ja osaaminen turvattava muutostilanteessa (henkilöstön siirtyessä maakuntiin) - toimijoiden vastuut on oltava selkeät (valtio/maakunta). Valmisteluryhmä päättää liikenne- ja viestintäministeriölle annettavasta maantielain arviomuistion lausunnosta em. selvitykset huomioon ottaen. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä kävi evästyskeskustelun pohjaksi Kainuun liiton ja ELY-keskuksen toimesta suoritettavalle lausunnon jatkovalmistelulle. Pöytäkirjan tarkastajat:

10 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Sote-valinnanvapauden pilotointi Valmr 45 Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Korhonen linjasi valtakunnallisten muutosjohtajien maakuntakierroksen avauspuheenvuorossa Vuokatissa , että Kainuun on oltava valmiina pilottikuvioissa. Pelko sotevalinnanvapauden vaikutuksista on muunnettava maakunnassa viisaasti tehtäviksi ratkaisuiksi, jotka eivät johda palvelujen keskittämiseen. Ohessa muutosjohtajaverkoston kokoontumisessa uudistuksen projektinjohtaja Pöystin ja STM:n ylijohtaja Varhilan pitämät esitykset sote-valinnanvapauspilotoinnista. Mukana seuraa myös esimerkkejä jo aiemmin käynnistetyistä ja meneillään olevista Itä- ja Keski-Suomen ja Jyväskylän valinnanvapauskokeiluista. Liite nro: 1 Asiakokonaisuuteen liittyvät aineistot on saatettu tiedoksi valmisteluryhmälle ja tr 2:lle pilotoinnin valmistelun ja hakemisen harkintaa varten. Käsittely etenee niin, että valmisteluryhmä linjaa kokouksessaan periaatteellisesti pilotointiin suhtautumista ja sen valmistelun työnjakoa, minkä perusteella jatkovalmistelu suoritetaan. Valinnanvapauden laajentamista edistetään pilottien kautta nykyisen sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain perustalta ja muun lainsäädännön puitteissa siten, että mahdollisimman aikaisin vuonna 2017 olisi jo tiedossa pilottiin lähtevät maakunnat. Hallitus osoittaa merkittävän rahoituksen, yhteensä esim. 60 miljoonaa euroa lisätalousarviossa valinnanvapauden pilotointiin ja ennakoivaan valmisteluun. Nykyiset terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaan järjestämisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voivat asianomaisten kuntien ja kuntayhtymien yhteisellä päätöksellä hakea valinnanvapauspilotointiin. Pilotin tulee kattaa lähtökohtaisesti vähintään 80 prosenttia maakunnan väestöstä ja tavoitteena olisi koko maakunnan laajuinen kattavuus; poikkeustapauksissa voi riittää 50 prosenttia maakunnan väestöstä. Pilotit laitetaan rahoituksen osoittamisen jälkeen mahdollisimman pian hakuun ja hallitus tekee pilottimaakunnista päätökset niin, että pilotit voisivat käynnistyä ja käytännössä olla toiminnassa viimeistään Pilottien kriteerit käyvät ilmi liitteenä olevasta muistiosta. Pöytäkirjan tarkastajat:

11 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Ehdotus: Kainuun soten yhtymähallitus on jo aiemmin tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle pilottihakemuksen, joka antaa hyvän pohjan nyt ajankohtaistuvalle valinnanvapauden jatkovalmistelulle. Valmisteluryhmä käy sote-valinnanvapauden pilotoinnin hakemisen harkintaa koskevan linjauskeskustelun ja päättää sen pohjalta jatkotoimista. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä totesi pitävänsä tärkeänä, että Kainuun sote valmistelee yhtymähallituskäsittelyään varten ja Puolangan kunnan suostumuksella sote-valinnanvapauden pilotointia koskevan hakemuksen myöhemmin saatavien hakumenettelyä koskevien ohjeiden perusteella valtion päätettäväksi. Pöytäkirjan tarkastajat:

12 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelijan nimeäminen Valmr 46 SOTE- ja maakuntauudistukseen liittyvä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelutyö on edennyt. Valtakunnallisesta valmistelusta on lähetetty liitteenä olevaa tarkempaa ohjeistusta maakuntien oman talous- ja henkilöstöhallinnon valmistelutyön tueksi. Ohjeistus on välitetty tiedoksi Kainuun valmisteluryhmälle ja työryhmille. Liite nro: 2 Ohjeistuksessa on eritelty keskeisimmät toimenpiteet sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden järjestämiseksi (hallituksen esitys , maakuntalaki 16 luku). Kuvauksessa keskitytään maakuntien ohjeistukseen muutoksen läpiviennin osalta. Ohjeistuksen pääpaino on käynnistysvaiheen tehtävissä, joissa keskitytään varmistamaan maakuntien johtaminen alkaen tukien samalla pidemmän tähtäimen tavoitteita. Näin laaja muutos sisältää myös talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden osalta välivaiheita ennen tavoitetilan saavuttamista. Maakuntien valmisteluorganisaation tulee nimetä mennessä talous- ja henkilöstöhallinnon osalta vastuuvalmistelija, joka on maakunnan yhteyshenkilö TAHE-yhtiöön päin. Maakuntien TA- HE- vastuuvalmistelijoiden kesken pidetään ensimmäinen yhteinen kokous toukokuun loppupuolella.nimetyn henkilön yhteystiedot toimitetaan Teemu Seppälälle (teemu.seppala@ely-keskus.fi). Työryhmä 1 esittää vastuuvalmistelijaksi Kainuun soten talousjohtaja Eija Tolonen-Mannista. Ehdotus: Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä nimeää Eija Tolonen-Mannisen Kainuun maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelijaksi ja yhteyshenkilöksi palvelukeskusvalmistelua varten. Työryhmä 1:n muutettuun nimeämisehdotukseen perustuen valmisteluryhmä päätti valita kuntayhtymäjohtaja Maire Ahopellon Kainuun maakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon vastuuvalmistelijaksi ja yhteyshenkilöksi palvelukeskusvalmistelua varten. Hänen varalleen nimettiin talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Pöytäkirjan tarkastajat:

13 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Väliaikaishallinnon organisointi, resurssit ja työohjelma Valmr 47 Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon valmistelu on käynnistetty poliittisten ryhmien neuvottelukokouksessa seuraavasti: -Lähtökohtana neuvotteluille on nykyisessä valmisteluryhmässä edustettuna olevien maakunnallisten avainorganisaatioiden ylimmän viranhaltijajohdon muodostama kokoonpanopohja. Myös Pohjois- Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus voivat kumpikin nimetä jatkossa yhden edustajansa varajäsenineen valmistelutoimielimen jäseneksi. Toimielimeen varataan myös vastaisuudessa kolme jäsenyyttä varajäsenineen kunnille. -Henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä valmistelutoimielimen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä varajäsenineen. -Uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja voi osallistua läsnäolo- ja puheoikeudella valmistelutoimielimen kokouksiin. -Aikataulutavoitteena on, että eri sidosryhmät nimeävät edustuksensa valmistelutoimielimeen mennessä. Kainuun maakuntahallitus tulee päättämään kokoonpanosta kokouksessaan Asiaa käsitellään myös uudistuksen ohjausryhmän kokouksessa Valmistelutoimielimen väliaikaishallintovaiheen toimeenpanoluonteista valmistelua linjaa ja tukee uudistuksen ohjausryhmä ja poliittisten ryhmien neuvottelukokous. Työryhmät jatkavat valmisteluaan luottamushenkilöiden puheenjohtajuudella. Oikeudellisesti pitkäjänteisesti sitovat ja merkittävimmät päätökset ovat tehtävissä vasta maakuntavaaleilla valittavan uuden maakuntavaltuuston toimesta maaliskuun alusta 2018 lukien. -Väliaikaishallintovaiheessa arvioidaan mahdollisuus laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä myös yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella. Ohjausryhmä on kokouksessaan vahvistanut em. linjaukset. Liitteenä on väliaikaishallinnon nimeämiseen, tehtäviin, toimivaltaan jne. liittyvää aineistoa. Liite nro: 3 Väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta maakunnan kokonaisuuden näkökulmasta Pöytäkirjan tarkastajat:

14 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä tarkoituksenmukaisesti. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava lakiluonnoksessa nimettyjen organisaatioiden viranhaltijoista. Viranhaltijoilla on oltava tehtävään riittävä asiantuntemus ja toimielimen kokoamisessa on noudatettava tasa-arvolakia. Tarkoituksena on, että väliaikaishallinnon jäseninä toimivat viranhaltijat pysyisivät virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa. Heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat tarvittaessa toimia valmistelutoimielimessä kokoaikaisesti. Virkasuhteen organisaatiot vastaisivat tänä aikana edelleen työnantajavelvoitteista. Valmistelutoimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa, eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia. He hoitaisivat tehtäviään maakunnan yleisen edun näkökulmasta. Valmistelutoimielimen tehtävänä on: 1.kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. 2.osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. 3.osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. 4.osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. 5.valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. 6.päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. 7.osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. 8.valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. Valmistelutoimielimen työohjelma määrittyy em. tehtäväluettelon ja esivalmistelun tuotosten pohjalta huomioiden valtakunnallisessa tiekartassa oleva ja muuten saatava ohjeistus. Työohjelmaan vaikuttaa myös valmistelutoimielimen työskentelyä ohjaava työjärjestys, jonka malli on tulossa Kuntaliitolta näillä näkymin toukokuussa. Valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä maakunnan palvelukseen määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan vuoden 2018 loppuun saakka avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Nämä henkilöt palkattaisiin maakuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisi valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Virkasuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin, mitä hallituksen esitykseen sisältyvässä kunnan ja maakunnan viranhaltijasta annetussa laissa säädetään Pöytäkirjan tarkastajat:

15 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä viranhaltijasta. Henkilöstö kuuluisi julkisten alojen eläkelain soveltamisalan piiriin. Valmistelutoimielin voi tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia määräaikaisesti voimassa oleviksi korkeintaan vuoden 2019 loppuun saakka. Toimielin ei valmistele poliittisia linjauksia vaativia päätöksiä. Uudistuksen täytäntöönpanoa varten olisi mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Ne eivät voisi kuitenkaan käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, vaan voisivat välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle. Muiden viranomaisten on osallistuttava maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava maakunnalle siinä tarpeellista virka-apua. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on viestittävä valmistelun etenemisestä alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. Valtio myöntää maakunnille valtionavustusta niiden toiminnan ja hallinnon käynnistämisen kustannuksiin vuosina 2017 ja Valtionavustuslain 5 :ssä tarkoitettu avustus voidaan maksaa maakunnille ilman hakemusta eikä sen maksamiseksi edellytetä maakunnan osallistumista rahoitukseen. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on annettava maakuntavaltuustolle selvitys vuodelle 2017 myönnetyn määrärahan käytöstä. Muutosjohtaja Pauli Harjun ilmoitus muutosjohtajaverkostokokoontumisessa: Väliaikaishallintovaiheen rahoituksesta tulee vapun jälkeisellä viikolla virallinen tieto, 9 milj. euroa varattu loppuvuoden 2017 rahoitukseen, valtionavustuksen jako samoilla perusteilla kuin esivalmisteluvaiheessa eli maakuntakohtainen kiinteä osuus + väestö- ja kuntamääriin perustuva joustava osuus; maakuntien syytä arvioida jakoperusteiden perusteella ennakkoon, kuinka paljon rahoitusta tulossa ja ottaa tämä kehys huomioon vahallinnon rekrytoinneissa, ICT-avustus tulee hakuun lähiaikoina, hakemukset jätettävä vkolla 17, avustukseen perustuen maakuntien läpikäytävä kokonaisarkkitehtuuri ja sopimukset Pöytäkirjan tarkastajat:

16 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Maakunta- ja muutosjohtajien tarvearvioon perustuen väliaikaishallinnon rahoituksesta puuttuu 23 milj. euroa. Maakuntien arvioiden mukaan väliaikaishallinnon toimintakulut ovat ajanjaksolla jopa 21 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tulee lakiesityksen mukaan kattaa nämä kustannukset, mutta valtion vuoden 2017 talousarviossa on tällä hetkellä tähän tarkoitukseen vain 9 miljoonaa euroa. Lisäksi maakunnat ovat arvioineet ICTkustannuksiksi noin 11 miljoonaa euroa ja sitä vastaavasta valtion rahoituksesta ei ole vielä tietoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa osassa maakuntia pysäyttää valmistelutyön. Maakuntajohtajien ja muutosjohtajien mielestä vuoden 2017 budjettirahoituksesta sekä rahoitusvajeen kattamisesta on saatava kiireellisesti tieto maakuntiin. Tieto maakuntakohtaisesta rahoituksesta olisi saatava toukokuussa, jotta rekrytoinnit voidaan käynnistää ja toiminta voi alkaa viimeistään elokuussa. Kainuun resurssikehys Todennäköisesti saatava Kainuun väliaikaishallintovaiheen valtionavustus noin euroa Resurssitarvearvio väliaikaishallintovaiheen valmistelun tukemiseksi: 1) Valmisteluorganisaation oman työajan käytön lisääminen: - väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) jäsenten kokoustyöskentelyn työmenekki noin 1 pv/ vko (VATE:n kehittämisja kokousosuudet, työpajat) - työryhmien 1-5 sihteerien työajan käyttö väliaikaishallintovaiheen valmisteluun 2 pv/ vko. Valmistelun vaatimusten mukaan tulisi mahdollistaa sopivassa vaiheessa uusi tarveharkinta ja/tai asiantuntijapalvelujen osto. Esitys perustuu työryhmien sihteereiden muutostiimissä tekemään yhteiseen esitykseen. - viestintäryhmän esitys: kolmen viestintäryhmän jäsenen (Arja Korhonen Kainuun liitto, Ilona Mäki-Maukola ELY/TE, Eeva Mäntymäki Kainuun sote) työajasta kohdennetaan kultakin yksi työpäivä viikossa väliaikaishallinnon perusviestintään alkaen - pelastusjohtajalla mahdollisuus käyttää puolet työajastaan väliaikaishallintovaiheen valmisteluun - Kainuun liiton hallintopäällikön työajan käyttö uudistuksen valmisteluun (hallinto, talous, vaalit, ohjausryhmän ym. sihteeriydet) - työajan käytön lisääminen uudistuksen valmisteluun edellyttää ao. henkilöstön työnantajaorganisaation suostumusta järjestelyyn Pöytäkirjan tarkastajat:

17 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä ) Rekrytoinnit: - Muutosjohtaja: VATE:n esittelijä ja väliaikaishallintovaiheen muutosprosessin ohjaaja, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon yleinen ohjaus ja koordinaatio, työryhmävalmistelun tukeminen, muutosviestintään osallistuminen, uudistuksen esittelyinformaatio sidosryhmille, osallistuminen valtakunnalliseen muutosjohtajaverkostoon - Valmistelukoordinaattori: VATE:n sihteeri, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon tukeminen, viestinnän valmistelu, työryhmävalmistelun yhteensovitus ja tuki - Oikeudellinen asiantuntija: asiantuntijatuki oikeudellisiin kysymyksiin (konsernirakenne, yhtiöittäminen, johtosäännöt, sopimukset, hankintakäytännöt, tietohallinto, henkilöstöhallinto) - Viestintäassistentti: maakuntavaalikampanjan ajaksi ( ) väliaikaishallintoon esitetään rekrytoitavaksi viestinnän tueksi viestintäassistentti. Osaamisprofiilina videotuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, vähentää tarvetta ostaa viestinnän toteutusta mainostoimistoilta. Työpanosta käytetään muuhunkin kuin vaalikampanjan tukemiseen. - Talousasiantuntija: valmiuksien luonti väliaikaishallintovaiheen valmistelulle seuraavissa osakokonaisuuksissa: taloushallinnon organisoinnin valmistelu, talousarvioprosessin jäsentäminen ja aikataulutus, simulaatioon valmistautuminen, avaavan taseen ja kirjanpidon aloittamiseen valmistautuminen, talouden ja toiminnan seurannan, tuloksellisuuden mittaamisen valmistelu, osallistuminen soveltuvin osin konsernirakenteen selvitystyöhön, investointien kartoitus, palvelukeskusvalmistelun seuranta ja vaikutusten arviointi, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan valmistelu, siirtyvän omaisuuden ja vastuiden vastaanottoon liittyvien järjestelyjen arviointi, valtiontakausjärjestelyyn valmistautuminen - Henkilöstöasiantuntija: Henkilöstön yksityiskohtaisen siirtosuunnitelman valmistelu yhteistyössä henkilöstöasiain atr:n ja yhteistoimintaelimen kanssa - Rekrytoinneissa huomioon määräaikaisuuden mahdollinen pidentäminen tai asti. Ennen valtionavustuksen saantia VATE:n organisaatioiden on tällöin sovellettava esivalmistelussa noudatettua viiden organisaation (sote, liitto, elykeskus, te-toimisto, pelastuslaitos) kustannusvastuun tasajakoa, jos niin yhteisesti päätetään. Rekrytoinnin kannalta olisi selkeämpää ja luontevampaa, mikäli hankittavan uuden henkilöstön työsuhteiden määräaika päättyisi , koska lyhyisiin projekteihin on vaikea Pöytäkirjan tarkastajat:

18 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä saada osaavaa henkilöstöä ja uudistuksen laajuus huomioiden valmisteltavaa on ennen uuden maakunnan käynnistymistä paljon. - Tietohallintoon tarvitaan lisäresursointia ja sitä varten toteutetaan erillinen valtionavustushaku valtiovarainministeriöltä mennessä. Haettavan avustuksen määrä voi olla euroa syntyneisiin kustannuksiin. Soten tietohallinto valmistelee hakemusta. Tarvittavat ratkaisut tehdään saatavan valtionavustuksen puitteissa. - Kainuu on päässyt mukaan pilottimaakunnaksi Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön -projektiin. Projektissa on mahdollista kehittää asukas- ja asiakasosallistumista tulevissa maakunnissa vuoden 2018 loppuun asti. Kainuun osalta voitaneen jatkaa mm. muutosfoorumin edelleenkehittämistä. Pilotointirahoituksen selvittyä voidaan päättää pilotointiin tarvittavasta henkilöstöresurssista. Pöytäkirjan tarkastajat: VÄLIAIKAISHALLINTOVAIHEEN RAHOITUS- Esitys Kustan- Yhteensä TARVEARVIO nukset Väliaikaishallinto Henkilöstömenot Henkilöstöasiantuntija Oikeudellinen asiantuntija ICT -> eri rahoitus 0 - Taloudellinen asiantuntija VATE:n esittelijä ja valmitelupr. ohjaaja Valmistelukoordinaattori Viestintäassistentti Palvelujen ostot Asiantuntijapalveluita Ilmoitukset ja painatukset Vaaliaineisto Matkakulut Tarvikkeet Kalustoa Toimistotarvikkeita Vuokrat Työtilat, atk-laitteet Työtilojen ja tarvikkeiden budjetoinnissa on oletuksena, että väliaikaishallintovaiheessa voidaan perustaa VATE-toimisto, johon kootaan henkilöstöresursseja valmistelua tehostavaksi yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rahoitustarvearviossa on lähdetty siitä, että valtionavustuksella voidaan kattaa yllä olevat kustannukset. Mikäli valtionavustusta saadaan oletettua vähemmän tai menoja halutaan lisätä,

19 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Ehdotus: Valmisteluryhmä: harkittavaksi tulee maakunnallisten avainorganisaatioiden tasajakoon perustuva omarahoitus. Valmisteluryhmä käy väliaikaishallintovaiheen organisointiin, resurssointiin ja työohjelmointiin liittyvän linjauskeskustelun ja päättää tarpeellisista jatkotoimista asiakokonaisuuden osalta. Valmisteluryhmä arvioi ohjausryhmätyöskentelyn ja työryhmävalmistelun muutostarpeet (työryhmien toimeksiannot, työnjako, jakautuminen, toimialarajat ylittävät valmistelukokonaisuudet, liikennetehtävät jne) ja menettelyn huomioiden kuntavaalien tulokset ja ohjausryhmän linjaaman mahdollisuuden laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella. Resursointia, rekrytointia ja työohjelmointia koskevat asiat on valmisteltava ohjausryhmän käsiteltäväksi pidettävään kokoukseen. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee oikeudellisesti sitovat päätökset ohjausryhmän käsittelyn pohjalta. Valmistelutoimielimen työohjelma määrittyy voimaanpanolaissa olevan valmistelutoimielimen tehtäväluettelon ja esivalmistelun tuotosten pohjalta huomioiden valtakunnallisessa tiekartassa oleva ja muuten saatava ohjeistus. Väliaikaishallintovaiheen toimintaa ohjaava työjärjestys valmistellaan erillisenä asiana valmisteluryhmän ja ohjausryhmän käsittelyyn. Valmisteluryhmä päätti jättää asian pöydälle jatkovalmistelua varten. Pöytäkirjan tarkastajat:

20 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Uuden maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän jäsentäminen Valmr 48 Eri yhteyksissä on noussut esille tarve jo esivalmisteluvaiheessa pohtia tulevan maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta. Käsitystä organisaatiorakenteesta tarvitaan mm. vuoden 2018 talousarvion laadintaan ja sitä koskevaan, valtiovarainministeriön edellyttämään simulointiin valmistautumista varten. Myös työryhmien sihteerit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että asiakastarvepohjaisten palveluprosessien suunnittelussa tarvitaan arviota siitä, millaiseen organisatoriseen ja johtamisjärjestelmää koskevaan kokonaisuuteen prosessit sijoittuvat. Asiakokonaisuus on ollut valmisteluryhmän jäsenten kommentoitavana ja ideoitavana työryhmätilassa olleen aineiston pohjalta. Keskustelua ei ole syntynyt. Liitteenä on eri lähteistä koottua tausta- ja mallinnustietoa valmisteluryhmän suorittaman valmisteluprosessin pohjaksi. Liite nro: 4 Ajatuksena on, että kukin valmisteluryhmän jäsen voisi omalta osaltaan toimiala- ja muuta osaamistaan hyödyntäen kommentoida ja nostaa esille Kainuun uuden maakuntakonsernin valmistelussa huomioitavia seikkoja. Arvionnissa voidaan vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: - mitkä ovat uuden maakuntakonsernin ja sen johtamisjärjestelmän valmistelun kantavat ja keskeiset ideat? (esimerkkejä: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, kilpailullisen monituottajamallin ohjaus, selkeät päätösvalta-,ohjaus- ja johtosuhteet kokonaisuuden ja konsernin johtamisen näkökulmasta, maakuntaitsehallinto ja johdon dualismi, kumppanuuksien ja verkostojen johtaminen, tiedolla johtaminen, palveluprosessien sujuvuus ja asiakastarvevastaavuus, sektorikeskeisyyden ja siiloutumisen vähentäminen, tiimimäisyys ja henkilöstön joustavat toimenkuvat + monityötilat,uusiutumiskyvyn ja elinvoimanedellytysten edistäminen ja mahdollistaminen, matala hierarkia-aste ja delegointi asiakasrajapintaan, digitalisaation ja palvelukanavien hyödyntäminen, asukkaiden/ asiakkaiden osallistaminen yms.) - miten valitut kantavat ideat otetaan huomioon tavoiteorganisaation suunnittelussa? - millainen on maakunnan lainmukainen, välttämätön ja hyvin toimiva toimielinrakenne? Pöytäkirjan tarkastajat:

21 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Ehdotus: - miten toimielinten väliset johtosuhteet ja niiden välinen päätösvalta ja delegointi järjestetään? - mitä yksiköitä (emo/ tytäryhtiöt,liikelaitokset, tukipalvelu/palvelutuotanto/valinnanvapaus yhtiöt,yhteydet konsernin ulkopuolisiin yhteisöihin, säätiöihin ja laitoksiin jne) kuuluu maakuntakonserniin ja mitkä ovat niiden tehtävät sekä johto- ja ohjaussuhteet? - miten yhteensovitetaan uuteen maakuntaan fuusioituvien organisaatioiden erilainen luonne ja toimintatavat (mm. asiantuntija/palvelutuotanto, kollegiaalinen/päällikkövirasto päätöksenteko) yhdenmukaiseksi ja tuottavaksi uuden maakunnan organisaatiorakenteeksi ja johtamisjärjestelmäksi? - muodostetaanko perinteinen toimialapohjainen organisaatio vai valmistellaanko organisaatio palvelukokonaisuuksittain ja palveluprosesseittain, elämänkaaren mukaan vai edellisten tai jonkin muun yhdistelmänä? (esim. toimialoihin pohjautuvat vastuualueet, joissa tulosyksiköt/prosessivastaavat koordinoivat asiakaspalvelutarpeeseen perustuvia, eri vastuualueita läpileikkaavia palveluprosesseja) - miten johtamisen välineiden monipuolinen kokonaisuus (ks. diat/ strategiat, talousarvio, tiedon arviointi, sopimus- ja omistajaohjaus, johtosäännöt jne) huomioidaan organisaatiorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä? - tarvitaanko maakuntakonsernissa monialaista strategia/kehittämis/viestintäyksikköä ja/tai yhteistä tukipalveluyksikköä? Valmisteluryhmä käy maakuntaorganisaatiota ja johtamisjärjestelmää koskevan evästyskeskustelun liitteenä olevan aineiston ja yllä esitettyjen kysymysten pohjalta. Valmisteluryhmä sopii jatkovalmistelua koskevasta menettelystä ja aikataulusta. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä päätti jättää asian pöydälle jatkovalmistelua varten. Pöytäkirjan tarkastajat:

22 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Maakunnan talouden simuloinnin toteuttaminen Valmr 49 Ehdotus: Uuden maakunnan talouden simulointi on toteutumassa valtiovarainministeriön ohjauksessa syksyllä Simulointi varten tulee tekniset valmiudet saattaa kuntoon. Talouden asiantuntijaryhmä on kokouksessaan todennut, että Soten taloushallinto olisi luontevin paikka lähteä rakentamaan maakunnan talouden simulointia. Ryhmä esittää TR1:lle ja edelleen valmisteluryhmälle, että talouden simulointi tehdään soten SAP BI järjestelmään. Työryhmä 1 on omasta puolestaan päättänyt puoltaa talouden simuloinnin toteuttamista em. tavoin ja järjestelmällä Valmisteluryhmä hyväksyy em:t talouden asiantuntijaryhmän ja tr 1:n linjaukset uuden maakunnan talouden simuloinnissa toteutettavaksi. Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Valmisteluryhmä totesi tähän prosessikokonaisuuteen liittyvän myös valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen ja tilannekuvan valmistelun. Pöytäkirjan tarkastajat:

23 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta maakuntien väliaikaishallinnossa elimen perustaminen ja edustajien nimeäminen Valmr 50 KT Kuntatyönantajat on lähettänyt maakuntavalmisteluun tiedoksi seuraavan ohjeensa, joka on tehty yhdessä pääsopijajärjestöjen kanssa: Maakunnan väliaikaishallinto aloittaa tämän hetkisen aikataulun mukaan toimintansa Väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia, joten sen on noudatettava toiminnassaan yhteistoimintalain periaatteita (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja maakunnassa 449/2007, sekä ns. voimaanpanolain 7, Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi.) Väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Maakunnan väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen valitaan työnantajan ja henkilöstön edustajat samoja periaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelimeen. Väliaikaishallinnon yhteistoimintaelimessä henkilöstöä edustavat siis kunta-alan pääsopijajärjestöjen (KoHo, JUKO, Kunta-alan Unioni) maakunnalliset edustajat. Kustakin pääsopijajärjestöstä valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Pääsopijajärjestöt päättävät ja ohjeistavat kukin omalta osaltaan sen, miten edustajat valitaan. Pääsopijajärjestöt ilmoittavat edustajansa jokaisen maakunnan väliaikaishallinnolle ja/tai ao. maakunnan muutosjohtajille mennessä. Henkilöstön edustajille annetaan vapautus työstä (KVTES 7 luku 8 6 mom. (tilapäinen vapautus)), jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokoukseen (yt-lain 20 ). Kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti kunkin henkilöstön edustajan työnantaja. Kustannusten korvaamisesta tulisi sopia maakunnittain niin, että maakunta korvaa lähettäville työnantajille yhteistoimintaelimessä osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Lisätiedot: muutostuki@kt.fi neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas, puh neuvottelupäällikkö Sari Ojanen, puh Pöytäkirjan tarkastajat:

24 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Ehdotus: Ohjausryhmä vahvisti kokouksessaan esivalmistelun projektisuunnitelmassa mainitun erillisen yhteistoimintaelimen perustamisen. Sitä oli esitetty pidetyn henkilöstöjärjestöneuvottelun tuloksena. Toimialarajat ylittävä yhteistoimintaelin on perustettu valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti. Siinä käsitellään henkilöstöä koskevat, valmistelu-/työryhmiltä tulevat yhteistoimintalain mukaiset asiat ennen ohjausryhmän käsittelyä. Näin henkilöstöjärjestöt osallistetaan asioiden valmisteluun ja työnantajat saavat yhteistoimintalain mukaisen velvoitteen organisoiduksi yhden yhteistoimintaelimen kautta. Yhteistoimintaelimessä ovat edustettuina kaikki pääsopijajärjestöt sekä valmisteluryhmän jäsenistä maakuntaan siirtyviä työnantajatahoja edustavat jäsenet. Yhteistoimintaelimelle on valittu puheenjohtaja (työnantajataholta), varapuheenjohtaja (henkilöstöjärjestötaholta) ja kokemusta henkilöstöasioiden hoidosta omaava sihteeri, joka ei ole jäsen. Esivalmisteluvaiheen yhteistoimintaelin on seuraava: Jäsenet (suluissa varajäsenet) Kari Pääkkönen, Kainuun ELY, puheenjohtaja (Jaana Korhonen, Kainuun ELY) Ella Kiljunen, Jyty, varapuheenjohtaja (Irma Saxholm, Jyty) Hannu Westerinen, Kainuun sote, sihteeri Leila Koskensalmi, JHL (Anna Grip) Marjo Kangasharju, Tehy (Tiina Törrö) Eija Karppinen, SuPer (Sari Tervo) Päivi Parikka, Juko (kunta) (Essi Sahlberg) Pirjo Kaikkonen, Juko (valtio) (Pauli Tervonen) Mika Pylvänäinen, Pardia (Heikki Romppainen) Maire Ahopelto, Kainuun sote (Riitta Uhrman) Matti Räinä, POP ELY (Jukka Rusanen) Tiina Veijola, Kainuun TE-toimisto (Kati Kemppainen) Anssi Parviainen, Kainuun pelastuslaitos (Janne Heikkinen) Pentti Malinen, Kainuun liitto (Harri Turkulainen) Margit Päätalo, PS AVI, (Jukka Erkkilä) Paula Karsi-Ruokolainen, Kainuun kunnat (Juhana Juntunen) Pekka Sivonen, Kainuun kunnat (Merja Ojalammi) Valmisteluryhmä antaa em. KT:n ohjeen pohjalta esivalmisteluvaiheen yhteistoimintaelimen tehtäväksi valmistella mennessä valmisteluryhmän käsittelyyn ehdotukset väliaikaishallintovaiheen yhteistoimintaelimen kokoonpanosta. Kustannusten korvaamisen osalta lähtökohtana tulee olla muussakin maakuntavalmistelussa Pöytäkirjan tarkastajat:

25 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä noudatettu linjaus, jonka mukaan kunkin osallistujan työnantajaorganisaatio vastaa osallistumisesta johtuvista kustannuksista. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä päätti, että viralliset nimeämispyynnöt lähetetään nykyisille organisaatioille. Pöytäkirjan tarkastajat:

26 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 6/ Valmisteluryhmä Muut asiat Valmr 51 1) Sotkamon muutosjohtajakierroksen palaute Ohjausryhmän puheenjohtajan aloitteesta käytiin yleiskeskustelua em. aiheesta, johon palataan valmisteluryhmän kehittämisosuuksissa. (Yleiskeskustelu käytiin 43 kohdalla.) 2) Rakennerahastot Rakennerahastojen uudelleenorgnisoinnista on tehtävä TEM:n pyytämä ehdotus. Ehdotuksen valmistelu suoritetaan Kainuun liiton ja ELY-keskuksen yhteistyönä. Pöytäkirjan tarkastajat:

27 Valinnanvapaus Uudet kokeilut / pilotit Kirsi Varhila 1 -

28 Vapaaehtoiset pilotoinnit maakunnallisesti - mitä maakuntien tulee tehdä Maakunnan kaikki kunnat sitoutuvat kokeiluun tai kokeilun kohteena olevan väestön on edustettava riittävää väestöpohjaa (esim. 80 % väestöpohja, poikkeussäännöllä 50 %). Hakijoina toimivat maakunnan alueen ne kunnat tai kuntayhtymät, jotka muodostavat riittävän kokeilualueen. Konsortiossa voivat olla mukana alueen ky:t ja maakuntien liitot, mikäli osapuolet näin yhdessä sopivat. Maakunnat mukana valmistelussa ja seurannassa Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi taho, avustus myönnetään ja maksetaan sille taholle, joka on sitoutunut vastaaman valtionavustuksen käytöstä koko hankkeessa. Kokeilut voimassa olevan terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaisissa raameissa. Kokeilujen vaiheistus käyntiin 1-6/2018, vastuu maakunnille , jatkuminen enintään 2022 loppuun saakka. Valtionavustushankehaku edellyttää kuntien yhteistä tahtotilaa ja päätöksentekoa Kokeilun kohde voi vaihdella maakunnittain. Tavoitteena on, että kokeilussa olisi täydet sote-keskuksen palvelut Etunimi Sukunimi

29 Jatkovalmistelussa määriteltäviä asioita Missä laajuudessa kuntien ja kuntayhtymien palvelut ovat mukana. voiko olla vv-lain 15 :ää suppeammat palvelut Yksityisten palvelun tuottajien valinta ja kriteerit kokeilussa. Tuottajien rahoitus, vv-lain kriteerien maakuntakohtaiset sovellutukset Valtion avustus kokeilualueille. Asiakkaan asema kokeilussa. Palveluintegraation toteuttaminen kokeilussa Korvausperusteet Siirtyminen kuntavastuisesta kokeilusta maakuntien vastuulle Henkilökohtaisen budjetin kokeilu sovellettavat palvelut budjetin suuruuden määrittely HB-tuottajien kriteerit Etunimi Sukunimi

30 VALINNANVAPAUDEN TOTEUTUMINEN Valinnanvapauden toteutumisen kokonaisuus lähtien asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti ja suunhoidon yksikön valinta kaikissa maakunnissa. Maakunta päättää kuuluvatko neuvolapalvelut valinnanvapauden piiriin. Valinnanvapauslain mukainen palveluvalikoima toteutuu täysimääräisesti koko maassa Täydet sote-keskuksen palvelut (Sote-keskus) Sote-keskusten valinnanvapaus toteutuu viimeistään täysimääräisenä. Rajatut sote-keskuksen palvelut (Sote-keskus) Sote-keskusten valinnanvapaus toteutuu viimeistään rajatulla palveluvalikoimalla. Täysimääräinen palveluvalikoima käytössä viimeistään Suunhoidon yksikkö Valinnanvapaus toteutuu maakunnissa suun terveydenhuollon yksikön valinnan osalta lähtien. 7/2017 Väliaikaishallinto, valmistelu alkaa 1/2018 Maakuntavaalit 3/2018 Maakuntavaltuusto aloittaa 6/2018 Valinnanvapauden toteutussuunnitelma 1/2019 Järjestämisvastuu siirtyy, valinnanvapauslaki voimassa 7/ /2020 1/ /2022 Valinnanvapauskokeilut (Sote-keskus) Valinnanvapauskokeilut käynnistyvät 1/2018, viimeistään , valtionavustus. Vähintään rajatun mallin mukainen toteutus , tavoitteena täysi palveluvalikoima. Maakunnan on siirrettävä kokeiluhankkeen päättyessä palvelut sote-keskuksen tuotantovastuulle viimeistään (täysimääräinen palveluvalikoima) Poikkeuslupamenettely (Sote-keskus) Poikkeuslupa haettava mennessä. Se voidaan myöntää Valtioneuvoston päätöksellä enintään asti. Tällöin maakunta tarjoaa vähintään 15% perustason sote-palveluiden käyttömenojen laajuudesta asiakasseteleiden avulla

31 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUT VALINNANVAPAUSMALLISSA Rajatut sotekeskuksen palvelut Täydet sotekeskuksen palvelut Suunhoidon yksikkö Neuvolat Maakunnan liikelaitos 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjaus ja neuvonta 2. Terveystarkastukset 3. Lääkärin ja hoitajien vastaanotot 4. Kuntoutustarpeen arviointi 5. Edellisiin liittyvät todistukset Maakunnan liikelaitos tuottaa muut 15 mukaisista palveluista kunnes ne siirtyvät täysimääräisinä mennessä sote-keskuksille. 1. Rajatun sote-keskuksen palvelut. Lisäksi 2. Lyhytaikaisia, ennalta ehkäiseviä sosiaalipalveluja (sosiaaliohjaus, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu) 3. Apuvälineet lukuun ottamatta yksilöllisesti sovitettavia 4. Lyhytaikainen kotisairaanhoito ja kotihoito 5. Maakunnan harkinnan mukaan muita konsultaatio- ja vastaanottopalveluita (esim. erikoislääkärit) 6. Sosiaalihuollon päihdetyön ohjaus ja neuvonta 7. Sosiaalihuollon mielenterveystyön ohjaus ja neuvonta ja psykososiaalinen tuki 1. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset sekä hoitosuunnittelu 2. Hammaslääkärin ja suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanottotoiminta 3. Suunhoidon peruspalvelut, ehkäisevät ja korjaavat hoitotoimenpiteet sekä kuvantamispalvelut 4. Hammasproteettiset korjaukset 5. Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot Maakunta voi päättää vaativimmista konsultaatioista. Liikelaitokseen jää alle 18 vuotiaiden suunhoito (erillispäätös Äitiys- ja lastenneuvolat 2. Sikiöseulonnat raskaana oleville (maakunnan päättämällä tavalla) Maakunta päättää siirtyvätkö ehdot täyttäville sotekeskuksille vai säilyvätkö maakunnan liikelaitoksessa. 1. Nykyinen erikoissairaanhoito ml. ympärivuorokautinen päivystys 2. Terveyskeskusten vuodeosastot 3. Kaikki sosiaalipalvelut, myös suoran valinnan palvelut siltä osin, kun ne eivät ole riittäviä tai tarve on pitkäaikainen 4. Yksilölliset apuvälineet, vaativa kuntoutus ml. erilaisia terapioita 5. Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto 6. Muu kotisairaanhoito ml. kotisairaala ja kotisaattohoito

32 Kokeilut (esimerkkejä) Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeessa rahoitettavien kuntien / kuntayhtyminen palveluseteli/valinnanvapauskokeiluhankkeiden laajentaminen maakunnan alueelle Suun terveydenhuollon palvelut (osana isompaa kokonaisuutta) Henkilökohtainen budjetti Asiakasseteli Etunimi Sukunimi

33 Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihanke/ Valinnanvapauskokeilut Tilanne Kirsi Varhila

34 Jyväskylä Hämeenlinna Keski-Uusimaan kunnat Tampere - Ylä-Savon sote-kuntayhtymä Kirsi Varhila

35 Tiedot Hämeenlinna Jyväskylä Keski-Uusimaa Tampere Tietoa kokeilusta velut/terveyspalvelut/valinna nvapauskokeilu/ valinnanvapaus Ylä-Savon sotekuntayhtymä skokeilu.html nnanvapaus Asukkaat, joilla mahdollisuus osallistua kokeiluun n n n , joista kokeiluun otetaan mukaan noin 10 %. n n Valinnan tehneiden asiakkaiden määrä, tilanne Valinta käynnistyi Valinta käynnistyi Valinnat avataan asiakkaille huhtikuussa. Valinta käynnistyi Valinta käynnistyi tammikuun alussa Asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa Tietoa vaihtaneista (osuus kokeiluväestöstä) ja vaihdon syistä Palveluntuottajien tilanne Ilmoittautuminen mahdollista koko ajan. Korvaus, jonka palveluntuottaja saa vuodessa yhdestä Kerran kuussa 6 kuukauden välein 6 kuukauden välein 3 kuukauden välein Kerran kuussa Vaihtaneita on 6,5 %. 1:llä tuottajalla noin 50 %. Mediaani vaihtajista: työikäinen 51 vuotias Käyttöä on ollut eli valinta tehdään kun on tarve palvelulle. Jonkun verran uusia julkisen puolen käyttäjiä, esim. eläkeläisiä. Nyt fokuksessa prosessien kehittäminen: palveluneuvonta, sos.ohjaus, ICT, eri sidosryhmät ja ammattilaiset. 4 Viides kiinnostunut. Vaihtaneita n. 1,5 %, 11 % valinneista on käyttänyt palvelua. Vaihdon suurin syy lääkäriajan saatavuus, sen jälkeen hoitopaikan sijainti ja hoidon laatu. Vaihtajissa ei paljon palvelua käyttäviä missään erityisesti. 73 % vaihtajista on ikäryhmästä Toisen kanssa neuvotellaan. Henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajien työpaja tulossa, yli 50 palveluntuottajaa ilmoittautunut. Laskennan periaatteet ja 12 mittaria ovat työn alla. Kuntien henkilöstöjen infotilaisuudet pyörivät vastaanottohenkilöstölle. Suun terveydenhuolto: Tavoitteena on laajentaa kokeilu suunterveyteen tämän vuoden aikana. Ilmoittautuneita on 5, yhteensä 9 toimipistettä Kolmen tuottajan hyväksymisprosessi käynnissä. - Vaihtaneita n. 4 %, vaihdon syytä ei vielä selvitetty. Vaihtajien ikäprofiili: enemmistö työikäisiä Tietojärjestelmät saatiin vaihtajien käyttöön 1.4. Kysymyksiä on noussut esim. yksityisen hinnoittelusta. Vaihtajia vajaa 5 %, Kiuruvedellä 15 %. Vaihtajat painottuvat työikäisiin ja lapsiperheisiin 3 2 Toinen näistä avaamassa toisen toimipisteen, 102,79 564,25 92,87 460, peruskorvaus 150. Kaikille 262,80 Kirsi Varhila ja lisäksi hoitosuunnitelma-asiakas käyntiperusteinen korvaus 250,80

36 Etunimi Sukunimi

37 Valinnanvapauskokeil u tilannekatsaus ja kokemukset Laura Vuorensola

38 Kokeilun taustaa STM:n rahoituksella kokeillaan Ylä-Savon SOTEn alueella valinnanvapautta terveyskeskustasoisissa vastaanottopalveluissa 2017 alusta lähtien Kokeilu on kaksivuotinen Valmistelu tehtiin Sitran vetämänä 6-12/2016 Koska kyseessä on KOKEILU: säännöt voivat muuttua matkan varrella (käytännön syistä, jotta toimisi paremmin) kokeilusta kerätään tietoa vaihtamisen/vaihtamattomuuden syistä Jokainen saa valita rekisteröityneistä palveluntuottajista itselleen sopivimman yksityiseltä puolelta tai jatkaa nykyisessä asiakassuhteessaan Ylä-Savon SOTEn kanssa Hoitoonpääsyvaatimukset ym. minimivaatimukset samat kuin julkisella palveluntuottajalla. Maksuttomia lisäpalveluita halutessaan rajattomasti!

39 Kokeilun toimijat Järjestäjä (eli Ylä-Savon SOTE) Simuloi tulevaa maakunnan roolia Tiedotus, palveluntuottajien rekisteröinti, valintaportaali, laadun seuranta Kapitaatiokorvauksen määrittäminen ja maksaminen Rekisterinpitäjä (Pegasos) Yhteistyö ministeriön, THL:n ym. kanssa kokeilun aikana Tiedon kerääminen (mm. asiakastyytyväisyys) Oman toiminnan kehittäminen tulevaa varten Asiakas Tarjonnan arviointi Aktiivinen valinta Palvelun käyttö Palvelun arviointi Mahdollinen uudelleenvalinta Palveluntuottajat Yksityiset palveluntuottajat Oma tuotanto (Ylä-Savon SOTE terveysasemat) Vaatimusten mukaiset palvelut kuntalaisille Tiedon tuottaminen ja kerääminen Kapitaatiokorvauksen laskutus (kuun viimeisen päivän tilanteen mukaan)

40 Mitä kokeillaan? Perusterveydenhuollon vastaanottopalvelut + fysio-, jalka- ja ravitsemusterapia, laboratorio- ja kuvantamispalvelut Pitää pystyä tuottamaan näiden palveluiden KOKONAISUUS Fysioterapia sisältää 1-2 ohjaus- ja neuvontakäyntiä Kaikille kuntalaisille yhteiset palvelut tuottaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä: Päivystys 24/7 ESH Hoitotarvikejakelu Neuvolat Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Fysioterapian sarjahoidot

41 Mitä maksetaan? Kapitaatiokorvaus 21,90 EUR/asiakas/kk = 262,80 EUR/vuosi Lisäksi Ylä-Savon kokeilussa palveluntuottaja kerää samat asiakasmaksut kuin julkinen Kapitaatiokorvaus maksetaan jokaisesta asiakkaasta käyttipä tämä palveluita tai ei

42 Asiakas eli kuka saa vaihtaa? Teoriassa koko toimialueen (Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä) väestö n asukasta Muutama käyttäjäryhmä on suljettu kokeilun ulkopuolelle: Säännöllisen kotihoidon asiakkaat Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat asiakkaat Kotikunta muualla kuin SOTEn kunnissa Jos työantaja tarjoaa työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut, ei voi valita samaa palveluntuottajaa, joka nämä tth sairaanhoitopalvelut tuottaa. Sen sijaan, jos asiakkaalla vain lakisääteinen tth, voi valita palveluntuottajansa vapaasti.

43 Asiakaskäyttäytyminen Vaihtajia n Koko alueen väestöstä n. 5 %, Kiuruvesi jo 15 % Tärkeimmät vaihtamisen syyt: Terveysaseman sijainti Lääkäriaikojen saatavuus Hyvä hoito Käynnit (22.3. tieto) Lääkäri 1694 Hoitaja 102 Asiakkaat (SOTU) Vaihdot 1-2/2017 ikäryhmittäin Nainen Mies

44 Palveluntuottajat Yhteistyö palveluntuottajien kanssa ollut sujuvaa Pidetty rajapintatyöpajoja, mietitty yhteistä raportointia Kaksi erilaista uutta toimijaa, kaksi erilaista toimintatapaa -> erilaiset ongelmat käynnistysvaiheessa Edelleen odottelemme innovaatioita harvaanasuttujen alueiden tarpeisiin ;)

45 Oma henkilöstö Muutosvastarintaa Kiusantekoa Tyytyväisiä että kokeillaan Ei vielä osata nähdä kokeilun mahdollisuuksia Ollut paljon apua rajapintatyössä

46 Jyväskylän valinnanvapauskokeilu Riitta Pylvänen projektipäällikkö

47 Valinnanvapauskokeilun toteutus Kokeiluun kuuluvat kaikki Huhtasuon, Keskustan ja Kuokkalan terveysasemien alueilla asuvat kuntalaiset ( asukasta). Asiakkaiden valinnanvapausjärjestelmän toimittajaksi valittiin Polyconin Effector järjestelmä Kolme kuntalaisiltaa järjestettiin viikolla 7, osallistujia yli 500 Flyerit, esitteet, lehti-ilmoitukset, asiakaslehti, mediatiedotteet, viittomakieliset uutiset, verkkosivut ym. Noin 90 % kuntalaisista on tehnyt valinnan portaalin kautta Valinnat käynnistyivät

48 Yksi tuottaja valittu Tuottajille viisi tilaisuutta, avoin kutsu Palveluntuottajaksi on toistaiseksi hakeutunut vain Mehiläinen Terveyspalvelut Oy Mehiläisen toiminta käynnistyi 1.3. Tuottajan perehdytykseen ja toiminnan aloittamiseen on varattava 3 viikkoa aikaa

49

50 Listautuneet ikäryhmittäin

51 Palveluiden käyttö ajalla Noin 11 % asiakkaista käyttänyt palvelua Asiakkaiden keski-ikä 49,8 vuotta Lääkärit - 95 käyntiä, 86 asiakasta - 14 puhelinkontaktia 14 asiakasta Hoitohenkilökunta - 57 käyntiä, 53 asiakasta puhelinkontaktia (hoidollista), 139 asiakasta

52 Vaihdon syitä selvitetty Vastaajia 662 (verkossa ja terveysasemilla) Tärkeimmät vaihdon syyt: - Lääkäriaikojen saatavuus Terveysaseman hyvä sijainti Hyvä hoidon laatu terveysasemalla Terveyden-/sairaanhoitaja-aikojen saatavuus, terveysaseman aukioloajat, terveysasemalla on erityisosaamista tarvitsemiini palveluihin Asiakkaat asioineet tähän mennessä: Terveysasemalla 332 Työterveyshuollossa 119 Muualla

53 Kokeilun eteneminen 9 syväosaajaa on perehdytetty terveysasemille Kuntalaisille myös palvelunumero valinnanvapauskokeiluun liittyvistä asioista Palveluohjaajille aloitetaan valmennus 7.4. (20 osallistujaa perusturvapalveluista) Henkilöstökysely käynnistyy viikolla 12 ja kuntalaiskysely viikolla 13 Sosiaaliohjauksen kuvaaminen vaikeaa, toisaalta yhteistyötä odotetaan Lausunnossaan valinnanvapauslaista perusturvalautakunta näkee, että kokeilun mukainen palvelupaketti on liian suppea asiakkaan näkökulmasta

54 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ VALTIOVARAINMINISTERIÖ Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Suomalaisen valinnanvapausmallin toimeenpanosta Reformiministerityöryhmässä on valinnanvapausuudistuksen toimeenpanosta sovittu pääpiirteittäin seuraavaa, yksityiskohdat kirjataan hallituksen esitykseen valinnanvapauslaiksi ja valinnanvapauspilottihankkeiden kriteereihin. 1. Valinnanvapauden laajentamista edistetään pilottien kautta nykyisen sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain perustalta ja muun lainsäädännön puitteissa siten, että mahdollisimman aikaisin vuonna 2017 olisi jo tiedossa pilottiin lähtevät maakunnat. Hallitus osoittaa merkittävän rahoituksen, yhteensä esim. 60 miljoonaa euroa lisätalousarviossa valinnanvapauden pilotointiin ja ennakoivaan valmisteluun. Pilotit käynnistetään käynnissä olevien valinnanvapauskokeiluiden mukaisesti nykyisen lainsäädännön puitteissa päättämällä valtionavustuksen kriteereistä ja ehdoista. Valinnanvapauslain siirtymä- ja valinnanvapauden laajentamisen käyttöönoton säännöksissä otetaan huomioon pilotit. Erillistä laajempaa kokeilulakia ei tällöin tarvita. Nykyiset terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain mukaan järjestämisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voivat asianomaisten kuntien ja kuntayhtymien yhteisellä päätöksellä hakea valinnanvapauspilotointiin. Pilotin tulee kattaa lähtökohtaisesti vähintään 80 prosenttia maakunnan väestöstä ja tavoitteena olisi koko maakunnan laajuinen kattavuus; poikkeustapauksissa voi riittää 50 prosenttia maakunnan väestöstä. Pilotit laitetaan rahoituksen osoittamisen jälkeen mahdollisimman pian hakuun ja hallitus tekee pilottimaakunnista päätökset niin, että pilotit voisivat käynnistyä ja käytännössä olla toiminnassa viimeistään Pilottien kriteerit ovat: - tavoitteena on toteuttaa valinnanvapauslain 15 :n mukainen sosiaali- ja terveyskeskus koko palveluvalikoimalla nopeutetusti lukien. - pilottiin osallistuja sitoutuu ottamaan käyttöön ja saattamaan valinnanvapauden piiriin valinnanvapauslain 15 :n mukaisen täyden palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksen tai nykyistä perustason palveluvalikoimaa soveltavan sosiaali- ja terveyskeskuksen ja sitä koskevan valinnanvapauden lukien. Palveluvalikoiman tulisi siten olla vähintään jäljempänä olevan kohdan 5 vaihtoehdon B mukainen. - jos pilotti on käynnistynyt valinnanvapauslain 15 :n täyttä palveluvalikoimaa suppeampana voidaan kaikki lainkohdan mukaiset sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelut sisältävä valinnanvapaus toteuttaa viimeistään Pilotin piirissä olevan sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluvalikoima on aina vähintään jäljempänä olevan kohdan 5 vaihtoehdon B mukainen mutta voi olla tätä laajempi. Sosiaali- ja terveyskeskusten pilotoinnista erillisenä pilottina hallitus käynnistää myös henkilökohtaisen budjetin pilotit vuoden 2018 alkupuolesta lukien. 1

55 2. Valinnanvapauslaki tulee voimaan Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ja edellä kohdassa 1 olevissa piloteissa voidaan soveltaa lukien valinnanvapauslain säännöksiä. 3. Asiakasseteli kaikissa muissa kuin sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluissa ja henkilökohtainen budjetti ovat käytössä sekä suun terveydenhuollon yksikkö on valinnanvapauden piirissä lukien. Sosiaali- ja terveyskeskusten myöntämä asiakasseteli tulee käyttöön sosiaali- ja terveyskeskusten käynnistyessä. Maakunnan tulee tehdä tarvittavat päätökset palvelutuottajia koskevista vaatimuksista viimeistään ja muut päätökset viimeistään Asiakkaat valitsevat suunhoidon yksikkönsä lukien, tuottajat ilmoittautuvat maakunnalle lukien. 4. Maakunnat valmistelevat etupainotteisesti valinnanvapauden käyttöönottoa. Maakuntien tulee viimeistään päättää valinnanvapauden toteuttamissuunnitelmasta, mikä pitää sisällään maakunnan oman toiminnan yhtiöittämisen toteuttamissuunnitelman, sosiaali- ja terveyskeskuksia koskevan valinnanvapauden käyttöönottomallin ja päivämäärän sekä tuottajille ja palveluille asetettavat vaatimukset. Jos maakunta arvioi joutuvansa turvautumaan jäljempänä kohdassa 5 tarkoitettuun poikkeuslupamenettelyyn, tulee maakunnan jättää myös poikkeuslupahakemus mennessä. Valinnanvapauslaissa tarkoitettujen sosiaali- ja terveyskeskusten yhtiöittäminen tulisi olla tehtynä viimeistään niitä koskevan valinnanvapauden käyttöönoton aikataulussa. Valinnanvapauslain siirtymäsäännöksiin otetaan säännökset, jonka mukaan terveydenhuoltolaissa tarkoitettu sairaanhoitopiiri ja tulevan maakunnan alueen kunnat voivat yhteisellä sopimuksella maakuntien perustamisen valmistelussa valmistella maakuntavaltuustoa varten sosiaali- ja terveyskeskuksen yhtiöittämistä ja palveluita koskevat päätökset niin, että ne olisivat tehtävissä jo mennessä (jouduttamismahdollisuus). Päätökset voidaan valmistella maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanon maakunnallisessa valmistelussa. 5. Maakunta päättää mennessä valinnanvapauslain 15 :ssä tarkoitettuja sotekeskuksia koskevan valinnanvapauden tarkemmasta käyttöönottoaikataulusta seuraavien vaihtoehtojen mukaisesti: Vaihtoehto A: maakunta ottaa käyttöön valinnanvapauslain 15 :ssä tarkoitetut palvelut kokonaan sisältävät sosiaali- ja terveyskeskukset lukien. Tässä tapauksessa asiakkaat valitsevat sosiaali- ja terveyskeskuksensa lukien ja tuottajat ilmoittautuvat maakunnalle viimeistään Tähän sitoutuvia maakuntia tuetaan erityisellä valtionavustuksella. Maakunta voi ottaa myös käyttöön koko palveluvalikoiman sisältävät sosiaali- ja terveyskeskukset tässä tarkoitettua aikaisemmin. Vaihtoehto B: Maakunta ottaa käyttöön nykyisen sosiaalihuoltolain ohjaus- ja neuvontapalveluilla ja terveydenhuoltolain perustasoa vastaavilla palveluilla varustetut sosiaali- ja terveyskeskukset Tässä tapauksessa asiakkaat valitsevat sosiaali- ja terveyskeskuksensa lukien ja tuottajat ilmoittautuvat maakunnalle viimeistään Maakunta voi ottaa käyttöön sosiaali- ja terveyskeskuksen perustason palveluvalikoimalla myös tätä aikaisemmin. Maakunta laajentaa sosiaali- ja terveyskeskukset valinnanvapauslain 15 :ssä tarkoitetut kaikki palvelut käsittäviksi maakunnan päättämänä päivänä, viimeistään Tässä vaihtoehdossa viimeistään valinnanvapauden piirissä oleviin sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluihin kuuluvat vähintään valinnanvapauslain 15 :n 1 momentin 2

56 o 1) kohta: terveydenhuoltolain 13 :n mukainen terveysneuvonta ja terveystarkastukset; o 2) kohta: perustasonyleislääketieteen alaan kuuluva avoterveydenhuollon neuvonta ja ohjaus; o 3) kohta: yleislääketieteen alaan kuuluva, terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama, avovastaanotolla, kotikäynneillä tai etäyhteyksien avulla toteutettava asiakkaiden yleisten oireiden, toimintakyvyn ja sairauksien tutkimus, toteaminen ja oireen mukainen hoito;, yleisten sairauksien lääketieteellinen tutkimus, taudinmääritys ja hoito sekä tavanomaisimpien pitkäaikaissairauksien toteaminen siltä osin kuin nämä eivät vaadi sairaalaympäristössä tehtäviä tutkimuksia ja hoitoa; o 4) kohta: yleislääketieteen alaan kuuluva terveydenhuoltolain 29 :n 2 momentin 1 kohdan mukainen kuntoutusneuvonta ja -ohjaus, 2 kohdan mukainen toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi o 7) kohta: terveydenhuoltolain 22 :n mukaisten todistusten antaminen silloin kun ne liittyvät edellä olevissa kohdissa annettuihin palveluihin; o 8) kohta: sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen sosiaalihuollon ammattihenkilön antama sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus; o 11) kohta: vanhuspalvelulain 12 :n mukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammatti-henkilön antama neuvonta ja ohjaus; Poikkeuslupamenettely: Maakunta voi perusoikeuksien ja niitä toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamiseen liittyvistä välttämättömistä syistä hakea mennessä valtioneuvostolta poikkeuslupaa käynnistää valinnanvapauslain 15 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveyskeskukset ja toteuttaa niitä koskeva valinnanvapaus maakunnan päätöksen mukaisena päivänä, viimeistään Hakemus jätetään sosiaali- ja terveysministeriölle ja asia valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tarkoitetussa sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausyksikössä, jona toimii STM:n ohjausosasto. Valtioneuvosto voi sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä myöntää poikkeusluvan. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että maakunnassa ei voida toteuttaa edellä olevien vaihtoehtojen A tai B mukaisesti sosiaali- ja terveyskeskuksia ja niitä koskevaa valinnanvapautta potilas- tai asiakasturvallisuuden vaarantumatta tai maakunnassa ei muutoksen poikkeuksellisen laajuuden tai muiden välttämättömien syiden vuoksi pystytä hoitamaan sosiaali- ja terveyskeskusten toiminnan edellyttämällä tavalla tietojärjestelmäratkaisuja ja poikkeusluvan antaminen on välttämätön perusoikeuksien ja niitä toteuttavien peruspalveluiden turvaamiseksi. Poikkeuslupahakemuksessa tulee olla maakunnan suunnitelma sosiaali- ja terveyskeskuksia koskevan valinnanvapauden toteuttamiseen. Valtioneuvosto asettaa poikkeusluvassa valinnanvapauslain toteuttamisen välttämättä edellyttämät ehdot ja maakunnan tulee omassa päätöksenteossaan noudattaa näitä ehtoja. Poikkeuslupahakemuksessa esitettävistä tiedoista ja poikkeusluvan myöntämisessä huomioitavista yksityiskohtaisemmista teknisistä seikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Jos maakunnalle myönnetään poikkeuslupa, tulee sen tarjota lukien valinnanvapauden toteuttamiseksi perustason palveluissa riittävä määrä asiakasseteleitä. Riittävänä pidetään määrää, joka käsittää perustason palveluita niin, että niiden määrä vastaa 3

57 vähintään 15 % maakunnan kuntien perustason palveluiden sote-käyttötalousmenoista laskettuna vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätösten keskiarvon perusteella. 6. Lisäksi valinnanvapauslakiin otetaan tarvittavat säännökset käytännön toimeenpanoa vauhdittavasta vahvennetusta kansallisesta muutostuesta, joka määräaikaisesti täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sosiaali- ja terveysministeriölle säädettyä yleistä ohjaustehtävää. Tehostettu muutostuki sisältää yhtiöittämisen valmistelutuen, tuottajien käytännön korvausmallin hinnoitteluineen ja laskentamalleineen sekä mallisopimusten laadinnan, sote-keskusten palveluvalikoiman esimerkkien ja hyvien käytäntöjen koosteiden käytännön valmistelun sekä kansallisesti yhteisesti toteutettavat tietojärjestelmäratkaisut erityisesti asiakkuudenhallintaan ja toiminnanohjaukseen. Laskenta- ja rahoitusmalleissa STM:n johdolla ja yhteistyössä VM:n sekä THL:n ja Kelan ja eri tutkimuslaitosten kanssa kanssa yhteistyössä laaditaan valinnanvapauden piirissä olevan sote-tuotannon korvausmallit mallilaskelmineen sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön toimintaa varten sekä asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin hinnoittelusta esimerkkipalveluihin. Samalla laaditaan laskentamallit ja suosituslaskelmat asiakkaiden henkilökohtaisen hyvinvointiriskin ja valinnanvapauslain mukaisten tuottajien kannustimien laskentaan. Laskentamallit ja tulokset luovutetaan 2018 alkuvuodesta maakuntien järjestäjäorganisaatioille, jotka voivat tarkentaa omalla työllään oman maakuntansa laskentaa. Vastuutahoina STM (sote- ja valinnanvapausasiat, sote-toimialan digi) ja VM (maakuntien perustamisen ja toiminnan käynnistämisen yleinen tuki, yleiset digiratkaisut). Maksatuksen tietojärjestelmäratkaisut toteutetaan Kelan kanssa. 4

58 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut Valmistelun ohjeistus maakuntien toimijoille

59 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Sisällys 1. Ohjeistuksen tarkoitus Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon tavoitetila ja linjaukset Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon periaatteet Käynnistysvaiheen tehtävät Muutosvaiheen tehtävät Jatko-ohjeistus... 7 Liitteet... 8

60 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / Ohjeistuksen tarkoitus Tämä dokumentti kuvaa keskeisimmät toimenpiteet sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien talousja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden järjestämiseksi (hallituksen esitys , maakuntalaki 16 luku). Kuvauksessa keskitytään maakuntien ohjeistukseen muutoksen läpiviennin osalta. Ohjeistuksen pääpaino on käynnistysvaiheen tehtävissä, joissa keskitytään varmistamaan maakuntien johtaminen alkaen tukien samalla pidemmän tähtäimen tavoitteita. Näin laaja muutos sisältää myös talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluiden osalta välivaiheita ennen tavoitetilan saavuttamista. Dokumentissa käytettäviä termejä: TAHE-yhtiö: Maakuntien omistama kansallinen talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiö. MAKU TAHE -yhtiö: Maakunnan tai useamman maakunnan operatiivisesta talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannosta vastaava yhtiö, joka on TAHE-yhtiön tytär- tai osaomistusyhtiö. TAHE-konsortio: TAHE-yhtiön ja MAKU TAHE -yhtiöiden muodostama kokonaisuus. ICT-yhtiö: Maakuntien omistama kansallinen tieto- ja viestintäteknisten palvelujen yhtiö. 2. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon tavoitetila ja linjaukset Maakunnat järjestävät oman talous- ja henkilöstöhallintonsa ja TAHE-yhtiö vastaa niiden palvelujen tuottamisesta, jotka oheisessa palvelutarjoama-liitteessä on kuvattu (liite 2). Maakuntien tulee käyttää TAHE-yhtiötä kaikissa liitteen mukaisissa peruspalveluissa, jotka on tarkoitus myöhemmin annettavalla asetuksella määritellä käyttövelvoitteen piiriin kuuluviksi. Tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi ja yhdenmukaisten prosessien ja tiedonhallinnan kehittämiseksi TAHE-yhtiön lisäpalvelujen käyttö on keskeinen kehittämiskohde. Lisäpalveluiden jo olemassa olevia keskitettyjä toimintatapoja ei ole tarkoituksenmukaista purkaa, vaan hyviä käytäntöjä on tarkoitus levittää maakuntiin. Maakunnat omistavat TAHE-yhtiön. TAHE-yhtiö omistaa yhdessä kuntien ja kuntatoimijoiden kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien palvelutuotannon MAKU TAHE -yhtiöitä siten, että TAHEyhtiö voi hankkia näiltä palveluja maakuntien käyttöön TAHE-konsortion sisäisillä palvelusopimuksilla. Näin toimittaessa maakuntalain mukainen peruspalveluiden käyttövelvoite täyttyy. TAHE-konsortion rakentumista on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. TAHE-yhtiö osallistuu MAKU TAHE -yhtiöiden päätöksentekoon, jolloin in house -edellytykset täyttyvät. Kunnat ja kuntatoimijat voivat edelleen hankkia MAKU TAHE -yhtiöiltä palveluja.

61 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan lähellä asiakasta TAHE-konsortiossa. Lisäksi voi olla muita palvelukohtaisia toimittajia, joita TAHE-yhtiö ohjaa keskitetysti. TAHE-yhtiö voi tuottaa joitakin keskitettyjä palveluita itse (mm. valtiolta siirtyvät jo keskitetyt palvelut). MAKU TAHE -yhtiöt vastaavat alueillaan operatiivisesta palvelutuotannosta. Yhtiöt toimivat hajautetulla mallilla lähellä asiakkaita ja henkilöt jatkavat työskentelyä niissä maakunnissa, joissa ovat nytkin. Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon ulkoisia palvelusopimuksia on keskitetty TAHE-yhtiölle siltä osin, kun tämä on tarkoituksenmukaista yhteisten prosessien ja toimintamallien kehittämiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien osalta tehdään keskitettyjä kilpailutuksia, joissa on tavoitteena valita muutamia toimittajia per osa-alue. Keskitetysti kilpailutettuja järjestelmiä otetaan käyttöön sitä mukaa, kun voimassa olevat sopimukset vanhentuvat tai muuten ilmenee tarve uudistamiselle. Maakunnat etenevät näissä eri tahdilla. Yhteisillä kehityshankkeilla sekä palveluiden minimitavoitteilla ja -vaatimuksilla ohjataan palvelu- ja järjestelmätoimittajan verkostoa. Ohjatulla verkostomallilla tavoitellaan suuruuden ekonomian etuja sekä ketterän kehityksen ja kilpailuympäristön säilymistä. 3. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelutuotannon periaatteet Talous- ja henkilöstöhallinnon kokonaisuuden palvelutarjoama on kuvattu liitteessä 2. Tämän ohjeistuksen lopussa on kuvattu taulukkomuodossa käyttövelvollisuuden piirissä olevien talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalveluiden vastuut. TAHE-konsortion tulee tarjota suuruuden ekonomian hyötyjä, tukea ja ohjata isojen linjojen kehitystä sekä mahdollistaa ketterä kehitys alueellisesti. TAHE-yhtiöllä on keskeinen rooli palvelumallien rakentajana. Alla olevissa kuvissa on kuvattu palvelumallia sekä tähän liittyviä vastuita ja periaatteita.

62 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Kuva 1 Palvelun toimitusmallin ja ohjauksen periaatteet Kuva 2 palvelunohjauksen perusperiaatteet

63 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / Käynnistysvaiheen tehtävät Vuoden 2017 aikana: Valtio perustaa TAHE-yhtiön (TAHE-yhtiön liiketoimintasuunnitelma on liitteenä, liite 1). Maakunnissa ryhdytään toimenpiteisiin MAKU TAHE -yhtiöiden valitsemiseksi tai perustamiseksi, jolta maakunnat tulevat ostamaan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelunsa. Valinnassa suositellaan hyödyntämään jo olemassa olevia palvelukeskuksia (nykyiset in house -yhtiöt ja liikelaitokset) sekä suosimaan mahdollisimman laajaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Tämä tukee pidemmän tähtäimen tavoitetilan saavuttamista. Maakuntien toimijat siirtävät tukipalveluita tuottavaa henkilöstöä kyseiseen MAKU TAHE -yhtiöön mikäli mahdollista ja järkevää. Maakuntien toimijat valitsevat maakunnassa käytettävät talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät ja suunnittelevat tarvittavat järjestelmäintegraatiot siten, että maakunnan johtaminen on mahdollista. Valitaan järjestelmät, jotka ovat jo käytössä maakunnan alueella tai nykyisessä palvelukeskuksessa, johon mahdollisesti liitytään. Järjestelmävalinnassa tulee huomioida seuraavat asiat: o Järjestelmä skaalautuu maakunnan volyymin tarpeisiin, järjestelmän elinkaarta on jäljellä ja järjestelmä tukee tulevaisuuden digitalisointityötä. o Sopimukset ja hankintalaki eivät estä käytön laajentamista. o Mikäli maakunnalla on tarvetta talous- ja henkilöstöhallinnon palveluihin liittyvälle järjestelmäkilpailutukselle, tulee kilpailutukset toteuttaa yhteistyössä TAHE-yhtiön kanssa. TAHE-yhtiö järjestää ja kilpailuttaa mahdollisia keskitettyjä järjestelmäratkaisuja tai palveluita maakuntien tarpeiden mukaisesti. Mahdolliset järjestelmäkilpailutukset tehdään yhteistyössä maakuntien omistaman kansallisen ICT-yhtiön kanssa. Lisäksi maakuntien valmisteluorganisaatio nimeää mennessä talous- ja henkilöstöhallinnon osalta vastuuvalmistelijan, joka on maakunnan yhteyshenkilö TAHE-yhtiöön päin. Maakuntien TAHEvastuuvalmistelijoiden kesken pidetään ensimmäinen yhteinen kokous toukokuun loppupuolella. Nimetyn henkilön yhteystiedot toimitetaan Teemu Seppälälle (teemu.seppala@ely-keskus.fi). Vuoden 2018 aikana: MAKU TAHE -yhtiöiden valinnat tai niiden perustaminen on maakunnan päätöksentekoelimissä vahvistettu ja MAKU TAHE -yhtiöiden valmistelu TAHE-yhtiön osaomistus- tai tytäryhtiöiksi on käynnissä.

64 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 TAHE-yhtiö järjestää ja kilpailuttaa mahdollisia keskitettyjä järjestelmäratkaisuja tai palveluita maakuntien tarpeiden mukaisesti. Mahdolliset kilpailutukset tehdään yhteistyössä ICT-yhtiön kanssa. MAKU TAHE -yhtiöt toimivat tai aloittavat toimintansa vähintään maakunnallisesti. Maakuntien toimijat siirtävät tukipalveluita tuottavaa henkilöstöä kyseiseen MAKU TAHE -yhtiöön. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäintegraatiot on tehty/käynnissä: Keskeiset järjestelmät ovat integroitu (tai riittävä tiedonvälitys järjestelmien välillä on hoidettu) mennessä ja nämä tukevat maakuntakonsernin johtamista. Jos osa integroinneista on kesken vuoden 2018 lopussa, projekti on kuitenkin käynnissä ja aikataulutettu. 5. Muutosvaiheen tehtävät Vuoden 2019 aikana: TAHE-yhtiön omistus siirtyy maakunnille alkaen. MAKU TAHE -yhtiöt ovat TAHE-yhtiön osaomistus- tai tytäryhtiötä, omistusosuussiirrot tehdään vuoden 2019 alkupuolella. Toteutetaan mahdollisesti kesken olevat talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäintegraatiot. TAHE-yhtiö järjestää tarvittavia keskitettyjä ratkaisuja järjestelmiin ja palveluihin liittyen. Mahdolliset järjestelmäkilpailutukset tehdään yhteistyössä ICT-yhtiön kanssa. Vuosina toiminta vakiintuu: TAHE-yhtiön verkostossa on 4-6 tuotannollista MAKU TAHE -yhtiötä, jotka palvelevat kaikkia maakuntia. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelusopimukset ovat yhdenmukaiset, niiden määrä on vähentynyt oleellisesti ja ne on keskitetty TAHE-konsortioon. Keskitetysti kilpailutettuja järjestelmiä on otettu käyttöön ja järjestelmien määrä on supistunut lähtötilanteesta ( ). Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmäsopimuksia on yhdenmukaistettu, niiden määrä on vähentynyt oleellisesti ja ne on keskitetty TAHE-konsortioon. Yhteisiä kehityshankkeita on toteutettu ja niitä on käynnissä. Keskitettyjä palveluita on käytössä valtakunnallisesti. 6. Jatko-ohjeistus Kevään ja syksyn aikana on vielä tulossa tarkempaa tietoa palveluihin liittyvistä yksityiskohdista, mm. maakuntien taloustietojen standardoinnista. Avoin keskusteluyhteys projektiryhmän ja muiden valmisteluryhmien sekä maakuntien kesken on tärkeätä.

65 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Liitteet Liite 1 Liiketoimintasuunnitelman luonnos Liite 2 TAHE-palvelutarjoaman palvelut Liite 3 TAHE-konsortion rakentuminen Taulukko Käyttövelvollisuuden piirissä olevien talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalveluiden vastuut

66 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Käyttövelvollisuuden piirissä olevien talous- ja henkilöstöhallinnon peruspalveluiden vastuut Talous- ja henkilöstöhallinnon käyttövelvollisuuden piirissä olevien peruspalveluiden vastuut Palvelu TAHE-konsortion tehtävä Maakunnan tehtävä Mahdollinen palvelulaajennos Taloushallinto Ostolaskut ja ostoreskontra Palvelu tuottaa asiakkaan ostolaskujen sähköisen kierrätyksen, ostoreskontran hoitamisen sekä toimittajarekisterin ylläpidon. Palvelu sisältää järjestelmän ylläpidon ja toimittajahallinnan sekä laskujen kierrätyksen automaatioasteen kehittämisen palveluntarjoajan valtuuksien puitteissa. Sisältää ostolaskujen perusraportoinnin. Oikeiden viitetietojen vaatiminen laskulle. Laskunkierrätykseen tarvittavan tiedon tuottaminen palvelukeskukselle (käytettävät koodit tms.). Laskujen tiliöinti, tarkastus ja hyväksyntä. Ostolaskujen tiliöintipalvelu Myyntilaskutus ja myyntireskontra Maksuliikennepalvelu Kirjapitopalvelu Konsernitilinpäätöspalvelu Palvelu tuottaa asiakkaan myyntilaskujen laskutuksen, laskutuksen palvelupuhelimen sekä myyntireskontran hoitamisen. Laskutus hoidetaan useimmiten osana asiakkaan käyttämää muuta tietojärjestelmää. Palvelu tarjoaa kevyen laskutusrajapinnan yksittäislaskuille. Myyntilaskutuksen perusraportointi. Laskutuksen perusteena olevien tietojen Myyntilaskuihin liittyvä perintä palvelu sisältää tuottaminen sovitun prosessin mukaisesti. perintäpalveluiden toimittajahallinnan. Palveluun Maksuaikavaltuutusten toimittaminen kuuluu maksuvalvonta, maksumuistutukset, palvelukeskukselle. vapaaehtoinen ja oikeudellinen perintä sekä Laskutusjärjestelmän ylläpito, kehitys ja jälkiperintä toimittajanhallinta osana muuta toimintaa. Laskutusjärjestelmän ylläpito, kehitys ja toimittajanhallinta osana muuta toimintaa. Palvelu tuottaa asiakkaalle kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon (sis. muistiotositteiden teknisen toteutuksen, alv tilitykset, veroilmoitukset), käyttöomaisuuskirjanpidon, tilinpäätöksen ja kirjanpidon perusraportit. Palvelu tuottaa myös kirjanpidon sekä alvneuvontaa asiakkaan oman taloushallinnon tueksi. Palvelu tuottaa asiakkaan konsernitilinpäätöksen yhdessä sovittujen aikataulujen mukaisesti. Valtuuttaa palveluntuottajan hoitamaan maksuliikenneprosessin sisältäen tilinkäyttöoikeudet maksujen suoritusta varten. Palvelu tuottaa asiakkaalle kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon (sis. muistiotositteiden teknisen toteutuksen), tilinpäätöksen ja kirjanpidon perusraportit. Palvelu tuottaa myös kirjanpidon sekä alv-neuvontaa asiakkaan oman taloushallinnon tueksi. Asiakkaan vastuulla on huolehtia, että konsernin tiedot ovat saatavilla sovitussa aikataulussa sekä sovitulla menetelmällä. Tämä koskee etenkin toimijoita joiden kirjanpito tehdään kolmannen osapuolen toimesta. Laskutusjärjestelmän ylläpito, kehitys ja toimittajanhallinta osana muuta toimintaa. Lisäpalveluna asiakas voi ostaa talousarvion, taloussuunnittelun, ennustamisen ja seurannan, kassanhallinnan ja rahoituspalveluiden tukea. Maksatuspalvelu Maakuntien keskitetty talousraportointi Palvelu tuottaa avustusten ja sopimuskorvausten maksatuksen perustehtäviä, joita ovat mm. Määrärahojen ja avustusten periaatteista maksatushakemusten käsittely, esittely ja päättäminen ratkaisu, keskitetty asiakaspalvelu ja neuvonta, Valintakriteereistä päättäminen paikan päällä tehtävät tarkastukset, Hakukuulutuksista päättäminen perusraportointi. Palvelu sisältää myös yleisen Avustus- ja määräraharaporttien analyysi avustusjärjestelmän, keskitetyt hallinto- ja Hankkeen esittely ja avustuspäätös valvontajärjestelmät, määräaikaisraportoinnin Hankkeiden valvonta sekä laadunhallinnan kontrollitoiminnon. Oikaisuvaatimusprosessi Perintäjärjestelmät, perinnän avustavat tehtävät. Takaisinperintäpäätökset Keskitetyn talousraportoinnin automatisointi ja tuki maakuntien tarpeisiin perustuen. Määritellään tarkemmin kun tiedetään eri toimijoiden vastuut tässä kokonaisuudessa. Määritellään tarkemmin kun tiedetään eri toimijoiden vastuut tässä kokonaisuudessa. Valtakunnalliset hakukuulutukset, hakemusten kokoaminen ja yhteenvedot, keskitetty lomakeylläpito- ja julkaisutoiminta; ennustaminen, seuranta ja tilastointi. Avustushakemusten esikäsittely tarvittaessa keskitetysti Raportointityökalut, lisäarvoraportointi. Oikaisuvaatimusprosessin avustavat tehtävät.

67 Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut / 10 Talous- ja henkilöstöhallinnon käyttövelvollisuuden piirissä olevien peruspalveluiden vastuut Palvelu TAHE-konsortion tehtävä Maakunnan tehtävä Mahdollinen palvelulaajennos Henkilöstöhallinnon palvelut Palkanlaskentapalvelu Palvelu tuottaa asiakkaalle asiakkaan palveluksessa olevan henkilöstön palkkojen laskennan sekä palkkojen ja palkkioiden maksatuksen. Palvelu sisältää lisäksi Kela- ja tapaturmavakuutuskorvausten käsittelyn, tilitykset, tilastot ja vuosi-ilmoitukset viranomaisille, palkanlaskennan perusraportoinnin sekä palkka- ja palvelutodistukset. Asiakkaan esimiesten työ- ja virkaehtosopimusten perusneuvonta ja tuki sisältyy palveluun. Palvelun perustuote on asiakkaan henkilöstölle toimitettava palkkalaskelma. Palvelu sisältää järjestelmän ylläpidon ja toimittajahallinnan. Asiakas vastaa palkanlaskentaan toimitettavan aineiston oikeellisuudesta sekä oikeaaikaisuudesta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Asiakas vastaa työ- ja virkaehtosopimusten sekä paikallisten sopimusten tulkinnoista. Palvelussuhdetietojen hallintapalvelu Palvelusuhdetietojen hallintapalvelu sisältää järjestelmän palkanlaskennan kannalta tarvittavaan palvelussuhteen sähköiseen ylläpitoon (palvelussuhteen alkaminen, ylläpito ja päättäminen). Palvelussuhteen alkaessa henkilölle muodostuu työsopimus/viranhoitomääräys. Palvelusuhteen ylläpito sisältää vuosilomien ja poissaolojen hallinnan sekä omien tietojen ylläpidon. Palvelu sisältää järjestelmän ylläpidon ja toimittajahallinnan. Asiakas vastaa palkanlaskentaan siirtyvän aineiston oikeellisuudesta sekä oikeaaikaisuudesta sovittujen aikataulujen mukaisesti. Matkan- ja kulunhallintapalvelu Palvelu tuottaa asiakkaalle matkan- ja kulunhallinnan palvelut. Palvelu sisältää matka- ja kululaskujen ja matkaennakoiden maksatuksen sekä matkasuunnitelmien käsittelyn. Palvelu sisältää järjestelmän ylläpidon ja toimittajahallinnan sekä matka- ja kululaskujen Matka- ja kululaskujen sekä matkasuunnitelmien perusraportoinnin. tekeminen, tarkastus ja hyväksyntä. Matka- ja kululaskujen tarkastuspalvelu

68 Kainuun sote-ja maakuntauudistus VÄLIAIKAISHALLINNON ORGANISOINTI, RESURSSIT JA TYÖOHJELMA

69 asettamisesta päättää Kainuun liitto

70

71 III sektori, yritykset, kansalaiset Muutosfoorumi KAINUU 2019 Toimisto Asiantuntijaryhmät

72

73

74 KAINUUN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUTOIMIELIMEN VALMISTELUTILANNE -Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon valmistelu käynnistetty Lähtökohtana neuvotteluille on nykyisessä valmisteluryhmässä edustettuna olevien maakunnallisten avainorganisaatioiden ylimmän viranhaltijajohdon muodostama kokoonpanopohja. Myös Pohjois- Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus voivat kumpikin nimetä jatkossa yhden edustajansa varajäsenineen valmistelutoimielimen jäseneksi. Toimielimeen varataan myös vastaisuudessa kolme jäsenyyttä varajäsenineen kunnille. -Henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä valmistelutoimielimen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä varajäsenineen. -Uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja voi osallistua läsnäolo- ja puheoikeudella valmistelutoimielimen kokouksiin. -Aikataulutavoitteena on, että eri sidosryhmät nimeävät edustuksensa valmistelutoimielimeen mennessä. Kainuun maakuntahallitus tulee päättämään kokoonpanosta kokouksessaan Asiaa käsitellään myös uudistuksen ohjausryhmän kokouksessa Valmistelutoimielimen väliaikaishallintovaiheen toimeenpanoluonteista valmistelua linjaa ja tukee uudistuksen ohjausryhmä ja poliittisten ryhmien neuvottelukokous. Työryhmät jatkavat valmisteluaan luottamushenkilöiden puheenjohtajuudella. Oikeudellisesti pitkäjänteisesti sitovat ja merkittävimmät päätökset ovat tehtävissä vasta maakuntavaaleilla valittavan uuden maakuntavaltuuston toimesta maaliskuun alusta 2018 lukien. -Väliaikaishallintovaiheessa arvioidaan mahdollisuus laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä myös yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella.

75

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85

86

87

88 Väliaikaishallinnon resurssikehys Muutosjohtaja Pauli Harjun ilmoitus verkostokokoontumisessa: Väliaikaishallintovaiheen rahoituksesta tulee vapun jälkeisellä viikolla virallinen tieto, 9 milj. euroa varattu loppuvuoden 2017 rahoitukseen, valtionavustuksen jako samoilla perusteilla kuin esivalmisteluvaiheessa eli maakuntakohtainen kiinteä osuus + väestö- ja kuntamääriin perustuva joustava osuus; maakuntien syytä arvioida jakoperusteiden perusteella ennakkoon, kuinka paljon rahoitusta tulossa ja ottaa tämä kehys huomioon va-hallinnon rekrytoinneissa, ICT-avustus tulee hakuun lähiaikoina, hakemukset jätettävä vkolla 17 (=24.4. eteenpäin), avustukseen perustuen maakuntien läpikäytävä kokonaisarkkitehtuuri ja sopimukset Maakunta- ja muutosjohtajien tarvearvioon perustuen väliaikaishallinnon rahoituksesta puuttuu 23 milj. euroa. Maakuntien arvioiden mukaan väliaikaishallinnon toimintakulut ovat ajanjaksolla jopa 21 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tulee lakiesityksen mukaan kattaa nämä kustannukset, mutta valtion vuoden 2017 talousarviossa on tällä hetkellä tähän tarkoitukseen vain 9 miljoonaa euroa. Lisäksi maakunnat ovat arvioineet ICT-kustannuksiksi noin 11 miljoonaa euroa ja sitä vastaavasta valtion rahoituksesta ei ole vielä tietoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa osassa maakuntia pysäyttää valmistelutyön. Maakuntajohtajien ja muutosjohtajien mielestä vuoden 2017 budjettirahoituksesta sekä rahoitusvajeen kattamisesta on saatava kiireellisesti tieto maakuntiin. Tieto maakuntakohtaisesta rahoituksesta olisi saatava toukokuussa, jotta rekrytoinnit voidaan käynnistää ja toiminta voi alkaa viimeistään elokuussa.

89 Kainuun resurssikehys Todennäköisesti saatava valtionavustus noin euroa Resurssitarvearvio väliaikaishallintovaiheen valmistelun tukemiseksi: 1) Valmisteluorganisaation oman työajan käytön lisääminen: -väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) jäsenten kokoustyöskentelyn työmenekki noin 1 pv/ vko (VATE:n kehittämis- ja kokousosuudet, työpajat) -työryhmien 1-5 sihteerien työajan käyttö va-hallintovaiheen valmisteluun 2 pv/ vko, -viestintäryhmän esitys: kolmen viestintäryhmän jäsenen (Arja Korhonen Kainuun liitto, Ilona Mäki- Maukola ELY/TE, Eeva Mäntymäki Kainuun sote) työajasta kohdennetaan kultakin yksi työpäivä viikossa väliaikaishallinnon perusviestintään alkaen -pelastusjohtajalla mahdollisuus käyttää puolet työajastaan väliaikaishallintovaiheen valmisteluun -Kainuun liiton hallintopäällikön työajan käyttö uudistuksen valmisteluun (hallinto, talous, vaalit, ohjausryhmän ym. sihteeriydet) 2) Rekrytoinnit: -Muutosjohtaja:VATE:n esittelijä ja va-hallintovaiheen muutosprosessin ohjaaja, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon yleinen ohjaus ja koordinaatio, työryhmävalmistelun tukeminen, muutosviestintään osallistuminen, uudistuksen esittelyinformaatio sidosryhmille, osallistuminen valtakunnalliseen muutosjohtajaverkostoon -valmistelukoordinaattori: VATE:n sihteeri, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon tukeminen, työryhmävalmistelun yhteensovitus -oikeudellinen asiantuntija: asiantuntijatuki oikeudellisiin kysymyksiin (konsernirakenne, yhtiöittäminen, johtosäännöt, sopimukset, hankintakäytännöt, tietohallinto, henkilöstöhallinto)

90 Maakuntavaalikampanjan ajaksi ( ) väliaikaishallintoon esitetään rekrytoitavaksi viestinnän tueksi viestintäassistentti. Osaamisprofiilina videotuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, vähentää tarvetta ostaa viestinnän toteutusta mainostoimistoilta. Työpanosta käytetään muuhunkin kuin vaalikampanjan tukemiseen. Talousasiantuntija: valmiuksien luonti väliaikaishallintovaiheen valmistelulle seuraavissa osakokonaisuuksissa: taloushallinnon organisoinnin valmistelu, talousarvioprosessin jäsentäminen ja aikataulutus, simulaatioon valmistautuminen, avaavan taseen ja kirjanpidon aloittamiseen valmistautuminen, talouden ja toiminnan seurannan, tuloksellisuuden mittaamisen valmistelu, osallistuminen soveltuvin osin konsernirakenteen selvitystyöhön, investointien kartoitus, palvelukeskusvalmistelun seuranta ja vaikutusten arviointi, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan valmistelu, siirtyvän omaisuuden ja vastuiden vastaanottoon liittyvien järjestelyjen arviointi, valtiontakausjärjestelyyn valmistautuminen Henkilöstöasiantuntija: Henkilöstön yksityiskohtaisen siirtosuunnitelman valmistelu yhteistyössä henkilöstöasiain atr:n ja yhteistoimintaelimen kanssa Rekrytoinneissa huomioon määräaikaisuuden mahdollinen pidentäminen tai asti

91 Esitys Kustannukset Yhteensä Väliaikaishallinto Henkilöstömenot Henkilöstöasiantuntija Oikeudellinen asiantuntija ICT -> eri rahoitus 0 - Taloudellinen asiantuntija VATE:n esittelijä ja valmistelupr. ohjaaja Valmistelukoordinaattori Viestintäassistentti LUONNOS RESURSSIEN JAKAMISESTA / VASTAUS KUNTALIITON KYSELYYN Palvelujen ostot Asiantuntijapalveluita Ilmoitukset ja painatukset Vaaliaineisto Matkakulut Tarvikkeet Kalustoa Toimistotarvikkeita Vuokrat Työtilat, atk-laitteet

92 MAAKUNNAN ORGANISAATION JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN HAHMOTTELUA - TAUSTA-AINEISTOA JATKOKEHITTÄMISEEN

93 Maakunnan toimielinrakenne Väliaikaishallinto (voimaanpanolakiehdotus 2 luku) Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin (7/2017 lähtien) johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Maakunnan toimielimet ja johtaminen, maakuntalakiehdotuksen mukaan oltava Maakuntavaltuusto (toimikausi alkaa ) Maakuntahallitus ja maakuntajohtaja (36 ), lisäksi voi olla sotejärjestämisjohtaja Tarkastuslautakunta (106 ) Liikelaitoksissa johtokunta ja liikelaitoksen johtaja (9 luku) Muilta osin toimielin- ja johtamisrakenne on maakunnan päätettävissä (29 ) Voi olla lautakuntia, johtokuntia tai toimikuntia sekä jaostoja maakuntahallituksessa, lautakunnassa ja johtokunnassa.

94 MAAKUNTA ON UUDENLAINEN TOIMIJA Mahdollistaminen keskeistä (hyvinvointi, elinvoima) Järjestämisvastuu ja sen vaatimukset Asukkaiden palvelujen laatu, yhdenvertaisuus ja palvelujen saatavuus Tuottajien ohjaus: Maakunnan tulee varmistaa, että kaikilla tuottajilla toteutuvat ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuotannosta. Johtamisen muutos Hallinnosta seurantaan ja arviointiin Valvonnasta valmennukseen- ajattelu vahvistuu Valvonta lisääntyy suhteessa yrityksiin Markkinaehtoinen toiminta lisääntyy Palvelujen yhtiöittäminen Valtion ohjaus-> JTS, neuvottelumenettely, valtakunnalliset tavoitteet, raportointi maakuntatasolla, yhteistyöalueen sopiminen (investoinnit)

95

96 Maakuntakonsernin määritelmä Maakuntalaissa (luonnos) konserni on kaksitahoinen: maakuntakonserni ja sotetuotantokonserni»maakunta tytäryhteisöineen muodostaa maakuntakonsernin, johon kuuluvat myös maakunnan määräysvaltaan kuuluvat säätiöt»sote-tuotantokonserniin kuuluvat maakunnan palvelutuotannosta vastaava maakunnan liikelaitos ja sen tytäryhtiöt Maakunnan toiminta»käsittää maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan lisäksi maakunnan muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan»maakunnalla on tarve ohjata maakunnan toimintaa kokonaisuutena Huomioidaan maakuntakonserni liikelaitoksineen ja maakunnan toiminta laajan määritelmänsä mukaisesti»maakunta toiminnasta vastaavana emoyhteisönä, sen tytäryhtiöt, liikelaitos ja sen tytäryhtiöt sekä valinnanvapauden piirin kuuluvat yhtiöt sopimusohjauksen näkökulmasta

97 Miten johtaa maakunnan toimintaa? Maakunnan toiminnan / konsernin johtaminen Kumppanuuksien ja verkostojen johtaminen sekä ekosysteemiajattelu Tiedolla johtaminen»tietoperusteinen päätöksenteko, asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen päätöksenteossa Muutoksen johtaminen»muutoksen hallinta, uudistuksen strategiset teemat läpi maakuntahallinnon Talouden, tuottavuuden, vaikuttavuuden johtaminen

98 Miten johtaa maakunnan toimintaa? Liiketoiminnan johtaminen, uudet liiketoimintamallit ja markkinointi» Sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakkuuksien ja palvelukulttuurin johtaminen Henkilöstön johtaminen»motivaatio ja työhyvinvointi Digitalisoinnin johtaminen Osallisuuden, vaikuttamisen johtaminen

99 Johdon dualismi Poliittinen johtaminen»vaalit, ylin päätösvalta»luottamushenkilöt»hallituksen puheenjohtajan tehtävät»osa- tai kokoaikaisuus»ei pormestaria Ammattijohtaminen»Johtavat viranhaltijat»palvelulaitoksen hallituksen jäsenet»yhtiöiden hallitusten jäsenet

100 Ekosysteemi lähtökohtana Hyvinvointiekosysteemi ei säily elinkelpoisena, mikäli ylläpidämme vanhakantaisia ja tuottamattomia rakenteita. Ekosysteemiajattelun viesti on periaatteellisella tasolla yksinkertainen: jos yritys, järjestö tai julkinen toimija ei ole selviytymiskykyinen, sen tulee etsiä uusi tehtävä ja toimintamalli, jolle riittää kysyntää ja maksajia. Ekosysteemi perustuu vuorovaikutussuhteille ja kokonaisuuden ymmärtämiselle; yksittäiseen toimijaan tuijottamalla ei voi ymmärtää kokonaisuutta. Yksittäisten organisaatioiden toiminnan optimoinnin ohella pitää ottaa vastuu kokonaisuudesta. Ekosysteemitasolla täytyy syntyä vaikuttavia palveluita. Rakenteet ovat vain väline vaikutusten aikaansaamiseksi. Lähde: Talouselämä , tohtorit Harri Laihanen ja Harri Jalonen

101 Maakunnan toiminta kattaa maakunnan ja maakuntakonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Maakunnan toimintaan sisältyy maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden tuotanto maakuntakonserniin kuuluvissa ja muissa yhteisöissä, säätiöissä ja laitoksissa. Maakuntavaltuuston toimivalta päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta kokonaisuutena sekä sen edellyttämä ohjaus ja valvonta maakunnan toiminnassa turvataan lakiin perustuen.

102 Maakunnan järjestämisvastuu Asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutuminen Palvelukokonaisuuksien yhteensovittaminen 1) yhdenvertaisesta saatavuus 2) tarpeen, määrän ja laadun määritteleminen 3) tuottamistapa 4) tuottamisen ohjaus ja valvonta 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttäminen»poikkeuksena liikelaitokselle lailla säädetty tai hallintosäännöllä siirretty toimivalta

103 Maakunnan järjestämisvastuu Toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa Huolehtiminen palvelun tuottajien keskinäisestä yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. Suurempiin kokonaisuuksiin koottuja palveluja koskeva vastuu ja päätösvalta jakautuu Sen varmistaminen, että palveluja tuottavalla palvelulaitoksella sekä palveluja tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä ja säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset palveluiden tuottamiseen Järjestämisvastuulle kuuluvan palvelutuotannon valvonta

104 Johtamisen välineitä maakunta- ja järjestämislaissa Strategia, palvelulupaus Talousarvion tavoitteet ja resurssit Hallintosäännön johtamisjärjestelmä, toimivallan jaot Tieto, seuranta, arviointi Omistajaohjaus Maakunnan ohjaus ja valvonta, tarkastusoikeus Konserniohjaus ja valvonta

105 Johtamisen välineitä Sopimukset Sisäinen valvonta ja tarkastus Osaaminen ja asiantuntemus kriteerit hallituksen jäsenille ja palvelujohtajalle Osallisuus ja vaikuttaminen Epäluottamukseen perustuva erottaminen ja irtisanominen Talouden tasapainovaatimus

106 Omistajaohjaus Maakuntakonsernin kokonaisetu ja perusoikeuksien toteuttaminen Varmistetaan palveluiden yhdenvertainen saatavuus sekä palveluiden laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus Omistajaohjauksella varmistetaan myös avoimuuden, viestinnän ja palvelujen käyttäjien sekä maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutuminen. Maakunnan liikelaitokseen kohdistuvalla omistajaohjauksella varmistetaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvissa palveluissa edellytykset palveluiden ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamiselle sekä perusoikeuksien toteutumiselle.

107 Valtuuston ohjaus - liikelaitos Maakuntavaltuusto päättää:»toiminnan tavoitteista, tuotettavista palvelukokonaisuuksista ja muista palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista»palveluiden hankkimista koskevista edellytyksistä»talouden tavoitteista sekä laitoksen sitovista meno- ja tuloeristä»liikelaitoksen hallituksen jäsenten ja puheenjohtajien valitsemisesta ja erottamisesta»hallituksen jäsenten taloudellisten etuuksien perusteista»laitoksen investointisuunnitelmasta»laitoksen tilintarkastajien valitsemisesta»laitoksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta

108 Velvollisuus hankkia palveluita Maakunta voi velvoittaa liikelaitoksen hankkimaan maakuntastrategiassa määritellyin perustein palveluja muulta tuottajalta Liikelaitoksen tulee varmistaa, että tuottajalla on ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Sopimuksessa määritellään»palvelut ja korvausten perusteet.»ehdot yhdenvertaisen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi»ehdot tuottajan raportoinnista maakunnalle ja liikelaitokselle»velvoitteet varautumisesta häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.»palveluiden käyttäjän ja maakunnan asukkaan oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien käytännön toteuttaminen tuottajan palvelutuotannossa.

109 Maakunnan toimielinrakenne Väliaikaishallinto (voimaanpanolakiehdotus 2 luku) Maakunnan väliaikainen valmistelutoimielin (7/2017 lähtien) johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Maakunnan toimielimet ja johtaminen, maakuntalakiehdotuksen mukaan oltava Maakuntavaltuusto (toimikausi alkaa ) Maakuntahallitus ja maakuntajohtaja (36 ), lisäksi voi olla sotejärjestämisjohtaja Tarkastuslautakunta (106 ) Liikelaitoksissa johtokunta ja liikelaitoksen johtaja (9 luku) Muilta osin toimielin- ja johtamisrakenne on maakunnan päätettävissä (29 ) Voi olla lautakuntia, johtokuntia tai toimikuntia sekä jaostoja maakuntahallituksessa, lautakunnassa ja johtokunnassa.

110 Etunimi Sukunimi