Perhevapaalta työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhevapaalta työelämään"

Transkriptio

1 Tietoa työstä Perhevapaalta työelämään voimavaroja vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen Salla Toppinen-Tanner

2 Perhevapaalta työelämään voimavaroja vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, Salla Toppinen-Tanner

3 Työterveyslaitos Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Tietoa työstä -julkaisusarjassa julkaistaan tutkimusraportteja, koosteita ja selvityksiä Työterveyslaitoksen kaikilta tutkimusaloilta. Kansi: Mainostoimisto Albert Hall Finland Oy Ltd 2014 Työterveyslaitos ja kirjoittajat Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR) ja se kuului sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman asianmukaista lupaa. ISBN (nid.) ISBN (pdf) Juvenes Print, Tampere 2014.

4 Tiivistelmä Työuranäkökulmasta lapsen syntymä perheeseen merkitsee lasta hoitavan vanhemman poissaoloa työelämästä. Voidaan puhua myös työurakatkosta ja siirtymistä työuralta perhevapaalle ja takaisin työelämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin perhevapaalta työelämään palaamista tukevia voimavaroja ja kehitettiin toimintaa tämän siirtymän tukemiseksi. Työurasiirtymät voivat olla haasteellisia vaiheita ihmisille. Yksilön hyvinvoinnin säilymisen kannalta on tärkeää saada omaa tulevaisuutta ja omaa toimintaa koskeva tarpeellinen tieto, vahvistaa itseluottamusta ja uskoa omaan selviytymiseen, aktivoida sosiaaliset verkostot ja valmistautua ennakolta vastoinkäymisiin ja selviytymiseen niistä huolimatta. Näitä siirtymässä tarvittavia työuran hallintataitoja voidaan aiempien tutkimusten mukaan vahvistaa ja samalla edesauttaa selviytymistä haasteellisten vaiheiden yli kohti omia suunnitelmia ja toteutuneita tavoitteita. Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -projektin tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, jolla voidaan tukea perhevapaalta työelämään paluuta kunnissa toteutettavalla ryhmätoiminnalla. Projektissa myös arvioitiin toiminnan vaikutuksia perhevapaalla olevien osallistujien voimavaroihin ja työtavoitteisiin sekä arvioitiin ryhmämenetelmän vaikuttavuutta satunnaistetussa kenttäkokeessa. Projektissa hyödynnettiin Työterveyslaitoksessa aiemmin kehitettyä Työuran uurtaja -ryhmämenetelmää, josta kehitettiin uusi sovellus perhevapaalta työelämään paluuta suunnitteleville vanhemmille. Ryhmätoiminta järjestettiin kuudessa kunnassa, joiden työntekijöitä koulutettiin menetelmän ryhmäohjaajiksi Työterveyslaitoksella. Hankkeeseen osallistuvat kunnat olivat: Tuusula, Tampere, Seinäjoki, Pirkkala, Kouvola ja Hämeenlinna. Ryhmäohjaajia koulutettiin kuntiin yhteensä 23. Ohjaajat tulivat kuntien neuvolatoimesta (terveydenhoitajia) ja varhaiskasvatuksesta (lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, päiväkodin johtajia ja varhaiskasvatusjohtajia). Projektissa toteutettiin yhteensä 19 perhevapaalta työelämään -valmennusryhmää. Lisäksi Helsingissä järjestettiin valmennusryhmä Työterveyslaitoksen omien ohjaajien vetämänä. Ryhmätoiminnan kohderyhmänä olivat perhevapaalla olevat vanhemmat (äidit tai isät), jotka suunnittelivat työelämään paluuta tai etsivät suuntaa uralleen oltuaan kotona hoitamassa lapsia. Hankkeen osallistujat rekrytoitiin pääasiassa neuvoloiden terveydenhoitajien vastaanotoilta, mutta myös perhepuistojen, erilaisten lasten ja

5 perheiden avointen kerhojen kautta. Muutamissa kunnissa myös seurakunnat osallistuivat rekrytointiin. Kaikkiaan tutkimushankkeeseen osallistui 361 äitiä ja yksi isä. He vastasivat projektin aikana yhteensä neljään kyselyyn. Ryhmätoimintaa jatkettiin lähes hankkeen loppuun asti, jolloin viimeisen vuoden aikana hankkeeseen mukaan tulleet ehtivät palauttaa alkukyselyn lisäksi heti intervention jälkeen lähetetyn kyselyn, mutta eivät ehtineet vastata kaikkiin neljään vaiheeseen hankkeen päättyessä. Ryhmämenetelmän vaikuttavuustutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena, jossa tutkimukseen alkukyselyn täyttämällä ilmoittautuneet osallistujat arvottiin sattumanvaraisesti koe- ja kontrolliryhmiin (tähän osuuteen osallistui yhteensä 233 äitiä). Koeryhmään arvotut osallistuivat yhteensä 16 tuntia (neljä puolikasta päivää) kestävään strukturoituun valmennusryhmätoimintaan. Kontrolliryhmään arvotut saivat kotiin postitettuna vastaavaa lukumateriaalia luettavakseen. Koe- ja kontrolliryhmän kyselyvastauksia verrattiin toisiinsa ja näin saatiin tietoa siitä miten ryhmään osallistuminen oli vaikuttanut osallistujiin. Tulokset ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta osoittivat, että ryhmämenetelmä paransi valmistautuneisuutta palata työelämään. Erityisesti myönteinen vaikutus näkyi niillä, joilla ei ollut työpaikkaa, minne palata ja niillä, jotka olisivat halunneet jäädä kotiin pidemmäksi aikaa. Myös osallistuneiden vanhempien omat kokemukset olivat myönteisiä ja monet sanoivat palaavansa itsevarmempana työelämään osallistuttuaan vertaisryhmätoimintaan. Perhevapailla olevilla oli tarve saada työelämään siirtymistä suunniteltaessa tietoja, joita muut työnhakijat eivät välttämättä tarvitse. Esimerkiksi oma jaksaminen työtä ja perhettä yhteen soviteltaessa, päivähoitojärjestelyt ja arjen sujuvuus olivat asioita, joista eri alojen ammattilaiset ja samassa tilanteessa olevat voivat antaa tietoa ja kertoa kokemuksista. Tutkimuksen perusteella suosittelemme, että kunnissa järjestetään eri toimijatahojen yhteistyönä perhevapaalta työelämään paluuta tukevia vertaisryhmiä. Kuntien eri toimijat (äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen edustajat) TE-keskusten työntekijät, järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoiset ja työntekijät sekä työpaikat voivat osallistua vertaisryhmätoiminnan järjestämiseen alueella. Näin voidaan tarjota tietoa ja tukea sitä tarvitseville. Projektissa valmistunut menetelmämateriaali on saatavilla sähköisenä netissä. Osallistujan työkirjaa voi lisäksi tilata kirjana kustannusten hinnalla Työterveyslaitoksen kirjakaupasta. Toppinen-Tanner, S., Pulkkinen, P., Pajunen, P., Larvi, T., Nykänen, M., Kuitunen, H., & Vuori, J. (2014) Työuran uurtaja. Perhevapaalta työelämään. Osallistujan työkirja. Työterveyslaitos, Helsinki. 4

6 Toppinen-Tanner, S., Pulkkinen, P., Pajunen, P., Larvi, T., Nykänen, M., Kuitunen, H., & Vuori, J. (2014) Työuran uurtaja. Perhevapaalta työelämään. Ohjaajan käsikirjan lisäosa. Työterveyslaitos, Helsinki. Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla projekti toteutettiin Sosiaali- ja Terveysministeriön myöntämän tasa-arvo puiteohjelman, Manner-Suomen Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tuella

7 Alkusanat ja kiitokset Perhevapaalta työelämään siirtymä on muutos koko perheelle. Osalla perhevapaalla olevista ei ole työsuhdetta, johon palata, vaan he aloittavat työelämään siirtymän työnhakijoina tai muuten uutta suuntaa etsimällä. Osa taas palaa entiselle työpaikalle, jossa kuitenkin on saattanut tapahtua suuriakin muutoksia poissaolon aikana. Työelämään paluun mahdollistamiseksi pitää järjestellä monia asioita myös perheessä, näistä ehkä tärkeimpänä lapsen hoito ja työnjako kotona. Tässä projektissa kehitimme ryhmätoimintaa yhteistyössä kuntien kanssa työelämään paluun suunnittelun tueksi perhevapaalla oleville vanhemmille. Tavoitteena oli itseluottamusta ja voimavaroja vahvistamalla sekä tietoa ja vertaistukea jakamalla parantaa vanhempien edellytyksiä suunnitella työelämään paluuta ja selvitä muutoksesta sujuvasti. Projekti toteutettiin kuudessa kunnassa: Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Tuusula, Pirkkala ja Hämeenlinna. Lähdimme liikkeelle alueellisesta toimintamallista, jossa neuvolat ja varhaiskasvatus yhteistyössä järjestävät ryhmätoimintaa vanhemmille. Lähtökohtanamme oli ajatus, että perhevapaalla olevat ovat ryhmä aikuisia, joiden elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Näihin muutoksiin liittyvä tieto ja tukimahdollisuudet jakautuvat kunnissa eri tahoille. Ihmisen toimintaa helpottavien tai tukevien julkisten palvelujen lähtökohtana tulisi olla erilaisten kansalaisryhmien todellinen tilanne ja tarpeet. Projektissa kehitetty ryhmämenetelmäsovellus tarjoaa konkreettisen työkalun ja yhteistyömuodon kuntiin perhevapaalta työelämään palaamista suunnittelevien vanhempien tueksi. Haluamme kiittää kaikkia projektin onnistumiseen vaikuttaneita ihmisiä. Kiitokset kuntien työntekijöille, jotka osallistuivat projektin toimintaan monissa eri rooleissa: ohjaajina, osallistujien rekrytoijina, lastenhoitajina, toimintaympäristön tuntijoina ja ohjausryhmän jäseninä. He osallistuivat myös tämän raportin kirjoittamiseen lähettämällä kuvaukset toiminnan järjestämisestä omassa kunnassa. Kiitos myös lastenhoitoon osallistuneille järjestöille ja yrityksille, jotka mahdollistivat lastenhoidon, vaikka kunnan omien hoitajien kädet eivät yksin siihen riittäneet. Tämän projektin onnistumiseen vaikutti kuntien aktiivisen osallistumisen lisäksi monien ihmisten työpanos projektin eri vaiheissa. Kiitämme Paula Pajusta, joka oli mukana projektin alkuvaiheessa rekrytoimassa kuntia ja osallistujia, ja teki valmistelutyönä esitutkimuksen raportin. Lisäksi kiitos Aino Luotoselle, joka oli mukana pilottiryhmän toteuttamisessa ja projektihakemusta valmistelevassa ideoinnissa. 6

8 Kiitämme ohjausryhmää aktiivisesta osallistumisesta ja hyvistä keskusteluista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Seija Jalkanen Työ ja elinkeinoministeriöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijajäsenet ja rahoittajan edustajina mukana olivat Päivi Yli-Pietilä ja Irmeli Järvenpää. Muita aktiivisia jäseniä olivat Tuovi Hakulinen- Viitanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Riitta Luoto UKK-instituutista sekä kuntien edustajat Anita Nikkanen Kouvolasta, Oili Ylihärsilä Seinäjoelta, Tuire Sannisto ja Leena Vekara Tampereelta, Kati Soininen Tuusulasta ja Matti Putkonen Hämeenlinnasta. Lisäksi ohjausryhmän jäseninä tai varajäseninä toimivat Anne Kytölä ja Pekka Virikko Pirkkalasta. Lisäksi Työterveyslaitokselta mukana oli Riitta Sauni ja teemajohtaja Päivi Husman. Haluamme kiittää kaikkia Työterveyslaitoksella projektin toimintaan osallistuneita: tutkimusprofessori Jukka Vuorta ohjauksesta vaikutustutkimuksen toteuttamisessa, työyhteisökonsultteja Tommy Larvia ja Heli Kuitusta ohjaajakoulutuksen järjestämisestä sekä Mikko Nykästä, tutkimusinsinööri Soili Klemolaa ja erikoistutkija Marjo Wallinia avusta menetelmäkirjojen viimeistelyssä. Erityiskiitokset ja terveiset osoitamme kaikille tutkimukseen ja toimintaamme osallistuneille äideille. Kaikille teille toivotamme hyvää paluuta työelämään ja menestystä työn ja perheen yhteensovittamiseen työuranne aikana! On ollut hienoa olla osallisena tässä prosessissa. Nyt huomaan muutokset itsessäni kysymyksiin vastatessa... Valoa on tunnelin päässä paljon... (ryhmätoimintaan osallistunut äiti) 7

9 8

10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Perhevapaat ja äitien työllisyys Siirtymä ja voimavarat kahden elämänvaiheen välillä Ryhmämenetelmän vaikutusteoria ja tavoitteet Tavoitteet Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät Kuntien toimintamallit Kyselytutkimuksen aineistot Ryhmätoimintaan osallistuneet koko aineistossa Kyselytutkimuksen mittarit Tulokset Ryhmätoiminnan toteutus kunnissa Tampere Tuusula Kouvola Seinäjoki Pirkkala Hämeenlinna Ohjaajien kokemukset ryhmätoiminnasta Yhteenveto: toimintatavat ja toiminnan jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen kunnissa Kaikki tutkimukseen osallistuneet perhevapaalla olevat vanhemmat Taustatiedot ja työmarkkina-asema Työhönpaluuaikomukset ja tavoitteet Yksilölliset voimavarat

11 Sosiaaliset voimavarat Työpaikan tuki Terveys ja hyvinvointi Ryhmätoiminnan vaikuttavuus Osallistujien läheisten suhtautuminen työhön paluuseen Kokemukset ryhmätoiminnasta ja lukumateriaalista Pohdinta Perhevapaalla olevien vanhempien perhetilanne ja työhönpaluuaikomukset Perhevapaalla olevien vanhempien saama tuki Hyvinvointi ja terveys Ryhmätoiminta oli vaikuttavaa ja se koettiin hyödylliseksi Tutkimusasetelma ja tulosten yleistettävyys Toimintamallina kuntien äitiys-ja lastenneuvoloiden sekä varhaiskasvatuksen yhteistoiminta Työ- ja elinkeinotoimistojen osallistuminen toimintaan Kehittämisehdotukset toiminnan järjestämiseksi kunnissa Suositukset: Sujuva siirtymä perhevapaalta työelämään eduksi perheille ja työnantajille...89 Lähteet

12 1. Johdanto 1.1. Perhevapaat ja äitien työllisyys Lapsen syntymä on perheessä vaihe, jolloin joudutaan sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Suomessa syntyy vuosittain noin lasta ja vuonna 2013 Suomessa syntyi keskimäärin 1,84 lasta äitiä kohti (Tilastokeskus). Työelämään osallistumisen yleistyttyä myös naisilla ja keskimääräisen synnytysiän noustessa nämä lapset syntyvät yhä useammin tilanteeseen, jossa molemmilla vanhemmilla on työura jo alkanut. Työelämään osallistumisen lisäämisessä ja työurien pidentämisen haasteisiin vastattaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta on tullut entistä tärkeämpi yhteiskunnallinen kysymys. Keskimäärin lasta hoidetaan kotona noin 1,5 2 vuotta (esim. Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009; Luoto, Kauppinen & Luotonen, 2011), mikä tarkoittaa suunnilleen samanmittaista katkosta työssä käymiseen. Lähes 90 % perheistä käyttää kotihoidontukea sen jälkeen kun lapsi on noin vuoden vanha. Reilu puolet 9 kk - 2-vuoden ikäisistä lapsista on kotihoidontuen piirissä. Enintään 12 kuukautta tukea käyttää noin puolet perheistä ja täysimääräisen ajan eli yli 24 kuukautta 17 % perheistä. Kelan vanhempainpäivärahapäivistä 91 % korvattiin äideille ja suurin osa päivärahoista maksettiin vuotiaille vuonna Isille korvattujen päivien osuus on kasvanut edellisvuosista (Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2012), mutta on edelleen pieni. Suomessa lapsiperheiden vanhempien työllisyys on korkeampi kuin väestön keskimäärin. Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 66,4 % vuonna Isillä vastaava aste oli 89,1 %. Äitien työssäkäynti yleistyy nuorimman lapsen iän mukaan siten, että alle 1-vuotiaiden äideistä noin 8 % on palannut työelämään, kun taas 1 2 -vuotiaiden äideistä puolet käy työssä vuotiaiden lasten vanhempien kohdalla naisten ja miesten työllisyysasteet ovat lähes samalla tasolla (noin 91 %). Kaikilla äideillä ei ole työpaikkaa, mihin palata vuotiaista alle kolmevuotiaiden lasten äideistä noin % hoiti kotona lapsia ilman työsuhdetta tai pääasiallinen toiminta oli muu kuin lasten hoitaminen. Työttömänä alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmista oli 4 %. Yhden vanhemman perheiden äideillä työttömyys oli keskimääräistä yleisempää. (Tilastokeskus, 2011). Perhevapaiden pituus vaihtelee siten, että vähemmän koulutetut ja alimpiin tuloluokkiin kuuluvat äidit pitävät pidempiä vapaita. Akateemisesti koulutettujen perheissä isät jakavat vapaata äitien kanssa mahdollistaen äidin työhön paluun (Salmi, Lammi- Taskula & Närvi, 2009). Erityisesti äidin korkeakoulututkinto vaikutti vapaiden jaka- 11

13 miseen ja toimihenkilöisät käyttivät isäkuukausia useammin kuin työntekijäasemassa tai johtavassa asemassa olevat (Perhevapaakysely 2013, THL ) Pitkä perhevapaa on yhteydessä työttömyyteen ennen ja/tai jälkeen vapaan (30 %). Lyhyitä perhevapaita suosivat määräaikaisessa työsuhteessa ennen vapaata olleet äidit (17 %). Toisaalta myös yleinen työttömyystilanne vaikuttaa kotihoidon tuen käyttäjien määrään lapsen ollessa yli vuoden vanha. Tuen käyttö on yleisempää runsaan työttömyyden aikana ja käyttö vähenee työllisyystilanteen parantuessa. (Rissanen, 2012). Suomessa vahva asenneilmasto ja tukijärjestelmä tukevat lasten kotihoitoa (Miettinen, 2012; Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009). Vanhemmat kokevat kotihoidon lapselle parhaaksi 1-2-vuoden iässä. Etenkin monilapsisissa ja pienituloisissa lapsiperheissä lapset halutaan hoitaa kotona pitempään (Miettinen, 2012). Työelämään palanneista 2-vuotiaiden äideistä puolet olisi halunnut hoitaa lasta pidempään kotona (Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009) Siirtymä ja voimavarat kahden elämänvaiheen välillä Työelämään paluu usean kuukauden jopa vuosien kotona olon jälkeen sisältää monia epävarmuustekijöitä. Yleensäkin siirtymätilanteet työelämässä ovat muutostilanteita, jotka kuormittavat yksilöllisiä voimavaroja ja vaativat yksilöltä sopeutumiskykyä ja epävarmuuden sietokykyä. Työelämään hakeutuvalla on oltava motivaatiota ja usko omiin kykyihinsä ottaa vastaan työhön paluuseen tai työnhakuun liittyviä haasteita. (Vuori, 2009.) Perhevapailla olevista osalla on työpaikka, mihin palata. Työsopimuslain irtisanomissuoja raskaana tai perhevapaalla oleville työntekijöille (7 luku, 9 ) tukee heidän työhön paluutaan. Kuitenkin monet asiat ovat voineet muuttua poissaolon aikana, esimerkiksi työtehtävät, organisaatio, kollegat, työvälineet tai työpaikan sijainti. Muutoksiin perehdyttäminen voi vaikuttaa siirtymän onnistumiseen ja työpaikalle kiinnittymiseen. Kaikki eivät kuitenkaan saa perehdytystä muuttuneisiin tilanteisiin. Kaksi viidestä raportoi muutoksia tapahtuneen työpaikalla perhevapaan aikana, mutta vain 1/5 oli saanut opastusta muuttuneisiin tehtäviinsä (Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009). Osa äideistä, vuonna 2011 reilu kolmannes, joiden lapsi oli alle yhden vuoden, joutuu kohtaamaan työnhaun haasteet ja etsimään uutta työpaikkaa (Tilastokeskus). Perhevapaiden päättyessä moni joutuu harkitsemaan myös työuran suuntaa, työaikoja, 12

14 työmatkoja ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Oman lisänsä haasteisiin voivat tuoda yksilön arvojen muutos perheenlisäyksen johdosta sekä ristiriitaiset työhön paluuta koskevat odotukset sukulaisten, puolison, kavereiden tai työtovereiden taholta. Riskitekijänä vastasynnyttäneiden äitien ryhmässä on lisäksi raskauden jälkeinen masentuneisuus, joka koskettaa noin vuosi synnytyksen jälkeen % äideistä (Gjerdingen & Yawn, 2007; Goodman & Santangelo, 2011; Darcy ym., 2011). Masennus ja voimavarojen kuormittuminen ovat riskitekijöitä sille, että yksilön työuran suuntaviivojen hahmottaminen tai työelämään siirtyminen viivästyy. Työelämästä tuleva kuormitus asettaa myös haasteita mielenterveydelle ja jaksamiselle. On kyettävä hallitsemaan ajankäyttöään, työmääräänsä ja kuormittuneisuuttaan sekä kotona että työpaikalla. Työhön palattua on opittava sovittamaan yhteen työ ja perhe-elämä voimavarojen ehtymättä liiaksi. Varsinkin äidit kokevat erilaiset työn poikkeustilanteet tai muutokset (ylityöt, opiskelu, työmatkat) vaikeina järjestää ja huono omatunto on yleinen tunne lapsiperheissä (Kotowska ym. 2010; Lammi- Taskula & Salmi, 2009). Toisaalta työ toimii myös hyvänä vastapainona perheelle. Työn on havaittu rikastuttavan perhe-elämää ja parisuhdetta (Hakanen, Peeters, & Perhoniemi, 2011; Kotowska ym. 2010; Lammi-Taskula & Salmi, 2009). Siirtymässä sosiaaliset voimavarat lisäävät hyvinvointia ja saattavat puskuroida siirtymätilanteen aiheuttaman stressin vaikutusta hyvinvointiin (Michel ym. 2011). Esimiehen ja työyhteisön tuki on tärkeä voimavara työn aloittamisvaiheessa (Jokisaari ym. 2011), mutta myös aviopuolison ja läheisten tuki toimii sosiaalisena voimavarana (Ferguson ym. 2012; Seiger & Wiese, 2011). Työpaikoilla pitkiltä sairauslomilta palaaville kohdennettujen vertaisryhmien on todettu edesauttavan työelämään kiinnittymistä (Karlson ym., 2010) ja selkiyttävän työelämään liittyviä tavoitteita (Tiainen, Oivo, Puumalainen, & Korkeamäki, 2011). Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten strukturoitu valmennusryhmätoiminta ennen työhön paluuta vaikutti voimavaroihin, työhön paluun suunnitelmallisuuteen sekä taitoihin yhteen sovittaa työ- ja perhe-elämän vaatimukset. Hyvän työn ja perheen yhteensovittamisen on todettu lisäävän perheen hyvinvointia (Mauno, Kinnunen & Ruokolainen, 2005). Tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisten voimavarojen merkitystä perhevapaalta työelämään palattaessa. Aiempien tutkimusten perusteella yksilöllisten voimavarojen tiedettiin ennustavan sekä tulevaa toimintaa että koettua hyvinvointia (esim. Bandura, 1986; Vuori, Toppinen-Tanner & Mutanen, 2012). 13

15 1.3. Ryhmämenetelmän vaikutusteoria ja tavoitteet Työelämään kiinni pääsemisessä ja hyvän työn saavuttamisessa keskeistä on työn merkitys työntekijälle, työsuuntautuneisuus ja motivaatio työskennellä työelämässä. Omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, työhön paluun ja arjen järjestämisen taitojen oppiminen, mahdollisten työuraesteiden tunnistaminen ja työskentely niiden voittamiseksi vahvistavat vanhempien omaa kokemusta siitä, että hän pystyy itse hallitsemaan työhön paluutaan ja työuraansa ja selviämään mahdollisista vastoinkäymisistä. Tämä työhönpaluupystyvyys toimii motivoivana tekijänä, joka lisää vanhempien työelämäsuuntautuneisuutta ja työelämään pääsemistä (Ajzen, 1991; Bandura, 1986; Vuori & Vinokur, 2005). Vastoinkäymisiin varautuminen ja niiden selvittämiseen valmistautuminen helpottavat vaativien tilanteiden kohtaamista työn ja perheen yhdistämisessä, työuralla tai työssä, lisäävät odotuksia hallittavista haasteista ja vähentävät vastoinkäymisiin liittyviä masennusoireita (Vuori & Silvonen, 2005). Tämä pitää yllä työelämään liittyvän haasteellisen toiminnan motivaatiota vastoinkäymisten uhkasta huolimatta sekä estää mielialan laskua ja työelämästä syrjäytymistä. Ryhmämenetelmän tavoitteena oli vahvistaa osallistujien koettua pystyvyyttä (selfefficacy) työhön paluuseen eli luottamusta siihen, että henkilö pystyy itse ohjaamaan ja hallitsemaan oman elämänsä kulkua ja työhön paluutaan (kuva 1). Pystyvyyden vahvistuminen lisää tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuuteen kohdistuvia tavoitteita sekä tehokkaiden toimintatapojen käyttöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaat toimintatavat puolestaan edistävät myönteistä kehitystä sekä urahallinnassa että hyvinvoinnissa. Työuran hallinnalla tarkoitetaan tässä työhön paluun hallinnan lisäksi kykyä löytää tasapaino työn ja muun elämän välille ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan koetun pystyvyyden kehittymiseen vaikuttavat seuraavat kolme oppimismekanismia, joita kaikkia hyödynnetään ryhmämenetelmässä: 1. omakohtaiset suoriutumiskokemukset, 2. muiden suoriutumisen havainnointi ja 3. muilta saatu palaute omasta suoriutumisesta. Kun elämässä kaikki suunnitelmat eivät toteudu ja vastaan tulee erilaisia ennakoimattomia tilanteita tai vastoinkäymisiä, on tärkeää säilyttää näissä tilanteissa oma toimintakyky. Menetelmän avulla pyritään lisäämään näiden tilanteiden tunnistamista etukäteen tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä vahvistamaan selviytymistä niissä. Valmistautumisen on todettu lisäävän rakentavien toimintatapojen käyttöä kohdattaessa ongelmatilanteita. 14

16 Kuva 1. Urahallinnassa tarvittavien taitojen oppiminen ja vastoinkäymisiin varautuminen Työuran uurtaja -ryhmämenetelmässä (mukailtu Vuori et al., 2008a ja Vuori et al., 2008b). Ryhmämenetelmän tunnusomaisena piirteenä on aktiivisen oppimisen menetelmien systemaattinen käyttö. Aktiivisella oppimisella pyritään osallistujien hallintapystyvyyden vahvistumiseen. Ryhmässä osallistujat saavat itsetuntemusta, oppivat näkemään vastaan tulevat haasteet hallittavina sekä oppivat ratkaisuja ihmissuhteiden hoitoon (mm. uskaltaa ottaa puheeksi lapsen hoidon ja siihen liittyvät tarpeet vastavuoroisesti tai avoimesti omien läheisten kanssa). Ohjaajien tehtävänä on esittää ensin lyhyitä johdatteluja harjoituksiin, roolipeleihin ja ryhmäkeskusteluihin. Aktiivinen oppiminen saavutetaan siten, että johdattelujen jälkeen ryhmäläiset ohjaavat ja kontrolloivat itse oppimisprosessin etenemistä ja laajuutta. Aktiivinen oppiminen suunnitellaan prosessiksi, jossa asiat avautuvat osallistujille vähitellen. Intensiivitoteutuksella pyritään siihen, että osallistujien on helppo liittää tietyn aiheen aiempi käsittely uudelleenkäsittelyissä laajeneviin yhteyksiin. Sosiaalinen tuki vertaisryhmässä on tärkeä pystyvyyskäsityksiin ja itseluottamukseen vaikuttava tekijä. Ryhmätoiminta suunnitellaan siten, että osallistujat saavat sekä ohjaajilta että muilta ryhmäläisiltä osallistumis- ja oppimismotivaatiota, pystyvyyttä ja työuranhallintavalmiuksia vahvistavaa palautetta. Keskeisenä opetusmenetelmänä ovat ryhmäkeskustelut, joissa osallistujat pyrkivät tunnistamaan ja määrittelemään 15

17 mahdollisia ja hallinnan ongelmia työssä ja työuralla sekä niiden ratkaisukeinoja, joita harjoitellaan. Ryhmäkeskustelujen ohjaamisen keskeisenä menetelmänä on ryhmään palauttaminen. Sen mukaan ohjaaja ei anna vastauksia osallistujien esittämiin kysymyksiin, vaan palauttaa esiin nousevat ongelmat ryhmään, jolloin osallistujat tuottavat aktiivisen oppimisen periaatteen mukaisesti itse ratkaisut käsiteltäviin kysymyksiin. Ohjelmassa uranhallintaan liittyviä sosiaalisia toimintatapoja mallin-netaan esimerkiksi roolipelillä. Vastoinkäymisiin varautuminen on tärkeä työhön paluun ja työuran hallinnan elementti. Se auttaa osallistujia reagoimaan takaiskuihin ja pettymyksiin sekä suunnittelemaan toimintaansa ja elämäänsä uudelleen silloin, kun alkuperäiset suunnitelmat eivät ole toteutuneet. Ryhmässä käsiteltävät vastoinkäymiset ja muutostilanteet liittyvät mm. arjen hallintaan työelämään paluun jälkeen, työn ja perheen yhdistämiseen ja omaan jaksamiseen sekä työnantajan kohtaamiseen perhevapaalta paluun jälkeen. Ohjaajat johdattelevat ryhmäkeskusteluissa osallistujia mahdollisten vastoinkäymisten tunnistamiseen sekä ratkaisukeinojen pohtimiseen. Ratkaisukeinoja hankitaan jakamalla kokemuksia ja neuvoja osallistujien kesken. Ryhmämenetelmän tavoitteet ovat: edistää mielenterveyttä ja psyykkisiä voimavaroja lisätä itsetuntemusta ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta edistää työelämään paluuta ja sen hallintaa kehittää muutoshallintataitoja ja ratkaisujen keksimistä vahvistaa työmotivaatiota / työnhakumotivaatiota ehkäistä masennusta ja mielialan laskua kannustaa työuraan liittyvien ratkaisujen suunnittelua kannustaa huolehtimaan itsestä ja edistää suunnitelmallisuutta terveissä elämäntavoissa Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä on teoriapohjainen Työterveyslaitoksessa kehitetty menetelmä, jolla pyritään vahvistamaan yksilön työuran hallintaa ja keinoja edistää työuraan liittyviä tavoitteita. Menetelmässä kehitetään stressin ehkäisyyn, työuran suunnitteluun ja vastoinkäymisiin varautumiseen liittyviä taitoja. Osallistujat oppivat ryhmässä taitoja, joiden avulla he pystyvät paremmin vastaamaan työuralla ja työnhaussa eteen tuleviin haasteisiin. 16

18 Vahvistamalla vastoinkäymisiin varautumista ja vastustuskykyä edistetään pro-aktiivista toimintaa, johon kuuluu mm. voimavarojen tehokkaampi käyttö toimissa, joihin yksilö päättää ryhtyä. Valmistautuminen vastoinkäymisiin ja stressitilanteisiin lisää yksilön mahdollisuuksia hallita ongelmatilanteita, minkä vuoksi nämä tilanteet aiheuttavat vähemmän haittoja mielenterveydelle. Menetelmää on menestyksekkäästi käytetty työpaikoilla edistämään työssä jatkamista (Vuori, Toppinen-Tanner & Mutanen, 2012). Tehokkainta menetelmän toteutuksessa on yhdistää eri toimijoiden tietoa ja taitoja. Perhevapaalta työelämään palaavien kohderyhmälle keskeisiä toimijatahoja ovat neuvolat, missä kaikki lapset käyvät vanhempineen säännöllisesti sekä varhaiskasvatus, joka mahdollistaa vanhempien paluun työelämään. Muita tahoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa menetelmän toteutukselle tässä kohderyhmässä ovat TE-toimistot ja työnantajat, jotka voivat tarjota tukea työnhakuun ja työpaikalle sopeutumiseen. Työuran uurtaja -ryhmämenetelmällä pyritään perhevapaalta palaavien keskuudessa vahvistamaan osallistujien valmiuksia hallita työhön paluuta, kiinnittämään huomiota omiin osaamisalueisiin, muutostilanteisiin ja löytämään keinoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Ryhmämenetelmän ohjelma Työuran uurtaja -ryhmissä käsitellään neljän päivän aikana teemoja, jotka liittyvät itsetuntemukseen, stressinhallintaan, sosiaalisiin verkostoihin, työn ja perheen yhdistämiseen sekä työuratavoitteisiin. Ryhmään kutsutaan myös vierailija, joka on onnistuneesti siirtymästä selviytynyt henkilö, roolimalli. Ryhmätapaamisten aikana osallistujat täyttävät työkirjaa, jonka osallistujat saavat pitää. Siihen kirjataan ryhmässä tuotettu suunnitelma lähitulevaisuuden tavoitteiksi. 17

19 Kuva 2. Ryhmämenetelmän päiväohjelma (Lähde: Toppinen-Tanner ym. (2014); Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä. Perhevapaalta työelämään sovellus. Ohjaajan käsikirjan lisäosa. Helsinki: Työterveyslaitos) 18

20 2. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli ja ryhmämenetelmäsovellus perhevapaalla olevien vanhempien työelämään paluun tukemiseksi. Toisena päätavoitteena oli arvioida menetelmän vaikuttavuutta osallistujien valmistautuneisuuteen työelämään paluuseen sekä arvioida laadullisesti toimintamallin toimivuutta niin kuntien, ohjaajien kuin osallistujien näkökulmasta. Projektissa kerättiin kaksi kyselytutkimusaineistoa: 1) Kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet perhevapaalla olevat vanhemmat (N=362), jotka ilmoittautuivat tutkimukseen täyttämällä alkukyselyn 2) Osittainen pitkittäistutkimusaineisto (N=233), jossa tutkittiin vertaisryhmätoiminnan välittömiä vaikutuksia osallistujien voimavaroihin koe-kontrolliasetelmassa. Pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää: 1. Mikä on ryhmäintervention välitön vaikuttavuus osallistujien valmistautuneisuuteen työuran hallintaan, ts. onko ryhmämenetelmällä vaikutusta osallistujien voimavaroihin? 2. Hyötyvätkö ne, joilla on työpaikka odottamassa ja ne, joilla sitä ei ole, vertaisryhmätoiminnasta samalla tavalla? 3. Mitä ovat osallistujien kokemat ryhmämenetelmän hyödyt? Lisäksi kerättiin ryhmätoimintaan osallistuneilta ryhmätoiminnan yhteydessä avovastauksilla kokemuksia ryhmästä. Tietoa toimintamallin toimivuudesta saatiin kuntatasolta, ryhmätoiminnan toteuttajilta eli ohjaajilta sekä ryhmiin osallistuneilta vanhemmilta. Ohjaajilta kerättiin tietä siitä miten menetelmä sopii ohjaajien mielestä osaksi heidän työtään, yhteistyön edistämiseen eri toimijoiden kesken sekä siitä, miten menetelmä sopii kunnissa toteutettavaksi. Tässä raportissa esitellään ensin kuntien toimintamallit sekä niihin läheisesti liittyvät ohjaajien kokemukset. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto eli osallistujien kokemukset ja ryhmätoiminnan vaikuttavuus kuvataan sen jälkeen. 19

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

uranhallinta ja osaaminen

uranhallinta ja osaaminen SP 5 Keski-ikäisten työntekijöiden uranhallinta ja osaaminen Salla Toppinen-Tanner, Jukka Vuori, Marjo Wallin, Työterveyslaitos Minna Hiillos, Niina Jallinoja, Teemu Ruohonen, Johanna Vuori, Haaga- Helia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA Työelämän tutkimuspäivät 2016 Työryhmä 30. Nuorten työelämään kiinnittyminen ja työelämävalmiudet käsitteet, interventiot ja käytännöt Anna

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot