Kainuun ELY-keskus, 6. krs, Kalliokatu 4, Kajaani

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä AIKA Klo 14:00-16:12 PAIKKA Kainuun ELY-keskus, 6. krs, Kalliokatu 4, Kajaani KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 53 Uuden maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän jäsentäminen 54 Väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämisprosessi 9 55 Väliaikaishallinnon työjärjestys ja työohjelma Väliaikaishallinnon resurssit loppuvuodeksi Julkisen palvelulupaus-mallin valmistelu Romaniasioiden yhteyshenkilön nimeäminen Työryhmä 5:n kokoonpanomuutokset Esivalmistelun yhteenvetoseminaari Suositus viestinnästä maakunnan väliaikaishallinnossa Muut asiat 26 5 Pöytäkirjan tarkastajat:

2 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ KOKOUSAIKA klo 14:00-16:12 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Malinen Pentti, 14:00-16:12 puh.joht. maakuntajohtaja Ahopelto Maire, 14:00-16:12 I vpj kuntayhtymäjohtaja Korhonen Jaana, vs. 14:00-16:12 II vpj ylijohtaja Veijola Tiina, johtaja 14:00-16:12 jäsen Parviainen Anssi, pelastusjohtaja 14:00-16:07 jäsen Poistui 62 käsittelyn aikana Kilpeläinen Mika, kunnanjohtaja 14:52-16:12 jäsen Läsnä 56 käsittelystä lähtien Rautiainen Esko, kunnanjohtaja 14:00-16:12 jäsen Räinä Matti, ylijohtaja 14:00-16:12 jäsen Siniluoto-Heikkinen 14:00-16:12 varajäsen Sinikka, Poissa Muut osallistujat Tolonen Jari, kaupunginjohtaja Päätalo Margit, johtaja Mattila Harri, muutosjoht. Korhonen Timo, jäsen jäsen 14:00-16:12 sihteeri 14:00-16:12 ohj.ryhmän pj ALLEKIRJOITUKSET Pentti Malinen Puheenjohtaja Harri Mattila Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan laatimisen jälkeen se lähetetään ryhmän jäsenille tiedoksi ja mikäli vastakkaisia huomioita ei tule, katsotaan se hyväksytyksi kahden päivän jälkeen. Pöytäkirja on hyväksytty Pöytäkirjan tarkastajat:

3 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Pöytäkirjan tarkastajat:

4 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Valmr 52 Kainuun sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmät noudattavat Kainuun maakuntavaltuuston työjärjestystä soveltuvin osin. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valmisteluryhmän päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Tämän kokouksen esityslista on tallennettu valmisteluryhmän työryhmätilaan Ehdotus: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat:

5 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä Uuden maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän jäsentäminen Valmr 48 Eri yhteyksissä on noussut esille tarve jo esivalmisteluvaiheessa pohtia tulevan maakunnan organisaation ja johtamisjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta. Käsitystä organisaatiorakenteesta tarvitaan mm. vuoden 2018 talousarvion laadintaan ja sitä koskevaan, valtiovarainministeriön edellyttämään simulointiin valmistautumista varten. Myös työryhmien sihteerit ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että asiakastarvepohjaisten palveluprosessien suunnittelussa tarvitaan arviota siitä, millaiseen organisatoriseen ja johtamisjärjestelmää koskevaan kokonaisuuteen prosessit sijoittuvat. Asiakokonaisuus on ollut valmisteluryhmän jäsenten kommentoitavana ja ideoitavana työryhmätilassa olleen aineiston pohjalta. Keskustelua ei ole syntynyt. Liitteenä on eri lähteistä koottua tausta- ja mallinnustietoa valmisteluryhmän suorittaman valmisteluprosessin pohjaksi. Liite nro: 4 Ajatuksena on, että kukin valmisteluryhmän jäsen voisi omalta osaltaan toimiala- ja muuta osaamistaan hyödyntäen kommentoida ja nostaa esille Kainuun uuden maakuntakonsernin valmistelussa huomioitavia seikkoja. Arvionnissa voidaan vastata mm. seuraaviin kysymyksiin: - mitkä ovat uuden maakuntakonsernin ja sen johtamisjärjestelmän valmistelun kantavat ja keskeiset ideat? (esimerkkejä: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, kilpailullisen monituottajamallin ohjaus, selkeät päätösvalta-,ohjaus- ja johtosuhteet kokonaisuuden ja konsernin johtamisen näkökulmasta, maakuntaitsehallinto ja johdon dualismi, kumppanuuksien ja verkostojen johtaminen, tiedolla johtaminen, palveluprosessien sujuvuus ja asiakastarvevastaavuus, sektorikeskeisyyden ja siiloutumisen vähentäminen, tiimimäisyys ja henkilöstön joustavat toimenkuvat + monityötilat,uusiutumiskyvyn ja elinvoimanedellytysten edistäminen ja mahdollistaminen, matala hierarkia-aste ja delegointi asiakasrajapintaan, digitalisaation ja palvelukanavien hyödyntäminen, asukkaiden/ asiakkaiden osallistaminen yms.) - miten valitut kantavat ideat otetaan huomioon tavoiteorganisaation suunnittelussa? Pöytäkirjan tarkastajat:

6 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä Ehdotus: - millainen on maakunnan lainmukainen, välttämätön ja hyvin toimiva toimielinrakenne? - miten toimielinten väliset johtosuhteet ja niiden välinen päätösvalta ja delegointi järjestetään? - mitä yksiköitä (emo/ tytäryhtiöt,liikelaitokset, tukipalvelu/palvelutuotanto/valinnanvapaus yhtiöt,yhteydet konsernin ulkopuolisiin yhteisöihin, säätiöihin ja laitoksiin jne) kuuluu maakuntakonserniin ja mitkä ovat niiden tehtävät sekä johto- ja ohjaussuhteet? - miten yhteensovitetaan uuteen maakuntaan fuusioituvien organisaatioiden erilainen luonne ja toimintatavat (mm. asiantuntija/palvelutuotanto, kollegiaalinen/päällikkövirasto päätöksenteko) yhdenmukaiseksi ja tuottavaksi uuden maakunnan organisaatiorakenteeksi ja johtamisjärjestelmäksi? - muodostetaanko perinteinen toimialapohjainen organisaatio vai valmistellaanko organisaatio palvelukokonaisuuksittain ja palveluprosesseittain, elämänkaaren mukaan vai edellisten tai jonkin muun yhdistelmänä? (esim. toimialoihin pohjautuvat vastuualueet, joissa tulosyksiköt/prosessivastaavat koordinoivat asiakaspalvelutarpeeseen perustuvia, eri vastuualueita läpileikkaavia palveluprosesseja) - miten johtamisen välineiden monipuolinen kokonaisuus (ks. diat/ strategiat, talousarvio, tiedon arviointi, sopimus- ja omistajaohjaus, johtosäännöt jne) huomioidaan organisaatiorakenteessa ja johtamisjärjestelmässä? - tarvitaanko maakuntakonsernissa monialaista strategia/kehittämis/viestintäyksikköä ja/tai yhteistä tukipalveluyksikköä? Valmisteluryhmä käy maakuntaorganisaatiota ja johtamisjärjestelmää koskevan evästyskeskustelun liitteenä olevan aineiston ja yllä esitettyjen kysymysten pohjalta. Valmisteluryhmä sopii jatkovalmistelua koskevasta menettelystä ja aikataulusta. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä päätti jättää asian pöydälle jatkovalmistelua varten. Valmr 53 Liitteenä ovat Kari Pääkkösen virikeaineistoksi toimittamat luonnokset maakuntakonsernin rakenteeksi sekä toimialojen ja tukiyksiköiden tehtäviksi. Lähtökohtana organisaatiorakenteessa on yksinker- Pöytäkirjan tarkastajat:

7 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä Ehdotus: Valmisteluryhmä: taisuus, isojen tehtäväkokonaisuuksien muodostaminen eri toimialoilla, selkeät ohjaussuhteet sekä yhteisten kehittämis- ja suunnitteluyksikön ja konsernihallinnon tukipalvelujen muodostaminen. Liite nro: 1 Valmisteluryhmä käsittelee uuden maakuntaorganisaation ja johtamisjärjestelmän jäsentämistä ja päättää jatkotoimista. Aikaansaatavasta luonnoksesta on perusteltua pyytää kommentit myös työryhmiltä niin, että asiakokonaisuus saadaan valmisteltua ohjausryhmän alustavaa linjausta varten sen kokoukseen Ehdotus hyväksyttiin. Valmistelua jatketaan seuraavin keskustelutilaisuudessa tehdyin evästyksin: - Maakunnan liikelaitoksen johtokunnalla oltava oma kehittämis- ja suunnittelutoiminto, joka yhteensovittuu konsernin kehittämis- ja suunnitteluyksikön toiminnan kanssa. Liikelaitoksen toteutettava konsernistrategiaa operationaalisella tuotantovastuulla tilaajavastuun ollessa konsernilla. - Kansainväliset asiat kuuluvat konsernin kehittämis- ja suunnitteluyksikölle osana maakunnan strategisen kokonaisuuden hallintaa, operatiivinen toteutus suoritetaan eri toimialoilla. - Toimialojen nimet pohjautuvat säädösperusteisiin palveluihin ja tehtäviin, maakunnalla ei ole yleistä toimialaa. Aluekehittäminen on koko maakunnan tehtävä, työvoima- ja elinkeinopalvelut kasvupalvelunimikkeellä ovat siinä tehtävässä osaltaan työkaluna. - Järjestämiseen ja omistajaohjaukseen voi sisältyvä soten ja pelastustoimen lisäksi myös muita toimintoja, kuten kasvupalvelujen järjestäminen. - Järjestämisvastuun jakaminen soten ja pelastustoimen osalta huomioon Pohjois-Suomen yhteistyössä. - Kokonaisuuden tarkastelussa tarvitaan vaikuttavuus- ja taloudellisuusarviointia. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminnan valmistelussa hyödynnetään jäsentyvää konsernirakennetta. Pöytäkirjan tarkastajat:

8 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä Demokratian kutistumisen välttämiseksi sekä iso asiamäärä ja luottamuksellisuus huomioiden tarvittaisiin ainakin sote-lautakunta ja yksilöasiain jaosto. - Todennäköinen konsernin yhtiörakenne on: 1) Valinnanvapauden ja kilpailuvelvoitteen sektorille Kainuun sotekeskus Oy, Kainuunmeren työterveyskeskus Oy, Kainuun kasvupalvelu Oy 2) Järjestämisen ja omistajaohjauksen sektorille Kainuun ruokahuolto-, siivous- ja kiinteistöpalvelu Oy (potentiaalinen maakunnan ja kuntien yhteisomistus) Kainuun talous-, henkilöstö- ja tietohallinto Oy (=maku tahe Oy) (potentiaalinen maakunnan ja kuntien yhteisomistus) Johtamisjärjestelmän osalta annettiin seuraavia evästyksiä: - Perustana johtamisjärjestelmälle on maakunnalle jäsentyvä organisaatiorakenne. - Johtamisjärjestelmästä käytävä selkeästi ilmi eri toimialat, niiden koko (henkilöstömäärä, budjetin loppusumma), sisältö ja roolit, vastuut, velvoitteet ja rajat, palveluprosessien kohdentuminen ja johtaminen. - Maakuntaorganisaation valmistelemiseksi pyydetään kommentit työryhmiltä ja yhteistoimintaelimeltä. Ennen sitä valmisteluryhmä jatkaa asiakokonaisuuden käsittelyä klo 8-12 Ely-keskuksen 6. krs:n kokoustiloissa. Ohjausryhmän käsittelyyn valmistellaan valmisteluryhmän ehdotus kokouksessa Pöytäkirjan tarkastajat:

9 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Väliaikaisen valmistelutoimielimen nimeämisprosessi Valmr 54 Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon valmistelu on käynnistetty poliittisten ryhmien neuvottelukokouksessa seuraavasti: - Lähtökohtana neuvotteluille on nykyisessä valmisteluryhmässä edustettuna olevien maakunnallisten avainorganisaatioiden ylimmän viranhaltijajohdon muodostama kokoonpanopohja. Myös Pohjois- Suomen aluehallintovirasto ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus voivat kumpikin nimetä jatkossa yhden edustajansa varajäsenineen valmistelutoimielimen jäseneksi. Toimielimeen varataan myös vastaisuudessa kolme jäsenyyttä varajäsenineen kunnille. - Henkilöstöjärjestöt voivat yhteisesti nimetä valmistelutoimielimen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeudella osallistuvat kaksi jäsentä varajäsenineen. - Uudistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja voi osallistua läsnäoloja puheoikeudella valmistelutoimielimen kokouksiin. - Aikataulutavoitteena on, että eri sidosryhmät nimeävät edustuksensa valmistelutoimielimeen mennessä. Kainuun maakuntahallitus tulee päättämään kokoonpanosta kokouksessaan Asiaa käsitellään myös uudistuksen ohjausryhmän kokouksessa Valmistelutoimielimen väliaikaishallintovaiheen toimeenpanoluonteista valmistelua linjaa ja tukee uudistuksen ohjausryhmä ja poliittisten ryhmien neuvottelukokous. Työryhmät jatkavat valmisteluaan luottamushenkilöiden puheenjohtajuudella. Oikeudellisesti pitkäjänteisesti sitovat ja merkittävimmät päätökset ovat tehtävissä vasta maakuntavaaleilla valittavan uuden maakuntavaltuuston toimesta maaliskuun alusta 2018 lukien. - Väliaikaishallintovaiheessa arvioidaan mahdollisuus laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä myös yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella. Ohjausryhmä on kokouksessaan vahvistanut em. linjaukset. Väliaikaisen toimielimen tehtävänä on valmistella toimintaa ja taloutta maakunnan kokonaisuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava lakiluonnoksessa nimettyjen organisaatioiden viranhaltijoista. Viranhaltijoilla on oltava tehtävään riittävä asiantuntemus ja toimielimen kokoamisessa on noudatettava tasa-arvolakia. Pöytäkirjan tarkastajat:

10 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Ehdotus: Tarkoituksena on, että väliaikaishallinnon jäseninä toimivat viranhaltijat pysyisivät virkasuhteessa omiin organisaatioihinsa. Heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat tarvittaessa toimia valmistelutoimielimessä kokoaikaisesti. Virkasuhteen organisaatiot vastaisivat tänä aikana edelleen työnantajavelvoitteista. Valmistelutoimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa, eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia. He hoitaisivat tehtäviään maakunnan yleisen edun näkökulmasta. Valmistelutoimielimen tehtävänä on: 1.kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi. 2.osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen. 3.osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen. 4.osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen. 5.valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä. 6.päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta. 7.osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen. 8.valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat. Nimeämisten määräaika ulottuu toukokuun loppuun Mikäli tehtyjen esitysten mukainen kokoonpano täyttää tasa-arvolain vaatimukset, Kainuun liiton maakuntahallitus nimeää väliaikaisen valmistelutoimielimen (ehdollisena maakuntalakien hyväksymiselle) kokoonpanon kokouksessaan Tarvittaessa Kainuun liitto kutsuu osapuolet jatkovalmistelua koskevaan neuvotteluun. Valmisteluryhmä merkitsee tiedoksi väliaikaisen toimielimen nimeämistä koskevan valmistelun. Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Matti Räinä ilmoitti, ettei Kainuun väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenyys ole tarpeen Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kannalta. POP Ely-keskukselle riittää tapauskohtainen asiantuntijaosallistuminen. Valmisteluryhmä pyysi Räinältä tästä kannanotosta virallista Pöytäkirjan tarkastajat:

11 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä sähköposti-ilmoitusta valmistelutoimielimen kokoonpanon vahvistavalle Kainuun liiton maakuntahallitukselle. Pöytäkirjan tarkastajat:

12 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Väliaikaishallinnon työjärjestys ja työohjelma Valmr 55 Ehdotus: Valmistelutoimielimen työohjelma määrittyy voimaanpanolain tehtäväluettelon ja esivalmistelun tuotosten pohjalta huomioiden valtakunnallisessa tiekartassa oleva ja muuten saatava ohjeistus. Työohjelmaan vaikuttaa myös valmistelutoimielimen työskentelyä ohjaava työjärjestys. Sen viimeistelemätön perusmalli on saatu Kuntaliitolta käyttöön ja on liitteenä. Liite nro: 2 Uudistuksen täytäntöönpanoa varten olisi mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Ne eivät voisi kuitenkaan käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, vaan voisivat välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle. Muiden viranomaisten on osallistuttava maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmisteluun ja annettava maakunnalle siinä tarpeellista virka-apua. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on viestittävä valmistelun etenemisestä alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. Valmisteluryhmä käy väliaikaishallintovaiheen organisointiin, työjärjestykseen ja työohjelmointiin liittyvän linjauskeskustelun ja päättää tarpeellisista jatkotoimista asiakokonaisuuden osalta. Valmisteluryhmä arvioi ohjausryhmätyöskentelyn ja työryhmävalmistelun muutostarpeet (työryhmien toimeksiannot, työnjako, jakautuminen, toimialarajat ylittävät valmistelukokonaisuudet, liikennetehtävät jne.) ja menettelyn huomioiden kuntavaalien tulokset ja ohjausryhmän linjaaman mahdollisuuden laajentaa nykyisten työryhmien jäsenyyksiä yrittäjien, palveluntuottajien ja III sektorin edustuksella. Organisointia ja työjärjestystä (ks. liite) koskevat asiat on valmisteltava ohjausryhmän käsiteltäväksi pidettävään kokoukseen. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee oikeudellisesti sitovat päätökset ohjausryhmän käsittelyn pohjalta. Valmistelutoimielimen työohjelma määrittyy voimaanpanolaissa olevan valmistelutoimielimen tehtäväluettelon ja esivalmistelun tuotos- Pöytäkirjan tarkastajat:

13 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä ten pohjalta huomioiden valtakunnallisessa tiekartassa oleva ja muuten saatava ohjeistus. Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Valmisteluryhmä jatkaa asiakokonaisuuden valmistelua seuraavin evästyksin: - Väliaikaishallintovaiheen valmisteluorganisaation on tuettava mahdollisimman hyvin maakuntakonsernirakenteiden kehittämisen edellytyksiä. Siksi nykyisen esivalmisteluvaiheen työryhmävalmistelua on uudelleenarvioitava ja pohdittava uusia toimintatapavaihtoehtoja (mm. työryhmä/jaostovalmistelu tai niiden yhdistelmät) väliaikaishallintovaiheen valmistelulle. - Virkavastuullinen yhden esittelijän malli toimii jatkovalmistelun lähtökohtana. Moniesittelijämallissa on vaikea luoda etukäteen selkeät rajat eri esittelijöiden väliselle työnjaolle. Pöytäkirjan tarkastajat:

14 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Väliaikaishallinnon resurssit loppuvuodeksi 2017 Valmr 56 Valtio myöntää maakunnille valtionavustusta niiden toiminnan ja hallinnon käynnistämisen kustannuksiin vuosina 2017 ja Valtionavustuslain 5 :ssä tarkoitettu avustus voidaan maksaa maakunnille ilman hakemusta eikä sen maksamiseksi edellytetä maakunnan osallistumista rahoitukseen. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on annettava maakuntavaltuustolle selvitys vuodelle 2017 myönnetyn määrärahan käytöstä. Valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä maakunnan palvelukseen määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan vuoden 2018 loppuun saakka avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Nämä henkilöt palkattaisiin maakuntaan virka- tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisi valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Virkasuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin, mitä hallituksen esitykseen sisältyvässä kunnan ja maakunnan viranhaltijasta annetussa laissa säädetään viranhaltijasta. Henkilöstö kuuluisi julkisten alojen eläkelain soveltamisalan piiriin. Valmistelutoimielin voi tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia määräaikaisesti voimassa oleviksi korkeintaan vuoden 2019 loppuun saakka. Toimielin ei valmistele poliittisia linjauksia vaativia päätöksiä. Muutosjohtaja Pauli Harjun ilmoitus muutosjohtajaverkostokokoontumisessa: -> Väliaikaishallintovaiheen rahoituksesta tulee vapun jälkeisellä viikolla virallinen tieto, 9 milj. euroa varattu loppuvuoden 2017 rahoitukseen, valtionavustuksen jako samoilla perusteilla kuin esivalmisteluvaiheessa eli maakuntakohtainen kiinteä osuus + väestö- ja kuntamääriin perustuva joustava osuus; maakuntien syytä arvioida jakoperusteiden perusteella ennakkoon, kuinka paljon rahoitusta tulossa ja ottaa tämä kehys huomioon va-hallinnon rekrytoinneissa, -> ICT-avustus tulee hakuun lähiaikoina, hakemukset jätettävä vkolla 17, avustukseen perustuen maakuntien läpikäytävä kokonaisarkkitehtuuri ja sopimukset Maakunta- ja muutosjohtajien tarvearvioon perustuen väliaikaishallinnon rahoituksesta puuttuu 23 milj. euroa. Maakuntien arvioiden mukaan väliaikaishallinnon toimintakulut ovat ajanjaksolla jopa 21 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tulee lakiesityksen mukaan kattaa nämä kustannukset, mutta valtion vuoden 2017 talousarviossa on tällä hetkellä tähän tarkoitukseen vain 9 miljoonaa euroa. Lisäksi maakunnat ovat arvioineet ICT-kustannuksiksi Pöytäkirjan tarkastajat:

15 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä noin 11 miljoonaa euroa ja sitä vastaavasta valtion rahoituksesta ei ole vielä tietoa. Rahoituksen riittämättömyys uhkaa osassa maakuntia pysäyttää valmistelutyön. Maakuntajohtajien ja muutosjohtajien mielestä vuoden 2017 budjettirahoituksesta sekä rahoitusvajeen kattamisesta on saatava kiireellisesti tieto maakuntiin. Tieto maakuntakohtaisesta rahoituksesta olisi saatava toukokuussa, jotta rekrytoinnit voidaan käynnistää ja toiminta voi alkaa viimeistään elokuussa. Kainuun resurssikehys Valtion budjetissa päätetystä maakuntauudistuksen rahoituksesta todennäköisesti saatava Kainuun väliaikaishallintovaiheen valtionavustus on noin euroa. Resurssitarvearvio väliaikaishallintovaiheen valmistelun tukemiseksi: 1) Valmisteluorganisaation oman työajan käytön lisääminen: - väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) jäsenten kokoustyöskentelyn työmenekki noin 1 pv/ vko (VATE:n kehittämis- ja kokousosuudet, työpajat) - työryhmien 1-5 sihteerien työajan käyttö väliaikaishallintovaiheen valmisteluun 2 pv/ vko. Valmistelun vaatimusten mukaan tulisi mahdollistaa sopivassa vaiheessa uusi tarveharkinta ja/tai asiantuntijapalvelujen osto. Esitys perustuu työryhmien sihteereiden muutostiimissä tekemään yhteiseen esitykseen. - viestintäryhmän esitys: kolmen viestintäryhmän jäsenen (Arja Korhonen Kainuun liitto, Ilona Mäki-Maukola ELY/TE, Eeva Mäntymäki Kainuun sote) työajasta kohdennetaan kultakin yksi työpäivä viikossa väliaikaishallinnon perusviestintään alkaen - pelastusjohtajalla mahdollisuus käyttää puolet työajastaan väliaikaishallintovaiheen valmisteluun - työajan käytön lisääminen uudistuksen valmisteluun edellyttää ao. henkilöstön työnantajaorganisaation suostumusta järjestelyyn 2) Rekrytoinnit: - Muutosjohtaja: VATE:n esittelijä ja väliaikaishallintovaiheen muutosprosessin ohjaaja, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon yleinen ohjaus ja koordinaatio, työryhmävalmistelun tukeminen, muutosviestintään osallistuminen, uudistuksen esittelyinformaatio sidosryhmille, osallistuminen valtakunnalliseen muutosjohtajaverkostoon Pöytäkirjan tarkastajat:

16 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmistelukoordinaattori: VATE:n sihteeri, päätöksenteon valmistelun ja toimeenpanon tukeminen, viestinnän valmistelu, työryhmävalmistelun yhteensovitus ja tuki - Oikeudellinen asiantuntija: asiantuntijatuki oikeudellisiin kysymyksiin (konsernirakenne, yhtiöittäminen, johtosäännöt, sopimukset, hankintakäytännöt, tietohallinto, henkilöstöhallinto) - Viestintäassistentti: maakuntavaalikampanjan ajaksi ( ) väliaikaishallintoon esitetään rekrytoitavaksi viestinnän tueksi viestintäassistentti. Osaamisprofiilina videotuotanto, valokuvaus ja graafinen suunnittelu, vähentää tarvetta ostaa viestinnän toteutusta mainostoimistoilta. Työpanosta käytetään muuhunkin kuin vaalikampanjan tukemiseen. - Talousasiantuntija: valmiuksien luonti väliaikaishallintovaiheen valmistelulle seuraavissa osakokonaisuuksissa: taloushallinnon organisoinnin valmistelu, talousarvioprosessin jäsentäminen ja aikataulutus, simulaatioon valmistautuminen, avaavan taseen ja kirjanpidon aloittamiseen valmistautuminen, talouden ja toiminnan seurannan, tuloksellisuuden mittaamisen valmistelu, osallistuminen soveltuvin osin konsernirakenteen selvitystyöhön, investointien kartoitus, palvelukeskusvalmistelun seuranta ja vaikutusten arviointi, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan valmistelu, siirtyvän omaisuuden ja vastuiden vastaanottoon liittyvien järjestelyjen arviointi, valtiontakausjärjestelyyn valmistautuminen - Henkilöstöasiantuntija: Henkilöstön yksityiskohtaisen siirtosuunnitelman valmistelu yhteistyössä henkilöstöasiain atr:n ja yhteistoimintaelimen kanssa - Rekrytoinneissa huomioon määräaikaisuuden mahdollinen pidentäminen tai asti. Ennen valtionavustuksen saantia VATE:n organisaatioiden on tällöin sovellettava esivalmistelussa noudatettua viiden organisaation (sote, liitto, ely-keskus, te-toimisto, pelastuslaitos) kustannusvastuun tasajakoa, jos niin yhteisesti päätetään. Rekrytoinnin kannalta olisi selkeämpää ja luontevampaa, mikäli hankittavan uuden henkilöstön työsuhteiden määräaika päättyisi , koska lyhyisiin projekteihin on vaikea saada osaavaa henkilöstöä ja uudistuksen laajuus huomioiden valmisteltavaa on ennen uuden maakunnan käynnistymistä paljon. - Tietohallintoon tarvitaan lisäresursointia ja sitä varten toteutetaan erillinen valtionavustushaku valtiovarainministeriöltä mennessä. Haettavan avustuksen määrä voi olla euroa syntyneisiin kustannuksiin. Soten tietohallinto valmistelee hakemusta. Tarvittavat ratkaisut tehdään saatavan valtionavustuksen puitteissa. Pöytäkirjan tarkastajat:

17 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Kainuu on päässyt mukaan pilottimaakunnaksi Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön -projektiin. Projektissa on mahdollista kehittää asukas- ja asiakasosallistumista tulevissa maakunnissa vuoden 2018 loppuun asti. Kainuun osalta voitaneen jatkaa mm. muutosfoorumin edelleenkehittämistä. Pilotointirahoituksen selvittyä voidaan päättää pilotointiin tarvittavasta henkilöstöresurssista. VÄLIAIKAISHALLINTOVAIHEEN RAHOITUS- Esitys Kustan- Yhteensä TARVEARVIO nukset Väliaikaishallinto Henkilöstömenot Henkilöstöasiantuntija Oikeudellinen asiantuntija ICT -> eri rahoitus 0 - Taloudellinen asiantuntija VATE:n esittelijä ja valmitelupr. ohjaaja Valmistelukoordinaattori Viestintäassistentti Palvelujen ostot Asiantuntijapalveluita Ilmoitukset ja painatukset Vaaliaineisto Matkakulut Tarvikkeet Kalustoa Toimistotarvikkeita Vuokrat Työtilat, atk-laitteet Työtilojen ja tarvikkeiden budjetoinnissa on oletuksena, että väliaikaishallintovaiheessa voidaan perustaa VATE-toimisto, johon kootaan henkilöstöresursseja valmistelua tehostavaksi yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Rahoitustarvearviossa on lähdetty siitä, että valtionavustuksella voidaan kattaa yllä olevat kustannukset. Mikäli valtionavustusta saadaan oletettua vähemmän tai menoja halutaan lisätä, harkittavaksi tulee maakunnallisten avainorganisaatioiden tasajakoon perustuva omarahoitus. Valmisteluryhmä kävi kokouksessaan väliaikaishallintovaiheen organisointiin, resurssointiin ja työohjelmointiin liittyvää linjauskeskustelua ja päätti jättää asiakokonaisuuden pöydälle jatkovalmistelua varten. ICT-avustusta koskeva valtionavustushakemus on jätettävä mennessä. Valmistelussa oleva hakemus ja suunnitelma on pyydetty lähettämään valmisteluryhmän jäsenille kommentoitavaksi. Pöytäkirjan tarkastajat:

18 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Ehdotus: Talouden asiantuntijaryhmä on kokouksessaan linjannut väliaikaishallinnon aikaisesta taloushallinnon tehtävien valmisteluista ja toteuttamisesta seuraavanlaisen toimintamalliesityksen: Operatiivisellä tasolla työtä tehdään soten taloushallinnossa, jolla on myös operatiivisen etenemisen vetovastuu. Kaikkia niitä organisaatioita, joilla on maakuntaan siirtyviä tehtäviä, pyydetään nimeämään yhteyshenkilöt, jotka toimittavat taloustieto- ja tulevan maakunnan taloussuunnitteluun operatiiviselle taholle (Pirkko Heikkinen ja Armi Pikkarainen). Tämä talouden asiantuntijaryhmä jatkaa toimintaansa myös väliaikaishallinnon aikana ja koordinoi ja ohjaa uuden perustettavan maakunnan taloushallinnon tehtävien valmistelua ja toteuttamista. Asiantuntijaryhmä vastaa myös väliaikaishallinnon talousarviovalmistelusta valmisteluryhmän päätösten jälkeen sekä uuden maakunnan talousarviovalmisteluun liittyvästä simuloinnista. Ohessa on valtiovarainministeriöstä tullut kirje liitteineen koskien valtionavustusta maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen. Liite nro: 3 Kainuun tuleva väliaikaisen valmistelutoimielimen rahoitus on euroa ja alueellisten ICT-tukitoimien rahoitus euroa eli kokonaisrahoitus euroa. Määrärahat ovat luonteeltaan maakuntien toimintaan maksettavaa yleistä valtionavustusta. Se voidaan maksaa maakunnille ilman eri hakemusta.vuoden 2017 yleisavustus voidaan maksaa maakunnille valtiovarainministeriön toimesta voimaanpanolain tultua voimaan. Yllä luonnostellun väliaikaishallintovaiheen resurssoinnin rahoituskehyksenä oli euroon perustuva ennakkoarvio valtionavustuksesta. ICT-osuus huomioiden VATE:n rahoitukseksi muodostuu kuitenkin euroa, mikä on euroa vähemmän kuin resurssin mitoituksessa oli alun perin rahoituskehyksenä. Siten menoista tulee valtionosuuteen perustuen karsia vastaava osuus, mikäli halutaan, että kaikki menoerät pystytään kattamaan valtionavustuksella. Valmisteluryhmä päättää asiakokonaisuudesta huomioiden saatu ilmoitus valtionavustuksesta. Resursointia ja rekrytointia koskevat asiat on valmisteltava ohjausryhmän käsiteltäväksi pidettävään kokoukseen. Väliaikainen valmistelutoimielin tekee oikeudellisesti sitovat päätökset ohjausryhmän käsittelyn pohjalta. Pöytäkirjan tarkastajat:

19 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Valmisteluryhmä hyväksyy uudistuksen puolesta Kainuun liiton nimissä jätetyn ICT-valtionavustushakemuksen. Hyväksytään myös talouden asiantuntijaryhmän em. linjaukset väliaikaishallintoon liittyvästä taloushallinnon ja talousarvion valmistelusta simulointeineen. Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä hyväksyi uudistuksen puolesta Kainuun liiton nimissä jätetyn ja valmisteluryhmän jäsenille toimitetun ICT-valtionavustushakemuksen. Valmisteluryhmä hyväksyi myös talouden asiantuntijaryhmän em. linjaukset väliaikaishallintoon liittyvästä taloushallinnon ja talousarvion valmistelusta simulointeineen. Valmisteluryhmä jatkaa asiakokonaisuuden valmistelua seuraavin evästyksin: - Resursseja arvioitaessa tarvitaan vuoden 2018 loppuun asti ulottuvaa näkökulmaa, mikä edellyttää samaan takarajaan saakka ulottuvaa tiekarttaa. - Sote-valinnanvapauspilotointia varten laaditaan Kainuun soten toimesta erillinen hankehakemus, jonka perusteella pilotoinnille kohdistuvat erilliset resurssit. Hakemuksesta informoidaan uudistuksen ohjausryhmää. - Väliaikaishallintovaiheessa valmistelutoimielimessä mukana olevilla organisaatioilla on lakisääteinen velvollisuus virka-avun antamiseen, mikä vaikuttaa resursointitarpeeseen. - Väliaikaishallintovaiheen valmistelijoiden oman työajan käytön osuus uudistukseen pystyttävä rajaamaan jollakin tasolla, jotta työnantajaorganisaation toimivuus säilyy muutoksen ajan. - Jatkoresurssoinnissa erityisesti ajanjaksoa ajatellen voidaan ottaa huomioon valtion lisätalousarviossa mahdollisesti saatava valtionavustus ja uudistuksen valmistelussa mukana olevien erillisorganisaatioiden tasajakoperiaatteella suoritettava lisäpanostus. - Työryhmävalmistelun toteuttaminen ja sen muodot resurssivaikutuksineen jätetään vielä pöydälle jatkoarviointia varten. - Viestintäryhmän resursointiehdotus (3 hlöä/1 pv/vko + 1 kpl viestintäassistentti) voi toimia jatkovalmistelun pohjana va-hallintovaiheen alusta lukien. - Valmistelutoimielimen jäsenten valmistelu- ja päätöksentekoajan työmenekki vaihtelee tarpeen ja olosuhteiden mukaan. Pelastusjohtaja kuuluu tähän kokonaisuuteen. Pöytäkirjan tarkastajat:

20 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Resursoinnit toteutettava ensisijaisesti sisäisinä rekrytointeina ja olevaa asiantuntemusta hyödyntäen. Vasta toissijaisesti tulee kyseeseen ulkoinen rekrytointi. Yhteiset rekrytointiohjeet valmistellaan maakuntien rekrytointipolitiikkaa koskevan ohjeistuksen ja uudistuksen erillisorganisaatioiden rekrytointikäytäntöjen pohjalta. Pöytäkirjan tarkastajat:

21 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Julkisen palvelulupaus-mallin valmistelu 90/ /2017 Valmr 57 Ehdotus: Kuntatalolla järjestetyssä sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijoiden sekä LAPE ja I&O muutosagenttien verkostotapaamisessa käynnistettiin palvelulupaus-mallin valmistelu. Kaikkien maakuntien toivottiin voivan osallistua palvelulupauksen suunnitteluun. Oheisessa STM:n lähettämässä infokirjeessä on lisätietoa mm. maakuntia koskevista jatkotoimenpiteitä. Liitteinä ovat myös tilaisuuden ryhmätöiden yhteenveto ja Palvelulupaus-diat. Julkinen palvelulupaus on osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta. Liitteet: STM:n infokirje: Liite nro: 4 Ryhmätöiden yhteenveto: Liite nro: 5 Palvelulupaus-diat: Liite nro: 6 Valmisteluryhmä linjaa, millä tasolla (kommentoija/advisory) Kainuun maakuntavalmistelussa halutaan olla mukana palvelulupaus-mallin kehittämisessä. Nimetään samalla palvelulupaus-mallin maakunnallisen valmistelun vastuuhenkilö. Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Valmisteluryhmä päätti, että uudistus osallistuu laajempaan advisory ryhmään. Vastuuhenkilön nimeäminen annettiin Kainuun soten tehtäväksi. Pöytäkirjan tarkastajat:

22 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Romaniasioiden yhteyshenkilön nimeäminen 93/ /2017 Valmr 58 Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK) pyytää nimeämään romaniasiain hoidosta maakuntatasolla vastaavan tahon ja yhteyshenkilön nimen ja ilmoittamaan yhteystiedot mennessä sähköpostilla ronk(at)stm.fi. Nykyisten alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien suunnittelijoiden lisäksi tulee maakunnan nimetä toinenkin romaniasiain vastuuja yhteyshenkilö, koska nykyiset romaniasiain suunnittelijat toimivat usein maakuntien alueella ja myös valmisteilla oleva maakuntalaki tätä edellyttää. STM kerää tässä vaiheessa listaa yhteyshenkilöistä. Tämä on tärkeää sekä valtakunnallisen että maakunnallisten romanipoliittisten ohjelmien valmistelutyön kannalta. Nimetyille vastuutahoille tullaan järjestämään ohjelmien valmisteluun liittyvä työkokous klo Helsingissä. Tähän työkokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Lisätietoa romaniasiain neuvottelukuntien toiminnasta linkistä: Ehdotus: Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä nimeää Kainuun osalta maakunnallisen romaniasioiden vastuu- ja yhteyshenkilön. Valmisteluryhmä päätti antaa vastuu- ja yhdyshenkilön nimeämisen Kainuun soten tehtäväksi. Pöytäkirjan tarkastajat:

23 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Työryhmä 5:n kokoonpanomuutokset 14/ /2017, 28/ /2017 Valmr 59 Työryhmä 5:n sihteeri Heimo Keräsen siirtyessä aj Hyrynsalmen vt. kunnanjohtajaksi, työryhmän sihteerin tehtäviä hoitaa ko. aikana aluekehitysasiantuntija Paula Karppinen Kainuun liitosta. Paula Karppinen on ollut tr5:ssä Heikki Immosen varajäsenenä, joten Karppisen tilalle uudeksi varajäseneksi valitaan em. ajanjaksoksi erityisasiantuntija Henna Sormunen Kainuun liitosta. Raija Potilan virkavapauden ajan Ristijärven kuntaa työryhmässä edustaa vt. kunnanjohtaja Seppo Rajala. Ehdotus: Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä toteaa ja hyväksyy em. työryhmän 5:n kokoonpanomuutokset. Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat:

24 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Esivalmistelun yhteenvetoseminaari Valmr 60 Esivalmisteluvaiheen työryhmävalmistelun loppuraportoinnissa on lähdetty seuraavasta yhteenvedon ja viimeistelyn aikataulusta: Loppuraportoinnin aikataulu: Loppuraporttiluonnosten palautus työryhmiltä: mennessä. Viimeistellyt loppuraportit (muutostiimin käsittely klo 9-12) esivalmistelun päätöksentekoa varten: mennessä. Valmisteluryhmä klo 14 (työryhmien sihteerit mukana) Esivalmistelun yhteenvetoseminaari: klo (valmisteluryhmä + työryhmät). Ohjausryhmän käsittely: klo Esivalmistelun yhteenvetoseminaaria varten tarvitaan noin 100 henkilön kokoontumistila, mikäli seminaariin kutsutaan kaikki työryhmät, alatyöryhmät, asiantuntijaryhmät, yhteistoimintaelin ja valmisteluryhmä. Alustavasti on käyttöön varattu Kajaanin kirjastolta Kalevala-sali. Ehdotus: Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä päättää seminaarin paikasta, ohjelmasta ja toimintatavoista. Tilaisuudessa tehdään työryhmäraporttien esittelyn lisäksi katsaus valmistelun etenemiseen väliaikaishallintovaiheeseen. Työryhmiltä pyydetään tietoa jäsentensä osallistumisaktiivisuudesta. Pöytäkirjan tarkastajat:

25 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Suositus viestinnästä maakunnan väliaikaishallinnossa Valmr 61 Ehdotus: Ohessa tiedoksi uudistuksen muutosjohdolle lähetetty sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön suositus viestinnän järjestämisestä ja organisoinnista maakuntien väliaikaishallinnossa lukien. Liite nro: 7 Viestintäryhmä on käsitellyt asiakokonaisuutta ja esittää valmisteluryhmälle suosituksen pohjalta seuraavaa: 1) Viestintäryhmä toteaa ilahtuneena, että valtakunnallisessakin valmistelussa viestintä nähdään strategisena työvälineenä. 2) Viestintäryhmä toteaa, että eri organisaatioiden välinen työnjako on tarkoituksenmukaista sopia toimintaansa jatkavassa nykyisessä viestintäryhmässä. 3) Väliaikaishallinnon käytännön viestintätehtäviä varten viestintäryhmä esittää perustettavaksi operatiivisen työryhmän, ns. työrukkasen (soten, ELY:n ja liiton ammattiviestijät), jonka jäsenet vastaavat väliaikaishallinnon viestinnän käytännön toteutuksesta. Resursointia ehdotetaan toteutettavaksi aiemman esityksen mukaan siten, että kolmelta henkilöltä (Arja Korhonen, Ilona Mäki-Maukola, Eeva Mäntymäki) varataan väliaikaishallinnon viestintään 1 pv/henkilö, yhteensä 3 pv/viikko. 4) Väliaikaishallinnon viestintävastaavana toimii viestintäryhmän puheenjohtaja. Muutosviestinnässä onnistuminen edellyttää väliaikaishallinnossa riittävän ja osaavan viestintähenkilöstön resursointia sekä sopimista selkeistä viestintävastuista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistelussa mukana olevat organisaatiot varmistavat viestintäresurssin väliaikaisen valmistelutoimielimen käyttöön. Valmisteluryhmä hyväksyy oheiseen suositukseen perustuen viestintäryhmän esitykset väliaikaishallinnon viestinnän järjestämiseksi Valmisteluryhmä: Ehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjan tarkastajat:

26 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Muut asiat Valmr 62 1) Valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen ja tilannekuvan valmistelu Valtion ja maakunnan aluekehittämistä koskeva neuvotteluprosessi on maakuntalain tarkoittamalle julkisen talouden suunnitelmaan kytkeytyvälle ja maakunnan rahoitukseen keskittyvälle neuvottelulle täydentävä ja sitä ajallisesti edeltävä prosessi. Oheisissa teksti- ja kuvadokumenteissa kuvataan em. suhdetta. Liite nro: 8 Erityisesti työryhmän 5 ja valmisteluryhmän kannattaa näiden kuvausten sisältöön perehtyä ja valmistautua osaltaan aluekehittämiskeskustelujen ensi syksynä tapahtuvaan simulointiin. Neuvottelumenettelyt ja siihen liittyvä valmistelutyö on organisoitava osana tulevan maakuntaviraston / suunnittelu- ja kehittämistoiminnon tehtävää. 2) Kevan työelämän kehittämisraha hakeminen Keva kokeili vuonna 2016 ensimmäistä kertaa asiakkaidensa työelämän kehittämishankkeiden rahoittamista. Pilotointiin varattu euroa jaettiin 15 hakijan kesken. Työelämän kehittämisrahaa saaneiden hankkeiden teemana oli työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtaminen. Hankkeilta odotetaan mm. vaikuttavuutta ja tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi Keva tukee niiden verkostoitumista ja etenemistä. Työhyvinvointihankkeiden rahoitus Keva rahoittaa asiakkaidensa työelämän kehittämishankkeita sekä työurien tukemiseen liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Työelämän kehittämisraha Työelämän kehittämisrahaa voivat hakea Kevan kunta-alan ja evankelis-luterilaisen kirkon työnantaja-asiakkaat tai näiden asiakasorganisaatioiden osat (esimerkiksi kunnan toimiala). Rahoitus on kilpailtua eli kaikki rahoitusta hakeneet eivät saa rahoitusta. Vuoden 2017 haussa teemana on muutoksen tukeminen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa. Rahoitettavien hankkeiden teema vaihtelee vuosittain. Kehittämisrahan määrä Pöytäkirjan tarkastajat:

27 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Työelämän kehittämisraha jakautuu vuonna 2017 seuraaviin enimmäismääriin (mahdollinen alv sisältyy rahoitukseen): enintään euroa enintään euroa enintään euroa Kyseessä on osarahoitus, eli hankkeella tulee olla muutakin rahoitusta. Vaadittava omarahoitusosuus on 50 %. Omarahoitukseksi ei lasketa oman organisaation henkilöstön käyttöä. Työelämän kehittämisrahaa ei myönnetä virkistys- ja liikuntatoimintaan, yksittäisiin tapahtumiin, laitehankintoihin tai päivärahoihin ja osallistujien matka-, ateria- tai majoituskustannuksiin. Haku on kaksivaiheinen Vuonna 2017 kehittämisrahan haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen hakuaika on Tässä vaiheessa hakijat lähettävät lyhyen kuvauksen aiotusta hankkeestaan. Ensimmäisessä vaiheessa arvioinnissa käytetään alla mainittua kriteeriä 1 eli hankkeen sisältöä. Lisäksi varmistetaan, että jatkoon pääsee erityyppisiä hankkeita ja hakijoita (kriteerit 5 ja 6). Osa hakemuksista valitaan jatkoon. Mahdollisesta jatkoon pääsystä ilmoitetaan kaikille hakijoille Toisen vaiheen hakuaika on Tämän vaiheen hakijat saavat uuden hakemuslomakkeen, jossa hakijat esittävät tarkennetun suunnitelman hankkeestaan. Tässä vaiheessa hakemusten arvioinnissa hyödynnetään kaikkia kriteereitä (1-6). Päätökset kehittämisrahan saajista ilmoitetaan viikolla 40. Hakemusten arviointikriteerit Hakemusten arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä: 1. Hankkeen sisältö (uutuusarvo, innovatiivisuus, käytännön hyödyt) 2. Arvio hankkeen vaikuttavuudesta (sitoutuminen, suunnitelmallisuus, seuranta ja arviointi) 3. Sopivuus vuoden teemaan (vuoden 2017 haussa teemana on muutoksen tukeminen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksessa) 4. Lopputulosten yleistettävyys (muut organisaatiot voivat oppia tai hyödyntää innovaatioita) 5. Rahoitusta jaetaan eri tyyppisille hankkeille 6. Rahoitusta jaetaan eri tyyppisille Kevan asiakasorganisaatioille Pöytäkirjan tarkastajat:

28 KAINUUN MAAKUNTAUUDISTUS PÖYTÄKIRJA 7/ Valmisteluryhmä Rahoituksesta päättää asiantuntijaryhmän esityksestä Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén. Hankkeen päätyttyä hankkeen toteutumisesta esitetään loppuraportti Kevalle. Henkilöstöasiain alatyöryhmä päätti kokouksessaan , että tavoitteena on laatia hankehakemus kehittämisrahan saamiseksi. Koska hakijan tulee olla Kevan työnantaja-asian, niin hakemus tehdään joko Kainuun soten tai Kainuun liiton nimissä, mutta hakemuksen kohteena ovat kaikki maakuntaan siirtyvät organisaatiot. Ideoita ja ehdotuksia hankkeen sisältöön kysytään soten työhyvinvointiasiantuntija Eeva-Leena Ylimäeltä ja viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäeltä. Hankkeeseen tarvittavan omarahoitusosuuden osalta tulee välittömästi selvittää hankkeessa mukana olevilta organisaatioilta, että voivatko he olla rahoittamassa hanketta. Omarahoituksen osuus on yhteensä joko , tai Asiaa kysytään maakuntauudistuksen valmisteluryhmältä 8.5. kokouksessa. Jos omarahoitus varmistuu, niin hankehakemusta ryhtyvät valmistelemaan Riitta Uhrman, Harri Turkulainen ja Outi Pitkänen (ELY). Valmisteluryhmä: Valmisteluryhmä merkitsi kohdan 1) tietoonsa saatetuksi. Kohdan 2) osalta päätettiin, että hankkeen omarahoitusosuuttaa pohditaan liiton ja soten välillä ja tarpeen mukaan muiden organisaatioidenkesken siten, että tavoitteena on hakemuksen jättäminen mennessä. Matti Räinä toi lisäksi esille TEM:lle kohdentuvan, rakennerahastojen järjestämisselvitykseen liittyvän yhteistyötarpeen ja siihen liittyvän neuvottelumahdollisuuden sekä maantielain valmistelutilanteen LVM:ssä. Pöytäkirjan tarkastajat:

29 KAINUUN MAAKUNTAKONSERNI (v. 1/KAP) Ajatuksia Kainuun maakuntakonsernin ja siihen kuuluvan maakuntaviraston organisaatiorakenteesta. Voi halutessaan käyttää asiaan liittyvän keskustelun ja yhteispohdinnan virikemateriaalina (kt. rakennekaaviokuva ja alla olevat selitykset). KT = KEHITTÄMIS- JA SUUNNITTELUYKSIKKÖ - maakunnan/konsernin strategia, toimintasuunnittelu, palvelulupaus - konsernin toimintojen/palvelujen kehittäminen; omat kehittämishankkeet - HYTE - ennakointikokonaisuus - konsernin varautumissuunnittelu - T = KONSERNIN YHTEISET TUKIPALVELUT - yleiset hallintopalvelut, johtamisjärjestelmän tuki - viestintä - kirjaamo, arkistointi, rekisterit - konsernitalous/suunnittelu, seuranta, - rahoitussuunnittelu/sisäinen, rahoitushankinta - sv + rh, työturvallisuus - mahdollinen maksatustoiminto/rr + maksajavirastomaksatus - henkilöstöhallinto - takaisinperintä - tietohallinnon ja -tekniikan tuki, tietoturvallisuus - TEP = TYÖVOIMA- JA ELINKEINOPALVELUT

30 - työvoima- ja yrityspalvelut (Kasvupalvelut); TF, Kehpa - maahanmuuttopalvelut - rakennerahastot/välittävän viranomaisen tehtävät - maatalouden hanke- ja yritystuet - maaseutuohjelman hallinnointi - maatalouden rakennetuet + Neuvo elinkeinokalatalouden edistäminen???? -. EKP = ELINTARVIKETUOTANNON JA-KAUPAN TUKI-, HUOLTO- JA VALVONTAPALVELUT - maataloustukihallinto (ELYstä, kunnista) - tukivalvonnat (ELYstä) - ympäristöterveyden palvelut lukuun ottamatta vesivalvontaa (sote-kuntayhtymästä) - AVIsta ympäristöterveyden ja alkoholihallinnon tehtävät - Eviran ja Tukesin valvonnat (ELYstä) - lomituspalvelut (kunnista) - MVP = MAAN- JA VEDENKÄYTÖN PALVELUT - nykyisen työryhmä 4:n kattamat tehtäväalueet - alueidenkäytön tehtävät: maakuntakaavoitus, muun kaavoituksen edistäminen jne. - vesienhoidon tehtävät; hankkeiden tukirahoitus - vesihuollon tehtävät; pinta-, pohja-, talousvesien seuranta/valvonta; vesihuoltohankkeiden tukirahoitus - ympäristön yleinen seurantatehtävä; maakunnan ympäristön tilatiedon ylläpito - luonnonsuojelun edistämistehtävät

31 - liikennetehtävät - vesitaloustehtävät; alan hankkeiden tukirahoitus - valtakunnallinen patoturvallisuusviranomaisen tehtävä - kalatalouden edellytysten kehittäminen???? -. JOO = JÄRJESTÄMINEN JA OMISTAJAOHJAUS - sote-järjestäminen sekä sen hallinnointi, ohjaus, seuranta ja valvonta - pela-järjestäminen. - kasvupalvelut -järjestäminen.????? - omistajaohjaus (konsernin oo-politiikan mukaisesti): liikelaitos, omistus-/osaomistusyhtiöt

32 Valinnanvapaus Kilpailuvelvoite KAINUUN MAAKUNTAKONSERNI VALTUUSTO 59 jäsentä HALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA YHTIÖ I KS MAAKUNTAVIRASTO TEP EKP MVP JOO LIIKELAITOS Johtokunta YHTIÖ II T Sote Pela YHTIÖ III MAKU TAHE OY xxx xxx VALTAKUNNALLISET PALVELUKESKUKSET ICT Oy Talous- henk.palv.keskus Oy Maakuntien Tilakeskus Oy

33 LUONNOS MAAKUNNAN VÄLIAIKAISEN VALMISTELUELIMEN PÄÄTÖKSENTEKO- JA HALLINTOMENETTELY Johdanto Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 15/2017 vp). Lainsäädäntö on eduskuntakäsittelyssä, ja sen sisältö voi vielä muuttua. Lisäksi useat maakuntauudistukseen liittyvät lait ovat vielä valmisteltavana ja lausunnoilla ja myös niiden säännöksistä aiheutuu väliaikaiselle toimielimelle tehtäviä. Luonnos työjärjestykseksi on tehty huhtikuun 2017 tilanteen pohjalta ja tarkentuu lainvalmistelun edetessä. Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet vastaavat virkavastuulla lakisääteisistä tehtävistä. Valmistelua on tehty vapaaehtoisuuden pohjalta jo pitkään ja on tärkeää, että jo tehty työ liitetään kiinteäksi osaksi valmistelutoimielimen valmistelua. Väliaikaisen valmistelutoimielimen tavoitteellisen ja tiukassa aikataulussa tehtävän työn kannalta on perusteltua, että se nimeää ne työryhmät, jotka valmistelevat voimaanpanolain mukaan toimielimelle kuuluvia tehtäviä ja määrittelee aikataulun, jonka mukaisesti niiden käsittelemät asiat tulevat väliaikaisen valmistelutoimielimen käsittelyyn. Väliaikaisen valmisteluelimen jäsenten vaalikelpoisuudesta säädetään voimaanpanolaissa. Heidät on valittava viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Kokoonpanoon sovelletaan tasa-arvolakia. Toimielimessä ei ole henkilöstön edustusta. Esteellisyystilanteet ratkaistaan hallintolain mukaisesti asiakohtaisesti. Kun kyse on hallinnon valmistelusta ja henkilöstöasioiden massakäsittelystä tai yleisistä esim. henkilöstön asemaa koskevista periaatteista eivät esteellisyyssäännökset tule sovellettavaksi. Mitä tarkemmin asian käsittely liittyy henkilön omaan asemaan, sitä varmemmin hän on esteellinen asiaa käsittelemään. TYÖJÄRJESTYS 1 LUKU SOVELTAMINEN JA TOIMIVALTA 1 Määräysten soveltaminen Työjärjestystä noudatetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelussa sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen ja sen jaoston päätöksenteossa ja kokouksissa. 2 Väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpano Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä on x jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Kunnista on x jäsentä, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueista x jäsentä, sairaanhoitopiiristä x jäsentä, erityishuoltopiiristä x jäsentä, maakunnan liitosta x jäsentä, pelastuslaitoksesta x jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta x jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta x jäsen. Lakisääteinen kokoonpano, mikäli alueen toimijat eivät pääse kokoonpanosta

34 sopimukseen on säädetty voimaanpanolain 6 :ssä: Maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaalueista yhteensä kuusi jäsentä, sairaanhoitopiiristä kaksi jäsentä, erityishuoltopiiristä yksi jäsen, maakunnan liitosta yksi jäsen, pelastuslaitoksesta yksi jäsen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta yksi jäsen ja työ- ja elinkeinotoimistosta yksi jäsen sekä jokaisella jäsenellä varajäsen 3 Poliittinen ohjausryhmä Maakunnassa toimii lisäksi maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä, jonka nimeämillä edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus väliaikaisen toimielimen kokouksissa. Esivalmistelusta alkaen toimineet poliittiset ohjausryhmät on perusteltua liittää myös väliaikaisen toimielimen toimikauden ajaksi valmisteluun sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Tästä ei säädetä voimaanpanolaissa, joten asia on väliaikaien valmistelutoimielimen päätösvallassa. 4 Väliaikaisen valmisteluelimen toimivalta Väliaikaisen valmisteluelimellä on lakisääteiset tehtävät. Toimivallasta säädetään maakuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja pelastustoimen järjestämisestä annetun lain voimaanpanosta annetun (voimaanpanolaki) lain 7 :ssä sekä muussa maakuntauudistukseen liittyvässä lainsäädännössä. Valmistelutoimielimen toimivalta on rajoitettu siten, että se voi: 1) ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen maakuntaan siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018; 2) tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävät Johtaminen 1) johtaa x maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua; 2) vastata tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntahallituksen toimikauden alkuun asti; 3) päättää siltä osin kuin toimivaltaa ei ole siirretty virkasuhteessa maakuntaan olevalle henkilölle alaisensa henkilöstön ottamisesta määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen, virkasuhteen kelpoisuusvaatimuksista, virkasuhteen haettavaksi julistamisesta, virka- ja työvapaista, sivutoimiluvista sekä muista työ- ja virkasuhteita koskevista asioista; 4) toimia toimikaudellaan työnantajan edustajana ja perustaa väliaikainen yhteistoimintaelin; 5) päättää valmistelun viestinnän periaatteista ja vastata tiedottamisesta siltä osin kuin toimivaltaa ei ole siirretty virkasuhteessa maakuntaan olevalle henkilölle; 6) vastaa hyvän tiedonhallintotavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta ja määrää väliaikaisen valmistelutoimielimen asiankirjahallinnosta vastaavan virkasuhteisen henkilön;

35 Selvitykset 7) selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi; 8) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen; 9) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen; 10) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tietoja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen; 11) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä; Talous 12) päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta; 13) päättää vuoden 2017 talousarviosta ja käyttösuunnitelmasta; 14) päättää valtionavustusten hakemisesta ja vastaa niiden käytön selvittämisestä 15) laatii vuoden 2017 tilinpäätöksen 16) vastaa maksuvalmiuden ylläpitämisestä ja maksuliikenteen hoitamisesta; 17) vastaa talouden seurannasta; Toiminnan järjestäminen Vaalit 18) asettaa jaostot; 19) nimeää maakunnan käynnistämisen valmistelevat työryhmät; 20) päättää sopimuksista siltä osin kun toimivaltaa ei ole siirretty virkasuhteessa maakuntaan olevalle henkilölle; 21) päättää hankinnoista siltä osin kun toimivaltaa ei ole siirretty virkasuhteessa maakuntaan olevalle henkilölle; 22) vastata muista sille laissa säädetyistä tehtävistä sekä 23) valmistelee välittömästi maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen liittyvät muut asiat 24) osallistuu ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen ja nimetä maakuntavaalilautakunta; maakuntavaalilautakunnan tehtävistä säädetään ensimmäisten vaalien osalta vaalilain 118 :ssä 6 Jaostot Valmistelutoimielin voi voimaanpanolain 7 :n mukaisesti asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Jaostoon voidaan valita toimielimen jäsen tai varajäsen. Toimielin voi nimetä pysyviä asiantuntijoita. Työjärjestysmallissa on esimerkkejä jaostotyöskentelystä. Mahdollisista

36 7 Valmistelutoimielimen jaostot jaostoista ja niiden tehtävistä voimaanpanolain 7 :n mukaisesti päättää valmistelutoimielin. Jaostossa on x jäsenetä ja varajäsenet. Väliaikainen valmisteluelin voi nimetä jaostoihin pysyviä asiantuntijoita läsnäolo- ja puheoikeudella. Esimerkkejä 7.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaoston tehtävänä on 1) selvittää maakunnalle siirtyvä henkilöstö tehtäväalueittain, henkilöstöriskit, siirtyvän henkilöstön edut, henkilöstöön liittyvät vastuut, siirtyvään henkilöstöön liittyvät erimielisyydet ja oikeudenkäynnit sekä muut henkilöstöön liittyvät oleelliset tiedot. 2) valmistella väliaikaiselle toimielimelle ehdotukset siirtosuunnitelmiksi ja sopimuksiksi 3) valmistella xx 7.2. Järjestäjän tehtävät -jaosto Jaoston tehtävänä on 1) valmistella ehdotus järjestäjän tehtävistä (palvelukokonaisuudet ja -ketjut) ja toimivallasta suhteessa liikelaitokseen/ liikelaitoksiin 2) valmistella ehdotus palvelurakenteeksi ja maakunnan tukipalveluiden järjestämisestä 7.3. Markkinajaosto Jaoston tehtävänä on 1) selvittää maakunnan toimijat ja tehdä markkina-analyysi; 2) valmistella ehdotus maakunnan yhtiörakenteeksi; 3) valmistella yhtiöiden liiketoimintasuunnitelmat; 4) selvittää yhtiöille siirtyvä henkilöstö, omaisuus, sopimukset ja vastuut Sopimusjaosto Jaoston tehtävänä on 1) valmistella selvitys maakunnalle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista 2) valmistella maakunnan toiminnan aloittamisen kannalta välttämättömien sopimusten hankinta/siirtäminen/jatkaminen järjestämisvastuun siirtyessä ) valmistella selvitys maakunnan sopimusriskeistä

37 8 Viranhaltijoiden/ x/ toimivalta ja tehtävät - x viranhaltija / virkasuhteessa oleva päättää henkilöstön kvtes:n mukaisista vapaista ja eduista sekä harkinnanvaraisista palkattomista vapaista 9 Työryhmät Väliaikainen valmistelutoimielein nimeää valmistelusta vastaavat työryhmät, vahvistaa niiden tehtävät ja aikataulun sekä raportointivelvoitteet väliaikaiselle toimielimelle. Jo käynnissä oleva valmistelun jatkuvuus turvataan nimeämällä työryhmät ja täsmentämällä niiden tehtävät ja aikataulut väliaikaisen valmisteluryhmän tehtävien näkökulmasta. 2 LUKU KOKOUSMENETTELY 10 Toimielimen päätöksentekotavat Toimielin voi käsitellä asian varsinaisessa kokouksessaan, jossa kokoukseen osallistujat ovat läsnä kokouspaikalla. Varsinaisessa kokouksessa voidaan käyttää maakunnan liiton sähköistä asiahallinta- tai äänestysjärjestelmää. 11 Kokousaika ja -paikka Toimielin päättää kokoustensa ajan ja paikan. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen kokouksen pitämisestä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin puheenjohtaja määrää kokousajan. Puheenjohtaja voi perustellusta syystä peruuttaa kokouksen. 12 Kokouskutsu Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset toimielimen päätöksiksi, lähetetään kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Työjärjestykseen voidaan ottaa määräys kokouskutsun lähettämisestä, mikäli mahdollista vähintään x päivää ennen kokousta.

38 Työjärjestykseen voidaan ottaa määräys esityslistan toimittamisesta varajäsenille. Työjärjestyksessä voidaan määrätä kokouskutsun, esityslistan ja liitteiden laatimisesta suomen ja ruotsin kielellä. Kaksikielisen maakunnan väliaikainen toimielin päättää kokouskutsujen ja pöytäkirjojen kielestä ottaen huomioon sen, että luottamushenkilöiden mahdollisuus täyttää tehtävänsä turvataan ja että maakunnan asukkaiden tiedonsaantitarpeesta huolehditaan. 13 Sähköinen kokouskutsu Kokouskutsu, esityslista, liitteet ja oheismateriaali voidaan lähettää sähköisesti. Tällöin valmistelutoimielin tai sen nimeämä viranhaltija vastaa siitä, että tähän tarvittavat tekniset laitteet, järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat käytettävissä. Salassa pidettäviä tietoja voidaan lähettää vain suojatulla yhteydellä. 14 Esityslistan julkaiseminen yleisessä tietoverkossa Esityslistat julkaistaan xx verkkosivuilla. Ennen julkaisemista esityslistalta poistetaan henkilötiedot, joihin ei liity tiedottamisintressiä sekä salassa pidettävät tiedot. Verkossa julkaistavasta esityslistasta voidaan poistaa yksittäisiä kokousasioita, joihin ei liity erityistä tiedottamisintressiä tai mikäli erityisestä syystä asian valmistelua ei julkisteta ennen päätöksentekoa. Esityslistan liitteitä julkaistaan verkossa harkinnan mukaan ottaen huomioon maakunnan asukkaiden ja maakunnassa toimivien yhteisöjen tiedonsaanti-intressi. Väliaikaisen valmistelutoimielimen on tiedotettava maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. 15 Jatkokokous Jos kaikkia kokouskutsussa mainittuja asioita ei saada kokouksessa käsiteltyä, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille lähetetään sähköinen viesti jatkokokouksen ajasta ja paikasta sekä jatkokokouksen päätöksentekotavasta. 16 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen on kutsuttava varajäsen sijaansa, mikäli hän ei pääse kokoukseen. Kun jäsen on esteellinen jossakin kokousasiassa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen yksittäisen asian käsittelyyn. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 17

39 Läsnäolo kokouksessa Toimielimen jäsenten ja esittelijän lisäksi toimielimen kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus: - x - x Muiden henkilöiden läsnäolo- ja puheoikeudesta päättää valmistelutoimielin. Toimielin voi päättää asiantuntijan kuulemisesta yksittäisessä asiassa. Asiantuntijan on poistuttava kokouksesta ennen päätöksentekoa. 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. 19 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 20 Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä ja pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. 21 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. 22 Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esittelijä voi esittää asian palauttamista valmisteltavaksi, jolloin hänen ei tarvitse tehdä asiassa muuta päätösehdotusta. Jos asiaa ei ole valmisteltu, asia voidaan ratkaista päätöksellä vain perustellusta syystä. 23 Esittelijät Valmistelutoimielin nimeää toimielimen ja sen jaoston esittelijän/esittelijät ja sijaisen/sijaiset.

40 Jos toimielimellä on useampia esittelijöitä, toimielin päättää miten esittelyvastuu jakaantuu esittelijöiden kesken. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen hänen sijaisekseen määrätty toimii esittelijänä. 24 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijä vastaa esittelemiensä kokousasioiden valmistelusta ja tekee toimielimelle päätösehdotuksen. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on keskustelun aikana muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan, muutettu ehdotus on pohjaehdotus. Jos esittelijä ehdottaa asian poistamista esityslistalta, asia poistetaan, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Toimielin voi tällöin päättää, että puheenjohtajan ehdotus on käsittelyn pohjana eikä vaadi kannatusta. 25 Kokouksen julkisuus Kokous on julkinen vain, jos toimielin niin päättää, eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. 26 Esteellisyys Ennen asian käsittelyn aloittamista esteellisen läsnäolijan on ilmoitettava esteellisyydestään ja esteellisyyden aiheuttamasta perusteesta sekä vetäydyttävä asian käsittelystä ja poistuttava kokouksesta. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava kokoukseen osallistuvan esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Asianomaisen henkilön tulee tarvittaessa antaa selvitystä seikoista, joilla voi olla merkitystä hänen esteellisyytensä arvioinnissa. Henkilö, jonka esteellisyyden toimielin ratkaisee, saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain hallintolain 29 :ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa. Esteellisyyttä koskeva ratkaisu on perusteltava pöytäkirjaan. 27 Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta, palauttamisesta valmisteltavaksi tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn. Jos ehdotus hylätään, asian käsittely jatkuu. 28

41 Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja toteaa keskustelun päättyneeksi. Puheenjohtaja toteaa keskustelun kuluessa tehdyt ehdotukset ja onko ehdotusta kannatettu. 29 Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Jos keskustelun aikana ei ole tehty kannatettuja ehdotuksia, puheenjohtaja toteaa pohjaehdotuksen toimielimen päätökseksi. Jos puheenjohtaja toteaa toimielimen yksimielisesti kannattavan kokouksessa tehtyä ehdotusta, puheenjohtaja toteaa ehdotuksen toimielimen päätökseksi. 30 Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestykseen otetaan pohjaehdotus ja kannatetut ehdotukset. Ehdotusta, joka on tehty vaihtoehtoisena tai ehdollisena tai menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei kuitenkaan oteta äänestykseen. Jos ehdotuksen tekijä ei ole paikalla äänestyksen alkaessa, hänen tekemänsä ehdotus katsotaan rauenneeksi eikä sitä oteta äänestykseen. 31 Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestys toimitetaan nimenhuudolla tai toimielimen päättämällä muulla tavalla. Äänestys toimitetaan avoimesti. Jos äänestykseen otettavia ehdotuksia on enemmän kuin kaksi, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen. Äänestysjärjestys määräytyy seuraavien periaatteiden mukaan: 1. Ensin otetaan äänestykseen kaksi eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Voittanut ehdotus asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan. Näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan. 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, otetaan ensin äänestykseen määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 3. Jos ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen hyväksymisestä tai hylkäämisestä on äänestettävä erikseen. 32 Äänestyksen tuloksen toteaminen Puheenjohtaja toteaa äänestyksen tuloksena syntyvän päätöksen.

42 33 Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos yksikin sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Suljetussa lippuäänestyksessä äänestäjän on taitettava äänestyslippu siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle puheenjohtajan määräämässä järjestyksessä. Äänestysliput sekä arvonnassa käytetyt liput on säilytettävä vaalipäätöksen lainvoimaisuuteen saakka. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, liput on säilytettävä suljetussa kuoressa. 34 Enemmistövaali Enemmistövaalissa äänen voi antaa kenelle tahansa vaalikelpoiselle ehdokkaalle tai ehdokasparille. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin on valittavia henkilöitä tai ehdokaspareja. Yhdelle ehdokkaalle tai ehdokasparille voi antaa vain yhden äänen ja kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Kun enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei toimielin toisin päätä. Suhteellisen vaalin toimittamiseen sovelletaan maakunnan liiton valtuuston työjärjestyksen määräyksiä soveltuvin osin. 35 Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Pöytäkirjan pitämisestä ja sisällöstä vastaa toimielimen puheenjohtaja. Jos puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä ovat eri mieltä kokouksen kulusta, pöytäkirja laaditaan puheenjohtajan näkemyksen mukaan. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja voidaan allekirjoittaa ja tarkastaa sähköisesti. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään ainakin: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouksen keskeytykset kokouspaikka läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

43 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko selostus asiasta esittelijän päätösehdotus esteellisyys ja perustelut tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos siten, että kunkin jäsenen kannanotto ilmenee pöytäkirjasta vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos asiassa tehty päätös eriävä mielipide 3) muut tiedot: salassapitomerkinnät puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä merkintä nähtävänä pitämisestä yleisessä tietoverkossa, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitetään päätöksiä koskevat oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset sekä muutoksenhakukiellot. 36 Päätösten tiedoksianto Väliaikaisen valmistelutoimielimen pöytäkirja siihen liitettyine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä xx verkkosivuilla siten kuin maakuntalain 136 :ssä tarkemmin määrätään, jollei salassa pitoa koskevista lain säännöksistä muuta johdu tai toimielin toisin päätä.

44

45

46 VM/KAO JL Valtionavustus maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen kustannuksiin; laskentaperusteet Maakunnat vuoden 2019 maakuntajaon mukaisesti Väliaikaisen valmisteluelimen rahoitus (määräraha 9M ) Maakunta Asukasluku Kuntien lukumäärä Perusosa / maakunta Lisäosan määrä yhteensä ( ) Lisäosa asukasluvun perusteella ( ) Lisäosa kuntamäärän perusteella ( ) Perusosa ( ) Uudenmaan maakunta Varsinais-Suomen maakunta Satakunnan maakunta Kanta-Hämeen maakunta Pirkanmaan maakunta Päijät-Hämeen maakunta Kymenlaakson maakunta Etelä-Karjalan maakunta Etelä-Savon maakunta Pohjois-Savon maakunta Pohjois-Karjalan maakunta Keski-Suomen maakunta Etelä-Pohjanmaan maakunta Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Kainuun maakunta Lapin maakunta MANNER-SUOMI YHTEENSÄ

47 Alueelliset ICT-tukitoimenpiteet (määräraha 2M ) Lisäosan määrä yhteensä ( ) Avustuksen määrä yhteensä / maakunta Perusosa / maakunta Lisäosa asukasluvun perusteella ( ) Lisäosa kuntamäärän perusteella ( ) Perusosa ( )

48 INFOKIRJE PALVELUPAUS-MALLIN VALMISTELU LIIKKEELLE Kuntatalolla järjestetyssä sote- ja maakuntauudistuksen vastuuvalmistelijoiden sekä LAPE ja I&O muutosagenttien verkostotapaamisessa käynnistettiin valtakunnallisesti Julkinen palvelulupaus -mallin valmistelu. Iltapäivän rinnakkaissessiossa esiteltiin lyhyesti palvelulupaus-mallin viitekehystä, alustavaa aikataulua ja työprosessia sekä työskentelytapoja valtakunnallisesti ja maakunnittain. Iltapäivän aikana koottiin näkemyksiä myös pienemmissä ryhmissä odotuksista sekä maakuntakohtaisesta sekä valtakunnallisesti työskentelystä ja työnjaosta. Tämän dokumentin liitteenä on esitetty materiaali palvelulupaus-mallista sekä ryhmätöiden yhteenvedot iltapäivästä. Jotta palvelulupaus-mallin rakentaminen saadaan liikkeelle, 11.4 keskustelun pohjalta on linjattu seuraavat toimenpiteet: Kaikkien maakuntien on mahdollista olla mukana valmistelemassa palvelulupaus-mallia. Valtakunnallinen työprosessi tulee muodostumaan 2-3 maakunnan tiiviistä advisory ryhmästä ja kaikkien muiden maakuntien halukkaiden laajemmasta ryhmästä. o Jokainen mukaan haluava maakunta lähettää 19.toukokuuta mennessä ilmoittautumisensa osoitteeseen auli.laine@stm.fi o kerro vastauksessa, haluaako maakuntasi olla laajemmassa ryhmässä (mahdollisuus osallistua työhön sähköisten välineiden kautta kommentoijan ja sparraajan roolissa) vai osana advisory ryhmää (osallistuminen työpajoihin). Huomioithan, että advisory ryhmän jäsenenä maakuntasi tulee sitoutua palvelulupaus-mallin valmisteluun 2-3 työpajassa. o Jokaisen maakunnan tulee nimetä maakunnasta päävastuullinen yhteystaho/ palvelulupaus-mallin vastuuhenkilö. Tämä lisäksi voitte halutessanne nimetä vastuuhenkilön lisäksi 1-2 henkilöä mukaan verkostoon palvelulupaus-mallia valmistelemaan. Nimetyt henkilöt ilmoitetaan yhteystietoineen osoitteeseen auli.laine@stm.fi. Palvelupaus-mallin aikataulu: o 11.4 keskustelun perusteella linjattiin, että palvelulupaus-mallin aikataulua tiivistetään. Valmis malli on tarkoitus saada maakuntien käyttöön lokakuussa. o Palvelulupaus-mallin tarkempi työstäminen aloitetaan touko-kesäkuun vaihteessa ensimmäisessä työpajassa advisory ryhmän kanssa. Toinen työpaja tulee sijoittumaan elo-syyskuun vaihteeseen ja mahdollisesti kolmas työpaja syys-lokakuun vaihteeseen. Lisätietoja palvelulupaus-mallista antaa: Annakaisa Iivari, johtaja, STM annakaisa.iivari@stm.fi Juha Luomala, sosiaalineuvos, STM juha.luomala@stm.fi Auli Laine, projektisihteeri, STM auli.laine@stm.fi Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, VALTIONEUVOSTO Puhelin Telekopio kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

49 1 Talent Vectia Maakunnan sotepalvelulupaus: yhteisen palvelulupauksen valmistelu Talent Vectia Petri Leino & Mikko Kenni

50 Rinnakkaissessio 2 (A2) Agenda Avaus & tavoitteet, Annakaisa Iivari, STM Palvelulupauksen valmistelun käynnistäminen ja palvelulupaus-mallin hahmotus, Talent Vectia Odotukset ja haluttu lopputulos Palvelulupaus-mallin filosofia ja viitekehys Aikataulu, prosessi ja työskentelytavat valtakunnallisesti ja maakunnittain Roolit ja työnjako sekä kytkentä muihin kärkihankkeisiin Asukkaiden ja asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien osallistaminen palvelulupauksen tekemisessä Pilottialueiden ja valmisteluryhmän valitseminen Työskentely ja keskustelu yhdessä tai ryhmissä ed.mainituista teemoista (riippuen osallistujien määrästä) Työskentelyn yhteenvedot, seuraavan työpajan ajankohta ja jatkoaskeleet, STM/Talent Vectia Päätössanat Lopetus Talent Vectia 2

51 Tavoitteet 1 Saada palvelulupaus-prosessina onnistuneesti liikkeelle maakuntien valmistelijoiden ja STM:n yhteistyönä 2 Keskustella palvelulupauksen fokuksesta ja keskeisistä rajapinnoista 3 Määrittää jatkoaskeleet, seuraavan työpajan ajankohta ja osallistujat sekä pilottialueet Talent Vectia 3

52 Ajatuksia palvelulupaus-malliin Useissa yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa on tehty menestyksellisesti asiakasja palvelulupaustyötä kyseisten viitekehysten avulla Minulle tarjotaan tuloksia Lupaukset pidetään Palvelukokemus vastaa odotuksiani Tarpeeni tunnetaan Palvelusta välittyy hymy ja ystävällisyys Asiakasymmärrys Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri Palveluasenne Tuotetuntemus Koko palveluketjun yhteispeli Palvelulaadun johtaminen Talent Vectia 4

53 Palvelulupaus-osahanke asiakas keskiöön Palvelulupaus-osahanke on osa Palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihanketta Palvelulupaus on osana maakuntastrategiaa ja esitettyä lainsäädäntöä: Maakuntastrategia (Maakuntalakiesitys 35 ) Palvelustrategia (Sotejärjestämislakiesitys 14 ) Sote-järjestämislakiesitys 15 Palvelulupaus palvelun tuottajan kannalta - Sotejärjestämislakiesitys 23 STM on valinnut Talent Vectian maakunnille suunnattavan yhteisen tuen työpajatyöskentelyn suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä maakuntien omien palvelulupauksien valmistelun avustamiseen. Talent Vectia 5

54 Osahankkeen tavoite ja lähtötilanne Määritellään palvelulupaus jokaiselle maakunnalle tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan lain edellyttämällä tavalla palvelulupaukset tehdään yhdessä maakunnan asukkaiden kanssa, ja työssä hyödynnetään asiakkaiden osallistumisen toimintamallia palvelulupaukset ovat käytössä osana maakuntien strategioiden ja toimintasuunnitelmien valmistelua vuoden 2018 alkupuolella. Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti palvelulupauksesta malli, jonka avulla maakunnat voivat laatia omista tarpeista ja lähtökohdista käsin palvelulupauksensa, jotta pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen jokaisen maakunnan toimesta. Talent Vectia 6

55 Ehdotus työn aikatauluksi 2017 Valtakunnallinen käynnistäminen 11.4 projektin organisoituminen, pilotit ja aikataulut sekä työnjako/roolit 1. työpaja toukokesäkuun vaihteessa yhteisesti määriteltävät asiat mm. palvelulupausten taso, sisällöt, rakenne,, käyttötavat ym. Muutoshallinto 1.7-> 2. työpaja elosyyskuun vaihteessa Palvelulupausten tason, sisällön, rakenteen ja käyttötapojen sekä osallistamisen tarkentaminen 3. työpaja syyslolakuussa Palvelupausmallin viimeistely Palvelulupaus-malli valmis maakuntien käyttöön Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Talent Vectian tuki ja sparraus maakunnille Talent Vectia 7

56 Asukkaiden ja asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien osallistaminen palvelulupauksen tekemisessä Perusta lainsäädännöstä Maakuntalakiesitys 23 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: Maakunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa maakunnan toimintaan. Maakuntavaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Sote-järjestämislakiesitys 34 Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet: Asukkaiden näkemykset on otettava huomioon valmisteltaessa maakunnan palvelulupausta Asukkaiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien osallistamisen tavoite ja tarkoitus? Keskeisenä kysymyksenä, mikä on palvelulupauksen fokus ja ydin? Julkisessa toiminnassa asiakaslähtöisyyttä on mm se, että toiminta voidaan perustella asiakastarpeiden kautta Määriteltävä asukkaiden ja asiakkaiden lisäksi tarvittavat sidosryhmät Miten osallistaminen tehdään? Palvelulupaus-mallin valmistelun keskiössä Hyödennetään muiden kärkihankkeiden kokemuksia ja tapoja osallistaa minimoidaan päällekkäinen työ valtakunnallisesti ja maakuntien omasa valmistelussa Talent Vectia 8

57 Roolit ja työnjako sekä kytkentä muihin kärkihankkeisiin Oikeat ihmiset valmistelemaan maakunnittain palvelulupausta Jokaisen maakunnan on nimettävä vastuuhenkilö palvelulupauksen valmisteluun: keitä nämä henkilöt ovat? Vastuuhenkilön tehtävänä osallistua valtakunnallisiin valmistelutyöpajoihin ja koordinoida työtä maakunnassa Kytkennän ja rajapinnat muihin kärkihankkeisiin? Mitkä ovat keskeiset kärkihankkeet, jotka tuovat lisäarvoa valmisteluun? Miten näitä voidaan hyödyntää palvelulupauksen mallin työstämisessä? Talent Vectia 9

58 Palvelulupaus-mallin valmistelu KESKUSTELU Aika 25 min Purku yhdessä Keskustelu pöydissä/ryhmissä 1. Millaisia odotuksia prosessille on? 2. Millaisia odotuksia on lopputulokselle? 3. Miten maakuntien kanssa maakuntakohtainen työskentely kannattaa toteuttaa? 4. Pilotit: Onko maakunnallasi halukkuutta olla yhtenä pilottina?

59 Millaisia odotuksia prosessille on? Prosessin aikana yhteinen ajattelu, jolle riittävästi aikaa, ettei juututa vanhoihin kuvioihin ja yhteinen ymmärrys rakentuu Ei iskulausetta vaan aito sitoutuminen Väestön luottamuksen saaminen Valmistelua ohjaamaan toimintasuunnitelma ja aikataulu maakunnissa Yhteistyö, ei kahden kerroksen väen periaatteella Tukea maakunnan palvelulupauksen valmisteluun (työvälineitä esim. asiakkaan osallistamiseen) Kenen prosessi tämä on? Pitää tunnistaa, että kärkihankkeet tuottavat tähän sisältöä Keskeisten sidosryhmien määrittely Mitä asiakkaat odottavat palvelulupaukselta? Järjestäjän ja tuottajan suhde? minimilupaus voiko lainsäädännön päälle luvata enemmän, joka sitoisi myös tuottajia? Lupauksen mittarointi kyettävä toteuttamaan Laatulupaus Palvelulupaus-malli on kaikille maakunnille sama. Olisi tärkeää, että kaikki maakunnat olisivat alusta lähtien mukana rakentamassa tätä mallia Kytkös maakuntastrategiaan, oltava linjassa keskenään. Miten tämä yhdistetään aikatauluun? Mallin pitäisi olla valmis jo syksyllä, syys-lokakuussa Mallin valmisteluun mukaan kaikki maakunnat Prosessin toteutuksessa pitää hyödyntää sähköisiä välineitä Miten auki oleva valinnanvapaus pitää ottaa huomioon? Jos vain soten palvelulupaus, onko vaarana taas siiloituminen?

60 Millaisia odotuksia on lopputulokselle? Maakunnissa käytössä malli, joka toteutuu asiakasprosesseissa Järjestäjällä malli, jota myös tuottajat voivat soveltaa Palvelulupauksen mittaristo Maakuntien välillä palvelulupauksessa yhdyspinnat Selkä malli, joka antaa raamit ja rakenteen Joustava, jotta mahdollistaa maakunnalliset tarpeet Mallin tulee ohjata siihen, että palvelulupauksesta tulee mitattava Malli tuottaa välineen väestön, henkilöstön näkemysten ja odotusten keräämiseen Rajapinta peruskuntiin esim. miten hyte ja sito palvelut huomioidaan? Mallin olisi huomioitava valtakunnan tasolta tulevat rahoituksen raamit

61 Miten maakuntien kanssa maakuntakohtainen työskentely kannattaa toteuttaa? Kaikki maakunnat mukaan, pilotit eivät riittävä. Antaa mahdollisuuden, että jokainen maakunta etenisi palvelulupauksen kanssa melko samatahtisesti ja palvelulupaus-malli olisi valmis riittävän hyvissä ajoin, jotta maakunnat ehtivät keskittyä sen sisältöihin riittävästi Maakuntien väliselle keskustelukulttuurille ja ajatustenvaihdolle olisi tarvetta joka maakunnassa Hyödynnetään olemassa olevia vaikuttamisryhmiä ja osallisuuden kanavia, joita maakunnissa on jo olemassa Ketjutus riittävän alas konkretisoidusti. Minun työssäni palvelulupaus tarkoittaa. Palvelulupaus on yhtä vahva tai heikko kuin sen heikoin lenkki Sähköisten välineiden hyödyntäminen

62 Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihanke Palvelulupaus -osahanke

63 Julkinen/maakunnan palvelulupaus MIKÄ SE ON? lainsäädännössä maakunnalle määritelty velvoite (maakuntalaki ja sote -järjestämislaki) KUKA SEN ANTAA JA KENELLE? maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sote -palvelut huomioiden alueelliset olosuhteet ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto huomioi sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet on osa maakuntien palvelustrategiaa maakunta omille asukkailleen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottaja asiakkailleen kirjataan maakunnan ja palveluntuottajien välisiin sopimuksiin

64 Julkinen/maakunnan palvelulupaus MITEN SE TEHDÄÄN? MILLOIN SE TEHDÄÄN? yhdessä maakunnan asukkaiden ja sote-palvelujen asiakkaiden kanssa voidaan tehdä osana maakuntastrategiaa maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla valmistelu aloitetaan kevätkaudella 2017 luonnokset maakuntakohtaisista palvelulupauksista ovat valmiina alkuvuonna 2018 maakuntavaltuustot hyväksyvät palvelulupaukset vuoden 2018 aikana osana strategioitaan ja vuoden 2019 toiminta- ja taloussuunnitelmiaan

65 Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön suositus viestinnän järjestämisestä ja organisoinnista maakuntien väliaikaishallinnossa Suositus viestinnän järjestämisestä ja organisoinnista maakuntien väliaikaishallinnossa lukien Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen on tiedotettava valmistelun etenemisestä alueen asukkaille, palvelujen käyttäjille, kunnille, järjestöille ja muille yhteisöille sekä varattava näille tarvittaessa mahdollisuus tulla kuulluksi valmistelussa olevista merkittävistä asioista. (Voimaanpanolakiluonnoksen 10 ) Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan Maakunnat perustetaan tästä ajankohdasta lukien. Sote- ja maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa varten asetetaan jälkeen jokaiseen maakuntaan väliaikainen valmistelutoimielin. Se vastaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakuntavaltuuston asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminnan aikana maakunta vastaa muiden tehtäviensä ohella viestinnästä. Onnistunut muutosvaiheen viestintä edellyttää oikea-aikaista, luotettavaa ja avointa viestintää. Lisäksi tarvitaan avointa tiedonkulkua ja yhdessä sovittuja pelisääntöjä viestinnän toteuttamiseksi muutoksessa mukana olevien organisaatioiden välillä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää väliaikaishallinnossa riittävän ja osaavan viestintähenkilöstön resursointia sekä sopimista selkeistä viestintävastuista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmistelussa mukana olevat organisaatiot varmistavat viestintäresurssin väliaikaisen valmistelutoimielimen käyttöön. Viestintä on strateginen työväline ja olennainen osa johtamista. Muutoksessa viestinnän merkitys korostuu. Sote- ja maakuntauudistuksessa avoimuus ja aktiivinen viestintä sekä vuorovaikutus ovat tärkeitä muutoksessa olevien organisaatioiden lisäksi sidosryhmille, yhteistyökumppaneille ja asukkaille. Suositus Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtionvarainministeriö suosittavat maakunnan liitoille, kunnille, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueille, sairaanhoitopiireille, erityishuoltopiireille, pelastuslaitokselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille ja työ- ja elinkeinotoimistoille, että: organisaatiot nostavat väliaikaishallinnon aikaisen viestinnän yhdeksi strategiseksi menestystekijäksi ja antavat viestintäresurssiaan väliaikaisen valmistelutoimielimen käyttöön lukien väliaikaisen valmistelutoimielimen viestintätehtävän hoitamiseksi viestinnän toimivuus maakunnassa varmistetaan organisoimalla viestintä ja resursoimalla se hyvissä ajoin ennen organisaatiot sopivat keskenään eri toimijoiden viestintärooleista ja määrittelevät eri toimijoiden viestinnällisen työnjaon maakunnan väliaikaishallinnon käytössä on vähintään yksi viestinnän ammattilainen, joka koordinoi sote- ja maakuntauudistuksen viestintää maakunnan alueella

66 Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön suositus viestinnän järjestämisestä ja organisoinnista maakuntien väliaikaishallinnossa (yhteistyössä kaikkien muutoksessa mukana olevien organisaatioiden viestinnän ammattilaisten kanssa) viestinnästä vastaavalla on aito mahdollisuus osallistua väliaikaisen valmisteluelimen toimintaan ja pääsy väliaikaisen valmisteluelimen päätöksenteosta vastaaville foorumeille viestinnästä vastaavalla on selkeästi kirjattu mandaatti toimia maakunnan alueella viestinnän koordinaattorina yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti viestinnästä vastaava hoitaa tehtävänsä niin, että kaikki mukana olevat organisaatiot kuuluvat yhteiseen viestintäverkostoon, jossa tarkemmin sovitaan käytännön toimista ja toimintatavoista viestinnästä vastaava raportoi viestintää koskevista asioista väliaikaiselle valmisteluelimelle ja saa tarvitsemansa taustatuen viestinnän hoitamiseksi. Suosituksen taustaa Väliaikaisen valmisteluelimen asettaminen ja sen tehtävät Maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston on sovittava väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Sopimusneuvotteluja johtaa maakunnan liitto, joka myös asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Valmistelutoimielimen jäsenet on valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista. Jäsenillä on oltava hyvä asiantuntemus toimialansa toiminnasta ja taloudesta. Valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä tarkoitettuihin organisaatioihin ja heidät pitäisi vapauttaa varsinaisista tehtävistään siten, että he voivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa myös kokoaikaisesti. Valmistelutoimielimen kanssa tekevät yhteistyötä ja antavat tarvittaessa virka-apua ne viranomaiset, joista tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy maakunnalle. Väliaikainen valmistelutoimielin voi tehdä maakuntien nimiin tiettyjä oikeustoimia ja palkata maakunnille omia määräaikaisia viranhaltijoita. Valmistelutoimielin voi ottaa henkilöitä maakunnan palvelukseen määräaikaiseen virka- tai työsopimussuhteeseen korkeintaan vuoden 2018 loppuun saakka. Valmistelutoimielin voi asettaa keskuudestaan jaostoja hoitamaan erikseen määrättyjä tehtäviä ja siirtää näitä tehtäviä koskevaa päätösvaltaa jaostolle. Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävänä on: kartoittaa maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja -sopimuksiksi osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen osallistua maakunnille siirtyvien hallinto- ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tietoja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen

67

68 Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys- ja alueosasto / PS Luonnos VALTION JA MAAKUNTIEN ALUEKEHITTÄMISKESKUSTELUJEN JA TILANNEKUVAN VALMISTELU Tausta ja tavoite Lausunnoilla olevassa lakiluonnoksessa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ( esitetään uutta eri toimijoiden yhteistyöhön pohjautuvaa aluekehittämisen järjestelmää. Tässä keskeisenä elementtinä on uusien maakuntien ja valtion yhteistyö aluekehittämisessä. Tämä yhteistyö perustuisi ministeriöiden ja maakuntien yhteiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen, jota varten virallisina foorumeina toimisivat aluekehittämisen strategisena linjaajana toimiva neuvottelukunta, sekä operatiivisempi, asioita valmisteleva työryhmä tai sihteeristö. Vuosittain käytäisiin maakuntien ja valtion aluekehittämistä koskevat keskustelut. Näiden tarkoituksena olisi - perustuen aluekehittämisen tilannekuvaan, valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen sekä maakuntien strategioihin ja ohjelmiin, muodostaa yhteistä tahtotilaa aluekehittämisestä. Keskusteluissa käsiteltäisiin aluekehittämiseen keskeisesti vaikuttavia, laaja-alaisia ja useita hallinnonaloja koskevia ilmiöitä ja uudistuksia. Keskustelut käytäisiin loppuvuodesta ja ne osaltaan pohjustaisivat valtion ja maakuntien taloutta koskevia JTS-neuvotteluja (maakuntalaki) alkuvuodesta. Keskustelujen laajuus ja käsiteltävät asiat sekä eri ministeriöiden osallistuminen voivat vaihdella tilanteen mukaan. Ensimmäiset varsinaiset maakuntalain tarkoittamat JTS-neuvottelut valtion ja maakuntien kesken käydään alkuvuodesta Koska valtion ja maakuntien aluekehittämistä koskevat keskustelut toimivat kiinteänä osana maakuntien ja valtion yhteistyötä ja liittyvät JTS-prosessiin, käydään ensimmäiset aluekehittämistä koskevat keskustelut loppuvuodesta Tarkoitus on, että näiden keskustelujen anti on käytettävissä JTS-neuvotteluissa Jotta prosessista saadaan muodostettua tarkoituksenmukainen, tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistä valmistelua. Valmistelussa tulee kirkastaa mm. seuraavat asiat: - Keskustelujen tavoiteltu lopputulos ja suhde JTS-neuvotteluihin - Aluekehittämistä koskevien keskustelujen toteutustapa, aikataulu ja osallistujat - Aluekehityksen tilannekuvan merkitys keskustelussa - Keskustelujen agendan valmistelu ja eri osapuolten valmisteluvastuut - Mahdollisten sektorikohtaisten erillisneuvottelujen suhde ALKE-keskusteluihin Tätä valmistelua varten TEM kutsuu koolle työryhmän, jossa ovat mukana aluekehittämisen kannalta keskeiset ministeriöt sekä maakuntien liittojen ja elyjen edustajat. Työryhmää ei tässä vaiheessa aseteta virallisesti. Valtion ja maakuntien yhteistyön simulointi VM on koonnut työryhmän valmistelemaan simulointia, jonka avulla otetaan haltuun valtion ja uusien maakuntien talous- ja ohjausprosessit (JTS-prosessi). Tähän kokonaisuuteen kytkeytyvät valtion ja maakuntien aluekehittämistä koskevat keskustelut sekä vuosittainen aluekehityksen tilannekuvan

69 luominen. Myös näitä on tarpeen mallintaa, jotta prosessit saadaan sovitettua yhteen ja aikataulutettua tarkoituksenmukaisesti sekä paikannettua valmistelua vaativat asiat ja menettelyt niin valtion kuin maakuntien osalta. Kokonaisuudessaan VM:n johdolla valmisteltavan JTS-prosessin simuloinnin tavoitteena on, että maakunnissa vältetään budjetoinnin arviointivirheet ensimmäisenä vuotena ja ohjaus- ja yhteistyöprosessit toimivat tehokkaasti heti toiminnan alkaessa ja niiden sisältöjä saadaan täsmennettyä ennen ensimmäistä toimintavuotta. Aluekehittämisen prosessien valmistelu ja toteuttaminen Valmistelun tulokset Aluekehittämisen osalta loppusyksystä (marraskuu) 2017 käydään valtion ja maakuntien aluekehittämiseen liittyvien keskustelujen ensimmäinen kierros, joka toimii tässä yhteydessä harjoittelukierroksena. Aluekehittämisen keskustelujen osalta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää samana syksynä erillistä simulointiharjoitusta, vaan ensimmäinen varsinainen keskustelu voidaan toteuttaa oppivana prosessina. Loppusyksyn keskustelussa asioita käsitellään valtion ja maakuntien toimesta kuitenkin aidosti ja tavoitteena on tuottaa syötettä alkuvuonna 2018 toteutettaviin ensimmäisiin JTS-neuvotteluihin. Ennen loppuvuodesta käytäviä aluekehittämisen keskusteluja keskushallinto ja alueet suunnittelevat ja toteuttavat yhteistyössä aluekehittämisen keskustelujen valmistautumisprosessin, keskustelujen asialistan valmistelun, varsinaisen keskustelun sekä sen lopputuloksen valmistelun ja sen kytkeytymisen JTS-neuvotteluihin. Keskushallinnon osalta muodostetaan yhteinen prosessi valtio-osapuolen valmistautumiseksi keskusteluihin. Maakuntien osalta vastaavasti kiinnitetään huomiota alueen sisäisiin valmisteluprosesseihin ja valmistelun kytkeytymiseen mm. maakuntaohjelmatyöhön. Samalla suunnitellaan, miten aluekehityksen tilannekuvan valmisteluprosessi ja kokonaiskuvan muodostaminen alueiden tilanteesta toimii aluekehityksen keskustelujen pohjana. Tilannekuvan valmistelua varten on käynnissä valtioneuvoston teas-hanke (Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueilla), josta saadaan aineistoa ensimmäisen tilannekuvan valmistelun pohjaksi. Aineistoa on mahdollista saada aikaisintaan alkusyksyllä. Saadaan testattua Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueilla -hankkeessa valmisteilla olevaa näkemystä aluekehityksen kannalta tarkoituksenmukaisen tilannekuvan sisällöstä, valmistelusta ja sen valmisteluprosessin edellyttämästä resursoinnista sekä tilannekuvan hyödynnettävyydestä osana valtion ja maakuntien yhteistyötä. Saadaan näkemys valtion ja maakuntien aluekehittämistä koskevien keskustelujen tuloksista, tarkoituksenmukaisimmista sisällöistä, ja eri tahojen kannalta keskustelua vaativista asioista ja asialistan valmistelun edellyttämästä yhteistyöprosessista. Saadaan kokemusperäistä tietoa keskusteluihin soveltuvasta strategisesta tasosta (yksityiskohtaisuus vs suuret linjat). Muodostetaan näkemys eri tahojen osallistumisesta yhteiseen prosessiin sekä keskustelujen lopputuloksesta ja sen kytkeytymisestä JTS-neuvotteluihin. Saadaan tietoa ja näkemystä maakuntien sisäisen valmistautumisen tueksi ja aluekehittämisen keskeisten toimijoiden osallistamiseksi prosessiin.

70 Toteutuksen seuraavat askeleet 1. TEM kokoaa aluekehittämisen prosesseja valmistelevan työryhmän, joka mahdollisesti toimii jatkossa myös aluekehittämistä koskevien keskustelujen valmistelusihteeristönä. Työryhmän työ käynnistetään mahdollisimman pian. 2. Elo-syyskuussa 2017 pidetään kaksi työpajaa, joista ensimmäisessä valmistellaan TEM.n vetovastuulla aluekehittämiseen liittyvää keskustelua ministeriöiden ja maakuntien välillä sekä aluekehittämisen tilannekuvan hyödyntämistä keskustelussa. Fokuksena on keskustelujen sisältöjen, tietopohjien, agendan rakentamisen ja tavoitteiden valmistelu. Työpajan sisällön valmistelusta vastaa aluekehittämistä valmisteleva työryhmä. Toisessa, VM:n vetovastuulla toteutettavassa työpajassa valmistellaan ja simuloidaan JTSneuvottelua ministeriöiden ja maakunnan välillä. 3. Aluekehittämisen osalta loppusyksystä (marraskuu) 2017 käydään valtion ja maakuntien aluekehittämiseen liittyvien keskustelujen ensimmäinen kierros, joka toimii tässä yhteydessä harjoittelukierroksena. Aluekehittämisen keskustelujen osalta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää samana syksynä erillistä simulointiharjoitusta. Loppusyksyn keskustelussa asioita käsitellään valtion ja maakuntien toimesta aidosti ja tavoitteena on tuottaa syötettä alkuvuonna 2018 toteutettaviin ensimmäisiin JTS-neuvotteluihin. ASIAA VALMISTELEVAT TYÖRYHMÄT: 1) VM:n kokoaman simulointia valmistelevan työryhmän tehtävänä suunnitella tarkemmin seuraavat asiat: mitä tietoja simuloinnissa käytetään, missä määrin otetaan mukaan ennusteita tai arvioita nykyrahoituksesta, miten käytetty rahoitustaso muunnetaan 2019 tasoksi, erillismomenttien jakoperusteet simuloinnissa, millaisella joukolla simulointi toteutetaan ministeriöissä ja maakunnissa, neuvottelumenettelyä ja valtion ja maakuntien aluekehittämistä koskevia keskusteluja valmistelevien/simuloivien työpajojen suunnittelu, millainen tietosisältö tarvitaan ministeriöiden rahoituspäätöksiin, miten yksityiskohtaiseksi simulointi on vietävä maakunnissa, palvelukeskusten rooli nykyisten organisaatioiden rooli rajapinnat tehtävien ja henkilöstön siirtoihin mahdollisuudet ja tarpeet käyttää ulkopuolisia tahoja avuksi ja pelillisiä menetelmiä, simuloinnin yksityiskohtainen aikataulutus, sekä yhteiset tapahtumat, jotka tukevat simulointia 2) Aluekehittämisen yhteistyöprosesseja valmistelevan työryhmän tehtävänä suunnitella tarkemmin seuraavat asiat: Valmistella esitys valtion ja maakuntien välisten aluekehittämistä koskevien keskustelujen sisällöstä, osallistujista ja aikataulusta

71 Suunnitella aluekehityksen tilannekuvan valmisteluprosessi ja valmisteluvastuut sekä tilannekuvan hyödyntäminen osana valtion ja maakuntien yhteistyöprosesseja (hyödyntäen teas-hankkeen valmistelua) Määrittää valtion ja maakuntien aluekehittämistä koskevien keskustelujen lopputuloksen asema ja vaikuttavuus Valmistella aluekehittämisen keskustelujen ja valtion ja maakuntien välisten taloutta koskevien neuvottelujen yhteensovittamista osana JTS-prosessia. Työryhmä valmistelee alkusyksystä toteutettavan työpajan sisällön. Työpajassa valmistellaan aluekehittämiseen liittyvää keskustelua ministeriöiden ja maakuntien välillä sekä aluekehittämisen tilannekuvan hyödyntämistä keskustelussa. Fokuksena on keskustelujen sisältöjen, tietopohjien, agendan rakentamisen ja tavoitteiden valmistelu. Työryhmä jatkaa poikkihallinnollisena aluekehittämisen valmistelusihteeristönä valmistellen mm. marraskuussa toteutettavat valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä ja mahdollisesti myös jatkossa.

72 VALTION JA MAAKUNTIEN ALUEKEHITTÄMIS- KESKUSTELUJEN JA TILANNEKUVAN VALMISTELU TEM/ YAO Petra Stenfors

73 Alueiden kehittämisen keskustelut Maakuntalain 13 :ssä tarkoitetun neuvottelun tueksi ja valtioneuvoston ja maakuntien välisen yhteistyön edistämiseksi valtio ja maakunnat keskustelevat vuosittain alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimeenpanosta. Keskustelut perustuvat valtioneuvoston aluekehittämispäätökseen ja aluekehityksen ajankohtaiseen tilannekuvaan. Keskusteluja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista (luonnos ) Työ- ja elinkeinoministeriö

74 Valtion ja maakuntien keskustelut aluekehittämisestä Perustana VN:n aluekehittämisen painopistepäätös, aluekehityksen tilannekuva, ministeriöiden aluekehittämiseen vaikuttavat keskeiset strategiat sekä maakuntastrategiat ja -ohjelmat Keskustelujen laajuus ja ministeriöiden osallistuminen voivat vaihdella vuosittain Valtion ja maakuntien yhteinen näkemys alueiden kehittämisen tavoitteista ja toimintaedellytyksistä Pohjustaa JTS-neuvotteluja Valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta Perustana maakuntaorganisaation talouden tilannekuva sekä kunkin ministeriön valmistelema toimialansa maakunnille osoitettujen tehtävien ja kustannusten arviointi Talouden ja kustannusten hallinnan näkökulma Maakunnan toteutunut ja arvioitu tulevaa kustannuskehitys sekä tarve sopeutustoimenpiteisiin Työ- ja elinkeinoministeriö

75 Aikataulu (luonnos) TYÖPAJAT: valtion ja uusien maakuntien prosessien simulointi 1. ALUEKEHITTÄMISEN TILANNEKUVA Valtion ja maakuntien 1. keskustelut aluekehittämisestä (18 kpl) Valtion ja maakuntien 1. JTS-neuvottelut (18 kpl) Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tilannekuvan valmistelu, ministeriöt, maakunnat Keskustelumenettelyn ja agendan valmistelu, ministeriöt, maakunnat Maakuntien tehtävien ja kustannusten arviointi, kukin ministeriö Keskustelujen lopputulos ja kytkeytyminen JTSneuvotteluihin Petra Stenfors

76 Keskustelujen agendan valmistelu Aluekehityksen tilannekuva Alke-päätös Hallitusohjelman kärkihankkeet Eri hallinnonalojen erityiskysymykset aluekehittämiseen liittyen Maakuntaohjelman painopisteet /kärjet Mahdolliset rakennemuutostilanteet (positiivinen tai äkillinen) Maakuntien valmistelu oman alueensa sidosryhmien kanssa Valtioneuvoston yhteinen valmistelu Maakuntien ja VN:n yhteinen sihteeristö & neuvottelukunta käsittelee (Nykyinen AUNE, 2019 alkaen uuden lain mukainen aluekehittämisen ja kasvupalveluiden neuvottelukunta)

77 ALKE-päätöksen teemat agendan pohjana Alueiden kilpailukyky ja ihmisten sujuva arki Digitalisaatio H y v i n v o i n t ia k u m p p a n u u k s i l l a U u d i s t u m i s el l a k a s v ua E l i n v o i m a a a l u e i d e n v e r k o s t o itumisesta Saavutettavuus Elinympäristö Toiminnallisuus Maahanmuutto Monipuolinen elinkeinorakenne Älykäs erikoistuminen Bio- ja kiertotalous

78 Maakuntien tilannekuva Maakunnittaisen tarkastelun sisältävä tilannekuva pohjustaa valtion ja maakuntien toimintaan liittyviä keskusteluja ja taloudellisia neuvotteluita. Maakunnat ja ministeriöt osallistuvat tilannekuvan valmisteluun aktiivisesti Aluekehityksen tilannekuva kokoaa yhteen eri hallinnonalojen ja maakuntien tekemää maakuntakohtaista seurantaa ja arviointia HUOM! Miten toimitaan jos näkemykset poikkeavat toisistaan? Aluekehityksen tilannekuva käsittelee maakunnan kehitystä laajasti, koskien mm. alueiden elinvoimaa, työllisyyttä, elinkeinoja, elinympäristöä, saavutettavuutta sekä väestön osaamista ja hyvinvointia. Taloudellinen tilannekuva käsittelee maakunnan talous- ja kustannuskehitystä sekä arvion rahoitusperiaatteen toteutumisesta kokonaisuuden sekä yksittäisen maakunnan tasolla Työ- ja elinkeinoministeriö

79 Aluekehityksen tilannekuva Prosessi, jossa osallisia ovat sekä maakunnat että valtion eri hallinnonalat. Tavoitteena maakuntien ja valtioneuvoston yhteinen näkemys alueiden tilanteesta. Tukee aluekehittämispäätöksen valmistelua ja seurantaa, analyysin laajuus voi vaihdella vuosittain (vrt. valtion ja maakunnan keskustelu) Valmistellaan vuosittain syksyllä, pohjustaa osaltaan valtion ja maakuntien alueiden kehittämisen keskusteluja. Tilannekuvan perusteella sekä eri hallinnonalat että maakunnat voivat tunnistaa niitä keskeisimpiä teemoja joihin valtion ja maakuntien keskustelu fokusoidaan. Lopputuote ja sen formaatti edelleen auki - voi olla esimerkiksi raportti, jossa on valtakunnallinen sekä tiiviit maakuntakohtaiset osiot. Myös digitaalisten ratkaisujen (esim. QlikView) mahdollisuus huomioidaan. TEM koordinoi työtä ja vastaa kokoamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö

80 Miten tilannekuva syntyy? Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille on valtioneuvoston yhteinen TEAS-hanke, jossa vuoden 2017 aikana: luodaan aluekehityksen tilannekuvaprosessi määritellään aluekehityksen ja talouden kannalta keskeiset indikaattorit ja tietolähteet Toteuttajakonsortiossa mukana MDI, 4Front Oy, PTT ja Perlacon. Tavoitteena tehokas, olemassa olevaa tietoa yhdistävä, kaikille osapuolille lisäarvoa tuova prosessi Tilannekuva muodostuu määrällisistä ja laadullisista alueiden kehityksen nykytilan ja tulevan kehityksen arvioista. Tilannekuvan kokoamista testataan syksyn 2017 aikana valmistauduttaessa aluekehitystä koskeviin keskusteluihin -

81 Kasvua ja kilpailukykyä tiedolla alueille -hanke Työ- ja elinkeinoministeriö