Hajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset"

Transkriptio

1 Hajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset Vertailu täydennysrakentamiseen ja taajamasta irrallaan olevaan alueeseen Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, (FCG Planeco, Kimmo Koski) Kyseessä on esiselvitys, jonka tavoitteena on herättää keskustelua haja-asumisen kustannuksista eri osapuolille, kunnalle, yhteiskunnalle ja asukkaalle. Selvityksessä on keskitytty kuntataloudellisten kustannusten laskentaan ja vertailuun. Muiden tahojen kustannuksia ei ole laskettu. Selvityksessä ei ole myöskään huomioitu ikärakenteen vanhenemisesta syntyvän palvelutarpeen tuottamia kuntataloudellisia kustannuksia, joita pidetään merkittävänä kuntataloudellisena rasitteena tulevaisuudessa. Erityyppisen yhdyskuntarakenteen tuottaman liikkumistarpeen aiheuttamat päästöt tuottavat myös merkittäviä eroja, joita ei ole tässä selvityksessä tutkittu. TIIIVISTELMÄ luonnos Tiivistelmän laatineet LU-MAL -koordinaattori ja suunnitteluavustaja SISÄLTÖ: Hajarakentamisen kuntataloudelliset kustannukset...1 Kunnan valinnoilla on merkitystä...2 Hajarakentamisen vaikutuksia...2 Investointikustannukset...3 Kunnossapitokustannukset jäävät usein huomiotta...3 Käyttökustannukset...3 Liikkumiskustannukset nostavat haja-asumisen hintaa...4 Maapolitiikan vaikutukset ovat monipuoliset...4 Kunnan omistaman maan kaavoittamisesta on useita hyötyjä...4 Nettovaikutus on positiivinen täydentävässä rakentamisessa...5 Täydentävän rakentamisen menot ovat alussa suuremmat...5 Nettovaikutus asukasta kohti...6 Yhteenveto...7 Avaimina seutuyhteistyö, toimintojen sijoittaminen ja maapolitiikka...7 YHTEISTYÖLLÄ MERKITTÄVIÄ SÄÄSTÖJÄ...7 LIIKKUMISEN VAIKUTUKSET SUURIMPIA...7 AKTIIVINEN JA ENNAKOIVA MAAPOLITIIKKA TUOTTAA TULOSTA...7 1

2 Kunnan valinnoilla on merkitystä Maankäyttöratkaisuilla sidotaan suuria pääomia pitkäksi ajaksi rakennuskustannuksiin ja kunnallistekniikkaan. Kunnan valinnoilla voidaan siis merkittävästi vaikuttaa yhdyskuntarakentamisen menoihin ja tuloihin. Yhdyskuntarakenteen toimivuuteen ja kunnalle aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin vaikuttavat ratkaisevasti eri toimintojen sijoittuminen, mm. asumisen luonne ja sijainti. Tällöin liikkumisesta eri tahoille aiheutuvat kustannukset ja liikenteen päästöt synnyttävät merkittäviä eroja. Yhdyskuntarakenteesta aiheutuvien kuntataloudellisten kustannusten lähteitä ovat: 1. tie- ja vesihuoltoverkon rakentaminen (suurin menoerä), 2. näiden verkostojen kunnossapito ja 3. kunnalliset palvelut palvelutilojen rakentaminen, kunnossapito ja palvelujen toiminta. Yhdyskuntataloudellisilla kustannuksilla tarkoitetaan kaikkia niitä kustannuksia, jotka aiheutuvat yhdyskuntien: 1. rakentamisesta, 2. käytöstä, 3. korjauksesta, 4. kunnossapidosta ja 5. toiminnasta sekä 6. yhdyskunnissa tapahtuvasta liikenteestä. Tuloksia tarkastellessa on muistettava, että myös olemassa olevilta alueilta kertyy infrastruktuurin kunnossapito- ja saneerauskustannuksia ja että uudet alueet vaikuttavat olemassa olevien rakenteiden ja palvelujen käyttöasteeseen ja näin ollen kuntatalouteen. Nämä vaikutukset eivät ole mukana tarkastelussa. Hajarakentamisen vaikutuksia Hajarakentamisen vaikutukset tulevat näkyviin hitaasti rakentamisen lisääntyessä. 1. Kunnallistekniikan tuominen ja asemakaavan laatiminen hajanaisesti rakentuneelle alueelle voi olla vaikeaa ja kallista. 2. Toimivimman ja kustannuksiltaan edullisimman katulinjauksen toteuttamista haittaa jo yksikin rakennus, joka sijaitsee väärässä paikassa. 3. Hajarakentaminen voi johtaa kalliisiin investointeihin (mm. koulut, päiväkodit ja tieverkko), joiden ajankohtaa on vaikea ennustaa. 4. Ennen vajaakäytössä olleen kunnallistekniikan maksimikapasiteetti voi ylittyä ja edellyttää kunnalta toimenpiteitä. 5. Kynnys voi ylittyä myös esim. liikenneturvallisuutta parantavien vaatimusten kuten alikulkujen ja pyöräteiden rakentamisesta. 6. Infrastruktuurin kunnossapito tulee huomattavasti kalliimmaksi. 2

3 7. Haja-asutusalueiden tie- ja vesiosuuskunnille myönnettävät avustukset aiheuttavat kunnalle nopeasti suuria menoeriä. Investointikustannukset teksti? Kunnossapitokustannukset jäävät usein huomiotta Rakennusten ja rakenteiden käytöstä, korjauksesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset jäävät usein rakentamiskustannusten varjoon. Esimerkiksi maksavan uuden tien kunnossapidosta kertyy 30 vuoden aikana summa, joka voi vastata kolmasosaa tai jopa puolta alkuperäisestä investoinnista. Vaikka kunta ei vastaisikaan esimerkiksi tiettyjen teiden rakentamisesta, voi se linjapäätöksellään ottaa vastuulleen niiden kunnossapidon tai osan siitä. Aluetyyppien väliset erot ovat kuitenkin tässä tapauksessa pieniä. Rakennusten ja rakenteiden kunnossapitokustannukset 500 asukkaan alue keskimääräisellä suuruusluokalla laskettuna (s.25) /asukas/v. /asukas/30v. Taajamaa täydentävä alue Taajamasta irrallaan oleva alue Hajarakentaminen Käyttökustannukset Noin 70-90% kuntataloudellisista kustannuksista kertyy pitkällä aikavälillä kunnallisten palvelujen toiminnasta aiheutuvista menoista. (s.32). Ero täydentävien ja hajarakentamisen välillä näkyy selvimmin opetuspalveluissa ja vanhusten kotipalveluissa. Kuljetuskustannukset ovat pääosin syy tähän. Koulukuljetuksista aiheutuvien kustannusten kannalta oleellista on lisäksi se, voidaanko kuljetuskustannukset järjestää joukkoliikenteellä vai tarvitaanko taksikuljetuksia. Palvelujen toimintamenoissa tulee ajan kuluessa vastaan kynnyskohtia 1. kun valtaosa nykyisen kotipalveluhenkilöstön työajasta kuluu auton ratissa, jolloin ei ehditä hoitaa kaikkia asiakkaita ja lisätyövoimaa tarvitaan. 2. tai asukkaiden taholta, vaikka he aluksi maksavatkin asuinpaikkaansa liittyvät kustannukset. Asukkaat voivat myöhemmin kokea, että kunnan pitäisi ottaa suurempi vastuu heidän palveluistaan esimerkiksi vaatimalla kaukana sijaitsevan päiväkodin sijasta lähialueelle perhepäivähoitoa. 3

4 Liikkumiskustannukset nostavat haja-asumisen hintaa Tulevaisuudessa henkilöautolla liikkumisesta tulee yhä kalliimpaa energian mahdollisen hintakehityksen ja ilmastopoliittisten ratkaisujen takia. Liikkumisen kallistuessa myös kaupallisten ja julkisten palvelujen läheisyyden merkitys kasvaa entisestään. Olemassa olevilta alueilta kertyy infrastruktuurin kunnossapito- ja saneerauskustannuksia, ja uudet alueet vaikuttavat näihin mm. kapasiteetti- ja käyttöastemuutosten kautta. Olemassa olevien rakenteiden kustannukset ovat suhteessa sitä suuremmat, mitä tehottomammassa käytössä alueet ovat. Täydennysrakentamisella voidaan tehostaa myös nykyisten rakenteiden käyttöastetta ja saavuttaa säästöjä, kun taas hajarakentamisella tätä etua ei saada. Kunnan taloudelliset velvoitteet muuttuvat ajan myötä, kun asuinalueiden väestömäärä ja väestön ikärakenne muuttuvat. Rakentamisvaiheen jälkeen väestömäärä kasvaa nopeasti, mutta kääntyy myöhemmin hitaaseen laskuun. Samalla väestö ikääntyy, ja lasten määrä vähenee. Sukupolven vaihtuessa muutokset alkavat uudelleen. Taajamissa näihin muutoksiin pystytään varautumaan paremmin kuin hajarakentamisessa, koska väestömuutoksia pystytään ennakoimaan paremmin. Asuinrakentamisen ohjautuessa suunnitelmallisesti taajamiin on investointien ja käyttötalouden suunnittelu helpompaa. Kunnallisten palvelujen toimintamenot 500 asukkaan alue keskimääräisellä suuruusluokalla laskettuna (s.26) /asukas/v. /asukas/30v. Taajamaa täydentävä alue Taajamasta irrallaan oleva alue Hajarakentaminen Maapolitiikan vaikutukset ovat monipuoliset Kunnan omistaman maan kaavoittamisesta on useita hyötyjä 1. Maankäyttötavoitteiden toteuttaminen on pääsääntöisesti joustavampaa kunnan operoidessa omalla maalla. 2. Yhdyskuntarakenteen rakentumista voidaan ajoittaa ja ohjata hallitusti, mikä lisää kuntatalouden suunnitelmallisuutta ja säästöjä. 3. Maanhankinnan, maankäytön suunnittelun ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset voidaan sisällyttää tonttien hintaan. 4. Syntyy mahdollisuus vaikuttaa maan yleiseen hintatasoon, jos kunta omistaa riittävästi maata ja kysyntää vastaavia tontteja on valmiina luovutukseen. 5. Kunta ei useinkaan hanki maata hajarakentamiseen ja jää siis vaille tonttien myyntituloja. Näiden myyntitulojen saamatta jääminen vaikuttaa puolestaan siihen, että hajarakentamisen kokonaistulokertymä ja kuntatalouden nettovaikutus on taajamaa täydentävää aluetta ja taajamasta irrallaan olevaa aluetta heikompi. 4

5 Maan hankintamenot ja tonttien myynti (s.21-22) 500 asukkaan alue keskimääräisellä suuruusluokalla laskettuna /asukas??? maanhankinta tontinmyynti Taajamaa täydentävällä taajamasta irrallaan olevalla hajarakentamisessa 0 Taajamaa täydentävän ja taajamasta irrallaan olevan alueen välistä eroa on vaikea osoittaa, koska tapauskohtaiset tekijät vaikuttavat hintatasoon huomattavasti enemmän kuin alueen yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Nettovaikutus on positiivinen täydentävässä rakentamisessa Täydentävän rakentamisen menot ovat alussa suuremmat Noin 500 asukkaan alueen pitkälle ajanjaksolle lasketut menot (pääomitettuna 30 vuodelle 5%:n korkokannalla) ovat pienimmillään noin 20 miljoonaa euroa ja suurimmillaan noin 31 miljoonaa euroa. Tulot ovat puolestaan pienimmillään noin 18 miljoonaa euroa ja suurimmillaan noin 31 miljoonaa euroa hajarakentamisen myötä kunta saattaa menettää tuloja noin 13 miljoonaa euroa. Tutkittujen alueiden ääriarvoja vertailtaessa eroa syntyy kuitenkin vain kolme miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä laskettuna. Oleellisinta on, että täydentävä rakentaminen tuo kunnalle tuloja, hajarakentaminen ei. (s. 30). Laskelma ei pidä sisällään yhdyskuntataloudellisia ja asukkaiden kohtaamia kustannuksia. 500 asukkaan alueen kuntataloudellisten menojen ja tulojen ääripäät pääomitettuna 30 vuodelle 5%:n korkokannalla (T) Taajamaa täydentävä tai irrallaan oleva alue (H) Hajarakentaminen Vertailualueiden hintahaarukka: s.(29, 30) MAX= suurimmillaan MIN= pienimmillään MAX - MIN Menot / 30v. 30 milj. (T) 20 milj. (H) + 10 milj. Tulot / 30v. 31 milj. (T) 18 milj. (H) - 13 milj. Netto / 30v. 1 milj. - 2 milj. 3 milj. MAL koordinaattori: Tarkasteltaessa vertailualueista laskettuja menojen ja tulojen ääriarvoja, suurimmat menot ja tulot löytyvät täydentävästä rakentamisesta. Irrallaan olevan alu- 5

6 een arvot ovat samaa suuruusluokkaa. Yllättäen siis, haja-asumisen menot voivat olla maksimissaan 12 miljoonaa euroa pienemmät kuin täydentävän rakentamisen, mutta maksimissaan myös tulot jäävät lähes yhtä paljon pienemmiksi. Näistä ääriarvoista laskettuna haja-rakentamisen vaikutus ei juurikaan tule esille ( milj. /30v./500as.). Tämä tarkoittanee sitä, että myös täydentävän rakentamisen alueiden ja ratkaisujen välillä on niin suuria eroja, että kalliimpien alueiden kustannukset yltävät edullisimman hajaasumiskohteen tasolle. Minimi-maksimi tulojen ja menojen vertailua keskenään voidaan kuitenkin pitää harhaan johtavana, koska tällöin ei voida tietää millaiset tulot minimimenot tuottavat ja toisinpäin. Kunkin vertailualueen kunnallistaloudellinen netto on vertailukelpoisempi mittari. Em. tarkastelu ei siis kuvaa realististen alueiden edullisuussuhdetta. Nettovaikutus asukasta kohti Pitkän ajanjakson kuntataloudellinen nettovaikutus on hintahaarukan keskiarvosta asukasta kohti laskettuna haja-asumisessa taajamaa täydentävään alueeseen verrattuna euroa kalliimpaa. (s. 28) Kuntataloudellinen nettovaikutus 500 asukkaan alue keskimääräisellä suurusluokalla laskettuna Nettovaikutusten keskimääräiset suuruusluokat pääomitettuna 30 vuodelle 5%:n korkokannalla (s.28) Taajamaa täydentävällä /asukas/30v taajamasta irrallaan olevalla hajarakentamisessa täydentävä haja-asutus kalliimpaa Noin 500 asukkaan alueen keskimääräiset, kaikista alueita lasketut kuntataloudelliset kustannukset ovat pitkällä aikavälillä suuruusluokaltaan miljoonaa euroa ja yhtä asukasta kohti laskettuna euroa (pääomitettuna 30 vuodelle 5%:n laskentakorkokannalla. (s. 32) Vertailualueita olivat: 1. Hyvinkää: Isokylä, Kankurinkulma, Raidasjärven kylä 2. Kuopio: Hirvilahti, Hiltulanlahti, Särkilahti, Haapaniemi, Satama 3. Nurmijärvi: Ratsula, Laidunalue, Harjulanranta, Lintumetsä, Herunen et., Lepsämän kylä, Numminmäki, Perttula-Uotila 4. Siilinjärvi: Harjamäki, Vuorela, Haaparinne, Kumpusen kylä 5. Vantaa: Ojalehto, Pakkala, Koivuhaka, Ylästö, Tammisto, Tammisto, Tammistonrinne, Västra, Reuna, Luhtaanmäki, Sotunki 6

7 Yhteenveto Syyt aluetyyppien kuntataloudellisten kustannusten ratkaiseviin eroihin ovat: 1. palvelut: koululaisten ja kotipalvelujen kuljetukset 2. tie-, katu- ja vesihuoltoverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannukset 3. tontinmyyntitulojen puuttuminen haja-rakentamisessa. Valtion, kunnan ja asukkaan kustannukset yhteensä (500 as. 30v.) (s.38): 1. taajamaa täydentävältä alueelta 57 milj. 2. taajamaasta irrallaan olevalla 67 milj. (siis +10 milj. ) 3. haja-asutus 87 milj. (siis +30 milj. ) Nämä yhdyskuntataloudelliset kustannukset koostuvat kunnan pääoma- ja käyttökustannuksista sekä asukkaille (asuntojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä liikkumisesta) ja valtiolle (liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta ja kunnossapidosta) kertyvistä kustannuksista. Avaimina seutuyhteistyö, toimintojen sijoittaminen ja maapolitiikka YHTEISTYÖLLÄ MERKITTÄVIÄ SÄÄSTÖJÄ Tavoitteeksi kunnissa tulisi asettaa toimiva seutu, liikenteen vähentäminen sekä yhdyskuntataloudellisia kustannuksia vähentävä täydennysrakentaminen. Kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä kunnallisten palvelujen tuottamisessa ja vähentää yhdessä kunnassa tehtävien ratkaisujen taloudellisia seurausvaikutuksia naapurikunnissa. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitotoimista, jos asuminen, työpaikat ja palvelut keskittyvät liiaksi eri kuntiin. LIIKKUMISEN VAIKUTUKSET SUURIMPIA Koko seudun kehittämiseen tulisi pyrkiä. Pitkällä ajanjaksolla tästä hyötyvät niin kunnat, asukkaat kuin yrityksetkin. Liikenteen kasvun hillitseminen edellyttää ylikunnallista näkökulmaa. Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittumisen seudullisella suunnittelulla ja toteuttamisella voidaan vähentää liikennemääriä. Samalla vähentyvät myös liikenteen seurausvaikutukset kuntiin, asukkaisiin ja yrityksiin kohdistuvat liikennekustannukset, kuntiin ja valtioon kohdistuvat liikenneverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannukset sekä liikenteen päästöt. Täydennysrakentaminen vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia kun taas hajarakentaminen lisää niitä. AKTIIVINEN JA ENNAKOIVA MAAPOLITIIKKA TUOTTAA TULOSTA Kunnan kannalta ei ole järkevää luoda autoriippuvaista yhdyskuntarakennetta, jonka kysyntä on todennäköisesti muutaman vuosikymmenen päästä vähäinen. Kunnan maankäytön suunnittelun ja kehittämisen perustana tarvitaankin selkeää näkemystä yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta. Tämä edellyttää aktiivista ja ennakoivaa maanhankintaa ja maapolitiikkaa, jota tehokas maapoliittinen lainsäädäntö tukee. Kunnassa on oltava kasvutavoitteisiin nähden riittävästi kaavoittamatonta ja kaavoitettua maata sekä tarjolla käyttövalmiita tontteja. Aktiivista ja ennakoivaa maapolitiikkaa tarvitaan, ei vaan kasvavissa vaan myös väestömääriltään vähenevissä kunnissa. 7

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Skenaariopeli: Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi 10.1.2014 Page 1 Tausta: Valtuustoseminaari 26.9.2013 Menetelmänä seminaarissa oli skenaariopeli, jossa

Lisätiedot

Rauman yleiskaavan strateginen osa

Rauman yleiskaavan strateginen osa KUNTATALOUSTARKASTELU Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja hajautumisen vaikutukset sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksiin Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

MAANKÄYTÖNMAHDOLLISETSUUNNAT Talouden ja kehitysmahdollisuuksien välillä merkittävät erot

MAANKÄYTÖNMAHDOLLISETSUUNNAT Talouden ja kehitysmahdollisuuksien välillä merkittävät erot MAANKÄYTÖNMAHDOLLISETSUUNNAT Talouden ja kehitysmahdollisuuksien välillä merkittävät erot Nykyinen tilanne harvahko kesämökkialue? Asemakaavoitettu tiiviimpi kesämökkialue? Asemakaavoitettu monipuolinen

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö

Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Tampereen kaupunkiseudun maapolitiikan yhteistyö Kuntamarkkinat 14.9.2011 Seutujohtaja Päivi Nurminen Lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 357 044 asukasta Kasvu 1,2 % Kasvun kärki kehyksellä

Lisätiedot

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta

Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,

Lisätiedot

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus. Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kyläosayleiskaava - yhteinen mahdollisuus Salo 10.10. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylien elinvoima ja kaavoitus 1 yhdyskuntarakenteellinen argumentti

Lisätiedot

Yleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu. Andrei Panschin 19.8.2015

Yleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu. Andrei Panschin 19.8.2015 Yleiskaavan kehityskuvien vaikutusten arviointi - kaava- ja kuntataloustarkastelu Andrei Panschin 19.8.2015 Kaavatalouslaskenta asemakaavatasolta vyöhykkeisiin Vyöhykkeisiin ja vyöhykehintoihin perustuva

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIROLAHDEN KUNTA VIROJOKI-VAALIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Taloudellisten vaikutusten Tvrdy Jan Sisällysluettelo... 1 1 Johdanto... 1 1.1 Lähtökohdat ja

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN 31.1.2012 Tuomo Pöyskö Ramboll Liikennejärjestelmät (ent. Liidea) LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITTELU

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010

MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet. SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 MAAPOLITIIKKA keinot ja haasteet SEINÄJOEN KAUPUNKI, Länsi-Uudenmaa MaLe- työseminaari 22.9.2010 Seinäjoki elinkeinorakenne Väkiluku 2009 57024 Kasvu 2009 815 SEINÄJOEN KAUPUNKI, 2 Seinäjoki asunnot SEINÄJOEN

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Kh 19.2.2007 56 Liite nro 1. KLAUKKALAN MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEVER- KON KEHITTÄMISPERIAATTEET

Kh 19.2.2007 56 Liite nro 1. KLAUKKALAN MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEVER- KON KEHITTÄMISPERIAATTEET Kh 19.2.2007 56 Liite nro 1. KLAUKKALAN MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEVER- KON KEHITTÄMISPERIAATTEET KLAUKKALAN MAANKÄYTÖN JA LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISPERIAATTEET YLEISTÄ Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksen laatiminen

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma Pälkäneen kunta Pälkäneen kunnanhallitus 18.3.2015 70 Pälkäneen kunnanvaltuusto 23.4.2015 19 1. Johdanto Maapoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää kuntastrategian toteutumista

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen

Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen Mistä rahoitusta kuntatekniikkaan Esimerkkejä kumppanuudesta alueiden kehittämisessä Joensuu 4.6.2010 Riku Tolvanen Aluekehityshankkeen ominaisuuksia Kooltaan mittavia Luonteeltaan ainutlaatuisia Hankkeen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä

Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 21.11.2011 Kymppi R -ohjelma: Maankäyttö- ja palveluverkkoprosessien yhteensovittaminen Jyväskylässä Anna Isopoussu Jyväskylän kaupunki, kaavoitustutkija Taustaa

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista

Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Seudun tonttipäivä 21.5.2015 Lempäälän tonttitarjonnasta, tulevaisuuden tarpeista ja ratkaisumalleista Jaakko Hupanen Ilari Rasimus Harri Järvenpää tekninen johtaja kaavoituspäällikkö kiinteistöinsinööri

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille

Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Maapoliittiset toimintatavat ja kuntatalous tietoa kuntapäättäjille Kannen kuva: Kuvatoimisto Comma 1. painos Suomen Kuntaliitto Helsinki 2009 ISBN 978-952-213-474-5 (pdf) ISBN 978-952-213-478-3 (painettu)

Lisätiedot

Kymppi-Moni hanke Vantaalla:

Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Kymppi-Moni hanke Vantaalla: Tavoitteena paikkatietojen monipuolinen hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa HSY:n paikkatietoseminaari 29.3.2012 Ari Jaakola ja Tomi Henriksson maankäytön ja ympäristön toimiala

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 17.6.2014

Valtuustoseminaari 17.6.2014 Valtuustoseminaari 17.6.2014 Tonttivuokraus ryhmätöiden tulokset ( yhteenveto 4 ryhmää) maankäyttöpäällikön kommentteja tontinluovutuksen lähtökohtia valtuustoaloitteet tontinvuokrauksesta hyödyt / haitat

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

PORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA

PORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA FCG Finnish Consulting Group Oy PORIN, LUVIAN, NAKKILAN JA KOKEMÄEN YLEISKAAVO- JEN YHTEISHANKINTA LUVIAN KESKUSTAN ALUSTAVAN KAAVAEHDOTUKSEN KAAVATALOUSTARKASTELU PORI 0160-P11420 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma

Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Kaavajärjestelmä Kymppi R -ohjelma Luottamushenkilökoulutus 24.1.2013 Leena Rossi Yleiskaavapäällikkö 24.1.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (MRL) Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Asianro 4539/10.00.01/2014. Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (1) 150 Asianro 4539/10.00.01/2014 Maa-alueiden ostaminen Savilahdesta Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Suomen valtio omistaa Savilahdessa

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi

Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni hankkeen työpaja 16.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Paula Jääskeläinen kehitysinsinööri

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Helsingin seudun VISIO

Helsingin seudun VISIO HELSINGIN SEUTU 2050 Maankäytön, asumisen ja liikenteen strategiset linjaukset Helsingin seudun VISIO Helsingin seutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN Vyöhykesuunnittelu Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN 20.3.2012 2 Esityksen sisältö Mitä vyöhykesuunnittelu on? Yleiskatsaus vyöhykesuunnitteluun Vyöhykesuunnittelun kansainvälisiä esimerkkejä -

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa AALTO YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 1 (8) TALOUDEN JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2012 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot