YLEISÖTILAISUUS ASEMAKAAVALUONNOKSISTA 8256 JA HAULITEHDAS. pj. Apulaispormestari Timo Hanhilahti

Transkriptio

1 Klo YLEISÖTILAISUUS ASEMAKAAVALUONNOKSISTA 8256 JA HAULITEHDAS TILAISUUDEN AVAUS, pj. Apulaispormestari Timo Hanhilahti ASEMAKAAVALUONNOSTEN ESITTELY - Arkkitehdit Riikka Rahkonen ja Sari Pietilä - kysymyksiä ja keskustelua esittelyn lomassa RAKENTAMISTAPAOHJEEN ESITTELY - Arkkitehti Hanna Lyytinen Keskustelussa mukana rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila Klo TILAISUUS PÄÄTTYY

2 Nähtävilläolo ja esittelyt ASEMAKAAVASUUNNITTELU Kaavaluonnokset liiteaineistoineen sekä tarkistettu OAS nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla, Palvelupiste Frenckellissä, Pispalan kirjastolla Kaavanlaatijoiden päivystykset 20.3 ja Palvelupiste Frenckellissä klo Mielipiteitä voi jättää tilaisuudessa palautelaatikkoon, nähtävilläoloaikana kaupungin kirjaamoon ja kaavoittajille päivystystilaisuuksissa

3 Kaavoituksen tavoite: Valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön säilyttäminen ja kehittäminen Mitä pitäisi säilyä? Mitä pitäisi kehittää?

4 Mitä pitäisi säilyä? alkuperäisiä rakennuksia, pihapiirejä ja aluekokonaisuuksia muinaismuistot vanhojen rakennusten ominaispiirteitä kaupunkikuvaa, näkymiä sekä kaukomaisemaa miljöössä merkittävät rakenteet: portaat ja pulterimuurit alueelle tyypillistä kulttuurikasvillisuutta ja luontotyyppejä virkistysmahdollisuudet sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus

5 Osallisten mielipiteistä nousevia tavoitteita: Pispalan omaleimaisen miljöön säilyminen Rakennusoikeus- ja suojeluperiaatteen tasapuolisuus ja kohtuullisuus Kaavan tulisi olla vanhojen rakennusten säilyttämiseen kannustava mutta lisärakentamisen mahdollistava Maisemanäkymien säilyminen Virkistysalueiden säilyminen Läpiajoliikenteen vähentäminen ja kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen Alueen palvelujen ja matkailun maltillinen kehittäminen

6 Nykytilanne kaava-alueet 8256 ja 8257: Asuinrakennuksia 249 kpl, joista inventoituja 159 kpl ( 63%) Piharakennuksia 157 kpl, joista inventoituja 63 kpl (40 %) Inventoitua rakennuskantaa yhteensä on 55% kokonaismäärästä Alueen vanhalle rakennuskannalle ominaista monet muutokset, alkuperäisessä asussa vähän Johtopäätös: rakennusoikeuden suhteen kaavaa ei voida tehdä puhtaasti suojelunäkökulmasta

7 Kaavaluonnosten luonne: miljöön muuttumista ja kehittymistä ei pysäytetä, vaan pyritään muutoksen hallintaan suojelukaavan ja täydennyskaavan yhdistelmä laadittu yhdyskuntalautakunnan hyväksymän kaavaperiaatteen pohjalta sitä edelleen kehittäen kaava-alueiden rajauksia tarkistettu luonnosvaiheessa

8 Rakennusoikeus: Rakennusoikeus osoitetaan kerrosneliömetreinä rakennusalalla, viiden neliön tarkkuudella Kaavaluonnosten tonttitehokkuuden yleislinja on e = 0,5 Tonttikohtaiset rakennusoikeudet esitetty rakennusoikeustaulukossa

9 Rakennusoikeus: Maankäyttö- ja rakennuslaki ei tunne käsitettä maanpäällinen kellarikerros. Jotta kivijalkojen aputiloja ei lueta kerrosalaan, tulee tilojen olla tilavuudeltaan yli 50% maan alla. Tämä on Pispalan rinnemaastossa yleensä helposti toteutettavissa laskemalla rakennusta n. 50 cm alemmaksi. Kaavalla ei siten merkittävää vaikutusta rinnerakentamiseen Pispalassa

10 Kaava mahdollistaa n,20% lisäystä asuinkerrosalaan (A-30)

11

12 Suojelu: Valtakunnallinen arvo yleismääräyksessä: Kaikki suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä niin, että alueen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja arvokas rakennuskanta säilyy. Museoviranomaiselle tulee antaa lausuntomahdollisuus valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, suojelukohteita - ja alueita koskevissa merkittävissä hankkeissa.

13 Arvoalueet: sk-2 Muinaisjäänteet: sm-4

14 Suojelu: Arvokkaille pihapiireille merkintä sk-piha: Kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas pihapiiri, jonka ilme, rakenteet, pinnat ja kasvillisuus tulee säilyttää perinteisenä. Muutokset ja lisärakentaminen tulee tehdä tarkkaan harkiten ja kohteen kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä kunnioittaen. Arvokkaisiin pihapiireihin on osoitettu lisärakentamista.

15 Rakennuksille kaksi suojelumerkintää: srp-1 Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin pispalalaista rakentamisen ja asumisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa ja sen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen ulkoasua ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä, palauttavat korjaukset ovat suositeltavia.

16 srp-2 Suojeltava rakennus. Rakennuksella on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennuksen ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Rakennuksen ulkoasua ei tule muuttaa kuin erittäin perustellusta syystä, palauttavat korjaukset ovat suositeltavia. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Korvaava rakennus tulee sovittaa huolellisesti pihapiiriin ja katukuvaan. Suojelluissa rakennuksissa harkitut muutokset ja laajennukset mahdollisia, osalla tonteista lisärakentaminen erilliseen rakennukseen.

17 Valtakunnallinen arvo yleismääräyksessä: Kaikki suunnittelu ja rakentaminen tulee tehdä niin, että alueen valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja arvokas rakennuskanta säilyy. Museoviranomaiselle tulee antaa lausuntomahdollisuus valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, suojelukohteita - ja alueita koskevissa merkittävissä hankkeissa.

18 Tilastoja suojelusta 8256 ja 8257: Asuinrakennuksista suojeltu 155 kpl (62 %) kpl srp-1-merkinnällä (47 %) - 37 kpl srp-2-merkinnällä (15 %) Piharakennuksista suojeltu 30 kpl (19 %) - 27 kpl srp-1-merkinnällä (17%) - 3 kpl srp-2 merkinnällä (2 %). Suojeltuja rakennuksia on 140 tontilla eli 63%:lla kaavatonteista. 223 kaavatontista 35 kpl:lle (16 %) merkintä sk-piha. Arvoalueisiin kuuluu 93 tonttia eli 42 % kaavatonteista

19 Katselmukset syksyllä 2011: 10 tonttia, joilla omistaja katsoi rakennuksen huonokuntoiseksi, mukana ravan, museon ja kaavoituksen edustajat Omistajille lähetetään tarkastusraportti Suojelumerkintöjä ei ole jätetty pois käyntien pohjalta Edellytetään tarkempia kuntotutkimuksia korjauskelvottomuuden todentamiseksi Kiinteistönomistajien tulee hyväksyttää kuntotutkimuksen tekijän pätevyys ja työohjelma kaavoituksessa.

20 MRL 139 : Purkamisluvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei purkaminen merkitse rakennettuun ympäristöön sisältyvien perinne-, kauneus- tai muiden arvojen hävittämistä eikä haittaa kaavoituksen toteuttamista. Rakennuksen korjaustarvetta verrataan siihen tilaan, kun se viimeksi on ollut käyttökelpoinen ja kunnossa. Mikäli suurin osa rakennuksen rakenteista ja rakennusosista joudutaan uusimaan, on rakennus mahdollisesti korjauskelvoton. Suojelumerkinnän poistamisen edellytyksiä arvioitaessa huomioidaan myös: rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön; terveellisyys ja turvallisuus (MRL 119 ) rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo kaupunkikuvallinen merkitys ympäristön olosuhteet, jos ne vaikeuttavat huomattavasti rakennuksen ylläpitoa

21 Suojelun kannustimet: Suojellussa rakennuksessa saa: Muuttaa vaipan sisällä tiloja pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön sekä Laajentaa rakennusta rakennusalan puitteissa rakennusalalle merkitystä rakennusoikeudesta ja tontille sallitusta enimmäiskerrosalasta huolimatta. Tontilla, missä on suojeltuja rakennuksia saadaan käyttää uudisrakentamiseen varatulle rakennusalalle osoitettu rakennusoikeus siitä huolimatta, että tontille sallittu kerrosala ylittyy Hissin saa rakentaa rakennusoikeudesta huolimatta ellei se aiheuta kohtuutonta haittaa naapureille.

22 Suojelun kannustimet: Muut kaavalliset kannustimet: Pysäköimispaikan ja enintään 45 k-m² piharakennuksen alle saa rinteessä rakentaa varasto-, sauna-, autosuoja- ja työtilaa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi.

23 Kannustimilla käytettävissä n. 560 k-m2, n. e = 0,9 Kannustimilla käytettävissä n 183 k-m2, n. e = 0,73 Tontin pinta-ala 262 m2 Rakennusoikeus 130 k-m2 Käytetty n. 113 k-m2 Kannustimia ei voi hyödyntää Kannustimien hyödyntämismahdollisuudet riippuvat tontin ja talon ominaisuuksista. Rakennuslupavaiheessa arvioidaan muutosten soveltuvuutta kyseiseen rakennukseen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta.

24 Korottaminen Rinnekatu 4a Rakennusta korotettu kokonaisella kerroksella, katsottu uudisrakennukseksi, ei ole inventoitu Rinnekatu 19, II lk Rinnekatu 8, II lk

25 Korottaminen Rinnekatu 10

26 Korottaminen Rinnekatu 10, korotus vähäisesti, valokuvasovite

27 Korottaminen Rinnekatu 10, korotus kerroksella, valokuvasovite

28 Rakentamismahdollisuudet suojelutonteilla: Rakennusta voi laajentaa sivusuuntaan: 32 tonttia ( 23 %) Laajennus rakennusalan puitteissa rakennusoikeus ylittäen: 15 tonttia ( 10%) Erillinen lisärakennus: 80 tonttia (57 %) Jokin ulkoinen laajennus/uusimis- tai lisärakentamistoimenpide mahdollinen: 110 tonttia, (79 %) Vain vaipan sisäinen laajennus mahdollinen, mikäli tilojen ominaisuudet mahdollistavat: 30 tonttia ( 21 %)

29 Rakentamisen ohjaus Laadittu erillinen rakentamistapaohje Ohjeen ydinasiat kaavakartalla määräyksinä Massoittelumääräykset ohjaavat uudisrakentamisen tapaa Suojeltu rakennus määrittää lähtökohtaisesti korvaavan rakennuksen massoitteluperiaatteen, kattomuodon ja julkisivumateriaalin.

30 , Ote Pispalan kaupunkimallista

31 Kaavaluonnosten vaikutukset Vaikutukset kulttuuriperintöön Rakennusten suojelumääräykset turvaavat arvokkaan rakennuskannan säilymistä Arvoalueiden säilymistä turvaa suojelumerkintä sk-2, joka edellyttää uudisrakentamisen sopeuttamista aluekokonaisuuteen sen kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa tukien Kaavan rakennusoikeus on sovitettavissa tonteille rakentamistapamääräysten ja -ohjeen avulla niin, että alueen ominaispiirteet ja miljöö säilyvät Kaava turvaa muinaisjäännösten säilymisen yleisillä alueilla, ongelmana rakenteiden kuluminen ja umpeenkasvu. Muinaisjäännösten säilyminen yksityisillä tonteilla epävarmaa (rakentaminen, pihojen muokkaus)

32 Kaavaluonnosten vaikutukset: Vaikutukset maisemaan Vaikutukset kaukomaisemaan jäävät vähäisiksi, koska rakentamistehokkuus on maltillinen ja täydennysrakentaminen ohjataan kaavassa pienipiirteiseen suuntaan. Vaikutukset lähimaisemaan ja katunäkymiin ovat vähäisiä, jos vanhojen rakennusten laajentaminen, korottaminen sekä uudisrakentaminen tehdään kaavan ja rakentamis-tapaohjeiden suositusten mukaisesti. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla, suunnitelmien havainnollistamisella sekä rakennusvalvonnan tarkalla ohjaamisella.

33 Kaavaluonnosten vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön ja virkistykseen Täydennysrakentaminen vähentää puustoa ja pihakasvillisuutta. Vaikutuksia voitaisiin lieventää merkittävien piha- ja katupuiden inventoinnilla ja kaavallisella suojelulla. Pihojen kulttuurikasvillisuuden säilyminen jää pääosin asukkaiden vastuulle. Ekologisina käytävinä toimivia puistoja ja viheralueita uhkaa rehevöityminen, umpeenkasvu ja lajistollinen köyhtyminen Kaava mahdollistaa nykyisten virkistysmahdollisuuksien säilymisen ja niiden kehittämisen erityisesti Pispalan Portin alueella

34 Lisäselvitys- ja suunnitelmatarpeita: Pohjavesi- ja hulevesiselvitys Viheralueiden hoitosuunnitelmat Maisemanhoitosuunnitelma Kulttuurikasvillisuutta koskevia ohjeita Tonttikohtaisia rakentamistapaohjeita vaativimmille rakennuspaikoille

35 Taloudelliset vaikutukset: Kaavan vaikutukset kiinteistöjen arvoihin ja yksityistalouksiin vaihtelevat sen mukaan, missä kunnossa suojelluksi esitetyt rakennukset on pidetty. Vaikka suojelumerkintä srp-1 kieltää purkamisen, suojellun rakennuksen purkamista on mahdollista hakea kuntoselvitysten perusteella poikkeamisluvalla. Kaavan suojelukannustimien hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat tontti- ja rakennuskohtaisesti johtuen tonttien ja rakennusten erilaisuudesta. Suurimmalla osalla suojelutonteista voidaan toteuttaa jokin rakennuksen ulkoinen laajennus- tai uudisrakentamistoimenpide. Pitkällä tähtäimellä suojelukaava todennäköisesti edesauttaa Pispalan säilymistä eräänä Tampereen arvokkaimmista alueista.

36 Suunnittelun jatko: MAKAAVASUUNNITTELU Tarvittavat lisäselvitykset tilataan Nähtävilläoloaikana saadut mielipiteet, lausunnot sekä niiden aiheuttamat korjaustarpeet esitellään Yla:lle touko-kesäkuussa 2012 Kaavaehdotus valmistellaan syksyllä 2012, yla asettaa nähtäville. II-vaiheen kaavaluonnosten valmistelu aloitetaan syksyllä kun I-vaiheen kaavaratkaisut selvillä III-vaiheen inventointi aloitetaan kevään 2012 aikana