Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus. Tampereen kaupunginvaltuuston päätös

Transkriptio

1 Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös TAMPFREEN KAUP'^KI 1(7) Annettu julkipa13fi8 jälkeen Antopäivä Päätösnumero /0111/2 Diaarinumero 02189/16/4103 Asia Asemakaavan hyväksymistä koskeva valitus Valittaja Kalevi Lammi 15 0 =~,,, Nätös, josta valitetaan R~ z tm z U. 1 \ ~ z 4 ~ Kaupunginvaltuusto hy,~äksyi asemakaavan numero 8186; Kissanmaa, asema- LU kaavan tarkistaminen. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kissaninaan kaupunginosan lähinnä asurniseen osoitettuja kortteleita sekä katu- ja virkistysaluetta. RÅ z :~Käsittely hallinto-oikeudessa Älaatimukset hallinto-oikeudessa Tampereen kaupunginvaltuuston päätös Kaupunginvaltuuston päätös on kumottava ja kaava on palautettava Tampereen kaupungille uudelleen valmisteltavaksi ja käsiteltäväksi. Tampereen kaupunki ori velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut. Vaatimusten perusteet: Valittaja ei hyväksy Kissanmaan asemakaavaan otettuja suojelumääräyksiä vuoden 1954 kaavan alueella eikä etenkään Sopulinkadun varrella. Kävntiosoite Piihelinvaihde Faksi Sähköposti

2 2(7) Suojelumääräyksillä kajotaan merkittävästi kiinteistönomistajan omaisuudensuojaan sekä rajoitetaan tarpeettomasti rakennusten uudistuksia, lisärakentamista ja tontinkäyttöä. Määräykset eivät ole myöskään kohtuullisia suojelun piiriin j outuville kiinteistönomistaj ille eivätkä oikeudemnukaisia ja tasapuolisia suhteessa suojelun ulkopuolelle j ääviin kiinteistöihin. Valituksenalaisen asemakaavan välittömässä läheisyydessä on runsaasti eri aikojen uutta rakennuskantaa, mikä suunnittelualueen rajauksella on asemakaavoituksessa jätetty huomioimatta. Sopulinkadun varrella kaikilla tonteilla pitäisi sallia lisärakentaminen tai tontin uudelleen rakentaminen vähintään vanhan asemakaavan ja rakennusjä~estyksen mukaisesti tai nykyistä tehokkaammin. Näin Sopulinkadun varsi sekä Sopulinkadun sekä Sudenkadun ja Kontionkadun risteysalue niveltyisivät joustavammin aiemmin tehtyihin asemakaavainuutoksiin. Kaavan reuna-alueen kokonaisilmeen ja miljöön säilymisen turvaisivat asemakaavan määräykset ilman suoj elumääräyksiä ja näin vältyttäisiin alueen museoinnilta. Rakennusten kuntoa ja suojelun tarkoituksenmukaisuutta ei ole perusteellisesti selvitetty. Inventointi kohdistui vain rakennusten ulkonaiseen ilmeeseen ja ympäristöön. Rakennuksen käytettävyys, materiaalit ja tekniset ratkaisut ovat vuosikymmeniä vanhoissa rakennuksissa mennyttä aikaa. Tässä tilanteessa rakennuksen suojeluvaatimus on kohtuuton rasite kiinteistönomistajalle. Kalevi Lammin talo on rakennettu vuonna Kotitarveviljelyn tarpeiden vuoksi talo rakennettiin 1950-luvulla siten, että talon eteen rinteeseen saatiin yhtenäinen puutarha-alue. Auringonlaskun suuntaan antava piha-alue jäi pieneksi ja se on oleskelualueena nykytarpeisiin heikosti käytettävissä. Rakennus ja etenkin sen talotekniikka on elinkaarensa lopussa. Rakennuksen tilat, mitoitus, esteettömyys, energiatehokkuus ja rakennusmateriaalit eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia. Rakennuksen laajentaminen j a/tai kod aarninen on hyvin ongelmallista. Suojelukaavan mahdollistama talon korottaininen on melko teoreettinen ja teknistaloudellisesti hyvin kyseenalainen. Talo olisi ensin osin purettavaja rakennettava uusi yläpohja ja katto, jotta nykyisen ullakon saisi muutettua asumiskäyttöön. Korottaminen siten, että korotus ei erottuisi alkuperäisestä rakennuksesta, on mahdotonta. Muutokset aiheuttavat autenttisten arvojen häviämisen, joten sen suojeluvaatimus ei ole perusteltavissa. Lausunnot ja selitykset Hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut Tampereen kaupunginhallitus on antanut lausunnon. Lammi on antanut selityksen, jossa on muun muassa todettu, että kaavapäätös loukkaa perustuslain 15 :n mukaista omaisuuden suojaa. Hallinto-oikeus hylkää valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

3 3(7) Perustelut Sovellettavat oikeusohjeet Kaava-aluetta ja kaavaa koskeva selvitys Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttäiniin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n 2 momentin mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympän*stöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Saman pykälän 3 momentin mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta raj oitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 :n 1 momentin mukaan asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Pykälän 2 momentin mukaan jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, asemakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset). Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia. Suunnittelualue sijaitsee Kissamnaalla noin 3 km itään kaupungin keskustasta Teiskontien eteläpuolella ja on laajuudeltaan noin 27 ha. Kaavaselostuksen mukaan Kissamnaan kaupunginosa on yhtenäinen ja selkeästi rajautuva. Korttelit ja kadut on selkeästi erotettu toisistaan hoidetuilla orapihlaj a-aidoilla. Talot on sijoitettu omaleimaisesti porrastaen, joka toinen talo kadun varressa ja joka toinen tontin keskellä. Näin syntyy vaikutelma vielä todellista väljemmästä ympäristöstä. Alueella on ennen kaikkea yhtenäisyytensä vuoksi merkittävää kulttuurihistoriallista ja rakennushistoriallista arvoa. Se edustaa esimerkillisellä tavalla puutarhakaupunkisuunnittelun ihannetta ja suomalaista 1950-luvun asuinaluesuunnittelua. Kissanmaalta ei voi erottaa muita paremmin säilynyttä tai arkkitehtuuriltaan merkittäväinpää aluetta, mikä kertoo alueen yhtenäisyydestä. Kaavan tavoitteena on muun muassa turvata vanhan rakennuskannan ja kulttuurihistoriallisen miljöökokonaisuuden säilyminen. Tämä tarkoittaa kaupunkikuvan kannalta tärkeiden puistojen ja katutilojen, tonttijaon ja asuinrakennusten mittakaavan sekä j ulkisivuj en periaatteiden säilyttämistä. Kaavaselostuksen mukaan alueella on 149 tonttia, joista alueellisella suojelumerkinnäl-

4 4(7) Asemakaavalla nro 8186 on valtaosa kaava-alueesta osoitettu erillispientalojen ja paritalojen korttelialueeksi, jolla rakennettu ympäristö säilytetään (A0-3/s). Näin myös Sopulinkadun varrella, jossa tämä kaavamääräys on suurimmalla osalla taloista. Erillispientalojen korttelialueeksi AO on osoitettu tyylillisesti erilaisten rakennusten tontit, joita ei ole myöskään inventoitu. Näitä tontteja on koko kaava-alueella 7 kpl, joista 3 sijoittuu Sopulikadun varrelle. Korttelissa 867 (jossa tontilla 1 sijaitsee valittajan omakotitalo) olevan kaavamääräyksen mukaan rakennettu ympäristö muodostaa kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka merkittävyys perustuu yhtenäisyyden sällymiseen ja tyylinmukaiseen kokonaisvaikutelmaan. Asuinrakennuksia ei saa purkaa. Korttelin kaikilla tonteilla on rakennusoikeutta 180 asuntokerrosneliömetriäja 35 kerrosneliömetriä taloustilalle. Ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi 3/4 rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Tontilla 1 on Sudenkadun suuntaisesti osoitettu ohjeellinen talousrakennuksen rakennusala varsinaisen rakennusalan sijoittuessa ohjeellisena keskemmälle tonttia. Koko kaava-alueella AO-3/s kortteleiden asuinrakennusoikeudet ovat välillä k-m'. Kaavassa on myös korttelialueita A-29/s ja AL/3 Ys joilla rakennuksia ei saa purkaa. Kaavan yleismääräyksissä on todettu muun muassa, että korttelialueilla, joilla rakennettu ympäristö säilytetään, saa muuttaa rakennuksen vaipan sisäisiä, kerrosalaan kuulumattomia tiloja kerrosalaan laskettaviksi tiloiksi riippumatta siitä, mitä asemakaavassa on määrätty tontin kerrosalasta tai kerrosluvusta sekä laajentaa erillispientaloa rakennusoikeuden puitteissa harjansuuntaisesti rakennusalan niin salliessa. Asuinrakennuksen merkittävä korottaminen on kielletty lukuun ottamatta kortteleissa 849 ja kerrosluvun puitteissa. Kaavan toteuttamista varten on annettu myös rakentamistapaohje. Rakennusoikeustarkastelun perusteella Lammin tontin rakennusoikeus lisääntyy 35 kerrosneliömetrillä verrattuna vuonna 1954 vahvistuneeseen asemakaavaan. Tainpereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) sekä kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alueella on voimassa kuusitoista asemakaavaa. Suurimmalla osalla alueen pientalotonteista on voimassa vahvistettu asemakaava nro 332 sekä alueen koillisosassa vahvistettu asemakaava nro 408. Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikkö on tehnyt Kissanmaalle rakennetun ympäristön inventoinnin vuonna Loppuraportin mukaan inventoidut asuinrakennukset on jaettu kolmeen arvoluokkaan. Sudenkadun varrella on viisi taloa arvoluokassa 1, yhdeksän taloa arvoluokassa 2 ja neljä taloa arvoluokassa 3. Kalevi Lammin omakotitalo on arvotettu luokkaan 1) erittäin merkittävä. Luokitteluperusteena on, että rakennus on säil~yt esimerkillisesti sille ominaisen rakennushistoriallisen tyylin. Rakennustyyppi ja arkkitehtuuri ovat säilyneet alkuperäisinä. Muodot, sommitteluja rakennusmateriaalit ovat alkuperäisiä tai hyvin lähellä alkuperäisiä. Mahdolliset vähäiset muutokset on tehty noudattaen rakennusajankohdan perinnettä ja ne on toteutettu tyyliin sopivin materiaalein ja mallein. Kaikkiaan rakennus on oman aikansa rakennusperinteen aito edustaja; rakennuksen luonne on säilynyt alkuperäisenä. Inventoinnissa on korostettu alueen yhtenäistä ilmettä ja todettu, että rakennusten purkaminen Kissamnaalla tulee olla mahdollista vain erittäin pakottavista syistä.

5 Hallinto-oikeuden johtopäätökset 5(7) Osoitteessa Sudenkatu 19 sijaitsevaa Lammin kiinteistöä koskevassa inventoinnin kohdekortissa on todettu muun muassa, että asuinrakennus ilmentää esimerkillisellä tavalla aikakautensa rakennusperinnettä. Rakentamisajankohta on 1950-luvun loppuja se on Kissanmaalle poikkeuksellisesti rakennettujo alkujaan vain yksikerroksiseksi ja yhden perheen käyttöön. Asuinpinta-ala on 90'9m'. Kaupungilla on itsehallintonsa puitteissa lähtökohtaisesti oikeus päättää mille alueelle kaava laaditaan. Valituksenalaisen asemakaavan alueella on voimassa useita asemakaavoja, mutta Sopulinkadun varren talot ovat kaikki vuoden 1954 asemakaavan alueella. Kaavan ulkopuolisilla, aiemmin vuoden 1954 asemakaava-alueelle kuuluneilla viereisillä alueilla asemakaavaa on jo aiemmin muutettu ja alueet ovat myös rakentuneet myöhemmin. Nyt kysymyksessä oleva kaava-alue muodostaa suunnittelullisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden eikä alueen rajaus ole vastoin maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Kissamnaan alueen rakennussuojelu perustuu ensisijaisesti alueen yhtenäiseen ilmeeseen ja rakennusten, viheralueiden ja katualueiden muodostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen. Tähän nähden museoviranomaisen suorittamaa rakennusten ulkopuoliseen tarkasteluun perustunutta inventointia on pidettävä riittävänä. Rakennusten teknistä kuntoa tai sisätiloja ei ole ollut tarpeen tarkastella erikseen. Sopulinkadun varrella sijaitsevat inventoidut rakennukset muodostavat yhteneväisen rakennushistoriallisen kokonaisuuden, minkä perusteella suojelumerkinnän osoittaminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista. Kalevi Lammin omistama omakotitalo on arvioitu kuuluvaksi tehdyn inventoinnin arvokkaimpaan luokkaan. Rakennuksen asema kaava-alueen suojelukokonaisuudessa on siten keskeinen ja merkittävä. Tontilla rakennusoikeus lisääntyy talousrakennuksen rakennusalan verran. Kun otetaan huomioon, että kysymys on j o rakennetusta asuinalueesta j a että kaavan tavoitteena on suojella rakennushistoriallisesti arvokasta aluekokonaisuutta, suojelumääräykset eivät ole yksittäisen kiinteistönomistajan kannalta arvioituna kohtuuttomia. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin yksinomaan sen vuoksi, että rakennuksen teknisten ratkaisujen nykyaikaistaininen tai rakennuksen vaipan sisällä tapahtuvan laajentamisen toteuttaminen voi olla vaikeaa. Suojelumääräykset eivät estä talon sisäpuolisia teknisiä uudistuksia. Asemakaavalla ei ole asetettu maanomistajalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voitaisiin välttää. Kaava ei loukkaa perustuslain 15 :n mukaista omaisuuden suojaa. Kun otetaan huomioon, että koko kaava-alueen sisälläkin osoitetuissa rakennusoikeuksissa on vain vähäisiä eroavaisuuksia ja että saman kadun kaikille pientalotonteille on osoitettu lähes samansuuruiset rakennusoikeudet, kaava ei ole maanomistajien tai tontinvuokraoikeuden haltijoiden tasapuolisen kohtelun vastainen. Kaavapäätös ei ole valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Hallintooikeus ei voi kumota kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa sillä perusteella, että toisenlainen kaavaratkaisu olisi valittajan käsityksen mu-

6 6(7) Oikeudenkäyntikulut Asian näin päättyessä valittajalle ei tule korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Kuntalaki 90 (1375/2007) Kuntalaki (410/2015) 147 Maankäyttö- ja rakennuslaki 42 1 mom Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 Hallintolainkäyttölaki 74 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n 5 momentin mukaan hakea muutosta valittainalla kunnallisvalituksin korkeimpaan hallintooikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirj elmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä 0 ulkipanon j älkeen.valituslupa). Esittelijäj*äsen Elina Tanskanen Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Eija Mäkelä, Elina Tanskanen ja Paula Pihlava.

7 7(7) Jakelu ja oikeudenkäyntimaksu Päätös Kalevi Lammi Asiamies: Asianajaja Jari Ruuska Asianajotoimisto Jari Ruuska Ky Satakunnankatu 40 A, TAMPERE Jäljennös /Tampereen kaupunginhallitus, jonka on kuntalain 97 :n (43 5/1999) mukaisesti ilmoitettava päätöksestä Pirkamnaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus Tiedoksi Ympäristöministeriö, PL 35, Valtioneuvosto Oikeudenkäyntimaksu 250 euroa, laskutetaan myöhemmin kik Jäljennöksen oikeaksi todistaa päätöksen antopäivänä lainkäyttösihteeri Kirsi Koukku

8 Liite hallinto-oikeuden päätökseen z Valitusosoitus Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntärnisen edellytykset Valitusaika Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valitus lupa on myönnettävä, jos: 1) lain soveltainisen kannalta muissa sainanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattainiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ihneisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästå, sitä päivää lukuunottainatta. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmässä, johon on sisällytettävä myös valituslupahakernus, on ilmoitettava - valittajan nåni ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ihnoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - perusteet, joilla valituslupa tulisi myöntää - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatiinuksesta on säädetty erikseen. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiarniehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilrnoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjehnän toimittarninen Asiarniehen, jollei hän ole asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valituskirjehnä on toimitettava valitusajan kuluessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjehnän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettärninen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Korkeimman hallinto-oikeuden osoite Postiosoite: Käyntiosoite: Puhelin: PL 180 Fabianinkatu 15 Telefax: HELSINKI Helsinki Sähköposti: korkein.hallinto-oikeus@oikeus.ft julkipanonjälkeen.valituslupa 04.17