Espoon kaupunki Pöytäkirja 21. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle valituksista, jotka koskevat Turuntien (mt 110) asemakaavaa ja siihen liittyvien asemakaavojen muutoksien hyväksymispäätöstä Valmistelijat / lisätiedot: Hämäläinen Mauri, puh. (09) Kallio Matias, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 11 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto Turuntien valituksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan päivätyn ja muutetun Turuntie Åbovägen asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6722, joka käsittää katu- ja liikennealueet kaupunginosissa 51. (Leppävaara), 54. (Kilo), 61. (Viherlaakso), 62. (Lippajärvi), 64. (Karvasmäki) ja 72. (Karhusuo), alue Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Valituksessa 1. vaaditaan päätöksen kumoamista, virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä ainakin valittajan tontin osalta ja suunnitelmaa maankäyttötarpeesta.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Valittaja esittää vaatimuksen perusteina/taustana muun muassa seuraavaa: Alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut. Kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2. Valittajan mukaan kaavamuistutuksissa esitetyt asiat ratkaistaan suurelta osin vasta myöhemmin, eikä tarvetta asemakaavan muutokselle ole olemassa. Valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä on loukattu perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti. Lisäksi asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä ja tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Valituksessa 2. vaaditaan virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeuden edellyttävän Espoon kaupunkia muuttamaan asemakaavaa siten, että koko valittajan omistama tontti voidaan katsoa yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valittaja esittää perusteinaan, että valittajan omistamasta tontista on noin viiden metrin levyinen kaistale aikoinaan varattu Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on jo rauennut. Asemakaavan kuvaus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esitti Espoon kaupungille mt 110:n muuttamista välillä Kehä I Metsälammentie maantiealueesta katualueeksi. Suunnittelualue on pituudeltaan yhteensä noin 10 km ja kokonaispinta-alaltaan noin 55 ha. Mt 110:n tienpitäjä on valtio / Liikennevirasto. Tien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan mt 110:n Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I - Metsälammentie. Kehä I:n, II:n ja III:n liikennealueet säilyvät kaavassa maantien alueina (LT). Asemakaava ja asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy nykyisen liikennealueen hallintaan ja omistukseen. Kaavamuutoksen jälkeen kaupunki tekee maankäyttö- ja rakennuslain 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen tarpeellisin osin kerrallaan, jonka yhteydessä Turuntie lakkaa olemasta maantie. Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Turuntien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I Metsälammentie ja mahdollistetaan katualueen siirtyminen valtiolta Espoon kaupungin omistukseen.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Suunnittelualueella välillä Kehä I Jorvi on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja välillä Jorvi Metsälammentie Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavojen mukainen. Suunnittelualueella on voimassa 15 asemakaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa Turuntien alue on kaavoitettu maantien alueeksi tai vastaavaksi tiealueeksi LT. Suunnittelualue on pääosin Liikenneviraston ja Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityinen maanomistus on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 2. Valitukset Espoon kaupunki lausuu valituksista seuraavaa. Valitus 1. Valittaja vaatii kaavan mitätöimistä ainakin tonttinsa osalta. Valittajan mukaan - päätöksenteko kaupungin oikeusasemaan vaikuttavassa kaavamuutosasiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle eikä lautakunnalle - alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut - kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2 - kaavamuutos on kaavoittajan perustelema hallinnollinen muutos, eikä Espoo ole aikeissa tehdä tielle mitään 8-10 vuoteen - päätös vaikuttaa muun muassa Viherlaakson keskustan kehitykseen - päätös loukkaa valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti - valtion tiehankkeen tievaraus on rauennut eikä ilmene kiinteistörekisterissä. Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ään, joka säätää katualueeksi luovutetun alueen liittämisestä takaisin tonttiin. - asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä - tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Espoon kaupunki toteaa valituksen alaisessa asiassa, että tiealue muutetaan katualueeksi voimassa olevien kaavojen LT -alueella (maantien alue tai vastaava alue) ja vastaavasti asemakaavoittamattomilla alueilla sijaitsevalla valtion tiealueella. Turuntien asemakaava ja asemakaavan muutos ei kohdistu maankäytön tai liikenneratkaisuiden kehittämiseen. Tarkoituksena on tien hallintaoikeuden siirto kaupungille. Turuntien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tarkistettu Turuntien tilatarpeita. Turuntien asemakaavan tultua lainvoimaiseksi Espoon kaupungin tekninen keskus tekee kadunpitopäätöksen. Tämän jälkeen Espoon kaupunki voi ryhtyä Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnitteluun.

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Katusuunnittelussa tarkistetaan Turuntien tilatarpeet ja voidaan mahdollisesti kehittää Turuntiehen rajoittuvien kiinteistöjen maankäyttöä. Maankäytön ja Turuntien liikenneratkaisujen kehittäminen edellyttää jatkossa erillisen asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan valituksen alaisen asian päätöksenteko kuuluu valtuustolle. Espoon kaupunki toteaa, että kyseessä oleva muutos on hallinnollinen ja vaikutuksiltaan vähäinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan tiealuevaraus on rauennut ja tontti pienenee. Espoon kaupunki toteaa, että valittajan kiinteistö on sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa Viherlaakso, muutos osittain LT -aluetta kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie, tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Tämän voimassa olevan asemakaavan LT -alueen tilatarpeet perustuvat Turuntien aikaisempiin suunnitelmiin ja myöhempään Kehä II:n yleissuunnitelmaan (Kehä II välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä, 2008). Kehä II:n yleissuunnitelmassa Turuntie on suunniteltu valituksenalaisen kiinteistön kohdalla kaksiajorataiseksi. Lisäksi ajoradan ja LT -alueen reunan väliin on suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja linja-autopysäkki. Mainittu Kehä II yleissuunnitelma välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä on maantielain mukaisesti käsiteltävä suunnitelma. Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Maantielain 31 :n mukaan tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Voimassa olevan asemakaavan LT -alue muutetaan valituksen alaisessa kaavamuutoksessa katualueeksi, joten valituksen alainen Turuntien kaavamuutos ei vaikuta valittajan kiinteistöön eikä rakennusoikeuden määrään. Turuntien asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu asemakaavan selostuksen kohdassa 7.2. Valmisteluaineisto on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n, ja asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista kaavasta mielipiteensä. Espoon kaupunki toteaa, että tiealueen omistussuhteet, kaavamuutoksen merkitys, tiealueen hallinnollinen muutos, ja LT tiealuevaraus, joihin valittaja viittaa, on asianmukaisesti käsitelty kaavavalmistelun yhteydessä. Lisäksi valittaja esittää kaavan loukkaavan omistamansa liikekiinteistötontin käyttömahdollisuuksia, ja olevan vastoin perustuslain 15 ja 20 pykäliä.

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 Perustuslain 15 :ssä säädetään, että jokaisen omaisuus on turvattu. Lain 20 :ssä säädetään, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Espoon kaupunki toteaa, että Turuntien liikennealueet ja Turuntien asemakaavattomat alueet muutetaan katualueiksi. Siten Turuntien kaava ei vaikuta valittajan kiinteistön omistukseen tai käyttöön. Valitus 2. Valittaja vaatii koko tonttinsa katsomista yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valituksen mukaan valittajan omistamasta tontista on aikoinaan varattu noin viiden metrin levyinen kaistale Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on rauennut. Espoon kaupunki toteaa, että pelkästään voimassa olevien kaavojen LTalue (maantien alue tai vastaava alue) ja asemakaavoittamattomien alueiden valtion omistama tiealue muutetaan katualueeksi, jolloin Turuntien hallintaoikeus siirtyy Espoon kaupungille. Turuntien kaava-alue rajautuu valittajan kiinteistöön Valittajan kiinteistö on sisäasiainministeriön vahvistamassa Haukkakallio - Leppäsilta asemakaavassa pääosin erillisten enintään kaksiasuntoisten asuintalojen korttelialuetta (AO), jonka tehokkuusluku on e=0.20. Kaavan mukaisen tontin ja Turuntien kaava-alueen väliin jäävä osa kiinteistöstä (noin 250 m2) on asemakaavoittamaton. Valituksenalainen Turuntien asemakaava ei vaikuta kiinteistön rakennusoikeuteen. Turuntien ja tontin väliin jäävän alueen kaavoittaminen tonttimaaksi tai kaduksi ei tässä vaiheessa ole perusteltua, koska Turuntien tilatarpeet tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Espoon kaupunki voi aloittaa Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelun sen jälkeen kun Turuntie muuttuu maantiestä kaduksi. Espoon kaupungin teknisen keskuksen kadunpitopäätös muuttaa Turuntien kaduksi sen jälkeen kun Turuntien asemakaava on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen myös katuun rajoittuvien alueiden maankäyttöä voidaan suunnitella. Lopuksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää molemmat valitukset kokonaisuudessaan.

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon: Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kiistää valituksissa esitetyt vaatimukset kokonaisuudessaan ja pyytää hallinto-oikeutta hylkäämään valitukset perusteettomina. Vastauksen perusteet 1 Toimivalta lausunnon antamiseen Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n 11 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lauta- tai johtokunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävänä olevan asian luonteesta muuta johdu. 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto Turuntien valituksiin Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan päivätyn ja muutetun Turuntie Åbovägen asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6722, joka käsittää katu- ja liikennealueet kaupunginosissa 51. (Leppävaara), 54. (Kilo), 61. (Viherlaakso), 62. (Lippajärvi), 64. (Karvasmäki) ja 72. (Karhusuo), alue Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Valituksessa 1. vaaditaan päätöksen kumoamista, virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä ainakin valittajan tontin osalta ja suunnitelmaa maankäyttötarpeesta. Valittaja esittää vaatimuksen perusteina/taustana muun muassa seuraavaa: Alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut. Kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2. Valittajan mukaan kaavamuistutuksissa esitetyt asiat ratkaistaan suurelta osin vasta myöhemmin, eikä tarvetta asemakaavan muutokselle ole olemassa. Valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä on loukattu perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti. Lisäksi asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä ja tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Valituksessa 2. vaaditaan virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeuden edellyttävän Espoon kaupunkia muuttamaan asemakaavaa siten, että koko valittajan omistama tontti voidaan katsoa yhtenäiseksi maa-alueeksi.

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 Valittaja esittää perusteinaan, että valittajan omistamasta tontista on noin viiden metrin levyinen kaistale aikoinaan varattu Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on jo rauennut. Asemakaavan kuvaus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esitti Espoon kaupungille mt 110:n muuttamista välillä Kehä I Metsälammentie maantiealueesta katualueeksi. Suunnittelualue on pituudeltaan yhteensä noin 10 km ja kokonaispinta-alaltaan noin 55 ha. Mt 110:n tienpitäjä on valtio / Liikennevirasto. Tien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan mt 110 Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I - Metsälammentie. Kehä I:n, II:n ja III:n liikennealueet säilyvät kaavassa maantien alueina (LT). Asemakaava ja asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy nykyisen liikennealueen hallintaan ja omistukseen. Kaavamuutoksen jälkeen kaupunki tekee maankäyttö- ja rakennuslain 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen tarpeellisin osin kerrallaan, jonka yhteydessä Turuntie lakkaa olemasta maantie. Lausunto Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Turuntien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I Metsälammentie ja mahdollistetaan katualueen siirtyminen valtiolta Espoon kaupungin omistukseen. Suunnittelualueella välillä Kehä I Jorvi on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava ja välillä Jorvi Metsälammentie Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavojen mukainen. Suunnittelualueella on voimassa 15 asemakaavaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa Turuntien alue on kaavoitettu maantien alueeksi tai vastaavaksi tiealueeksi LT. Suunnittelualue on pääosin Liikenneviraston ja Espoon kaupungin omistuksessa. Yksityinen maanomistus on esitetty kaavaselostuksen liitteessä 2. Valitukset Espoon kaupunki lausuu valituksista seuraavaa.

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Valitus 1. Valittaja vaatii kaavan mitätöimistä ainakin tonttinsa osalta. Valittajan mukaan - päätöksenteko kaupungin oikeusasemaan vaikuttavassa kaavamuutosasiassa kuuluu kaupunginvaltuustolle eikä lautakunnalle - alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut - kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2 - kaavamuutos on kaavoittajan perustelema hallinnollinen muutos, eikä Espoo ole aikeissa tehdä tielle mitään 8-10 vuoteen - päätös vaikuttaa muun muassa Viherlaakson keskustan kehitykseen - päätös loukkaa valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti - valtion tiehankkeen tievaraus on rauennut eikä ilmene kiinteistörekisterissä. Valittaja viittaa maankäyttö- ja rakennuslain 104 :ään, joka säätää katualueeksi luovutetun alueen liittämisestä takaisin tonttiin. - asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä - tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Espoon kaupunki toteaa valituksen alaisessa asiassa, että tiealue muutetaan katualueeksi voimassa olevien kaavojen LT -alueella (maantien alue tai vastaava alue) ja vastaavasti asemakaavoittamattomilla alueilla sijaitsevalla valtion tiealueella. Turuntien asemakaava ja asemakaavan muutos ei kohdistu maankäytön tai liikenneratkaisuiden kehittämiseen. Tarkoituksena on tien hallintaoikeuden siirto kaupungille. Turuntien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole tarkistettu Turuntien tilatarpeita. Turuntien asemakaavan tultua lainvoimaiseksi Espoon kaupungin tekninen keskus tekee kadunpitopäätöksen. Tämän jälkeen Espoon kaupunki voi ryhtyä Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnitteluun. Katusuunnittelussa tarkistetaan Turuntien tilatarpeet ja voidaan mahdollisesti kehittää Turuntiehen rajoittuvien kiinteistöjen maankäyttöä. Maankäytön ja Turuntien liikenneratkaisujen kehittäminen edellyttää jatkossa erillisen asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan valituksen alaisen asian päätöksenteko kuuluu valtuustolle. Espoon kaupunki toteaa, että kyseessä oleva muutos on hallinnollinen ja vaikutuksiltaan vähäinen. Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n mukaisesti valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 7 :n mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen. Valittajan mukaan tiealuevaraus on rauennut ja tontti pienenee. Espoon kaupunki toteaa, että valittajan kiinteistö on

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9 sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa Viherlaakso, muutos osittain LT -aluetta kauttakulku-, sisääntulo- ja ohitustie, tie-, vieri-, suoja- ja näkemäalueineen. Tämän voimassa olevan asemakaavan LT -alueen tilatarpeet perustuvat Turuntien aikaisempiin suunnitelmiin ja myöhempään Kehä II:n yleissuunnitelmaan (Kehä II välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä, 2008). Kehä II:n yleissuunnitelmassa Turuntie on suunniteltu valituksenalaisen kiinteistön kohdalla kaksiajorataiseksi. Lisäksi ajoradan ja LT -alueen reunan väliin on suunniteltu kevyen liikenteen väylä ja linja-autopysäkki. Mainittu Kehä II yleissuunnitelma välillä Turunväylä Hämeenlinnanväylä on maantielain mukaisesti käsiteltävä suunnitelma. Yleissuunnitelma on ohjeena tiesuunnitelmaa laadittaessa. Maantielain 31 :n mukaan tiesuunnitelman laatiminen on aloitettava kahdeksan vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona hankkeesta laadittu yleissuunnitelma on saanut lainvoiman. Voimassa olevan asemakaavan LT -alue muutetaan valituksen alaisessa kaavamuutoksessa katualueeksi, joten valituksen alainen Turuntien kaavamuutos ei vaikuta valittajan kiinteistöön eikä rakennusoikeuden määrään. Turuntien asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kuvattu asemakaavan selostuksen kohdassa 7.2. Valmisteluaineisto on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n, ja asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus on ollut asetettuna nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Osallisilla on ollut mahdollisuus ilmaista kaavasta mielipiteensä. Espoon kaupunki toteaa, että tiealueen omistussuhteet, kaavamuutoksen merkitys, tiealueen hallinnollinen muutos, ja LT tiealuevaraus, joihin valittaja viittaa, on asianmukaisesti käsitelty kaavavalmistelun yhteydessä. Lisäksi valittaja esittää kaavan loukkaavan omistamansa liikekiinteistötontin käyttömahdollisuuksia, ja olevan vastoin perustuslain 15 ja 20 pykäliä. Perustuslain 15 :ssä säädetään, että jokaisen omaisuus on turvattu. Lain 20 :ssä säädetään, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Espoon kaupunki toteaa, että Turuntien liikennealueet ja Turuntien asemakaavattomat alueet muutetaan katualueiksi. Siten Turuntien kaava ei vaikuta valittajan kiinteistön omistukseen tai käyttöön. Valitus 2. Valittaja vaatii koko tonttinsa katsomista yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valituksen mukaan valittajan omistamasta tontista on aikoinaan varattu noin viiden metrin levyinen kaistale Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on rauennut.

10 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 10 Espoon kaupunki toteaa, että pelkästään voimassa olevien kaavojen LTalue (maantien alue tai vastaava alue) ja asemakaavoittamattomien alueiden valtion omistama tiealue muutetaan katualueeksi, jolloin Turuntien hallintaoikeus siirtyy Espoon kaupungille. Turuntien kaava-alue rajautuu valittajan kiinteistöön Valittajan kiinteistö on sisäasiainministeriön vahvistamassa Haukkakallio - Leppäsilta asemakaavassa pääosin erillisten enintään kaksiasuntoisten asuintalojen korttelialuetta (AO), jonka tehokkuusluku on e=0.20. Kaavan mukaisen tontin ja Turuntien kaava-alueen väliin jäävä osa kiinteistöstä (noin 250 m2) on asemakaavoittamaton. Valituksenalainen Turuntien asemakaava ei vaikuta kiinteistön rakennusoikeuteen. Turuntien ja tontin väliin jäävän alueen kaavoittaminen tonttimaaksi tai kaduksi ei tässä vaiheessa ole perusteltua, koska Turuntien tilatarpeet tarkentuvat jatkosuunnittelun yhteydessä. Espoon kaupunki voi aloittaa Turuntien maankäytön ja liikenteen suunnittelun sen jälkeen kun Turuntie muuttuu maantiestä kaduksi. Espoon kaupungin teknisen keskuksen kadunpitopäätös muuttaa Turuntien kaduksi sen jälkeen kun Turuntien asemakaava on saanut lainvoiman. Tämän jälkeen myös katuun rajoittuvien alueiden maankäyttöä voidaan suunnitella. Lopuksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo edellä mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää kunnioittavasti, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää molemmat valitukset kokonaisuudessaan. Oheismateriaali Selostus - Turuntie valitus 1 - Turuntie valitus 2 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan päivätyn ja muutetun Turuntie Åbovägen asemakaavan ja siihen liittyvät asemakaavojen muutokset, piirustusnumero 6722, joka käsittää katu- ja liikennealueet kaupunginosissa 51. (Leppävaara), 54. (Kilo), 61. (Viherlaakso), 62. (Lippajärvi), 64. (Karvasmäki) ja 72. (Karhusuo), alue Päätöksestä on jätetty Helsingin hallinto-oikeuteen 2 valitusta. Hallintooikeus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan valituksesta lausunnon. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY -keskus) esitti Espoon kaupungille mt 110:n muuttamista välillä Kehä I

11 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / 11 Metsälammentie maantiealueesta katualueeksi. Suunnittelualue on pituudeltaan yhteensä noin 10 km ja kokonaispinta-alaltaan noin 55 ha. Mt 110:n tienpitäjä on valtio / Liikennevirasto. Tien muuttaminen kaduksi edellyttää asemakaavaa ja asemakaavan muutosta. Asemakaavalla ja siihen liittyvillä asemakaavojen muutoksilla muutetaan mt 110:n Turuntien ja Nupurintien itäpään liikennealueet ja Liikenneviraston asemakaavattomat alueet katualueiksi välillä Kehä I - Metsälammentie. Kehä I:n, II:n ja III:n liikennealueet säilyvät kaavassa maantien alueina (LT). Asemakaava ja asemakaavan muutos on luonteeltaan tekninen ja liittyy nykyisen liikennealueen hallintaan ja omistukseen. Kaavamuutoksen jälkeen kaupunki tekee maankäyttö- ja rakennuslain 86 a :n mukaisen kadunpitopäätöksen tarpeellisin osin kerrallaan, jonka yhteydessä Turuntie lakkaa olemasta maantie. Valituksessa 1. vaaditaan päätöksen kumoamista, virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä ainakin valittajan tontin osalta ja suunnitelmaa maankäyttötarpeesta. Valittaja esittää vaatimuksen perusteina/taustana muun muassa seuraavaa: Alueen määrittely perustuu vanhaan TVL:n tiealuevaraukseen, joka on rauennut. Kaavamuutoksella valittajan omistama tontti pienenee noin 700 m2. Valittajan mukaan kaavamuistutuksissa esitetyt asiat ratkaistaan suurelta osin vasta myöhemmin. Valittajan liikekiinteistön käyttömahdollisuuksia, alueen suunnittelua ja kehitystä on loukattu perustuslain 15 ja 20 :n vastaisesti. Asianomaisia ei ole informoitu kaavamuutoksen merkityksestä. Tiealueen omistussuhteet on kerrottu väärin. Valituksessa 2. vaaditaan virheellisin ja väärin perustein tehdyn kaavan mitätöimistä. Lisäksi pyydetään hallinto-oikeuden edellyttävän Espoon kaupunkia muuttamaan asemakaavaa siten, että koko valittajan omistama tontti voidaan katsoa yhtenäiseksi maa-alueeksi. Valittaja esittää perusteinaan, että valittajan omistamasta tontista on noin viiden metrin levyinen kaistale aikoinaan varattu Turuntien levennyssuunnitelmia varten. Suunnitelman toteutukseen ei kuitenkaan ole koskaan ryhdytty, ja tievaraus on jo rauennut. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo lausunnossa mainituilla perusteilla, ettei valituksissa ole esitetty sellaisia syitä, joiden vuoksi valituksenalainen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös tulisi kumota, muuttaa tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää, että Helsingin hallinto-oikeus hylkää valitukset kokonaisuudessaan.

12 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 12