Perhevapaalta työelämään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhevapaalta työelämään"

Transkriptio

1 Tietoa työstä Perhevapaalta työelämään voimavaroja vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen Salla Toppinen-Tanner

2 Perhevapaalta työelämään voimavaroja vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, Salla Toppinen-Tanner

3 Työterveyslaitos Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Topeliuksenkatu 41 a A, Helsinki Tietoa työstä -julkaisusarjassa julkaistaan tutkimusraportteja, koosteita ja selvityksiä Työterveyslaitoksen kaikilta tutkimusaloilta. Kansi: Mainostoimisto Albert Hall Finland Oy Ltd 2014 Työterveyslaitos ja kirjoittajat Julkaisu on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston tuella (ESR) ja se kuului sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan. Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman asianmukaista lupaa. ISBN (nid.) ISBN (pdf) Juvenes Print, Tampere 2014.

4 Tiivistelmä Työuranäkökulmasta lapsen syntymä perheeseen merkitsee lasta hoitavan vanhemman poissaoloa työelämästä. Voidaan puhua myös työurakatkosta ja siirtymistä työuralta perhevapaalle ja takaisin työelämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin perhevapaalta työelämään palaamista tukevia voimavaroja ja kehitettiin toimintaa tämän siirtymän tukemiseksi. Työurasiirtymät voivat olla haasteellisia vaiheita ihmisille. Yksilön hyvinvoinnin säilymisen kannalta on tärkeää saada omaa tulevaisuutta ja omaa toimintaa koskeva tarpeellinen tieto, vahvistaa itseluottamusta ja uskoa omaan selviytymiseen, aktivoida sosiaaliset verkostot ja valmistautua ennakolta vastoinkäymisiin ja selviytymiseen niistä huolimatta. Näitä siirtymässä tarvittavia työuran hallintataitoja voidaan aiempien tutkimusten mukaan vahvistaa ja samalla edesauttaa selviytymistä haasteellisten vaiheiden yli kohti omia suunnitelmia ja toteutuneita tavoitteita. Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla -projektin tarkoituksena oli kehittää toimintamalli, jolla voidaan tukea perhevapaalta työelämään paluuta kunnissa toteutettavalla ryhmätoiminnalla. Projektissa myös arvioitiin toiminnan vaikutuksia perhevapaalla olevien osallistujien voimavaroihin ja työtavoitteisiin sekä arvioitiin ryhmämenetelmän vaikuttavuutta satunnaistetussa kenttäkokeessa. Projektissa hyödynnettiin Työterveyslaitoksessa aiemmin kehitettyä Työuran uurtaja -ryhmämenetelmää, josta kehitettiin uusi sovellus perhevapaalta työelämään paluuta suunnitteleville vanhemmille. Ryhmätoiminta järjestettiin kuudessa kunnassa, joiden työntekijöitä koulutettiin menetelmän ryhmäohjaajiksi Työterveyslaitoksella. Hankkeeseen osallistuvat kunnat olivat: Tuusula, Tampere, Seinäjoki, Pirkkala, Kouvola ja Hämeenlinna. Ryhmäohjaajia koulutettiin kuntiin yhteensä 23. Ohjaajat tulivat kuntien neuvolatoimesta (terveydenhoitajia) ja varhaiskasvatuksesta (lastenhoitajia, lastentarhanopettajia, päiväkodin johtajia ja varhaiskasvatusjohtajia). Projektissa toteutettiin yhteensä 19 perhevapaalta työelämään -valmennusryhmää. Lisäksi Helsingissä järjestettiin valmennusryhmä Työterveyslaitoksen omien ohjaajien vetämänä. Ryhmätoiminnan kohderyhmänä olivat perhevapaalla olevat vanhemmat (äidit tai isät), jotka suunnittelivat työelämään paluuta tai etsivät suuntaa uralleen oltuaan kotona hoitamassa lapsia. Hankkeen osallistujat rekrytoitiin pääasiassa neuvoloiden terveydenhoitajien vastaanotoilta, mutta myös perhepuistojen, erilaisten lasten ja

5 perheiden avointen kerhojen kautta. Muutamissa kunnissa myös seurakunnat osallistuivat rekrytointiin. Kaikkiaan tutkimushankkeeseen osallistui 361 äitiä ja yksi isä. He vastasivat projektin aikana yhteensä neljään kyselyyn. Ryhmätoimintaa jatkettiin lähes hankkeen loppuun asti, jolloin viimeisen vuoden aikana hankkeeseen mukaan tulleet ehtivät palauttaa alkukyselyn lisäksi heti intervention jälkeen lähetetyn kyselyn, mutta eivät ehtineet vastata kaikkiin neljään vaiheeseen hankkeen päättyessä. Ryhmämenetelmän vaikuttavuustutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena, jossa tutkimukseen alkukyselyn täyttämällä ilmoittautuneet osallistujat arvottiin sattumanvaraisesti koe- ja kontrolliryhmiin (tähän osuuteen osallistui yhteensä 233 äitiä). Koeryhmään arvotut osallistuivat yhteensä 16 tuntia (neljä puolikasta päivää) kestävään strukturoituun valmennusryhmätoimintaan. Kontrolliryhmään arvotut saivat kotiin postitettuna vastaavaa lukumateriaalia luettavakseen. Koe- ja kontrolliryhmän kyselyvastauksia verrattiin toisiinsa ja näin saatiin tietoa siitä miten ryhmään osallistuminen oli vaikuttanut osallistujiin. Tulokset ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta osoittivat, että ryhmämenetelmä paransi valmistautuneisuutta palata työelämään. Erityisesti myönteinen vaikutus näkyi niillä, joilla ei ollut työpaikkaa, minne palata ja niillä, jotka olisivat halunneet jäädä kotiin pidemmäksi aikaa. Myös osallistuneiden vanhempien omat kokemukset olivat myönteisiä ja monet sanoivat palaavansa itsevarmempana työelämään osallistuttuaan vertaisryhmätoimintaan. Perhevapailla olevilla oli tarve saada työelämään siirtymistä suunniteltaessa tietoja, joita muut työnhakijat eivät välttämättä tarvitse. Esimerkiksi oma jaksaminen työtä ja perhettä yhteen soviteltaessa, päivähoitojärjestelyt ja arjen sujuvuus olivat asioita, joista eri alojen ammattilaiset ja samassa tilanteessa olevat voivat antaa tietoa ja kertoa kokemuksista. Tutkimuksen perusteella suosittelemme, että kunnissa järjestetään eri toimijatahojen yhteistyönä perhevapaalta työelämään paluuta tukevia vertaisryhmiä. Kuntien eri toimijat (äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, varhaiskasvatuksen edustajat) TE-keskusten työntekijät, järjestöjen ja seurakuntien vapaaehtoiset ja työntekijät sekä työpaikat voivat osallistua vertaisryhmätoiminnan järjestämiseen alueella. Näin voidaan tarjota tietoa ja tukea sitä tarvitseville. Projektissa valmistunut menetelmämateriaali on saatavilla sähköisenä netissä. Osallistujan työkirjaa voi lisäksi tilata kirjana kustannusten hinnalla Työterveyslaitoksen kirjakaupasta. Toppinen-Tanner, S., Pulkkinen, P., Pajunen, P., Larvi, T., Nykänen, M., Kuitunen, H., & Vuori, J. (2014) Työuran uurtaja. Perhevapaalta työelämään. Osallistujan työkirja. Työterveyslaitos, Helsinki. 4

6 Toppinen-Tanner, S., Pulkkinen, P., Pajunen, P., Larvi, T., Nykänen, M., Kuitunen, H., & Vuori, J. (2014) Työuran uurtaja. Perhevapaalta työelämään. Ohjaajan käsikirjan lisäosa. Työterveyslaitos, Helsinki. Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla projekti toteutettiin Sosiaali- ja Terveysministeriön myöntämän tasa-arvo puiteohjelman, Manner-Suomen Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tuella

7 Alkusanat ja kiitokset Perhevapaalta työelämään siirtymä on muutos koko perheelle. Osalla perhevapaalla olevista ei ole työsuhdetta, johon palata, vaan he aloittavat työelämään siirtymän työnhakijoina tai muuten uutta suuntaa etsimällä. Osa taas palaa entiselle työpaikalle, jossa kuitenkin on saattanut tapahtua suuriakin muutoksia poissaolon aikana. Työelämään paluun mahdollistamiseksi pitää järjestellä monia asioita myös perheessä, näistä ehkä tärkeimpänä lapsen hoito ja työnjako kotona. Tässä projektissa kehitimme ryhmätoimintaa yhteistyössä kuntien kanssa työelämään paluun suunnittelun tueksi perhevapaalla oleville vanhemmille. Tavoitteena oli itseluottamusta ja voimavaroja vahvistamalla sekä tietoa ja vertaistukea jakamalla parantaa vanhempien edellytyksiä suunnitella työelämään paluuta ja selvitä muutoksesta sujuvasti. Projekti toteutettiin kuudessa kunnassa: Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Tuusula, Pirkkala ja Hämeenlinna. Lähdimme liikkeelle alueellisesta toimintamallista, jossa neuvolat ja varhaiskasvatus yhteistyössä järjestävät ryhmätoimintaa vanhemmille. Lähtökohtanamme oli ajatus, että perhevapaalla olevat ovat ryhmä aikuisia, joiden elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Näihin muutoksiin liittyvä tieto ja tukimahdollisuudet jakautuvat kunnissa eri tahoille. Ihmisen toimintaa helpottavien tai tukevien julkisten palvelujen lähtökohtana tulisi olla erilaisten kansalaisryhmien todellinen tilanne ja tarpeet. Projektissa kehitetty ryhmämenetelmäsovellus tarjoaa konkreettisen työkalun ja yhteistyömuodon kuntiin perhevapaalta työelämään palaamista suunnittelevien vanhempien tueksi. Haluamme kiittää kaikkia projektin onnistumiseen vaikuttaneita ihmisiä. Kiitokset kuntien työntekijöille, jotka osallistuivat projektin toimintaan monissa eri rooleissa: ohjaajina, osallistujien rekrytoijina, lastenhoitajina, toimintaympäristön tuntijoina ja ohjausryhmän jäseninä. He osallistuivat myös tämän raportin kirjoittamiseen lähettämällä kuvaukset toiminnan järjestämisestä omassa kunnassa. Kiitos myös lastenhoitoon osallistuneille järjestöille ja yrityksille, jotka mahdollistivat lastenhoidon, vaikka kunnan omien hoitajien kädet eivät yksin siihen riittäneet. Tämän projektin onnistumiseen vaikutti kuntien aktiivisen osallistumisen lisäksi monien ihmisten työpanos projektin eri vaiheissa. Kiitämme Paula Pajusta, joka oli mukana projektin alkuvaiheessa rekrytoimassa kuntia ja osallistujia, ja teki valmistelutyönä esitutkimuksen raportin. Lisäksi kiitos Aino Luotoselle, joka oli mukana pilottiryhmän toteuttamisessa ja projektihakemusta valmistelevassa ideoinnissa. 6

8 Kiitämme ohjausryhmää aktiivisesta osallistumisesta ja hyvistä keskusteluista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Seija Jalkanen Työ ja elinkeinoministeriöstä. Sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijajäsenet ja rahoittajan edustajina mukana olivat Päivi Yli-Pietilä ja Irmeli Järvenpää. Muita aktiivisia jäseniä olivat Tuovi Hakulinen- Viitanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Riitta Luoto UKK-instituutista sekä kuntien edustajat Anita Nikkanen Kouvolasta, Oili Ylihärsilä Seinäjoelta, Tuire Sannisto ja Leena Vekara Tampereelta, Kati Soininen Tuusulasta ja Matti Putkonen Hämeenlinnasta. Lisäksi ohjausryhmän jäseninä tai varajäseninä toimivat Anne Kytölä ja Pekka Virikko Pirkkalasta. Lisäksi Työterveyslaitokselta mukana oli Riitta Sauni ja teemajohtaja Päivi Husman. Haluamme kiittää kaikkia Työterveyslaitoksella projektin toimintaan osallistuneita: tutkimusprofessori Jukka Vuorta ohjauksesta vaikutustutkimuksen toteuttamisessa, työyhteisökonsultteja Tommy Larvia ja Heli Kuitusta ohjaajakoulutuksen järjestämisestä sekä Mikko Nykästä, tutkimusinsinööri Soili Klemolaa ja erikoistutkija Marjo Wallinia avusta menetelmäkirjojen viimeistelyssä. Erityiskiitokset ja terveiset osoitamme kaikille tutkimukseen ja toimintaamme osallistuneille äideille. Kaikille teille toivotamme hyvää paluuta työelämään ja menestystä työn ja perheen yhteensovittamiseen työuranne aikana! On ollut hienoa olla osallisena tässä prosessissa. Nyt huomaan muutokset itsessäni kysymyksiin vastatessa... Valoa on tunnelin päässä paljon... (ryhmätoimintaan osallistunut äiti) 7

9 8

10 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Perhevapaat ja äitien työllisyys Siirtymä ja voimavarat kahden elämänvaiheen välillä Ryhmämenetelmän vaikutusteoria ja tavoitteet Tavoitteet Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät Kuntien toimintamallit Kyselytutkimuksen aineistot Ryhmätoimintaan osallistuneet koko aineistossa Kyselytutkimuksen mittarit Tulokset Ryhmätoiminnan toteutus kunnissa Tampere Tuusula Kouvola Seinäjoki Pirkkala Hämeenlinna Ohjaajien kokemukset ryhmätoiminnasta Yhteenveto: toimintatavat ja toiminnan jatkaminen hankkeen päättymisen jälkeen kunnissa Kaikki tutkimukseen osallistuneet perhevapaalla olevat vanhemmat Taustatiedot ja työmarkkina-asema Työhönpaluuaikomukset ja tavoitteet Yksilölliset voimavarat

11 Sosiaaliset voimavarat Työpaikan tuki Terveys ja hyvinvointi Ryhmätoiminnan vaikuttavuus Osallistujien läheisten suhtautuminen työhön paluuseen Kokemukset ryhmätoiminnasta ja lukumateriaalista Pohdinta Perhevapaalla olevien vanhempien perhetilanne ja työhönpaluuaikomukset Perhevapaalla olevien vanhempien saama tuki Hyvinvointi ja terveys Ryhmätoiminta oli vaikuttavaa ja se koettiin hyödylliseksi Tutkimusasetelma ja tulosten yleistettävyys Toimintamallina kuntien äitiys-ja lastenneuvoloiden sekä varhaiskasvatuksen yhteistoiminta Työ- ja elinkeinotoimistojen osallistuminen toimintaan Kehittämisehdotukset toiminnan järjestämiseksi kunnissa Suositukset: Sujuva siirtymä perhevapaalta työelämään eduksi perheille ja työnantajille...89 Lähteet

12 1. Johdanto 1.1. Perhevapaat ja äitien työllisyys Lapsen syntymä on perheessä vaihe, jolloin joudutaan sovittamaan yhteen työ- ja perhe-elämää. Suomessa syntyy vuosittain noin lasta ja vuonna 2013 Suomessa syntyi keskimäärin 1,84 lasta äitiä kohti (Tilastokeskus). Työelämään osallistumisen yleistyttyä myös naisilla ja keskimääräisen synnytysiän noustessa nämä lapset syntyvät yhä useammin tilanteeseen, jossa molemmilla vanhemmilla on työura jo alkanut. Työelämään osallistumisen lisäämisessä ja työurien pidentämisen haasteisiin vastattaessa työn ja perheen yhteensovittamisesta on tullut entistä tärkeämpi yhteiskunnallinen kysymys. Keskimäärin lasta hoidetaan kotona noin 1,5 2 vuotta (esim. Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009; Luoto, Kauppinen & Luotonen, 2011), mikä tarkoittaa suunnilleen samanmittaista katkosta työssä käymiseen. Lähes 90 % perheistä käyttää kotihoidontukea sen jälkeen kun lapsi on noin vuoden vanha. Reilu puolet 9 kk - 2-vuoden ikäisistä lapsista on kotihoidontuen piirissä. Enintään 12 kuukautta tukea käyttää noin puolet perheistä ja täysimääräisen ajan eli yli 24 kuukautta 17 % perheistä. Kelan vanhempainpäivärahapäivistä 91 % korvattiin äideille ja suurin osa päivärahoista maksettiin vuotiaille vuonna Isille korvattujen päivien osuus on kasvanut edellisvuosista (Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2012), mutta on edelleen pieni. Suomessa lapsiperheiden vanhempien työllisyys on korkeampi kuin väestön keskimäärin. Alle 3-vuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 66,4 % vuonna Isillä vastaava aste oli 89,1 %. Äitien työssäkäynti yleistyy nuorimman lapsen iän mukaan siten, että alle 1-vuotiaiden äideistä noin 8 % on palannut työelämään, kun taas 1 2 -vuotiaiden äideistä puolet käy työssä vuotiaiden lasten vanhempien kohdalla naisten ja miesten työllisyysasteet ovat lähes samalla tasolla (noin 91 %). Kaikilla äideillä ei ole työpaikkaa, mihin palata vuotiaista alle kolmevuotiaiden lasten äideistä noin % hoiti kotona lapsia ilman työsuhdetta tai pääasiallinen toiminta oli muu kuin lasten hoitaminen. Työttömänä alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmista oli 4 %. Yhden vanhemman perheiden äideillä työttömyys oli keskimääräistä yleisempää. (Tilastokeskus, 2011). Perhevapaiden pituus vaihtelee siten, että vähemmän koulutetut ja alimpiin tuloluokkiin kuuluvat äidit pitävät pidempiä vapaita. Akateemisesti koulutettujen perheissä isät jakavat vapaata äitien kanssa mahdollistaen äidin työhön paluun (Salmi, Lammi- Taskula & Närvi, 2009). Erityisesti äidin korkeakoulututkinto vaikutti vapaiden jaka- 11

13 miseen ja toimihenkilöisät käyttivät isäkuukausia useammin kuin työntekijäasemassa tai johtavassa asemassa olevat (Perhevapaakysely 2013, THL ) Pitkä perhevapaa on yhteydessä työttömyyteen ennen ja/tai jälkeen vapaan (30 %). Lyhyitä perhevapaita suosivat määräaikaisessa työsuhteessa ennen vapaata olleet äidit (17 %). Toisaalta myös yleinen työttömyystilanne vaikuttaa kotihoidon tuen käyttäjien määrään lapsen ollessa yli vuoden vanha. Tuen käyttö on yleisempää runsaan työttömyyden aikana ja käyttö vähenee työllisyystilanteen parantuessa. (Rissanen, 2012). Suomessa vahva asenneilmasto ja tukijärjestelmä tukevat lasten kotihoitoa (Miettinen, 2012; Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009). Vanhemmat kokevat kotihoidon lapselle parhaaksi 1-2-vuoden iässä. Etenkin monilapsisissa ja pienituloisissa lapsiperheissä lapset halutaan hoitaa kotona pitempään (Miettinen, 2012). Työelämään palanneista 2-vuotiaiden äideistä puolet olisi halunnut hoitaa lasta pidempään kotona (Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009) Siirtymä ja voimavarat kahden elämänvaiheen välillä Työelämään paluu usean kuukauden jopa vuosien kotona olon jälkeen sisältää monia epävarmuustekijöitä. Yleensäkin siirtymätilanteet työelämässä ovat muutostilanteita, jotka kuormittavat yksilöllisiä voimavaroja ja vaativat yksilöltä sopeutumiskykyä ja epävarmuuden sietokykyä. Työelämään hakeutuvalla on oltava motivaatiota ja usko omiin kykyihinsä ottaa vastaan työhön paluuseen tai työnhakuun liittyviä haasteita. (Vuori, 2009.) Perhevapailla olevista osalla on työpaikka, mihin palata. Työsopimuslain irtisanomissuoja raskaana tai perhevapaalla oleville työntekijöille (7 luku, 9 ) tukee heidän työhön paluutaan. Kuitenkin monet asiat ovat voineet muuttua poissaolon aikana, esimerkiksi työtehtävät, organisaatio, kollegat, työvälineet tai työpaikan sijainti. Muutoksiin perehdyttäminen voi vaikuttaa siirtymän onnistumiseen ja työpaikalle kiinnittymiseen. Kaikki eivät kuitenkaan saa perehdytystä muuttuneisiin tilanteisiin. Kaksi viidestä raportoi muutoksia tapahtuneen työpaikalla perhevapaan aikana, mutta vain 1/5 oli saanut opastusta muuttuneisiin tehtäviinsä (Salmi, Lammi-Taskula & Närvi, 2009). Osa äideistä, vuonna 2011 reilu kolmannes, joiden lapsi oli alle yhden vuoden, joutuu kohtaamaan työnhaun haasteet ja etsimään uutta työpaikkaa (Tilastokeskus). Perhevapaiden päättyessä moni joutuu harkitsemaan myös työuran suuntaa, työaikoja, 12

14 työmatkoja ja muita tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Oman lisänsä haasteisiin voivat tuoda yksilön arvojen muutos perheenlisäyksen johdosta sekä ristiriitaiset työhön paluuta koskevat odotukset sukulaisten, puolison, kavereiden tai työtovereiden taholta. Riskitekijänä vastasynnyttäneiden äitien ryhmässä on lisäksi raskauden jälkeinen masentuneisuus, joka koskettaa noin vuosi synnytyksen jälkeen % äideistä (Gjerdingen & Yawn, 2007; Goodman & Santangelo, 2011; Darcy ym., 2011). Masennus ja voimavarojen kuormittuminen ovat riskitekijöitä sille, että yksilön työuran suuntaviivojen hahmottaminen tai työelämään siirtyminen viivästyy. Työelämästä tuleva kuormitus asettaa myös haasteita mielenterveydelle ja jaksamiselle. On kyettävä hallitsemaan ajankäyttöään, työmääräänsä ja kuormittuneisuuttaan sekä kotona että työpaikalla. Työhön palattua on opittava sovittamaan yhteen työ ja perhe-elämä voimavarojen ehtymättä liiaksi. Varsinkin äidit kokevat erilaiset työn poikkeustilanteet tai muutokset (ylityöt, opiskelu, työmatkat) vaikeina järjestää ja huono omatunto on yleinen tunne lapsiperheissä (Kotowska ym. 2010; Lammi- Taskula & Salmi, 2009). Toisaalta työ toimii myös hyvänä vastapainona perheelle. Työn on havaittu rikastuttavan perhe-elämää ja parisuhdetta (Hakanen, Peeters, & Perhoniemi, 2011; Kotowska ym. 2010; Lammi-Taskula & Salmi, 2009). Siirtymässä sosiaaliset voimavarat lisäävät hyvinvointia ja saattavat puskuroida siirtymätilanteen aiheuttaman stressin vaikutusta hyvinvointiin (Michel ym. 2011). Esimiehen ja työyhteisön tuki on tärkeä voimavara työn aloittamisvaiheessa (Jokisaari ym. 2011), mutta myös aviopuolison ja läheisten tuki toimii sosiaalisena voimavarana (Ferguson ym. 2012; Seiger & Wiese, 2011). Työpaikoilla pitkiltä sairauslomilta palaaville kohdennettujen vertaisryhmien on todettu edesauttavan työelämään kiinnittymistä (Karlson ym., 2010) ja selkiyttävän työelämään liittyviä tavoitteita (Tiainen, Oivo, Puumalainen, & Korkeamäki, 2011). Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten strukturoitu valmennusryhmätoiminta ennen työhön paluuta vaikutti voimavaroihin, työhön paluun suunnitelmallisuuteen sekä taitoihin yhteen sovittaa työ- ja perhe-elämän vaatimukset. Hyvän työn ja perheen yhteensovittamisen on todettu lisäävän perheen hyvinvointia (Mauno, Kinnunen & Ruokolainen, 2005). Tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisten voimavarojen merkitystä perhevapaalta työelämään palattaessa. Aiempien tutkimusten perusteella yksilöllisten voimavarojen tiedettiin ennustavan sekä tulevaa toimintaa että koettua hyvinvointia (esim. Bandura, 1986; Vuori, Toppinen-Tanner & Mutanen, 2012). 13

15 1.3. Ryhmämenetelmän vaikutusteoria ja tavoitteet Työelämään kiinni pääsemisessä ja hyvän työn saavuttamisessa keskeistä on työn merkitys työntekijälle, työsuuntautuneisuus ja motivaatio työskennellä työelämässä. Omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen, työhön paluun ja arjen järjestämisen taitojen oppiminen, mahdollisten työuraesteiden tunnistaminen ja työskentely niiden voittamiseksi vahvistavat vanhempien omaa kokemusta siitä, että hän pystyy itse hallitsemaan työhön paluutaan ja työuraansa ja selviämään mahdollisista vastoinkäymisistä. Tämä työhönpaluupystyvyys toimii motivoivana tekijänä, joka lisää vanhempien työelämäsuuntautuneisuutta ja työelämään pääsemistä (Ajzen, 1991; Bandura, 1986; Vuori & Vinokur, 2005). Vastoinkäymisiin varautuminen ja niiden selvittämiseen valmistautuminen helpottavat vaativien tilanteiden kohtaamista työn ja perheen yhdistämisessä, työuralla tai työssä, lisäävät odotuksia hallittavista haasteista ja vähentävät vastoinkäymisiin liittyviä masennusoireita (Vuori & Silvonen, 2005). Tämä pitää yllä työelämään liittyvän haasteellisen toiminnan motivaatiota vastoinkäymisten uhkasta huolimatta sekä estää mielialan laskua ja työelämästä syrjäytymistä. Ryhmämenetelmän tavoitteena oli vahvistaa osallistujien koettua pystyvyyttä (selfefficacy) työhön paluuseen eli luottamusta siihen, että henkilö pystyy itse ohjaamaan ja hallitsemaan oman elämänsä kulkua ja työhön paluutaan (kuva 1). Pystyvyyden vahvistuminen lisää tulevaisuusorientaatiota ja tulevaisuuteen kohdistuvia tavoitteita sekä tehokkaiden toimintatapojen käyttöä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaat toimintatavat puolestaan edistävät myönteistä kehitystä sekä urahallinnassa että hyvinvoinnissa. Työuran hallinnalla tarkoitetaan tässä työhön paluun hallinnan lisäksi kykyä löytää tasapaino työn ja muun elämän välille ja kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan koetun pystyvyyden kehittymiseen vaikuttavat seuraavat kolme oppimismekanismia, joita kaikkia hyödynnetään ryhmämenetelmässä: 1. omakohtaiset suoriutumiskokemukset, 2. muiden suoriutumisen havainnointi ja 3. muilta saatu palaute omasta suoriutumisesta. Kun elämässä kaikki suunnitelmat eivät toteudu ja vastaan tulee erilaisia ennakoimattomia tilanteita tai vastoinkäymisiä, on tärkeää säilyttää näissä tilanteissa oma toimintakyky. Menetelmän avulla pyritään lisäämään näiden tilanteiden tunnistamista etukäteen tai mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä vahvistamaan selviytymistä niissä. Valmistautumisen on todettu lisäävän rakentavien toimintatapojen käyttöä kohdattaessa ongelmatilanteita. 14

16 Kuva 1. Urahallinnassa tarvittavien taitojen oppiminen ja vastoinkäymisiin varautuminen Työuran uurtaja -ryhmämenetelmässä (mukailtu Vuori et al., 2008a ja Vuori et al., 2008b). Ryhmämenetelmän tunnusomaisena piirteenä on aktiivisen oppimisen menetelmien systemaattinen käyttö. Aktiivisella oppimisella pyritään osallistujien hallintapystyvyyden vahvistumiseen. Ryhmässä osallistujat saavat itsetuntemusta, oppivat näkemään vastaan tulevat haasteet hallittavina sekä oppivat ratkaisuja ihmissuhteiden hoitoon (mm. uskaltaa ottaa puheeksi lapsen hoidon ja siihen liittyvät tarpeet vastavuoroisesti tai avoimesti omien läheisten kanssa). Ohjaajien tehtävänä on esittää ensin lyhyitä johdatteluja harjoituksiin, roolipeleihin ja ryhmäkeskusteluihin. Aktiivinen oppiminen saavutetaan siten, että johdattelujen jälkeen ryhmäläiset ohjaavat ja kontrolloivat itse oppimisprosessin etenemistä ja laajuutta. Aktiivinen oppiminen suunnitellaan prosessiksi, jossa asiat avautuvat osallistujille vähitellen. Intensiivitoteutuksella pyritään siihen, että osallistujien on helppo liittää tietyn aiheen aiempi käsittely uudelleenkäsittelyissä laajeneviin yhteyksiin. Sosiaalinen tuki vertaisryhmässä on tärkeä pystyvyyskäsityksiin ja itseluottamukseen vaikuttava tekijä. Ryhmätoiminta suunnitellaan siten, että osallistujat saavat sekä ohjaajilta että muilta ryhmäläisiltä osallistumis- ja oppimismotivaatiota, pystyvyyttä ja työuranhallintavalmiuksia vahvistavaa palautetta. Keskeisenä opetusmenetelmänä ovat ryhmäkeskustelut, joissa osallistujat pyrkivät tunnistamaan ja määrittelemään 15

17 mahdollisia ja hallinnan ongelmia työssä ja työuralla sekä niiden ratkaisukeinoja, joita harjoitellaan. Ryhmäkeskustelujen ohjaamisen keskeisenä menetelmänä on ryhmään palauttaminen. Sen mukaan ohjaaja ei anna vastauksia osallistujien esittämiin kysymyksiin, vaan palauttaa esiin nousevat ongelmat ryhmään, jolloin osallistujat tuottavat aktiivisen oppimisen periaatteen mukaisesti itse ratkaisut käsiteltäviin kysymyksiin. Ohjelmassa uranhallintaan liittyviä sosiaalisia toimintatapoja mallin-netaan esimerkiksi roolipelillä. Vastoinkäymisiin varautuminen on tärkeä työhön paluun ja työuran hallinnan elementti. Se auttaa osallistujia reagoimaan takaiskuihin ja pettymyksiin sekä suunnittelemaan toimintaansa ja elämäänsä uudelleen silloin, kun alkuperäiset suunnitelmat eivät ole toteutuneet. Ryhmässä käsiteltävät vastoinkäymiset ja muutostilanteet liittyvät mm. arjen hallintaan työelämään paluun jälkeen, työn ja perheen yhdistämiseen ja omaan jaksamiseen sekä työnantajan kohtaamiseen perhevapaalta paluun jälkeen. Ohjaajat johdattelevat ryhmäkeskusteluissa osallistujia mahdollisten vastoinkäymisten tunnistamiseen sekä ratkaisukeinojen pohtimiseen. Ratkaisukeinoja hankitaan jakamalla kokemuksia ja neuvoja osallistujien kesken. Ryhmämenetelmän tavoitteet ovat: edistää mielenterveyttä ja psyykkisiä voimavaroja lisätä itsetuntemusta ja vahvistaa pystyvyyden tunnetta edistää työelämään paluuta ja sen hallintaa kehittää muutoshallintataitoja ja ratkaisujen keksimistä vahvistaa työmotivaatiota / työnhakumotivaatiota ehkäistä masennusta ja mielialan laskua kannustaa työuraan liittyvien ratkaisujen suunnittelua kannustaa huolehtimaan itsestä ja edistää suunnitelmallisuutta terveissä elämäntavoissa Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä on teoriapohjainen Työterveyslaitoksessa kehitetty menetelmä, jolla pyritään vahvistamaan yksilön työuran hallintaa ja keinoja edistää työuraan liittyviä tavoitteita. Menetelmässä kehitetään stressin ehkäisyyn, työuran suunnitteluun ja vastoinkäymisiin varautumiseen liittyviä taitoja. Osallistujat oppivat ryhmässä taitoja, joiden avulla he pystyvät paremmin vastaamaan työuralla ja työnhaussa eteen tuleviin haasteisiin. 16

18 Vahvistamalla vastoinkäymisiin varautumista ja vastustuskykyä edistetään pro-aktiivista toimintaa, johon kuuluu mm. voimavarojen tehokkaampi käyttö toimissa, joihin yksilö päättää ryhtyä. Valmistautuminen vastoinkäymisiin ja stressitilanteisiin lisää yksilön mahdollisuuksia hallita ongelmatilanteita, minkä vuoksi nämä tilanteet aiheuttavat vähemmän haittoja mielenterveydelle. Menetelmää on menestyksekkäästi käytetty työpaikoilla edistämään työssä jatkamista (Vuori, Toppinen-Tanner & Mutanen, 2012). Tehokkainta menetelmän toteutuksessa on yhdistää eri toimijoiden tietoa ja taitoja. Perhevapaalta työelämään palaavien kohderyhmälle keskeisiä toimijatahoja ovat neuvolat, missä kaikki lapset käyvät vanhempineen säännöllisesti sekä varhaiskasvatus, joka mahdollistaa vanhempien paluun työelämään. Muita tahoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa menetelmän toteutukselle tässä kohderyhmässä ovat TE-toimistot ja työnantajat, jotka voivat tarjota tukea työnhakuun ja työpaikalle sopeutumiseen. Työuran uurtaja -ryhmämenetelmällä pyritään perhevapaalta palaavien keskuudessa vahvistamaan osallistujien valmiuksia hallita työhön paluuta, kiinnittämään huomiota omiin osaamisalueisiin, muutostilanteisiin ja löytämään keinoja työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Ryhmämenetelmän ohjelma Työuran uurtaja -ryhmissä käsitellään neljän päivän aikana teemoja, jotka liittyvät itsetuntemukseen, stressinhallintaan, sosiaalisiin verkostoihin, työn ja perheen yhdistämiseen sekä työuratavoitteisiin. Ryhmään kutsutaan myös vierailija, joka on onnistuneesti siirtymästä selviytynyt henkilö, roolimalli. Ryhmätapaamisten aikana osallistujat täyttävät työkirjaa, jonka osallistujat saavat pitää. Siihen kirjataan ryhmässä tuotettu suunnitelma lähitulevaisuuden tavoitteiksi. 17

19 Kuva 2. Ryhmämenetelmän päiväohjelma (Lähde: Toppinen-Tanner ym. (2014); Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä. Perhevapaalta työelämään sovellus. Ohjaajan käsikirjan lisäosa. Helsinki: Työterveyslaitos) 18

20 2. Tavoitteet Projektin tavoitteena oli kehittää toimintamalli ja ryhmämenetelmäsovellus perhevapaalla olevien vanhempien työelämään paluun tukemiseksi. Toisena päätavoitteena oli arvioida menetelmän vaikuttavuutta osallistujien valmistautuneisuuteen työelämään paluuseen sekä arvioida laadullisesti toimintamallin toimivuutta niin kuntien, ohjaajien kuin osallistujien näkökulmasta. Projektissa kerättiin kaksi kyselytutkimusaineistoa: 1) Kaikki tutkimukseen ilmoittautuneet perhevapaalla olevat vanhemmat (N=362), jotka ilmoittautuivat tutkimukseen täyttämällä alkukyselyn 2) Osittainen pitkittäistutkimusaineisto (N=233), jossa tutkittiin vertaisryhmätoiminnan välittömiä vaikutuksia osallistujien voimavaroihin koe-kontrolliasetelmassa. Pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää: 1. Mikä on ryhmäintervention välitön vaikuttavuus osallistujien valmistautuneisuuteen työuran hallintaan, ts. onko ryhmämenetelmällä vaikutusta osallistujien voimavaroihin? 2. Hyötyvätkö ne, joilla on työpaikka odottamassa ja ne, joilla sitä ei ole, vertaisryhmätoiminnasta samalla tavalla? 3. Mitä ovat osallistujien kokemat ryhmämenetelmän hyödyt? Lisäksi kerättiin ryhmätoimintaan osallistuneilta ryhmätoiminnan yhteydessä avovastauksilla kokemuksia ryhmästä. Tietoa toimintamallin toimivuudesta saatiin kuntatasolta, ryhmätoiminnan toteuttajilta eli ohjaajilta sekä ryhmiin osallistuneilta vanhemmilta. Ohjaajilta kerättiin tietä siitä miten menetelmä sopii ohjaajien mielestä osaksi heidän työtään, yhteistyön edistämiseen eri toimijoiden kesken sekä siitä, miten menetelmä sopii kunnissa toteutettavaksi. Tässä raportissa esitellään ensin kuntien toimintamallit sekä niihin läheisesti liittyvät ohjaajien kokemukset. Tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto eli osallistujien kokemukset ja ryhmätoiminnan vaikuttavuus kuvataan sen jälkeen. 19

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen vertaisryhmätoiminnalla tilannekatsaus Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PST Hankkeen vaiheet Kuntien rekrytointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukemiseksi vertaisryhmätoimintaa kuntiin Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö Suomalaiset nuoret naiset perhevapailla pois työelämästä Synnyttäjien

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Työuran uurtaja Perhevapaalta työelämään

Työuran uurtaja Perhevapaalta työelämään Työuran uurtaja Perhevapaalta työelämään Ohjaajan käsikirjan lisäosa Salla Toppinen-Tanner, Pia Pulkkinen, Paula Pajunen, Tommy Larvi, Mikko Nykänen, Heli Kuitunen, Jukka Vuori Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Selviytymisen voimavarojen edistäminen työuran siirtymissä

Selviytymisen voimavarojen edistäminen työuran siirtymissä Selviytymisen voimavarojen edistäminen työuran siirtymissä Jukka Vuori Työ ja hyvinvointi yhteisseminaari, 27-28.8.2009, Oulu Työuran siirtymävaiheet ja riskit Perustaidot Ammattiopinnot Työelämä Senioriteetti

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi

Well-being through work Hyvinvointia työstä. Finnish Institute of Occupational Health www.ttl.fi Well-being through work Hyvinvointia työstä Perhevapaalta takaisin työelämään Kaisa Kauppinen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, dosentti, Helsingin yliopisto 20.5.2013 Suomalainen perhevapaajärjestelmä

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Perheen ja työn yhteensovitus

Perheen ja työn yhteensovitus Perheen ja työn yhteensovitus Mitä työpaikan perheystävällisyys tarkoittaa käytännössä? 18.4.2013 Anna Kokko, Projektipäällikkö, Väestöliitto etunimi.sukunimi@vaestoliitto.fi Miten työpaikan perheystävällisyys

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä

Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Jamit-hankkeen kokemuksia työluotsityöstä Hanna Takamaa 18.9.2014 Case 1. Asiakas on vuoden kestävällä työ/opintovapaalla omasta työstään, joka on fyysisesti raskasta, terveydentilassa tules-oireita, lisäksi

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen

Tasaarvosuunnittelu. kehittämisen työkaluna. Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tasaarvosuunnittelu kehittämisen työkaluna Mari Kupiainen, Julia Evans, Kaisa Kauppinen Tutkimuksen tavoite tutkia työpaikkatasolla minkälaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia perhevapaista aiheutuu työnantajalle

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Perheystävällisyyden alkukartoitus

Perheystävällisyyden alkukartoitus Perheystävällisyyden alkukartoitus 1. Taustatiedot Tämän dokumentin tarkoituksena on toimia pohjana työpaikan perheystävällisyyden alkukartoituksen tekemiselle ja ohjata kehittämissuunnitelman laatimista.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Aktiivisena eläkkeellä

Aktiivisena eläkkeellä Aktiivisena eläkkeellä Kaisa Kirves, erikoistutkija Labquality Days 2016 12.2.2016 12.2.2016 Työterveyslaitos Kaisa Kirves www.ttl.fi 1 Syntyvyys laskenut Ikääntyneiden osuus kasvanut 12.2.2016 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia

Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia Perioperatiivisen hoitotyön osaaja korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus, Metropolia ja Savonia 6.6.2010 ESR / Futurex: Kokemuksia oppisopimustyyppisestä täydennyskoulutuksesta 7/6/11 Helsinki Metropolia

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot