Hämeenkyrön strateginen yleiskaava
|
|
- Saija Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Skenaariopeli: Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi Page 1
2 Tausta: Valtuustoseminaari Menetelmänä seminaarissa oli skenaariopeli, jossa asukkaita ja työpaikkoja sijoiteltiin Hämeenkyrön kartalle pelinappuloina Pelaajille tarjottiin kaksi etukäteen hahmoteltua skenaariota, joita kutakin pelattiin kahdella pelilaudalla Rannoilla Väylän varrella Paikalla oli pelaamassa parisenkymmentä valtuutettua Page 2
3 Tausta Työssä arvioidaan Hämeenkyrön valtuustoseminaarissa työstettyjen skenaarioiden yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin pääpaino on kuntatalouteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa. Hämeenkyrön nykyinen väestömäärä on noin asukasta, skenaarioiden väestönlisäys 1350 uutta asukasta. Identiteetti Liikenne Keskusta Kyröskoski Palvelut Elinkeinot Asuminen Rannoilla Kirkonkylä ja Kyröskoski kurottuvat kohti vesistöjä. Laajentuvassa keskustaajamassa ovat kaikki toiminnot polkupyörämatkan päässä toisistaan. Muu Hämeenkyrö säilyy maaseutumaisena. Valtatien linjauksen siirtoa hyödynnetään erityisesti keskustan ranta-alueella, jossa vanha valtatien pohja muuttuu kaduksi. Kirkonkylä laajenee rantaan ja joen toiselle puolen. Rantaviiva on julkista aluetta, joka on rakennettua ja hyvin hoidettua. Kyröskoski laajenee koilliseen. Rannalla uudisrakennusten editse kulkee viihtyisä julkinen virkistysreitti. Palvelut keskittyvät keskustaajama-alueelle, erityisesti Kirkonkylään. Yritys- ja teollisuusalueita kehitetään olemassa olevilla alueilla ja välittömästi niiden tuntumassa. Asuinalueita kehitetään maakuntakaavan mukaisesti keskustaajaman koillis- ja kaakkoisosiin. Keskustaajaman rantarakentamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Väylän varrella Yhtenäisessä, tiiviissä keskustaajamassa kaikki toiminnot ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Pinsiön uudet alueet nojautuvat osin Ylöjärveen, osin Itä-Hämeenkyröön kehittyvään palvelukeskittymään. Valtatien linjauksen siirtoa hyödynnetään erityisesti Kirkonkylän ja Kyröskosken välillä sekä kunnan itäisillä alueilla lähellä Ylöjärven rajaa. Kirkonkylä ja Kyröskoski tiivistyvät toisiaan kohti, eivätkä laajene nykyisten ulottuvuuksiensa ulkopuolelle. Keskustaajamaa halkovan valtatien varrelle osoitetaan tilaa mm. kerrostaloille sekä kaupan ja pienteollisuuden rakennuksille, jotka toimivat samalla taajaman melunsuojauksena. Osa palveluista on keskitetty keskustaajamaan, osa itäisiin palvelukeskittymiin. Osittain nojaudutaan myös Ylöjärven suuntaan. Itä-Hämeenkyrön nykyisiä työpaikka-alueita kehitetään merkittävästi, ja mahdollisesti avataan samalla suunnalla käyttöön uusia alueita Keskustaan osoitetaan paikkoja asuinkerrostaloille palveluiden läheisyydestä. Lisäksi laajennetaan itäisen Hämeenkyrön asuinalueita Page 3
4 Punaiset ympyrät osoittavat Valtatien liittymät Rannoilla perusajatus Vaikutusten arviointi, versio Harmaa rasteri osoittaa erityisen Kiinnostavat alueet Tummanpunainen Viiva osoittaa Valtatien linjauksen Nuolien muodostamat kehät osoittavat taajaman laajentumisen tai tiivistymisen Oranssi rasteri osoittaa nykyisten Yleiskaavojen taajamat Page 4
5 Punaiset ympyrät osoittavat Valtatien liittymät Väylän varrella perusajatus Vaikutusten arviointi, versio Harmaa rasteri osoittaa erityisen Kiinnostavat alueet Tummanpunainen Viiva osoittaa Valtatien linjauksen Nuolien muodostamat kehät osoittavat taajaman laajentumisen tai tiivistymisen Oranssi rasteri osoittaa nykyisten Yleiskaavojen taajamat Page 5
6 Yleisiä huomioita kuntataloudesta Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja siitä kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdyskuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset ovat pitkäkestoisia, ja niitä saattaa olla vaikeaa tai kallista muuttaa myöhemmin. Eri toimintojen sijoittumisen vaikutus kuntatalouteen tulee selkeimmin esiin infrastruktuurin rakentamiskustannuksissa sekä kunnallisten palvelujen toimintamenoissa: mitä hajautuneemmin asutus sijoittuu, sitä suurempia ovat kustannukset Yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen taloudelliset vaikutukset kohdistuvat kunnan ohella asukkaiden, yritysten ja osin myös valtion talouteen Valtaosa uudisrakentamisen pitkän aikavälin kustannuksista kohdentuu asukkaiden maksettavaksi Page 6
7 Yleisiä huomioita kuntataloudesta Yhdyskuntataloudellisten kustannusten kohdentuminen eri osapuolten kesken Kunta maan hankinta kunnallistekniikan sekä kunnan toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito kunnallisten palvelujen järjestäminen Asukkaat asuntojen rakentaminen ja kunnossapito työmatkat ja muu henkilöliikenne Yritykset toimitilojen rakentaminen ja kunnossapito Valtio liikenneinfrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito Yleistys uudisrakentamisalueen yhdyskuntataloudellisten kustannusten jakautumisesta eri osapuolten kesken (Koski, 2008) Page 7
8 Arviointimenetelmät Kuntataloudellisina vaikutuksina tarkasteltiin rakennusten ja rakenteiden (katu- ja vesihuoltoverkon sekä kunnallisten palvelurakennusten) rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä kunnallisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Liikkumisen kustannukset arvioitiin sekä yksityis- että julkisen talouden näkökulmasta yhtäältä yksityisautoilla tapahtuvan liikkumisen kustannusten ja toisaalta julkisen liikenteen järjestämisen näkökulmasta. Tarkastelussa ovat mukana seuraavat, yleensä suurimmat ja/tai sellaiset menoerät, joissa yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella on vaikutusta: maan hankinta rakentamiskelpoiseksi saattaminen esirakentaminen ja maaperän kunnostus olemassa olevien rakennusten ja rakenteiden muutokset tai purkaminen melusuojaukset rakennusten ja rakenteiden rakentaminen ja kunnossapito tie- ja katuverkko (ml. katuvalaistus ja kevyen liikenteen väylät) vesihuoltoverkko puistot ja yleiset alueet päiväkodit kunnallisten palvelujen järjestäminen päivähoito-, opetus-, terveydenhuolto- ja vanhustenpalvelut Page 8
9 Diskonttaus: Arviointimenetelmät Kertaluonteiset vaikutukset laskettiin yhteen vuosittain toistuvien vaikutusten kanssa nykyarvomenetelmällä. Menetelmän perusajatus on se, että eriaikaiset suoritukset diskontataan samaa korkokantaa käyttäen yhteiseen vertailuajankohtaan, joka tavallisesti on laskentahetki eli nykyhetki. Laskennan jälkeen on mahdollista verrata samanarvoisiksi tehtyjä suorituksia keskenään. Nykyarvoja laskettaessa suoritukset kerrotaan diskonttauskertoimella, joka muodostuu laskentakorkokannasta ja tarkasteluajanjaksosta (pitoajasta) vuosissa. Tässä työssä pitoaikana käytettiin kolmekymmentä vuotta ja laskentakorkokantana viittä prosenttia. Diskonttauskerroin on näillä oletuksilla 15,37. Arvioinnissa arvioidaan yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen ja tuotetaan tietoa skenaarioiden välisistä suhteellisista eroista suuruusluokkatasolla. Yksityiskohtainen tarkastelu ei olisi ollut tarkoituksenmukaista eikä käytettävissä olleiden lähtötietojen pohjalta edes mahdollista tässä maankäyttöä yleispiirteisesti kuvaavassa työssä. Lähteet: Koski, K., Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne. Suomen ympäristö 42. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjekirja (Suomen ympäristö 27/2008) Page 9
10 Yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoittuvien alueiden vaikutusten vertailua varten määriteltiin kolme erilaista aluetyyppiä. Aluetyypit perustuvat Ympäristöministeriön raporttiin (Koski, 2008). asemakaava alue - edullisin vyöhyke 1 asemakaavasta irrallaan oleva alue (3 km asemakaava-alueista) - vyöhyke 2 ulkopuolinen hajarakentaminen - epäedullisin vyöhyke 3 Asukkaat (2030) vyöhykkeittäin Page 10
11 Rannoilla RA1 & RA Väestö & Työpaikat Vaikutusten arviointi, versio Page 11
12 Väylän varrella VV1 & VV Väestö & Työpaikat Vaikutusten arviointi, versio Page 12
13 Yhdyskuntakustannusten alueellinen jakautuminen Skenaarioiden kuntataloudelliset vaikutukset (kokonaiskustannukset EUR/asukas/30v.) Page 13
14 Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnalliset palvelut Kunnallisten palvelujen toiminnasta kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa uudisrakentamisalueen kokonaismenoista Alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti vaikuttaa toimintamenoihin palvelujen erilaisten järjestämistapojen ja tarpeiden kautta Kyse on aluetyyppien ja hajarakentamisen välisestä erosta Palvelurakentaminen (päiväkodit, koulut jne.) ei aiheuta merkittävää kustannuseroa skenaarioiden välille, koska rakentamiskustannukset eivät riipu sijainnista kaikissa rakennemalleissa tarvitaan suunnilleen sama määrä palvelurakentamista rakennemallien väestölisäys on sama Kunnallisten palvelujen toimintamenoihin palvelurakennusten sijoittumisella sen sijaan on merkitystä: skenaarioiden väliset erot tulevat esiin merkittävimmin liikkumiskustannuksissa eli koulukuljetuksissa ja kotipalveluhenkilöiden asiakasmatkoissa ratkaisevaa on siten koulujen sijainti ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikka Page 14
15 Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnalliset palvelut Liikkumiskustannukset ovat pienimmät, mikäli uusia/laajennettavia kouluja ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikkoja ei sijoiteta vyöhykkeille 2&3. Liikkumiskustannukset muodostuvat pienimmiksi skenaariossa Rannoilla RA1, koska palvelut (koulut ja kotipalveluhenkilöstön toimipaikat) nykyiset ja uudet palvelut oletettavasti keskittyisivät vyöhykkeelle 1. Liikkumiskustannukset muodostuvat suurimmiksi skenaariossa Väylän varrella VV2 ja Rannoilla RA2, koska hajautuvan rakenteen vuoksi osa palveluista keskittyy vyöhykkeille 2 & 3. Terveydenhuoltopalveluissa palvelurakentamisen tilanne on verrattavissa opetukseen ja kotipalveluihin: skenaarioiden väliset erot aiheutuvat siten rakentamiskustannusten sijasta lähinnä kotisairaanhoidon matkoista. Päivähoidossa rakennemallien väliset erot ovat vähäisiä ja aiheutuvat lähinnä palvelujen järjestämistavasta (päiväkoti, perhepäivähoito jne.) olevista kustannuseroista: asuinalueiden yhdyskuntarakenteellisella sijoittumisella ei ole samaa merkitystä kuin opetuspalveluissa, koska kunnalla ei ole lasten kuljettamisvelvollisuutta Page 15
16 Kuinka suuria palveluiden kuntataloudelliset vaikutukset ovat euromääräisinä? 445,0 440,0 435,0 430,0 Palvelukustannukset (milj. EUR/30v.) 425,0 420,0 415,0 RA1 RA2 VV1 VV Page 16
17 Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnallistekniikka Kunnallistekniikan (tie- ja katuverkon, vesihuoltoverkon ja virkistysalueiden) rakentamis- ja kunnossapitokustannukset muodostuvat asuinalueiden sisäisistä verkoista ja alueiden ulkorajalle tulevista ulkoisista verkoista, joita tarvitaan alueiden kytkemiseksi olemassa oleviin verkostoihin. Kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset jäävät usein rakentamiskustannusten varjoon: pitkällä ajanjaksolla toteutuvien kustannusten merkitystä ei välttämättä hahmoteta, kun vertailukohtana ovat konkreettiset ja heti toteutuvat investointikustannukset. Kunnossapitotoimien merkitystä ei ole syytä väheksyä, sillä niistä voi vuosien myötä kertyä huomattavia kustannuksia: esimerkiksi maksavan uuden tien kunnossapidosta kertyy 30 vuodessa summa, joka voi vastata kolmasosaa tai jopa puolta alkuperäisestä investoinnista Page 17
18 Skenaarioiden kuntataloudelliset erot Kunnallistekniikka Rakennemallien väliseen eroon vaikuttaa merkittävimmin etäisyys olemassa olevaan verkkoon eli mitä pidemmälle olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta asuntojen ja työpaikkojen uudisrakentaminen sijoittuu, sitä enemmän tarvitaan putkia, johtoja, teitä, laitoksia jne. Alueiden sisäisten verkkojen rakentamis- ja kunnossapitokustannuksissa skenaarioiden välinen ero on ulkoisia verkkoja pienempi: luonteeltaan samankaltaisen asutuksen (talotyyppi, rakentamisen määrä jne.) asukaslukuun suhteutetuissa kustannuksissa ei ole yhtä suurta eroa kuin ulkoisissa verkoissa. Kustannusten muodostumiseen ja skenaarioiden keskinäiseen eroon tulee vaikuttamaan olemassa olevan kapasiteetin riittävyys ja hyödynnettävyys. Uusia rakenteita todennäköisesti tarvitaan. Kunnallistekniikan kustannusten osalta edullisin on skenaario Rannoilla RA1, ja kallein on skenaario Rannoilla RA2. Ero perustuu siihen, että skenaariossa Rannoilla RA2 voidaan hyödyntää vähiten nykyisiä sisäisiä verkkoja ja kytkentäverkkojen tarve on suurin Page 18
19 Kuinka suuria kunnallistekniikan kuntataloudelliset vaikutukset ovat euromääräisinä? 20,0 18,0 17,7 17,2 17,1 16,0 16,1 14,0 12,0 12,6 12,9 12,8 12,8 10,0 8,0 Rakennuskustannukset (milj. EUR/30v.) Käyttökustannukset (milj. EUR/30v.) Infrakustannukset tot. (milj. EUR/30v.) 6,0 4,0 3,6 4,8 4,4 4,3 2,0 0,0 RA1 RA2 VV1 VV Page 19
20 Kustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset muodostuvat infrakustannuksista (rakentamiskustannukset ja ylläpitokustannukset) ja palvelukustannuksista. Kokonaiskustannusten osalta edullisin on skenaario Rannoilla RA1 (442,4 milj. EUR / 30v), ja kallein on skenaario Rannoilla RA2 (457,4 milj. EUR / 30v). Skenaario Väylän varrella VV1 on kokonaiskustannuksiltaan noin 10 milj. euroa edullisinta skenaariota kalliimpi. Skenaario Väylän varrella VV2 on kokonaiskustannuksiltaan noin. 11,5 milj. euroa edullisinta skenaariota kalliimpi. 500,0 450,0 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 457,4 442,4 439,7 452,2 453,8 426,3 435,0 436,7 16,1 17,7 17,2 17,1 RA1 RA2 VV1 VV2 Infrakustannukset tot. (milj. EUR/30v.) Palvelukustannukset (milj. EUR/30v.) Kokonaiskustannukset (milj. EUR/30v.) Page 20
21 Nettovaikutus Vyöhykkeillä 1&2 vuosittaiset ja samalla pitkän aikavälin tulot (kunnallis- ja kiinteistövero) ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen (Koski 2008) Vyöhykkeellä 1 pitkän aikavälin nettovaikutus on /asukas ja vyöhykkeellä 2 nettovaikutus on /asukas (pääomitettuna 30 vuodelle 5 %:n korkokannalla). Hajarakentamisen osalta vuosittaiset menot ovat suurempia kuin vuosittaiset tulot. Tämän vuosittaisen negatiivisen nettovaikutuksen myötä myös pitkän ajanjakson nettovaikutus on miinuksen puolella ( /asukas). Skenaarioiden väestölisäys Hämeenkyrössä on kaikissa skenaarioissa noin 1350 asukasta. tällä väestömäärällä ja vyöhykkeen 1 keskimääräisellä nettotulolla laskettuna kuntataloudellinen vaikutus olisi 30 vuodessa noin 1,9 milj. euroa vyöhykkeen 2 keskimääräisellä /asukas -nettotulolla laskettuna kunta saisi tuloja vähemmän, mutta silti noin 1,2 milj. euroa vyöhykkeen 3 asukaskohtaisella nettomenolla laskettuna kuntataloudellinen vaikutus olisi noin -5,3 milj. euroa Page 21
22 Nettovaikutus Yksikään skenaarioista ei ole suoraan ja yksiselitteisesti luokiteltavissa johonkin edellä mainituista aluetyypeistä. Skenaariossa Rannoilla RA1, suurin osa väestölisäyksestä sijoittuu vyöhykkeelle 2. Kuitenkin yli 30 % väestölisäyksestä sijoittuu vyöhykkeelle 3, mikä tarkoittaa sitä, että skenaarion nettovaikutus on negatiivinen (-0,5 milj. EUR). Muissa skenaarioissa suurin osa väestönlisäyksestä sijoittuu epäedulliselle vyöhykkeelle 3, mikä tarkoittaa sitä, että skenaarioiden nettovaikutus on negatiivinen (-2,1-2,4 milj. EUR). VV2 Väestönlisäys vyöhykkeittäin VV1 RA2 edullisin vyöhyke 1 vyöhyke 2 epäedullisin vyöhyke 3 RA1 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Page 22
23 Päätelmiä Tulos selittyy pitkälti asuinrakentamisen alueellisella sijoittumisella. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle rakentaminen. Rakentamiseen liittyvien investointikustannusten hallinta on tärkeää suunniteltaessa kunnan talouden lähitulevaisuutta Ne aiheuttavat usein merkittävän ja yhdelle tai muutamalle vuodelle ajoittuvan kustannuspiikin, josta kunnan on selvittävä. Kuntatalouden pitkän ajan näkymiä hahmotettaessa korostuvat puolestaan kunnallisten palvelujen toimintamenot Valtaosa kokonaismenoista aiheutuu näistä menoista. Vyöhykkeillä 1 & 2 tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on positiivinen, hajarakentamisen alueella menot ovat tuloja suuremmat. Alueellisesti tarkastellen kuntatalouden kannalta edullisinta olisi keskittää uudisrakentamista Hämeenkyrön keskustaan ja kyläkeskuksiin. Jatkossa maankäytön suunnittelun edetessä kuntataloudelliset kustannukset kannattaa selvittää yksityiskohtaisemmin Page 23
24 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Asuinalueiden sijoittuminen vaikuttaa kuntatalouteen: taajamia täydentävä rakentaminen on kunnalle edullisempaa kuin taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen kalleinta on antaa hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kunnallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi asutukseksi Hajarakentamisen kuntataloudelliset vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti ajan kuluessa, yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Vaikutukset kuitenkin kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy yksittäin toteutetuista asuntorakentamishankkeista saattaa vuosien mittaan muodostua hajanainen ja tehottomasti rakennettu taajama, mikäli kehitys ei etene suunnitelmallisesti tällaisen taajaman kunnallistekniikan rakentaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, samoin asemakaavan laatiminen jo yksikin väärässä paikassa sijaitseva rakennus voi haitata kaavaa esimerkiksi estämällä toimivimman ja kustannuksiltaan edullisimman katulinjauksen Page 24
25 Suositukset tavoitemallin laatimiseksi kuntataloudellisten kustannusten näkökulmasta Parhaan lähtökohdan kuntatalouden kannalta muodostaa skenaario Rannoilla RA1, jossa korostetaan eniten nykyistä yhdyskuntarakennetta ja keskustan kasvua. Mikäli uusien asukkaiden osalta positiivinen nettotulos olisi työn päätavoite, tavoitemallissa pitäisi ohjata noin 60 % väestökasvusta vyöhykkeille 1 ja 2. Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee erityisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa: jossain vaiheessa voi kuitenkin ylittyä kynnys, jonka jälkeen tarvitaan toimenpiteitä oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle? Kuntatalouden hallinnan näkökulmasta hajarakentamiseen liittyy vielä se, kuinka suunnitelmallista taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen on: kehityksen hallinta ja kustannusten ennakointi on vaikeaa, jos käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumisesta ja määrästä ero kaavoitettujen alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä Page 25
26 Kiitos! Page 26
Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous
F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen
LisätiedotHajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset
Hajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset Vertailu täydennysrakentamiseen ja taajamasta irrallaan olevaan alueeseen Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, (FCG Planeco, Kimmo
LisätiedotVIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu
LisätiedotYleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu. Andrei Panschin 19.8.2015
Yleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu Andrei Panschin 19.8.2015 Kaavatalouslaskenta asemakaavatasolta vyöhykkeisiin Vyöhykkeisiin ja vyöhykehintoihin perustuva
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotNURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030
SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotKuntatalous ja yhdyskuntarakenne
SUOMEN YMPÄRISTÖ 42 2008 Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kimmo Koski YMPÄRISTÖMINISTERIÖ SUOMEN YMPÄRISTÖ 42 2008 Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne Kimmo Koski Helsinki 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ
LisätiedotLOVIISANLAHDEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI
LOVIISANLAHDEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI 13.6.219 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1. Kaavaluonnosvaihtoehdot 4 2. Arviointikokonaisuus ja menetelmät 7 2.1 Arviointikokonaisuus
LisätiedotKokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012
Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän
LisätiedotRAKENNEMALLIEN VERTAILU
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,
LisätiedotKouvolan kaupunki Raportti 1 Tekniikka- ja ympäristöpalvelut Kaupunkisuunnittelu Kaavaselostuksen liitenumero 3
Kouvolan kaupunki Raportti 1 Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa Palveluverkkoanalyysi uuden vakituisen ranta-asutuksen sijoittamiseksi Kouvolan kaupunki Raportti 2 1. Tehtävä Tehtävänä oli määrittää,
LisätiedotRauman yleiskaavan strateginen osa
KUNTATALOUSTARKASTELU Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja hajautumisen vaikutukset sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksiin Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotKylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä
Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutusten arviointi
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Vaihtoehtoisten rakennemallien vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 Skenaariokuvaukset...3 1.1 Kaikilla mausteilla...4 1.2 Pikkukaupunki...6 1.3 Nykymalliin...8 2
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Siuntion kunta MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN KUNTA- TALOUDELLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS
FCG Finnish Consulting Group Oy Siuntion kunta MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVAN KUNTA- TALOUDELLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 14.6.211 26...211 FCG Finnish Consulting Group Oy I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Tarkastelualueet
LisätiedotKUNTAKESKUKSEN 2. VAIHEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI
KUNTAKESKUKSEN 2. VAIHEEN OSAYLEISKAAVAN KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI 4.6.218 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1. Kaava-alue 4 1.1 Kaavan tavoitteet 5 1.2 Kaava-alueen yleiskuvaus 6 1.3 Kaavan osa-alueet
LisätiedotINVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)
INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous) 25.5.2007 Mitä tietoja laskentaan tarvitaan Investoinnista aiheutuneet investointikustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin
LisätiedotLIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012
LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotLångvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle
Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu
LisätiedotLähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotSkaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski
Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotIIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy IIN KUNTA IIN KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Rakennemallit ja niiden vertailu P21325 31.10.2013 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rakennemallien vertailu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotSiuntion Virkkula/ Asemakaavamuutoksen kuntataloudellinen selvitys
SIUNTION KUNTA Siuntion Virkkula/ Asemakaavamuutoksen kuntataloudellinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33527 Raportti 1 (8) Tvrdy Jan Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tarkastelualueet
Lisätiedotviherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.
viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA
KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotKALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015
KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen
LisätiedotItäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
LisätiedotSeudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista
Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotHaja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013
Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotMAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B
POHJOIS-HAAGAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA 29.5.2012 MAANKÄYTÖN TARKASTELUVAIHTOEHDOT A1, A2, B Vaihtoehtojen kuvaus ja vaikutusten arviointi Periaateleikkaukset Hämeenlinnanväylän melusuojauksesta toimitilarakentamisella
LisätiedotSAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS. Tilanne
SAAREN KOULU LIIKENNESELVITYS Tilanne 7.12.2028 LÄHTÖKOHTIA Suunnittelukohteena Saaren koulu keskustaajamassa Nykyisiä rakennuksia korvataan uudisrakennuksilla Etäisyyskartta 3/5 km Ala- ja yläkoulurakennukset
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotOulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ
Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotPORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA
FCG Finnish Consulting Group Oy PORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA NOORMARKUN- TOUKARIN OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN KAAVATALOUSTARKASTELU PORI 0160-P11420 FCG Finnish Consulting
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotStrateginen yleiskaava kunnan johtamisen välineenä Antero Alenius
Strateginen yleiskaava kunnan johtamisen välineenä Antero Alenius 10.12.2015 Lähtökohta Palveluverkkoratkaisu marraskuu 2011 > käänne! Tarve uudelle kehittämislinjaukselle kunnan maankäyttöön Valtuustoaloite
LisätiedotLASKENTA MENETELMÄ JA LASKENNASSA KÄYTET LÄHTÖARVOT
ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä. Aluetehokkuusluvun
LisätiedotKeskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö
Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotHausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008
Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotOulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa
Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi
LisätiedotPORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA
FCG Finnish Consulting Group Oy PORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA LUVIAN KESKUSTAN ALUSTAVAN KAAVAEHDOTUKSEN KAAVATALOUSTARKASTELU PORI 0160-P11420 FCG Finnish Consulting
LisätiedotKangasalan strateginen yleiskaava
Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotHämeenkyrön strateginen yleiskaava
Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti
LisätiedotKANTVIKIN OSAYLEISKAAVAN KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI
KANTVIKIN OSAYLEISKAAVAN KAAVATALOUDELLINEN ARVIOINTI 14.5.218 1 Sisällysluettelo Alkusanat 3 1. Kaava-alue 4 1.1 Kaavan tarkoitus 5 1.2 Kaava-alueen yleiskuvaus 6 1.3 Kaavan osa-alueet 7 2. Arviointikokonaisuus
Lisätiedot2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS
Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 4.2.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS
PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Lähtötietona kaupunkistrategiasta
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotPUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA PITKÄSAARI Selostus luonnos
PUUMALAN KUNTA LIETVESI-SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA 623-410-1-41 PITKÄSAARI Selostus 21.2.2018 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL
LisätiedotTalousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)
Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotYleiskaavatyöryhmä, kaavatalous- ja kuntataloustiimi /
Yleiskaavatyöryhmä, kaavatalous- ja kuntataloustiimi / 16.3.2016 Yleiskaavan valmisteluvaiheet ja tavoiteaikataulu Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kh 9/2013 KEHITYSKUVAT
LisätiedotSASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS
VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)
YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotMaankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi. Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.
Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kalle Sivén Kymppi-Moni tapaaminen 16.2.2012 Tampere Maankäytön toteutuksen ohjelmointi Joensuussa laaditaan maankäytön
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotSOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21
SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotSUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto C6009
SUUNNITTELUKESKUS OY MELUSELVITYS 1 (2) Helsinki/ M. Koivisto 22.11.2005 5005-C6009 MATTI JANHUNEN AITOLAHDENTIEN ASEMAKAAVA MELUSELVITYS 1 Tausta Tampereen Aitolahdentien varteen Niihamanselän Olkahisenlahden
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotHyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos
1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 17.8.2017 luonnos Tullut vireille: Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotHIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ehdotus
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 12.10.2018 ehdotus Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : 24.8.2017-7.9.2017 Ehdotusaineisto nähtävillä
LisätiedotSiltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->
Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan
Lisätiedot