KESKI-UUDENMAAN KUNTALIITOKSEN YHDYSKUNTARAKENNEARVIOINTI

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN KUNTALIITOKSEN YHDYSKUNTARAKENNEARVIOINTI

2 Sisällysluettelo Alkusanat 1. Yhdyskuntarakennevaihtoehdot 2. Yleispiirteinen kuntataloustarkastelu Joukkoliikenteen sekä opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannukset Case -tarkastelut: Ristikytö, Palopuro ja Pornainen 5. Alueiden vetovoiman analyysi 6. Ekotehokkuus 7. Johtopäätökset 8. Lähdeluettelo Liitteet 1. Yleispiirteisen kuntataloustarkastelun arviointimenetelmä 2. Yleispiirteinen kuntataloustarkastelu, tulokset vuosille Joukkoliikenteen sekä opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten arviointimenetelmä 2

3 ALKUSANAT Tehtävänä oli muodostaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkotyöstön tueksi kolme vaihtoehtoista yhdyskuntarakenneskenaariota ja arvioida niiden pohjalta yhdyskuntarakenteen kehitysmahdollisuuksia kuntatalouden, ekotehokkuuden ja uuden kaupungin vetovoiman näkökulmista Työtä ohjasi tuki- ja projektiryhmä, johon kuuluivat Ilkka Holmila (pj) ja Erkki Kukkonen Järvenpäästä, Anne Jarva ja Hannu Lindqvist Hyvinkäältä, Hannu Seppälä ja Tapio Sillfors Mäntsälästä, Markku Hyttinen Pornaisista sekä Hannu Haukkasalo ja Asko Honkanen Tuusulasta. Lisäksi tuki- ja projektiryhmään kuuluivat Johanna Viita ja Eero Laesterä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä Työstä vastasivat Kimmo Koski, Veera Lehto ja Susanna Harvio Sweco Ympäristö Oy:stä sekä Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä 3

4 1. YHDYSKUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT 4

5 Vertailuvaihtoehtojen muodostaminen Lähtökohtana on vertailuasetelma, jossa kuntaliitosselvitystyössä keväällä 2015 mukana olleet viisi kuntaa (Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) joko yhdistyvät tai jatkavat erillisinä Yhdistyvän kunnan yhdyskuntarakenne (V1) perustuu suurempiin keskittymiin ja koordinoituun kehittämiseen sekä sisältää Ristikydön kehittämisen Erillisten kuntien vaihtoehdossa (V0+) yhdyskuntarakenteen oletetaan noudattavan aikaisempien vuosien suuntaa ja muodostuvan hajautuneemmaksi Lisäksi yhdistyneen kunnan vaihtoehtoa 1 nopeampaan kasvuun perustuva vaihtoehto V2 Vaihtoehdot on muodostettu eroja tietoisesti kärjistäen, jotta vaihtoehtojen väliset erot ja niiden vaikutukset tulevat selvästi näkyviin Vaihtoehdot on muodostettu seuraavilla periaatteilla: Tarkasteluvuosina ovat 2030 ja Keski-Uudenmaan kuntaliitosselvitysalueen koko väestö ja koko työpaikkamäärä oletetaan tarkasteluvuosina samaksi vaihtoehdoissa V0+ ja V1. Alueiden välinen jakauma poikkeaa vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehdossa 2 kasvu on nopeampaa. Kuntaliitosselvitysalueen väestömäärä on noin henkilöä vuonna 2030 (Tilastokeskuksen ennuste) ja vuonna 2050 (V0+ ja V1). Lähtötilanne: asukasta vuonna Kuntaliitosselvitysalueen työpaikkamäärä on noin vuonna 2030 ja vuonna 2050 (V0+ ja V1). Lähtötilanne: noin työpaikkaa vuonna Vaihtoehdossa 2 väestömäärä on vuonna 2030 ja vuonna 2050 ja työpaikat vastaavasti vuonna 2030 ja vuonna 2050 väestö- ja työpaikkakasvu koko alueen tasolla vastaa suunnilleen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman kasvua kuntien omat ennusteet ovat lähempänä tätä kuin vaihtoehtoa V0+ ja V1

6 Kasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Uustuotannon (vuosina ) asukkaat keskuksissa ja muilla alueilla vuonna 2050 Hyvinkää ydin Palopuro Järvenpää keskeiset V0+ = Itsenäiset kunnat V1 = Kunnat yhdistyvät, sama kokonaiskasvu kuin V0+:ssa V2 = Kunnat yhdistyvät, nopea kasvu Mäntsälä kirkonkylä Pornainen keskeiset Hyrylä keskeiset V0+ V1 V2 Jokela Ristikytö + Järvenpää etel. Muut alueet asukasta Aluejakona tilastollinen suuraluejako, joka ei ole kuntien välillä täysin vertailukelpoinen, koska kaupunkien ja maalaiskuntien yhdyskuntarakenteet poikkeavat ja aluerajat eivät perustu yhdenmukaisiin kriteereihin Hyrylän suuralue jaettu kolmeen osaan: (1) Hyrylän keskeiset alueet, (2) Ristikytö, (3) Muu Hyrylä Myös Palopuro rajattu omaksi alueeksi

7 Asuntotuotannon ja väestönkasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Keskuksissa (8 keskusta jotka kuviossa) asui 43 % Keski-Uudenmaan väestöstä vuonna 2014 Asuntotuotanto ja väestönkasvu vuosina painottuu keskuksiin kaikissa vaihtoehdoissa: V0+ 63 % V1 90 % V2 92 % Ristikydön osuus Keski-Uudenmaan asuntotuotannosta 23 % vaihtoehdoissa V1 ja 21 % V2:ssa (V0+:ssa ei toteudu) Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön, mutta koko Tuusulan kannalta vaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen Palopuro toteutuu pitkällä ajalla kaikissa vaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 sen kasvu on nopeampaa ja päästään pidemmälle kuin muissa vaihtoehdoissa vuoteen 2050 mennessä

8 Kasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Työpaikkojen muutos vuonna keskuksissa ja muilla alueilla Hyvinkää ydin Palopuro Järvenpää keskeiset Mäntsälä kirkonkylä V0+ = Itsenäiset kunnat V1 = Kunnat yhdistyvät, sama kokonaiskasvu kuin V0+:ssa V2 = Kunnat yhdistyvät, nopea kasvu Pornainen keskeiset Hyrylä keskeiset Jokela V0+ V1 V2 Ristikytö + Järvenpää etel. Tuotanto- & Logist.alueet Muut alueet Työpaikkaa Keskuksissa (jotka kuviossa) sijaitsi 41 % ja tuotanto- ja logistiikka-alueilla 28 % työpaikoista vuonna 2012 Työpaikkojen kasvusta suuri osa suuntautuu keskuksiin V0+ 42 % V1 57 % V2 61 % Aluejakona tilastollinen suuraluejako, joka ei ole kuntien välillä täysin vertailukelpoinen Hyrylän suuralue jaettu kolmeen osaan: (1) Hyrylän keskeiset alueet, (2) Ristikytö, (3) Muu Hyrylä Myös Palopuro rajattu omaksi alueeksi Tuotanto- ja logistiikka-alueet: alueet joissa yli 800 työpaikkaa, yli puolet tuotantoa ja logistiikkaa

9 Työpaikkojen kasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Työpaikat lähtötilanteessa ja työpaikkojen kasvun suuntautuminen Keskuksissa (8 keskusta jotka kuvioissa) sijaitsi 41 % Keski-Uudenmaan työpaikoista vuonna 2014 Tuotanto- ja logistiikka-alueilla sijaitsi 28 % työpaikoista (tuotanto- ja logistiikka-alueita ovat alueet, joissa on vähintään 800 työpaikkaa ja joista yli puolet tuotantoa ja logistiikkaa) Työpaikkojen kasvusta suuri osa suuntautuu keskuksiin V0+ 42 % V1 57 % V2 61 % Keskuksiin sijoittuu erityisesti palvelu- ja asiantuntijatyöpaikkoja, joiden kasvua keskusten väestönkasvu edistää varsinkin vaihtoehdoissa V1 ja V2 Myös tuotanto- ja logistiikka-alueet kehittyvät, osuus kasvusta: V0+ 33 % V1 28 % V2 23 %

10 2. YLEISPIIRTEINEN KUNTATALOUSTARKASTELU

11 Tehtävä Tehtävänä oli määrittää arviointikokonaisuus, arvioida vaikutusten suuruusluokka vuosiin 2030 ja 2050 sekä kuvata yhdyskuntarakenneskenaarioiden välille eroja aiheuttavia tekijöitä Arviointimenetelmä kuvataan liitteessä 1 Arviointikokonaisuus Pääomatalouden menot yhteensä Pääomatalouden tulot yhteensä Käyttötalouden menot yhteensä Käyttötalouden tulot yhteensä Nettovaikutus /asukas kolmella eri aluetyypillä Keskusta-alueet Muut tiiviimmän asutuksen alueet Harvaan asutut alueet 11

12 Kuntaliitosselvitysalueen nettotulot (tulot-menot) Kunnat yhteensä Vaihtoehto 0+ noin 57 M ero vaihtoehtoon 1-39 M ero vaihtoehtoon 2-68 M Vaihtoehto 1 noin 96 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-29 M Vaihtoehto 2 noin 125 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon M Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Keski-Uusimaa Keski-Uusimaa 2050, milj. V0+ V1 V2 Pitkällä ajanjaksolla ero on suhteellisen vähäinen, koska kaikissa vaihtoehdoissa väestöja työpaikkamäärät kasvavat ja asuntotuotanto ja väestönkasvu painottuvat keskuksiin Ympäristöministeriön tutkimusten mukaan (ks. Liite 1) keskusta-alueiden kehittäminen tuottaa kunnalle tuloja asukasta kohti laskettuna 1,5-2 kertaa enemmän kuin muun tiiviimmän asutuksen alueen Harvaan asutun alueen kehittäminen puolestaan tuottaa kunnalle asukasta kohti laskettuna enemmän menoja kuin tuloja 12

13 Mitä tulokset kuvaavat Tulokset kuvaavat eri tyyppisten alueiden yhdyskuntarakenteellisesta sijoittumisesta aiheutuvaa kuntataloudellista vaikutusta mukana eivät ole kaikki kuntien menot ja tulot (esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kokonaisuudessaan) Luvut eivät ole tarkkoja euroja, jotka olisivat verrattavissa kuntien budjetteihin kuvaavat vaihtoehtojen välisten erojen suuntaa ja suuruusluokkaa kuntatasolla (yksi kunta tai viisi itsenäistä kuntaa) Tulokset ovat nettotuloja eli tuloista on vähennetty menot, mikä tasaa lopputulosta Keskimääräiset menot ja tulot 30 vuodessa, uutta asukasta (milj. ) Menojen ja tulojen erilliset summat ovat kuitenkin suuria uuden asukkaan aikaansaamat menot 30 vuodessa ovat suuruusluokkaa 4 mrd. ja tulot 4,2 mrd. menot saattavat olla tuloja suuremmat jopa Keski-Uudellemaalle kymmeniä vuosia Menot Tulot Ympäristöministeriön raporttiin (2008) perustuva esimerkkilaskelma, jota ei ole kohdennettu

14 Milj. Esimerkiksi Helsingin Arabianrannan kaupunginosasta (7 000 uutta asukasta) tehdyssä tutkimuksessa (VTT 2002) tulot saavuttavat menot vasta 48 vuodessa Esimerkiksi Tampereen Vuoreksen alueesta ( uutta asukasta) tehdyssä tutkimuksessa (FCG 2004) 43 % menoista, mutta vain 24 % tuloista kertyy ensimmäisten 10 vuoden aikana Kunnallistaloudellisten menojen ja tulojen kertymä / Tampere Menot Tulot Vuosi 14

15 Vaihtoehtojen eroihin merkittävimmin vaikuttavat tekijät Keskustoja täydentävä rakentaminen ja yhdyskuntarakenteellisesti hyvin sijoittuva tiivis keskustamainen uudisrakentaminen ovat kunnalle edullisimpia ratkaisuja vaihtoehdoissa 1 ja 2 keskustoihin sijoittuu enemmän uusia asukkaita kuin vaihtoehdossa 0+ (poikkeuksena Hyrylä) Vaihtoehdossa 0+ väestönkasvu painottuu enemmän muille kuin keskusta-alueille, jotka ovat kuntatalouden kannalta epäedullisempia muita tiiviimmän asutuksen alueita harvaan asuttujen alueiden kehitys ei käytännössä vaikuta tulokseen (1-4 % uusista asukkaista) Ristikytö Vaihtoehdossa 0+ ei uutta asutusta - ei menoja, mutta ei myöskään tuloja vaihtoehdoissa 1 ja 2 alueelle tulee vain vähän uusia asukkaita ennen vuotta 2030 vaikuttaa kuntatalouteen vasta vuoden 2030 jälkeen Hyrylässä vaihtoehdossa 0+ alueelle tulee merkittävästi enemmän uusia asukkaita kuin vaihtoehdoissa 1 ja 2, mutta koko Tuusulan kannalta vaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen Palopuro kasvaa merkittävästi vasta vuoden 2030 jälkeen kaikissa vaihtoehdoissa vaihtoehdossa 1 kasvu on pienempää kuin muissa vaihtoehdoissa, mutta koko Hyvinkään kannalta tuottaa vaihtoehtoa 0+ kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen Jokelassa väestönkasvu on samaa suuruusluokkaa kaikissa vaihtoehdoissa Hyvinkään ydinkeskustan tilastollinen aluerajaus on suppeampi kuin toiminnallinen keskusta voi alentaa hieman, mutta ei merkittävästi kuntataloudellista nettotuloa 15

16 Johtopäätöksiä Yhdyskuntarakenteen kehityksen aiheuttaman kuntataloudellisen vaikutuksen kannalta tarkastelun aikatähtäin kannattaa asettaa vuoteen 2050 maankäyttöratkaisuilla sidotaan suuria pääomia pitkäksi ajaksi rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan fyysisten rakenteiden rakentamiskustannusten kuoletusaika on vuotta Kuntien säilyminen itsenäisenä verrattuna kuntaliitokseen tuottaa kuitenkin kuntataloudelle heikomman tuloksen jo vuonna 2030 Menot alkavat kertyä jo paljon ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa uudisrakentamisalueille vero- ym. tulot vastaavat menoihin muutaman vuoden viiveellä ja tasapaino saavutetaan vuoden päästä uudisrakentamisalueiden alkuvaiheeseen liittyy usein merkittäviä investointeja Yksittäisten kuntien on yhdistynyttä kuntaa vaikeampaa varautua merkittävän uudisrakentamisen alkuvaiheen menoihin ja tulojen ajalliseen viiveeseen Uudisrakentaminen kannattaa suunnata keskustoihin ja keskustamaisille alueille Myönteisen kuntataloudellisen vaikutuksen toteutuminen ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttää eri alueiden rakentamisen ajoittamista 16

17 Johtopäätöksiä Yhdistyneellä kunnalla on hyvä mahdollisuus toteuttaa ajallisesti tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta Ristikytö vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen taloudellisia korkeasuhdanteita lukuun ottamatta uudisrakentamisalueiden avaamiseen suhtaudutaan kunnissa yleensä varovaisesti yhdistyneellä kunnalla on realistisemmat mahdollisuudet Ristikydön toteuttamiseen vaikutus ajoittuu vuoden 2030 jälkeen, mikäli päätöstä alueen toteuttamisesta ei tehdä jo lähitulevaisuudessa Vaihtoehto 2 saa aikaan myönteisimmän positiivisen kuntataloudellisen vaikutuksen, mutta siihen sisältyy myös riskejä miten kuntapalvelujen ja infrastruktuurin kapasiteetit riittävät väestö- ja työpaikkamäärän kasvaessa vaihtoehtoa 1 selvästi voimakkaammin? valtaosa eli jopa % asuinalueiden kustannuksista kertyy vuosien kuluessa kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvista menoista - talouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat kunnallisten palvelujen toimintamenot infran rakentamiskustannukset aiheuttavat usein merkittävän muutamalle vuodelle ajoittuvan kustannuspiikin - investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta 17

18 Johtopäätöksiä jos uudesta kerrosalasta toteutuu vain osa, kaavoitettavasta kerrosalasta kertyvät tontinluovutus- ja kiinteistöverotulot pienenevät, mutta infrastruktuurin investointikustannukset kerrosneliömetriä kohti nousevat usein sama määrä esirakentamista, katuja, puistoja ja kunnallisteknisiä verkostoja on rakennettava riippumatta maankäytön tehokkuuden pienistä muutoksista suuntaan tai toiseen on myös otettava huomioon tilanne, jossa väestötavoite ei täytykään: jos esimerkiksi teknisen huollon verkot mitoitetaan väestötavoitteen mukaisesti eikä kehitys toteudu, tehdyt investoinnit jäävät vajaakäytölle Vaihtoehdon 1 maltillisempi kehitys tarjoaa taloudellisesti realistisemman ja turvallisemman kehityspolun maankäytön ja kuntatalouden suunnittelussa mittavien väestö- ja työpaikkakasvujen aiheuttamien vaikutusten realistinen hahmottaminen on aina vaikeaa maltillisempi kehitys helpottaa mm. varautumista kunnallisten palvelujen tarpeessa tapahtuviin muutoksiin ja alueiden toteuttamisen alkuvaiheessa tarvittaviin investointeihin Kunnittaiset tulokset 18

19 Hyvinkää Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 15 M ero vaihtoehtoon 1-3 M ero vaihtoehtoon 2-12 M Vaihtoehto 1 noin 18 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-9 M Vaihtoehto 2 noin 27 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +9 M Järvenpää Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 15 M ero vaihtoehtoon 1-10 M ero vaihtoehtoon 2-15 M Vaihtoehto 1 noin 25 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-5 M Vaihtoehto 2 noin 30 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +5 M Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Hyvinkää Hyvinkää 2050, milj. V0+ V1 V2 Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Järvenpää Järvenpää 2050, milj. V0+ V1 V2 19

20 Mäntsälä Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 6 M ero vaihtoehtoon 1-6 M ero vaihtoehtoon 2-10 M Vaihtoehto 1 noin 12 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-4 M Vaihtoehto 2 noin 16 M 5 ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon M 0 Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Mäntsälä Mäntsälä 2050, milj. V0+ V1 V2 Pornainen Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 2 M ero vaihtoehtoon 1-2 M ero vaihtoehtoon 2-4 M Vaihtoehto 1 noin 4 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-2 M Vaihtoehto 2 noin 6 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +2 M Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Pornainen Pornainen 2050, milj. V0+ V1 V2 20

21 Tuusula Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 19 M ero vaihtoehtoon 1-19 M ero vaihtoehtoon 2-27 M Vaihtoehto 1 noin 38 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-8 M 20 Vaihtoehto 2 noin 46 M ero vaihtoehtoon M 10 ero vaihtoehtoon 1 8 M 0 Asukkaita 2050 V0+ V1 V2 Tuusula Tuusula 2050, milj. V0+ V1 V2 21

22 3. JOUKKOLIIKENTEEN SEKÄ OPETUS- JA SOSIAALITOIMEN KULJETUSTEN KUSTANNUKSET

23 Joukkoliikennekustannukset Vaihtoehto 0+ on kallein ratkaisu (42 milj. ) eron aiheuttaa väestön voimakkaampi sijoittuminen muille alueille kuin keskuksiin, joilla joukkoliikenteen järjestäminen aiheuttaa enemmän kustannuksia Vaihtoehto 1 edullisin ratkaisu (33 milj. ) pitkällä ajanjaksolla ero vaihtoehtoon 0+ ei ole suuri (9 milj. ) arvioinnissa ei ole huomioitu Ristikydön rautatieasemaa tuo huomattavaa kustannussäästöä, koska junaliikenne on kunnalle bussiliikennettä edullisempaa ero vaihtoehtoon 0+ tulee olemaan nyt laskettua suurempi Myös vaihtoehto 2 on vaihtoehtoa 0+ edullisempi (40 milj. ), vaikka uusia asukkaita on enemmän Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali joukkoliikennekustannuksissa on 2-9 milj. Joukkoliikennekustannukset (milj. ) V0+ V1 V2 Muut alueet Keskukset Kustannukset kuvaavat tarkasteluaikavälin väestönlisäyksen aiheuttamaa kasvua nykytilaan nähden eri vaihtoehdoissa. Arviointimenetelmä esitetään liitteessä 3. 23

24 Opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannukset Vaihtoehto 0+ on kallein ratkaisu (70 milj. ) eron aiheuttaa väestön voimakkaampi sijoittuminen muille alueille kuin keskuksiin, joilla kuljetusten järjestäminen aiheuttaa enemmän kustannuksia Vaihtoehto 1 on edullisin ratkaisu (61 milj. ) ero vaihtoehtoon 0+ tulee olemaan nyt laskettua suurempi arvio on tehty vuonna 2014 toteutuneisiin kustannuksiin perustuen, mutta kuntien yhdistyessä kuljetukset voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin Vaihtoehdon 2 kustannukset (73 milj. ) ovat samaa suuruusluokkaa kuin vaihtoehdon 0+, vaikka uusia asukkaita on enemmän Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali on noin 3-9 milj. 80 Opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannukset (milj. ) Muut alueet V0+ V1 V2 Keskukset Kustannukset kuvaavat tarkasteluaikavälin väestönlisäyksen aiheuttamaa kasvua nykytilaan nähden eri vaihtoehdoissa. Arviointimenetelmä esitetään liitteessä 3. 24

25 4. CASE-TARKASTELUT Ristikytö, Palopuro ja Pornainen 25

26 Case Ristikytö MAL- ja MASU -prosessissa koottuja asiantuntijanäkemyksiä Ristikydön alueen liikenteellinen sijainti on erinomainen pääradan varressa ja oikoradan liittymässä Keravan ja Järvenpään vahvojen kaupunkikeskusten välissä Asema myös oikoradalle vahvistaisi Ristikydön roolia liikenteen solmukohtana ja lisäisi alueen vetovoimaa työpaikkakeskittymänä Päärata tarjoaa valmiin, nopean ja tiheän joukkoliikenneyhteyden muihin keskuksiin. Lentoradan mahdollinen toteutuminen on sijaintia vahvistava tekijä Alue voi osin tukeutua Järvenpään keskuksen ja Keravan palveluihin Alue tarjoaa potentiaalin kehittämiselle lähes täysin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn perustuvana ekotehokkaana ja hiilineutraalina pikkukaupunkina Markkinaedellytysten näkökulmasta alue nähdään vetovoimaisena ja monipuolisena asuinalueena: kerrostaloja, pientaloja ja hybridikortteleita Alueen työpaikat olisivat osittain asemanseudun palvelutyöpaikkoja, mutta Lahdenväylän läheisyyteen sopii myös esim. tuotantoa ja logistiikkaa Ristikydön kehittäminen on seudullisesti merkittävä hanke Lähde: Laakso ja Kilpeläinen (2014). 26

27 Case Ristikytö Ristikydön volyymi (Tuusulan ja Järvenpään eteläiset alueet yhteensä) V1: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V2: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V0+: Ristikytö ei toteudu, mutta Järvenpää eteläinen kasvaa jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti Ajoitus vaihtoehdoissa 1 ja 2: pääosa rakentamisesta vuoden 2030 jälkeen Ristikydön osuus yhdistyvien kuntien asuntotuotannosta on 23 % ja nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupungissa noin 21% Nykyisen Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy vähitellen vaihtoehdoissa 1 ja 2 Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön Rykmentinpuiston asemakaavoitetut osat toteutuisivat, mutta Hyrylän asutus ei kasvaisi kiinni Keravaan Tuusula 2050, milj. Koko Tuusulan kannalta kuntien yhdistyminen tuottaa kuitenkin kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen kuin jatkaminen itsenäisenä V0+ V1 V2 27

28 Case Ristikytö Ristikydön maankäytön kehittämisen tuotot ja kustannukset Ristikytö on erittäin kannattava kehittämishanke Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla Hyvän saavutettavuuden vaikutuksesta kaavoitetun rakennusmaan myyntihinta suhteellisen korkea Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen: normaali kustannustaso; lisäkuluja radan alikulusta Kunta osallistunee aseman rakentamisen kustannuksiin; oletus puolet valtio puolet kunta Ristikydön tuotot ja kustannukset (* /kem2 Volyymi 1000 kem2 Yhteensä Milj. Arvio Min (V1) Max (V2) Min (V1) Max (V2) Tuotot Kaavoitetun rakennusmaan myynti Kustannukset Maanhankinta ja perusrakenne Aseman rakentaminen, kunnan osuus Netto ilman rahoituskustannuksia Diskontattu arvo 30 v. (4 %) Tuotot Kulut *) Laskelma ei ole verrannollinen yleispiirteiseen kuntataloustarkasteluun, jossa kohteena ovat kuntakokonaisuudet, ja jossa yksittäisten alueiden erityispiirteitä (esimerkiksi rakennusmaan myyntihinnassa) ei ole huomioitu. Myös vaikutuseräkokonaisuudet sekä laskennan perusteet ja tarkkuustaso poikkeavat merkittävästi toisistaan. 28

29 Case Palopuro MAL- ja MASU -prosessissa koottuja asiantuntijanäkemyksiä Alue sijaitsee pääradan aseman ympärillä, joten sinne on hyvä joukkoliikenneyhteys Alue on kuitenkin etäällä pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista Sijaitsee myös erillään Hyvinkään keskustaajamasta ja sen työpaikka- ja palvelukeskittymistä Kehittämisalueena Palopuro joutuisi kilpailemaan useiden muiden alueiden kanssa, jotka ovat seudulla lähempänä nykyisiä suuria työpaikkakeskittymiä Alue tulisi saada kytkettyä tiiviisti Hyvinkään keskustaajamaan ja sen työpaikkoihin ja palveluihin sekä saada alueelle myös omia työpaikkoja ja palveluita Markkinaedellytysten näkökulmasta ongelmana on kysyntä ja siihen liittyvät riskit Hyvällä suunnittelulla ja kytkennällä Hyvinkään keskustaajamaan alueella potentiaalia pitkän ajan kehittämiskohteena Lähde: Laakso ja Kilpeläinen (2014). 29

30 Case Palopuro Palopuron volyymi V0+: asukasta ja 800 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V1: asukasta ja 200 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V2: asukasta ja 300 työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä Ajoitus, V0+ ja V2: pääosa rakentamisesta vuoden 2030 jälkeen V1: rakentaminen jatkuu 2050 jälkeen 30

31 Case Palopuro Palopuron maankäytön kehittämisen tuotot ja kustannukset Palopuro voi olla kannattava, mutta kysyntäriski vaikuttaa tuottoihin Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen: normaali tai suhteellisen edullinen kustannustaso Palopuron tuotot ja kustannukset (* /kem2 Volyymi 1000 kem2 Yhteensä Milj. Arvio Max (V2) Max (V2) Tuotot Kaavoitetun rakennusmaan myynti Kustannukset Maanhankinta ja perusrakenne Aseman rakentaminen, kunnan osuus Netto ilman rahoituskustannuksia 70 Diskontattu arvo 30 v. (4 %) Tuotot 67 Kulut -31 *) Laskelma ei ole verrannollinen yleispiirteiseen kuntataloustarkasteluun, jossa kohteena ovat kuntakokonaisuudet, ja jossa yksittäisten alueiden erityispiirteitä (esimerkiksi rakennusmaan myyntihinnassa) ei ole huomioitu. Myös vaikutuseräkokonaisuudet sekä laskennan perusteet ja tarkkuustaso poikkeavat merkittävästi toisistaan. 31

32 Lähtökohtia Case Pornaisten keskus Pornaisten keskus sijaitsee Helsingin seudun reunavyöhykkeellä alueella, jossa pääasiallinen liikkumisväline on henkilöauto, bussiyhteydet suunnattu ensi sijassa koululaisille Matka-aika henkilöautolla hyvän palvelutason tarjoaviin Järvenpään, Keravan ja Porvoon keskustoihin on minuuttia Keskus on maaseututaajama, joka tarjoaa kaupalliset ja kunnalliset peruspalvelut Uudenmaan maakuntakaavassa aluekeskus ja keskustatoimintojen alue; Kuuma -kehityskuvassa maaseutuvyöhykkeen elinvoimainen keskustaajama Asiantuntijanäkemyksiä kehittämispotentiaalista ja vetovoimasta Tonttitarjonta, kunnallistekniikka ja paikalliset peruspalvelut (päivähoito, peruskoulu, perusterveydenhoito) mahdollistavat keskuksen kasvun 1-2 % vuodessa Tarjolla on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien tontteja Tarjoaa asumisvaihtoehdon väljää omakotiasumista ja rauhallista kylämäistä ympäristöä arvostaville perheille Tonttitarjonnassa kilpailuasetelma Pornaisten pienempien kylien ja haja-alueiden kanssa, joissa yksityiset maanomistajat tarjoavat rakennuspaikkoja Kilpailuasetelma myös Kuuma-kuntien taajamien pientalotonttien kanssa 32

33 Case Pornaisten keskus Pornaisten keskuksen volyymi Lähtötilanne (2014): väestö noin 3 000, työpaikat noin 500 V0+: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V1: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä V2: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä Ajoitus: tasaista kasvua 1-2 % vuodessa 33

34 Case Pornaisten keskus Maankäytön kehittämisen tuotot ja kustannukset Kunta hankkii kaavoitettavaa raakamaata ja saa maankäyttösopimusten korvauksena tontteja Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset suhteellisen edulliset Jos kunta saa myytyä omistamansa kaavoitetut tontit kohtuullisessa ajassa alueen markkinahintaan ( /kem 2 ), kaavoituksen sekä katujen ja yleisten alueiden kustannukset saadaan katettua, mutta voittoa ei synny Keskuksen vakaa kasvu 1-2 % vuodessa lapsiperheisiin painottuen on mahdollista nykyisen palveluverkoston puitteissa, ei tarvetta merkittäville palveluinvestoinneille Kehittämisen riskit Kysyntäriski - keskuksen tontit menevät heikosti kaupaksi jos kunnan omistamia tontteja ei saada myytyä, kunnallisteknisiä investointeja ei saada katettua Yhdyskuntariski - yksityisten maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat kyliltä ja hajaalueilta menevät kaupaksi kunnalle koituu lisäkustannuksia mm. koulukuljetuksista 34

35 5. ALUEIDEN VETOVOIMAN ANALYYSI 35

36 Näkökulmat ja indikaattorit Saavutettavuus Liikennejärjestelmän alueille tarjoama palvelutaso Työpaikkojen ja palveluiden saavutettavuus asuinalueilta Kulkumuodot: joukkoliikenne, henkilöauto, kävely ja pyöräily Indikaattorit yleismatkavastus: matka-aika alueilta matkakohteisiin pääkeskusvastus: matka-aika pääkeskukseen (Helsingin keskustaan) Alueen palvelutaso Asuinalueella saatavissa olevat kaupalliset ja julkiset palvelut Näkökulmat: palveluiden monipuolisuus, määrä, laatu Indikaattorit palvelutyöpaikat eri palvelutoimialojen lukumäärä Asuntojen hintataso Alueen eri ominaisuudet määrittävät alueen vetovoiman kotitalouksien kannalta Vetovoima ilmenee alueen asuntojen markkinahinnoissa Indikaattorina aluehinta /m 2 : mediaaniasunnon hinta eri alueilla Huom. Alueiden vetovoiman indikaattorit perustuvat keskenään erilaisiin aluejakoihin (tilastoalue, liikennealue, postinumeroalue) tietolähteiden rajoituksista johtuen

37 Hyvinkää Ydin Järvenpää Keskeiset Tuusula Hyrylä keskeiset Hyvinkää Kaakkoinen Mäntsälä Kirkonkylä Hyvinkää Lounainen Hyrylä muut alueet Tuusula Jokela Järvenpää Läntiset Hyvinkää Koillinen Järvenpää Itäiset Tuusula Kellokoski Hyvinkää Maaseutu Hyvinkää Luoteinen Mäntsälä Ohkola Järvenpää Pohjoiset Hyvinkää Läntinen Järvenpää Eteläiset Järvenpää Koilliset Keski-Mäntsälä Pornainen keskus Mäntsälä Sälinkää Tuusula Vanhankylä Tuusula Ruotsinkylä Tuusula Rusutjärvi Mäntsälä Saari Järvenpää Lounaiset Pornainen Halkia Mäntsälä Sääksjärvi Tuusula Nahkelan suuralue Järvenpää Wärtsilä Palvelutyöpaikat (*) Keski- Uudellamaalla alueittain vuonna 2012 (*) Kauppa, muut kaupalliset palvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut ja julkiset hyvinvointipalvelut (ei liike-elämän palveluita). Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Aluejakona tilastollinen suuraluejako Huom.: Aluejaot eivät ole kuntien välillä täysin vertailukelpoisia, koska kaupunkien ja maalaiskuntien yhdyskuntarakenteet poikkeavat ja aluerajat eivät perustu yhdenmukaisiin kriteereihin Kauppa Muut palvelut

38 Matkavastus, min. Keski-Uudenmaan alueiden liikenteellinen saavutettavuus Yleismatkavastus (*) kaikilla kulkumuodoilla Keski-Uudenmaan keskuksissa ja kaikilla alueilla (mediaani) Keski-Uudenmaan keskusten saavutettavuus on hyvä suhteessa kaikkiin alueisiin 10 0 Lähde: HSL:n matkavastusaineistot 2012 (*)Yleismatkavastus: Keskimääräinen matka-aika kaikilta alueilta matkakohteisiin matkakohdekysynnällä ja kulkumuodolla painotettuna aamuruuhkassa Aluejako: HSL:n liikennealuejako (tiheä sijoittelujako)

39 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä vetovoimasta Keski-Uudenmaan keskukset ovat kussakin kunnassa liikenteellisesti paremmin saavutettavia kuin kunnan muut alueet keskimäärin Kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet keskuksiin Tutkimusten mukaan saavutettavuus ja palvelutaso ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät alueen vetovoimaa Asuntojen hintataso on sitä korkeampi mitä parempi on liikenteen palvelutaso ja kaupallisten ja julkisten palveluiden tarjonta Keski-Uudenmaan keskukset ovat vetovoimaisia alueita suhteessa Kuuma-kuntien muihin alueisiin Kasvun suuntaaminen keskuksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä on kysyntäedellytysten näkökulmasta realistista

40 6. EKOTEHOKKUUS 40

41 Ekotehokkuuden määritelmä Alueellinen ekotehokkuus on tietyn alueen rakennetun ja luonnonympäristön ominaisuus, joka kuvaa alueen aine- ja energiavirtoja sekä taseita Ekotehokkuus mittaa materiaalien ja energian kulutusta, niihin liittyviä päästöjä, jätteitä ja kierrätystä sekä ekojärjestelmäpalvelujen tarjontaa Asuinympäristön ekotehokkuuteen vaikuttavat voimakkaimmin asumisväljyyden muutos (väljyys lisää kulutusta ja päästöjä per asukas) yhdyskuntarakenteen leviäminen ja hajautuminen (lisäävät infrastruktuurin tarvetta ja liikennettä) kaupunkimaisten pientaloratkaisujen yleistymisnopeus (vähentää infrastruktuurin tarvetta ja liikennettä) asumistapaan liittyvien innovatiivisten ja ekotehokkaiden teknologioiden ja käytäntöjen leviäminen Lähde: Lahti ym Tässä työssä yksinkertaistettu analyysi maaliikenteen ja asumisen osalta 41

42 Maaliikenne Keski-Uudenmaan arvioidut CO 2 -päästöt 2050 (g/km/vrk/as), V henkilöauto 15 km katuajossa henkilöauto 15 km maantieajossa linja-auto 10 km juna 10 km kevytliikenne 5 km Keski-Uudenmaan arvioidut CO 2 -päästöt 2050 (g/km/vrk/as), V1 / V henkilöauto 15 km katuajossa henkilöauto 15 km maantieajossa linja-auto 10 km juna 10 km kevytliikenne 5 km Keskimääräinen matkasuorite henkilöä kohti vuonna 2050 on km/v eli noin 55 km/vrk (Liikennevirasto 2014) 42

43 Maaliikenne ARVIOIDUT NYKYTILAN CO 2 -PÄÄSTÖT (LVM, 2011) Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue (esimerkiksi Järvenpää, Hyvinkää) jalankulkuvyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) joukkoliikennevyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) autovyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) Sisempi kehysalue (esimerkiksi Tuusula) jalankulkuvyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) joukkoliikennevyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) autovyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) Ulompi kehysalue (esimerkiksi Pornainen, Mäntsälä) jalankulkuvyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) joukkoliikennevyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) autovyöhyke noin g/henkilö (arkivrk) HSL, Ympäristöraportti

44 Maaliikenne Keskusta-alueet Muut tiiviimmän asutuksen alueet Harvaan asutut alueet Vaihtoehdoissa 1 ja 2 uusi asutus painottuu vaihtoehtoa 0+ enemmän keskusta-alueille ja hyvien liikenneyhteyksien ääreen, mikä edesauttaa ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä 44

45 Asuminen Asumisen ekotehokkuus riippuu valinnoista uusien asuinalueiden rakentamisessa ja ylläpidossa (mm. lämmitys) ja sijoittamisessa Vaikuttavia tekijöitä ovat mm. Uusien asuinalueiden rakenne: asumisväljyys, kerrosala ja talotyyppijakauma jne. asuinalueen aluetehokkuus Rakentamisen ja infran materiaalit, kuljetukset Sijoittuminen osaksi yhdyskuntarakennetta (keskustat, tiiviit alueet, harvaan asutut alueet) sekä asiointi- yms. etäisyydet Myös mm. ikärakenne Asuminen on ekotehokasta silloin, kun: Lämmitys on hoidettu energiatehokkaasti, uusiutuvat energialähteet Rakennusvaiheessa on hyödynnetty ekotehokkaita materiaaleja ja menetelmiä Kestävät materiaalit Tukeudutaan joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseen Lähipalvelut, työ- ja asiointimatkat (lyhyet kävelyetäisyydet) Uusi asuminen kytkeytyy yhdyskuntarakenteeseen eheyttäen ja tiivistäen rakennetta (voidaan hyödyntää esim. olemassa olevaa infraa, vesihuolto, jätehuolto) Vaihtoehdoissa 1 ja 2 uusi rakentaminen kytkeytyy pääosin nykyisiin asumisen alueisiin ja hyvien liikenneyhteyksien ääreen, mikä edesauttaa ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen syntymistä Asumisen ekotehokkuutta voidaan arvioida maankäytön suunnittelun tarkentuessa 45

46 7. JOHTOPÄÄTÖKSET 46

47 Johtopäätökset Yhdyskuntarakenteen vaikutukset kuntatalouteen kokonaisuutena Yhdistymällä kunnat saavat vuoteen 2050 mennessä milj. enemmän nettotuloja kuin pysymällä erillisinä Pitkällä ajanjaksolla ero on suhteellisen vähäinen, koska kaikissa vaihtoehdoissa väestö- ja työpaikkamäärät kasvavat ja asuntotuotanto ja väestönkasvu painottuvat keskuksiin Taloudellista hyötyä voidaan käytännössä lisätä, mikäli yhdistynyt kunta omaksuu johdonmukaisen suunnittelu- ja toimintamallin Myönteisen kuntataloudellisen vaikutuksen toteutuminen ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttää eri alueiden rakentamisen ajoittamista Yhdistyneellä kunnalla on hyvä mahdollisuus toteuttaa ajallisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta Yksittäisten kuntien on yhdistynyttä kuntaa vaikeampaa varautua merkittävän uudisrakentamisen alkuvaiheen menoihin ja tulojen ajalliseen viiveeseen Tämä koskee etenkin Ristikytöä, jonka toteuttamiseen yhdistyneellä kunnalla on yksittäistä kuntaa realistisemmat mahdollisuudet 47

48 Johtopäätökset Nopean kasvun Keski-Uudenmaan kaupunki -vaihtoehto saa aikaan positiivisimman kuntataloudellisen vaikutuksen, mutta siihen sisältyy myös mm. kuntapalvelujen ja infrastruktuurin kapasiteettien riittävyyteen liittyviä riskejä Yhdistyvien kuntien maltillisempi väestökehitys tarjoaa taloudellisesti realistisemman ja turvallisemman kehityspolun Kuntatalouden näkökulmasta yhdistyvien kuntien vaihtoehto tuottaa myös pienimmät joukkoliikenteen kustannukset sekä parhaat sopeuttamismahdollisuudet opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannuksissa Joukkoliikenteen sekä opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannukset Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali joukkoliikennekustannuksissa on 2-9 milj. arvioinnissa ei ole huomioitu ristikydön rautatieasemaa, joka tulee tuomaan huomattavaa kustannussäästöä bussiliikenteen kustannuksiin verrattuna Kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali opetuksen ja sosiaalitoimen kuljetuskustannuksissa on nykyisten kustannusten perusteella arvioituna 3-9 milj. kuntien yhdistyessä kuljetukset voidaan järjestää nykyistä tehokkaammin, mikä tulee vähentämään merkittävästi kustannuksia Erot aiheuttaa väestön voimakkaampi sijoittuminen muille alueille kuin keskuksiin, joilla joukkoliikenteen ja kuljetusten järjestäminen aiheuttaa enemmän kustannuksia 48

49 Johtopäätökset Case Ristikytö Ristikytöön tulee kuntien yhdistyessä asukasta ja työpaikkaa nykyisen Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy vähitellen vaihtoehdoissa 1 ja 2 Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön Rykmentinpuiston asemakaavoitetut osat toteutuisivat, mutta Hyrylän asutus ei kasvaisi kiinni Keravaan Koko Tuusulan kannalta kuntien yhdistyminen tuottaa kuitenkin kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen kuin jatkaminen itsenäisenä Erillisten kuntien vaihtoehdossa Ristikytö ei toteudu vuoteen 2050 mennessä vain Järvenpään eteläosat kehittyisivät olevien suunnitelmien mukaisesti Ristikytö on todennäköisesti erittäin kannattava kehittämishanke Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla ja hyvän saavutettavuuden vaikutuksesta kaavoitetun rakennusmaan myyntihinta on suhteellisen korkea Lisäkuluja aiheutuu pääradan ja oikoradan asemien sekä eritasojärjestelyjen rakentamisesta 49

50 Johtopäätökset Case Palopuro Alue on etäällä pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista ja se sijaitsee myös erillään Hyvinkään keskustaajamasta ja sen työpaikka- ja palvelukeskittymistä Kehittämisalueena Palopuro joutuisi kilpailemaan useiden muiden alueiden kanssa, jotka ovat seudulla lähempänä nykyisiä suuria työpaikkakeskittymiä Markkinaedellytysten näkökulmasta alueen kehittämisen haasteina ovat kysyntä ja siihen liittyvät riskit Yhdyskuntataloudellisesti Palopuro voi olla kannattava, mutta kysyntäriski vaikuttaa tuottoihin Case Pornaisten keskus Pornaisten keskusalueen kehittäminen poikkeaa suurista aluekehityshankkeista, koska kysymyksessä on seudun maaseutuvyöhykkeen taajama Tarjoaa asumisvaihtoehdon väljää omakotiasumista ja rauhallista kylämäistä ympäristöä arvostaville perheille Keskuksen alueella voidaan kaavoittaa tontteja taloudellisesti ja tarjota peruspalvelut Kysyntäriski - heikko kysyntä keskuksen tonteille Yhdyskuntariski - kysyntä suuntautuu kyliin ja haja-alueille, joka aiheuttaa kunnalle kustannuksia, mm. koulukuljetuksista Kunnan kannalta haasteena on palveluverkon kehittäminen taloudellisesti tasapainoisesti 50

51 Johtopäätökset Kaupungin vetovoima Kuntaliitosselvitysalueen eri osa-alueiden vetovoimaa arvioitiin asukkaiden asumismieltymysten sekä rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien kiinnostuksen näkökulmista (saavutettavuus, alueen palvelutaso ja asuntojen hintataso) Keskukset ovat kussakin kunnassa liikenteellisesti paremmin saavutettavia kuin kunnan muut alueet keskimäärin Kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet keskuksiin Asuntojen aluehintataso on yleensä korkeampi keskuksissa kuin muilla saman kunnan alueilla Kuntaliitosselvitysalueen keskukset ovat vetovoimaisia alueita suhteessa Kuuma-kuntien muihin alueisiin Kasvun suuntaaminen keskuksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä on kysyntäedellytysten näkökulmasta realistista ja lisää koko kunnan vetovoimaa Ekotehokkuus Kuntien yhdistyessä uusi asutus painottuu erillisiä kuntia enemmän nykyisille asumisen alueille, keskusta-alueille sekä hyvien liikenneyhteyksien ääreen vähentää infrastruktuurin tarvetta ja maaliikenteen päästöjä 51

52 Johtopäätökset YHTEENVETO Kuntien yhdistyminen tuottaa milj. edullisemman lopputuloksen vuoteen 2050 mennessä verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä Arvioinnissa käytetyt väestöennusteet ovat maltillisia verrattuna sekä kuntien omiin että Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ennusteisiin Tämä heijastuu ja kertautuu nettotuloon, jota voidaan pitää minimiarviona Nykyisten vahvojen keskusten tiivistäminen hajautumisen sijasta on kunnallistekniikan ja palveluverkoston näkökulmasta taloudellisinta Ristikytö on toteutuessaan pitkällä ajalla todennäköisesti erittäin kannattava investointi ja vahvistaa myös liikenteellisen saavutettavuuden näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupunkia Taloudellisten hyötyjen lisäksi on otettava huomioon, että vahvan metropolihallinnon toteutuminen lähivuosina ei ole todennäköistä, joten kuntien kehityksen tärkeimmät edellytykset riippuvat edelleen niiden omasta toimintakyvystä ja taloudellisesta liikkumavarasta sekä suorasta edunvalvonnasta valtion suuntaan MAL -sopimusten rooli korostuu entisestään Helsingin seudun kehittämisessä Keski-Uudenmaan kaupunki on erillisiä kuntia vahvempi vaikuttaja päätettäessä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisista tavoitteista sekä liikenneinvestointien suuntaamisesta 52

53 8. LÄHDELUETTELO 53

54 FCG (2004). Vuoreksen alueen kuntataloudelliset vaikutukset - vaikutusten arviointimallin kehittäminen ja vaikutusten arviointi. Finnish Consulting Group Oy ja Tampereen kaupunki. Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen / Kaupunkitutkimus TA Oy (2014). Näkökulmia Helsingin seudun maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä maankäytön kehittämisalueiden edellytyksiin. Asiantuntijakyselyn ja -haastatteluiden tuloksia. Helsingin seudun MAL-neuvottelukunta ja Helsingin Seudun Liikenne HSL. Lahti, Pekka ym. (2012). Alueellisen ekotehokkuuden määrittely. VTT Tutkimusraportti VTT-R VTT (2002). Arabianrannan taloudellinen arviointi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Helsingin kaupunki. Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A5/

55 LIITE 1 YLEISPIIRTEISEN KUNTATALOUSTARKASTELUN ARVOINTIMENETELMÄ 55

56 Lähtökohta Tarkastelussa tunnistetaan, määritetään ja arvioidaan sanallisesti yhdyskuntarakenneskenaarioiden vaikutukset sekä kuvataan vaihtoehtojen välille eroja aiheuttavat tekijät Vaikutusten euromääräistä suuruusluokkaa hahmotetaan ympäristöministeriön Kuntatalous- ja yhdyskuntarakenne -raportin (Suomen ympäristö 42/2008) pohjalta millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvien alueiden väliset kuntataloudelliset erot, kuinka suuria nämä erot ovat ja mistä ne aiheutuvat? tarkastelun perustana 30 Hyvinkäälle, Kuopioon, Nurmijärvelle, Siilinjärvelle ja Vantaalle sijoittuvaa aluetta määriteltiin kolme aluetyyppiä taajamaa täydentävä alue taajamasta irrallaan oleva alue taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen määriteltiin arviointikokonaisuus eli alueiden yhdyskuntarakenteellisesta sijoittumisesta aiheutuvat kuntataloudelliset tulo- ja menoerät määriteltiin kunkin tulo- ja menoerän suuruusluokka ( /asukas) kullakin aluetyypillä PÄÄOMATALOUS Menot Tulot Maapohja Maan hankinta Tontit Rakentamiskelpoiseksi saattaminen Esirakentaminen, maaperän kunnostus Rakenteiden muutokset/purkaminen Melusuojaukset Rakennusten ja rakenteiden rakentaminen Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (rakentaminen, liittymismaksut) Puistot, yleiset alueet Päiväkodit KÄYTTÖTALOUS Menot Tulot Rakennusten ja rakenteiden kunnossapito Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (kunnossapito, käyttömaksut) Puistot, yleiset alueet Päiväkodit Palvelutoiminta Päivähoito Opetus Vanhusten kotipalvelut Terveydenhuolto Verot Kunnallisvero Kiinteistövero 56

57 Alueiden tyypittely - nykytilanne Aluekokonaisuuksien muodostaminen yhdyskuntarakenneanalyysin pohjalta väestömäärä, YKR-taajamat ja Urban Zone -aineistot, väestötiheys, asumisen sijoittuminen, liikenneverkko, työpaikkojen sijoittuminen jne. Keskusta-alueet YKR-taajama Urban Zone: jalankulkuvyöhyke Ympäristöministeriö: taajamaa täydentävä alue Muut tiiviimmän asutuksen alueet YKR-kylä ja pienkylä Urban Zone: joukkoliikennevyöhyke Ympäristöministeriö: taajamasta irrallaan oleva alue Harvaan asutut alueet YKR-harva-asutusalue Urban Zone: Autovyöhyke Ympäristöministeriö: haja-asutusalue 57

58 Alueiden tyypittely - yhdyskuntarakenneskenaariot Alueiden tarkastelu yhdyskuntarakenneanalyysin pohjalta: muuttuuko aluetyyppi? Määrällinen ja suhteellinen väestömuutos, kokonaisväestö, väestön oletettu sijoittuminen, liikenneverkko jne. Aluetyyppien muutokset Palopuro harvaan asutusta alueesta muuksi tiiviimmän asutuksen alueeksi. Palopuro voi muuttua keskusta-alueeksi, mutta se tapahtuu vasta vuoden 2050 jälkeen Järvenpään eteläiset kaupunginosat (osa Ristikytöä) muusta tiiviimmän asutuksen alueesta keskusta-alueeksi vaihtoehdoissa 1 ja 2 Ristikytö harvaan asutusta alueesta keskusta-alueeksi vaihtoehdoissa 1 ja 2 58

59 Alueiden tyypittely, nykytilanne ja muutokset Aluetyyppien muutokset Palopuro muuksi tiiviimmän asutuksen alueeksi Järvenpään eteläiset kaupunginosat muusta tiiviimmän asutuksen alueesta keskusta-alueeksi (V1 ja V2) Ristikytö harvaan asutusta alueesta keskusta-alueeksi (V1 ja V2) 59

60 Nettotulojen laskenta Aluetyypeille määriteltiin yksikköhinta (nettotulo) ympäristöministeriön julkaisun pohjalta keskusta-alueet /uusi asukas muut tiiviimmän asutuksen alueet /uusi asukas harvaan asutut alueet /uusi asukas Kullekin alueelle laskettiin nettotulo 2030 ja 2050 ja koottiin yhteen kuntatasolla uusien asukkaiden lukumäärä alueella * aluetyypin yksikköhinta Uusia asukkaita Yksikköhinta, /asukas Nettotulo, Muut Harvaan Muut Harvaan Muut Harvaan Keskusta tiivit asutut Keskusta tiivit asutut Keskusta tiivit asutut alueet alueet alueet Yhteensä alueet alueet alueet alueet alueet alueet Yhteensä Hyvinkää, yhteensä alue alue jne Järvenpää, yhteensä Jne. Keski-Uusimaa 60

61 LIITE 2 YLEISPIIRTEINEN KUNTATALOUSTARKASTELU, TULOKSET VUOSILLE

62 Kuntaliitosselvitysalueen nettotulot (tulot-menot) Kunnat yhteensä Vaihtoehto 0+ noin 27 M ero vaihtoehtoon 1-13 M ero vaihtoehtoon 2-28 M Vaihtoehto 1 noin 40 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-15 M Vaihtoehto 2 noin 55 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon M Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Keski-Uusimaa Keski-Uusimaa 2030, milj. V0+ V1 V2 62

63 Hyvinkää Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 6 M ero vaihtoehtoon 1-2 M ero vaihtoehtoon 2-5 M Vaihtoehto 1 noin 8 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-3 M Vaihtoehto 2 noin 11 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +3 M Järvenpää Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 7 M ero vaihtoehtoon 1-3 M ero vaihtoehtoon 2-7 M Vaihtoehto 1 noin 10 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-3 M Vaihtoehto 2 noin 13 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +3 M Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Hyvinkää Hyvinkää 2030, milj. V0+ V1 V2 Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Järvenpää Järvenpää 2030, milj. V0+ V1 V2 63

64 Mäntsälä Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 3 M ero vaihtoehtoon 1-3 M ero vaihtoehtoon 2-6 M Vaihtoehto 1 noin 7 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-2 M Vaihtoehto 2 noin 9 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +2 M Pornainen Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 1 M ero vaihtoehtoon 1-1 M ero vaihtoehtoon 2-2 M Vaihtoehto 1 noin 2 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 2-1 M Vaihtoehto 2 noin 3 M ero vaihtoehtoon M ero vaihtoehtoon 1 +1 M Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Mäntsälä Mäntsälä 2030, milj. V0+ V1 V2 Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Pornainen Pornainen 2030, milj. V0+ V1 V2 64

65 Tuusula Nettotulo (tulot-menot) Vaihtoehto 0+ noin 11 M ero vaihtoehtoon 1-2 M ero vaihtoehtoon 2-8 M Vaihtoehto 1 noin 13 M ero vaihtoehtoon 0+ 2 M ero vaihtoehtoon 2-6 M Asukkaita 2030 V0+ V1 V2 Tuusula Tuusula 2030, milj. Vaihtoehto 2 noin 19 M ero vaihtoehtoon 0+ 8 M ero vaihtoehtoon 1 6 M 0 V0+ V1 V2 65

66 LIITE 3 JOUKKOLIIKENTEEN SEKÄ OPETUS- JA SOSIAALITOIMEN KULJETUSTEN KUSTANNUSTEN ARVIOINTIMENETELMÄ 66

67 Arviointimenetelmä Arvio perustuu Järvenpäässä ja Tuusulassa vuonna 2014 toteutuneisiin kustannuksiin asukasta kohti laskettuna Joukkoliikenne: ostetut linja-autovuorot, taksa-alennusten osto ja palveluliikenne Kuljetuskustannukset: kehitysvammalain perusteella järjestetyt kuljetukset, sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset, vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset, esikoululaisten kuljetukset, lasten päivähoidon kuljetukset, muut kuljetusten korvaukset, sairaankuljetukset ja siirrot ambulanssilla, potilaiden siirrot ja matkat taksilla, potilaiden siirrot ja matkat taksilla ja muut terveydenhuollon kuljetukset Järvenpään kustannuksia (joukkoliikenne 23 /asukas ja kuljetuskustannukset 44 /asukas) käytettiin keskuksiin sijoittuvien uusien asukkaiden aiheuttamien kustannusten laskennassa Tuusulan kustannuksia (joukkoliikenne 47 /asukas ja kuljetuskustannukset 70 /asukas) käytettiin muille alueille sijoittuvien uusien asukkaiden aiheuttamien kustannusten laskennassa Vuosikustannukset diskontattiin vuoteen 2050 nykyarvomenetelmällä Keskukset - Hyvinkää ydin - Palopuro - Järvenpää keskeiset - Mäntsälä kirkonkylä - Pornainen keskeiset - Hyrylä keskeiset - Jokela - Ristikytö ja Järvenpää etel. Muut alueet 67