NURMIJÄRVEN KUNTA VIIRINLAAKSO SYVÄSTABILOINTIURAKKA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Pohjanvahvistuksen rakennustapaselostus, pilaristabilointi Viite NURMIJÄRVEN KUNTA VIIRINLAAKSO SYVÄSTABILOINTIURAKKA

2 Päivämäärä Laatija Minna Koistinen Tarkastaja Hyväksyjä Petri Tyynelä Kari Mönkäre

3 SISÄLLYS YLEISTÄ 1 Rakennuttaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Rakennustyö käsittää: 1 Rakennuskohteen mittaukset 1 Rakennuskohteen maaperätutkimukset 1 Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: 2 Rakennuskohteen selvitykset 2 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Pilaristabiloidut rakenteet Pilaristabiloinnin tekeminen Valmis pilaristabilointi Pilaristabiloinnin kelpoisuuden osoittaminen PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Esikuormitettujen rakenteiden kelpoisuuden osoittaminen Hanketehtävät Rakentamisen johtotehtävät Työmaan johtovelvollisuuteen liittyvät tehtävät Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset työmaakulut 7 Olemassa olevien rakenteiden selvitys Laadunvarmistuskokeet ja toteumapiirustukset 8 Laadunvarmistuskokeet Täydentävät maaperä- ja pohjatutkimukset Laadunvarmistus 8 Kelpoisuusasiakirja 8

4 YLEISTÄ Rakennuttaja Nurmijärven kunta PL Nurmijärvi Yhteyshenkilö: Juha Oksanen puh Faksi Suunnittelija Ramboll Niemenkatu 73, Lahti Yhteyshenkilöt: Minna Koistinen, Kari Mönkäre puh Rakennuskohde Tämä rakennustapaselostus käsittää Nurmijärven kunnassa kaupungissa sijaitsevan Viirilaakson kaava-alueen pilaristabilointityöt. Rakennustyö käsittää: raivauksen ja pintamaiden poiston pohjanvahvistustyöt ja pohjanvahvistusten vaatimat työalustat esikuormituspenkereiden rakentamisen laadunvalvontatyöt Rakennuskohteen mittaukset Rakennuskohteen pohjakartta ja kaava on saatu Nurmijärven kunnalta. Maastomallissa on käytetty pohjana maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa, jota on tarpeellisin osin täydennetty Rambollin tekemillä maastomittauksilla. Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmänä on N60. Rakennuskohteen maaperätutkimukset Rakennuskohteessa on tehty aiempia pohjatutkimuksia 2012 alueen rakennettavuusselvityksen yhteydessä. Pohjanvahvistusten suunnittelua varten alueelle tehtiin lisätutkimuksia Ramboll Finland Oy:n ja Nurmijärven kunnan toimesta tammi-maaliskuussa 2013 Uudet tutkimukset ovat käsittäneet painokairauksia, puristinheijarikairauksia ja siipikairauksia. Lisäksi on otettu maanäytteitä ja tehty kahdesta näytepisteestä kolmelta syvyydeltä savelle ödometrikokeet, sekä stabiloituvuuskokeet laboratoriossa. Tutkimustulokset on esitetty tämän suunnitelman tutkimuskartassa ja leikkauspiirustuksissa ja laboratoriokokeiden tulokset erillisillä liitteillä. Rakennuskohteen maaperäkuvaus Alue on rakentamatonta peltoaluetta. Stabiloitavan alueen halki kulkee 20 kv sähkölinja ja olemassa olevia vesihuoltolinjoja. Maan pinnassa on 0,3 0,5 metrin paksuinen humusmaakerros. Humuksen alla on heikko kuivakuorikerros, jonka paksuus vaihtelee 2,0 3,0 m välillä. Savikerros on paksuimmillaan peltoalueen keskellä, laakson syvimmässä kohdassa ja ohuempaa tutkimusalueen reunamilla. Alueen keskiosissa savikerroksen paksuus on noin m ja reuna-alueilla 4 15 m. Erittäin pehmeä kerros ulottuu noin 8 10 metrin syvyydelle. Tätä syvemmällä savikerroksen savipitoisuus ja vesipitoisuus pienenee ja savi muuttuu sitkeämmäksi. Savikerroksen alapuolella on hiekkaa/soraa/moreenia, jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen. 1

5 Maanäytteiden perusteella kuivakuorikerroksessa saven vesipitoisuus on noin 41,8 88,2 %. Pehmeässä savikerroksessa noin syvyydellä 3-8 m saven vesipitoisuus vaihtelee välillä 75,5 108,1 % metrin syvyydellä saven/silttisen saven vesipitoisuus vaihtelee välillä 40,1 86,4 %. Pohjavesihavaintojen perusteella alueella on paineellista pohjavettä. Pohjavesipinnat ovat nousseet väliaikaisissa pohjavesiputkissa 0,7 1,6 m maanpinnan yläpuolelle, noin tasolle Pohjavesi tulee ottaa huomioon stabilointityössä, stabilointipilarit eivät saa ulottua karkeaan kerrokseen asti, sillä paineellinen pohjavesi virratessaan ylöspäin haittaa/estää pilareiden lujittumista. Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: tätä rakennustapaselostusta Rambollin laatimia piirustuksia InfraRYL 2010, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) InfraRYL 2010, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje Rakennustietosäätiön julkaisemia RT- ja RYL-kortteja Pohjarakennusohjeet, RIL Liikennevirasto, syvästabiloinnin suunnitteluohje (2010) paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Mikäli työssä käytetään UUMA-materiaaleja (prosessoidut ylijäämämaat, sivutuotteet, jätemateriaalit, yms.), esim. työalustoihin tms., tulee urakoitsijan varmistaa materiaalien ympäristö- ja tekninen kelpoisuus ko. käyttötarkoituksessa ja hyväksyttää materiaalit rakennuttajalla vähintään 1 kk ennen käyttöä. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. Alueella kulkeva vesijohto ja viemärilinja kuuluvat Nurmijärven Vedelle ja 20 kv sähkölinja Nurmijärven sähkölle. Nurmijärven sähkön on tarkoitus siirtää 20 kv linja pois alueelta ennen urakan alkua. Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma Urakoitsijan tulee esittää tutustuttuaan kohteeseen esitys: - rakennusjärjestykseksi - kuvaus käytettävistä menetelmistä, sisältäen vesi- ja viemärilinjan työnaikaiset siirrot - aikataulu rakennushankkeen eri työvaiheille OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 luvun mukaiset seuraavin tarkennuksin Työssä noudatetaan rakenteen omistajan antamia ohjeita. Suunnitelmassa esitetyt olemassa olevat vesijohto- ja viemärilinjat joudutaan siirtämään stabilointityön alta nykyisen linjan viereen. Viemäri on ø 225 betoniputki ja vesijohto ø160 PVC-putki. Viemäreiden kohdalla stabilointityötä vaiheistetaan pääperiaatteissaan niin, että muu alueen stabilointi tehdään ensin valmiiksi kaikilla muilla alueilla aloittaen alueen eteläpäästä ja viimeiseksi 2

6 siirretään olemassa olevat linjat nykyisen linjan viereen ja tehdään stabilointi linjan kohdalle. Stabiloinnin aukikaivuu voidaan tehdä kun stabilointi on lujittunut, eli aikaisintaan kuukauden päästä stabiloinnista. Viemärin ja vesijohdon on pysyttävä käytössä siihen asti, kunnes alueen uudet vesihuoltolinjat on rakennettu paalulaatoille. Urakoitsija sopii ja toteuttaa urakka-alueella olevien rakenteiden, laitteiden ja johtojen siirron niiden omistajien kanssa Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät. Pintamaat poistetaan vähintään 300 mm paksuudelta. Pintamaiden läjitys tehdään urakkaohjelman mukaiseen paikkaan. Ennen pilaristabilointia tulee alueelta poistaa kaikki mahdollisesti stabilointia haittaavat esteet, kuten kannot ja kivet. Muut pintamaat voidaan poistaa stabiloinnin jälkeen POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Pilaristabiloidut rakenteet Stabilointipilareiden paikat ja stabilointialueiden kulmapisteiden koordinaatit on esitetty suunnitelmapiirustuksissa ja stabiloinnin suunniteltu syvyys leikkauskuvissa ja kartalla Pilaristabiloinnin materiaalit Sideaineena käytetään Nordkalk Terra GTC:tä tai vastaavaa kipsi-kalkki-sementtiseosta. Ennen työn aloittamista tulee urakoitsijan hankkia sideaineen valmistajan laatututkimus käytettävästä sideaineesta. Sideaineen, paitsi CE-merkityn sementin, laatua tarkkaillaan ottamalla sideainenäytteet työn alussa ja kerran jokaista käytettyä 1000 t sideaine-erää kohti. Syöttöletkun kautta puhalletut sideainenäytteet (noin 2 kg) merkitään ja annetaan rakennuttajalle säilytettäväksi. Näytteet tutkitaan laboratoriossa urakoitsijan kustannuksella myöhemmin, mikäli on syytä epäillä sideaineen koostumuksen poikkeavan suunnitellusta. Stabiloinnissa käytettävät sideainemäärät ovat seuraavat: Syvyydellä 0-10 m 130 kg/m 3 (600 mm pilarille 37 kg/m) ja 10 m:stä alaspäin 95 kg/m 3 (600 mm pilarille 28 kg/m). Sideainesyötön kokonaismäärää tulee mitata jatkuvana siten, että saadaan keskimääräiset sideainemäärät metrin välein (kg/m) sekä koko pilarin keskimääräinen sideainemäärä (kg/m). Mittaustarkkuuden tulee olla vähintään 1 kg/m Pilaristabiloinnin työalusta Koko alueella stabilointi tehdään tarvittaessa työalustan päältä. Työalusta tiivistetään stabilointityön ja työmaa-ajoneuvojen edellyttämään tiiviyteen ja työalustan alle asennetaan suodatinkangas N3. Mikäli työalustaa käytetään, urakoitsija valitsee työalustan paksuuden, materiaalin, rakeisuuden, tiivistysmäärän ja suodatinkankaan tyypin (neulasidottu / termisesti sidottu) sen mukaisesti, että alustan läpi stabilointi on mahdollista Pilaristabiloinnin tekeminen Syvästabilointi tehdään läpimitaltaan 600 mm pilareita käyttäen. Pilarivälit ja stabilointikaaviot alueittain on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Sideaineen tasaiseen sekoittumiseen sekä pilarin pituussuunnassa että poikkisuunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eri maakerrosten sekoitustyölle ja sideaineen syötölle asettamat vaatimukset tulee ottaa huomioon. Sekoitustyön määrän tulee vastata vähintään arvoa 200 terätasokierrosta/m. Sekoitustyön määrä on kärjen nostonopeus (mm/r) ja terätasokierrosten lukumäärä kpl/m. Jos sekoitinkärjessä on esim. 3 terätasoa, sekoittimen nostonopeus on enintään 15 mm/r. Työssä käytettävä sekoituskärki, sekoituskärjen nousunopeus, kierrosnopeus, sideaineen syöttöpaine, sideaineen virtaaman 3

7 rekisteröintilaite ja syöttöaukon tukkeutumisen esto on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi. Sekoituskärjen nousunopeutta, kierrosnopeutta, kuluneisuutta ja sideaineen syöttöpainetta ja sideaineen syötön ja siirron häiriöttömyyttä tulee valvoa työn aikana. Stabilointityössä tulee huomioida työturvallisuuden ja ympäristösuojelun edellyttämät toimenpiteet Valmis pilaristabilointi Pilarikenttien sijaintitarkkuusvaatimukset ovat InfraRYL 2010 luvun mukaiset. Urakoitsija mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista AutoCADmuodossa olevan toteutumakuvan ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle. Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/k-mitta) saa poiketa suunnitelmasta enintään 100 mm. Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin 80 mm. Mikäli työn aikana havaitaan suurempi poikkeama, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuksella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman edellyttämä pilaritiheys. Pilarit tehdään pystysuorina, josta suurin sallittu kaltevuuden poikkeama on 20 mm/m. Sideaineen syöttö lopetetaan työalustan alapinnan tasolla tai 30 cm maanpinnan alapuolella, jos stabilointi tehdään pintamaan läpi. Pilarit ulotetaan alapäästään suunnitelmissa esitettyyn tavoitetasoon asti. Huom! Tavoitteena on, että pilareiden alapäät jätetään 1 m savikerroksen alapinnan yläpuolelle, jotta paineellinen pohjavesi ei pääse purkautumaan pilareita pitkin ylöspäin ja estä pilareiden lujittumista. On erittäin tärkeää huolehtia, että pilareiden alapäät eivät puhkaise hiekka/moreenikerrosta. Talvityössä on huomioitava, että pilarointityö edellyttää routaantuneen kerroksen poistamista. Maanpinnan korkeusasema mitataan työn päätyttyä. Mikäli työn aikana havaitaan savikerrosten paksuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden, on työn suorittajan otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan Pilaristabiloinnin kelpoisuuden osoittaminen Tekniset vaatimukset InfraRYL 2010 luvun mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin Liikenneviraston Syvästabiloinnin suunnitteluohjetta (2010). Pilarointityöstä pidetään InfraRyl 2010 kappaleen mukaista pöytäkirjaseurantaa. Pilarointipöytäkirjaan merkitään: - päivämäärä - pilarin numero - käytettävä sideaine - sekoittimen nousu- ja pyörimisnopeus, mm/kierros - sideainepuhalluksen ilmanpaine - sideaineen menekki pilareittain ja syötön rekisteröinti jatkuvana diagrammina, kg/m - sekoittimen pyörittämiseen tarvittava vääntömomentti - häiriöt pilarin teossa - pilarin alapään taso (=syvyys ja taso) - pilarin yläpään taso (=syvyys ja taso) - pilarin pituus Urakoitsijan on pidettävä pilarointipöytäkirjaa, johon merkitään pilarointikoneen vaa'an lukema ennen ja jälkeen pilarin teon. Kopiot pöytäkirjoista toimitetaan rakennuttajalle työn hyväksymistä varten. Lisäksi urakoitsija toimittaa kaikkien kairaamalla tutkittujen pilareiden pilarointipöytäkirjat laadunvalvontakonsultille välittömästi kairausten jälkeen. Pilaroinnin lujuusvaatimukset ja laadunvalvonta: Sideainemäärä on valittu tehtyjen laboratoriokokeiden perusteella. Tavoitelujuus on arvioitu saavutettavaksi koko pilarointisyvyydellä, paitsi aivan pilareiden alapäässä. Lujuusvaatimusten alitukset tulkitaan työstä johtuviksi, ellei kohteesta löydy stabiloituvuutta heikentävää muuta syytä. Lujuusvaatimus tulee saavuttaa 3 kk ikäisenä, 1 kk ikäisenä tutkittavien pilareiden lujuuden tulee olla 70 % ja 2 kk ikäisenä tutkittuna 80 % 3 kk tavoitelujuudesta. Pilareiden valvontakairaukset sijoitetaan siten, että ne kattavat edustavasti koko työalueen. Pilareiden valvontakairauksia varten urakoitsija merkitsee valvojan osoittamat koestettavat pilarit pi- 4

8 larin keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Seipäisiin merkataan pilarin numero, pilarin pituus ja valmistusajankohta. Merkkiseipäiden x-, y- ja z-koordinaatit mitataan. Urakoitsija vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointityön ajan. Valvontakairausten sijoittelu tulee hyväksyttää pohjarakennesuunnittelijalla ennen kairausten tekemistä. Yksittäisten kairausten tulee sijaita vähintään 3 m etäisyydellä toisistaan. Urakoitsija suorittaa laadunvalvontatoimenpiteet ja osoittaa rakennuttajalle pilarointityön ja pilareiden kelpoisuuden. Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Pilarointityöstä urakoitsija suorittaa yhteensä 60 kpl laadunvalvontakairauksia. Ensimmäisenä tutkittavalta alueelta tehdään lisäksi 5 kpl pilarisiipikairauksia, jotta pilarikairaustuloksille saadaan referenssituloksia. Mikäli pilarien lujuus on niin suuri, että tavanomaisia pilarikairauksia ei pystytä tekemään, voidaan käyttää puristinheijarikairauksia. Pilarikairaus- ja pilarisiipikairauspisteiden keskinäisen etäisyyden tulee olla vähintään 3 m ja laadunvalvontakairausten tulee jakautua tasaisesti alueen sisällä. Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on suositeltavaa käyttää esiporausta. Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, on uusintakairaus tehtävä samasta pilarista. Urakoitsija voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja ja pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi myös teettää stabilointialueella ylimääräisiä valvontakairauksia. Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään 4 viikkoa. Pilareiden laadunvalvontakairaukset voidaan tehdä päivää lujittuneille pilareille, jolloin tavoitelujuutena käytetään 1 kk lujuusvaatimusta. Pilareiden lujuustutkimuksista urakoitsija laatii tutkimusraportin, jossa esitetään kairaustulokset x-, y- ja z-koordinaattitietoineen, kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet/puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristinvoimien keskiarvot ja vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Lujuusvaatimukset Pilareiden suunniteltu mitoituslujuus on koko alueella vähintään 160 kpa. Pilareiden lujuusvaatimukset ovat edeltävän taulukon mukaisin osa-aluein tarkasteltuna seuraavat (InfraRYL 2010 mukaisesti): Laadunvalvonnassa saavutettu lujuus Yli 30 % laadun alitus 160 kpa lujuudella <112 kpa) % laadun alitus 160 kpa lujuudella < kpa 5 10 % laadun alitus 160 kpa lujuudella < kpa) < 5 % laadun alitus 160 kpa lujuudella >152 kpa) Sallittu määrä Ei sallita Max 5 % tutkittavien pilarien yhteenlasketusta pituudesta. Yksittäisissä pilareissa max. 10 % pilarin pituudesta, alitukset eivät saa keskittyä samalle syvyydelle. Sallitaan 15 % tutkittavien pilarien yhteenlasketusta pituudesta ja 30 % yksittäisen pilarin pituudesta, alitukset eivät saa keskittyä samalle syvyydelle. Sallitaan yksittäisinä mittaushavaintoina ja yksittäisen pilarin keskiarvolle. Ei sallita keskiarvolle, joka on laskettu yhteenlasketusta pilareiden pituudesta. Pilarointi aloitetaan koeluontoisesti, ja varmistetaan, että valitulla sideainemäärällä tavoitelujuus on saavutettavissa koko pilarointisyvyydellä. Kairauksia varten pilareiden yläpäät kaivetaan esiin. Koestabiloinnissa erittäin tärkeä asia on tarkastaa myös stabiloinnin tavoitesyvyys, eli miten syvälle stabilointi voidaan tehdä niin, että paineellinen pohjavesi ei aiheuta haittaa pilareiden lujittumiselle. Urakan kestoa arvioitaessa on huomioitava, että koestabiloinneille on varattava riittävästi lujittumisaikaa (2-4 viikkoa) ennen varsinaisen stabilointiurakan aloittamista. 5

9 Koestabilointi tehdään kahdelle eri alueelle. Toinen koealue leikkauksen A-A kohdalle ja toinen koealue leikkaukseen C-C. Kumpaankin koealueeseen tehdään 30 pilaria. Kummaltakin alueelta tehdään 3 kpl pilarikairauksia ja 2 kpl pilarisiipikairauksia referenssitietojen saamiseksi. Koska pilareiden alapäähän joudutaan paineellisen pohjaveden takia jättämään noin 1 m paksu savikerros moreenikerroksen yläpuolelle, stabiloidun alueen laskennalliset painumat ovat noin mm käyttöaikana. Tämä on huomioitava pihojen kuivatuksen mitoituksessa. Piha-alueet suositellaan pitämään murskepintaisina 1-2 vuoden ajan, minkä jälkeen suurin osa painumista on tapahtunut, ja pihat voidaan asfaltoida PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Esikuormitusrakenteet Piha-alueille rakennetaan esikuormituspenkereet, joiden avulla pilaristabiloidun pohjamaan rakennusaikaiset painumat saadaan tapahtumaan hallitusti ja stabiloinnin lujittumista parannetaan. Esikuormituspenkereet rakennetaan stabiloinnin työalustan päälle kun stabilointi on lujittunut kuukauden ajan ja tarvittavat laadunvarmistuskairaukset on tehty Esikuormitusrakenteiden materiaali Esikuormituspenkereiden materiaalina käytetään kitkamaata. Materiaali ei saa sisältää isoja kiviä ja lohkareita. Esikuormituspenkereet koostuvat kolmesta osasta: alimmaksi tulee pengertäyttöä, pengertäytön päälle pihan jakava kerros ja tämän päälle pois kaivettavaa ylipengertä. Suunnitellut täyttötasot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Käytettävät materiaalit ovat seuraavanlaisia: Pengertäyttö (kerros 1: Pengertäyttömateriaalina käytetään tiivistämiskelpoisia kelpoisuusluokkien S ja H maita, ei kuitenkaan silttejä ja silttimoreeneja (Infra RYL 2010 kuvat Liite:K2 ja Liite:K3 sekä taulukko Liite:T17). Suunniteltujen vesihuoltolinjojen paalulaattojen kohdalla on huomioitava, että materiaalin maksimiraekoko tulee olla < 90 mm. Muulla alueella maksimiraekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Jakava kerros (kerrokset 2 ja 3): Pihojen jakavaan kerrokseen tulee käyttää materiaalia, joka täyttää Jakavan kerroksen materiaalivaatimukset (Infra RYL 2010 luku 21210). Materiaalina voidaan käyttää sekä soraa, mursketta, että laatuvaatimukset täyttäviä uusiomateriaaleja. Mikäli käytetään uusiomateriaaleja, tulee urakoitsijan varmistaa materiaalien ympäristö- ja tekninen kelpoisuus ko. käyttötarkoituksessa ja hyväksyttää materiaalit rakennuttajalla vähintään 1 kk ennen käyttöä Esikuormitusrakenteiden alusta Raivaukset on tehty sekä kasvillisuus ja pintamaat poistettu kohdan sekä luvun mukaan. Ennen esikuormituspenkereiden rakentamista alueelle on tehty pilaristabilointi, joka on saanut lujittua 1 kk ajan sekä pilaristabiloinnin laadunvarmistuskairaukset. Pilaristabiloinnin työalusta jätetään esikuormituspenkereen alle Esikuormitusrakenteiden tekeminen Maarakenteet rakennetaan kerroksittain tiivistäen. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus riippuu tiivistettävän materiaalin laadusta ja käytettävästä tiivistyskalustosta. Rakentamiseen käytettävät materiaalit ovat sulia. Talvirakentamisessa materiaalit ovat mahdollisimman kuivia ja sulia. Penkereet rakennetaan kerrospengerryksenä ja pengertäytön yläpinta tasoitetaan ja muotoillaan sivukaltevaksi suunnitelmapiirustusten mukaan lammikoitumisen ja vettymisen estämiseksi. Tiivistysvaatimukset eri kerroksille ovat seuraavat 6

10 Pengertäyttö (kerros 1): Tiiveysvaatimus D > 90 %, kantavuus E 2 vähintään 100 MPa. Jakava kerros (kerros 2): Tiiveysvaatimukset Infra RYL 2010 luvun katurakenteen jakavan kerroksen mukaan, kantavuus- ja tiiveysvaatimus tarkentuu kun matkakeskuksen ja Prisman pihojen kerrosten mitoitus on valmis. Pengerrettäessä otetaan huomioon, että kerralla levitettävän penkereen korkeus ei ylitä missään vaiheessa suunnitelma-asiakirjojen mukaista pengerkorkeutta. Esikuormituspenkereet rakennetaan suunnitelmapiirustuksissa esitettyyn korkotasoon. Esikuormituspenkereen korkeus osoitetaan tasaus- tai korkeusviivasta mitattuna. Penger levitetään stabilointialueille kerroksittain. Esikuormituspenkereen annetaan vaikuttaa mahdollisimman pitkään, mielellään vähintään 6-12 kk ajan tai matkakeskuksen ja parkkialueiden rakentamiseen saakka. Esikuormitusajan jälkeen penkereen ylimmät kerrokset poistetaan ja penger tasataan suunniteltuun jakavan kerroksen yläpinnan tasoon asti, minkä jälkeen päälle rakennetaan loput pihojen rakennekerrokset. Jakavan kerroksen pinta tiivistetään tässä vaiheessa uudelleen. Esikuormituspenkereen ylimpien kerrosten poisto ei kuulu tähän urakkaan, vaan tehdään katujen ja pihojen rakentamisen yhteydessä Esikuormitettujen rakenteiden kelpoisuuden osoittaminen Pengertäyttömateriaalin ja jakavan kerroksen materiaalin laatu osoitetaan rakeisuusmäärityksillä InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. Materiaaleista määritetään maalaji ja vesipitoisuus ennen niiden käyttöönottoa. Esikuormituspenkereen korkeustasoa ja painumaa seurataan säännöllisin väliajoin painumamittauksin. Painumatarkistimet (Infra RYL kuva 18160:K3) asetetaan pohjamaahan suunnitelmapiirustuksissa osoitettuihin paikkoihin ennen esikuormituspenkereen asentamista. Painumatarkastimet mitataan ennen esikuormituspenkereen asentamista. Seuraava mittaus tehdään esikuormituspenkereen valmistuttua ja tämän jälkeen 1 kk välein esikuormitusajan loppuun saakka. Vaaitukset tehdään penkereen poikki- ja pituussuunnassa heti penkereen valmistuttua ja esikuormitusajan päättyessä. Vaaitukset tehdään penkereen keskikohdasta, taitteista ja penkereen juuresta. Katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit ja suorituspöytäkirjat kootaan työmaalla aina ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan HANKETEHTÄVÄT Rakentamisen johtotehtävät Työmaan johtovelvollisuuteen liittyvät tehtävät Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset työmaakulut Olemassa olevien rakenteiden selvitys Ennen työn aloittamista urakoitsijan on varmistauduttava kaikkien työalueella ja sen lähiympäristössä sijaitsevien kaapeleiden, johtojen, rajapyykkien ja muiden sellaisten rakenteiden sijainnista. Verkostojen, laitteiden ja rakenteiden omistajien kanssa on sovittava tarvittavista suojauksista, tuennoista, työn-aikaisista siirroista ym. vastaavista toimenpiteistä. Tieto nykyisten vesijohtojen ja viemäreiden korkeusasemasta perustuu Nurmijärven veden johtokarttoihin. 7

11

12 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennussuunnitelma Päivämäärä Viite PAALULAATTAURAKKA NURMIJÄRVEN KUNTA VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA

13 NURMIJÄRVEN KUNTA VIIRINLAAKSON ASEMAKAAVA-ALUEEN KUNNALLISTEKNIIKKA TEKNISET ASIAKIRJAT, ESIKOPIO RAKENNUSSUUNNITELMA Rakennustapaselostus, katu ja vesihuolto PIIRUSTUSLUETTELO Piir.nro Piirustuksen sisältö Mittakaava Päiväys Muutos Asemapiirustukset Asemapiirustus, rakennussuunnitelma, 1: Luhtajoentie ja J1, vesihuoltolinjat 1, 2, 3, Asemapiirustus, rakennussuunnitelma, Viirintie ja Viirinlaaksonkatu 1: Pituusleikkaukset ja tyyppipoikkileikkaukset Pituusleikkaus, 1:1000/1:100, Luhtajoentie 1: Tyyppipoikkileikkaukset, Luhtajoentie 1: Pituus- ja tyyppipoikkileikkaus, 1:1000/1:100, Viirintie 1: Pituus- ja tyyppipoikkileikkaus, 1:1000/1:100, Viirinlaaksonkatu 1: Pituusleikkaus, erillinen vesihuoltolinja 1 1:1000/1:100, : Pituusleikkaus, erillinen vesihuoltolinja 2 1:1000/1:100, : Pituusleikkaus, erillinen vesihuoltolinja 3 1:1000/1:100, : Pituusleikkaus, erillinen vesihuoltolinja 4 1:1000/ 1:100, : Pituusleikkaus, Luhtajoentie - Pietarinrinne 1:1000/ 1:100, kevyen liikenteen väylä J1 1:100 Poikkileikkaukset Paalukohtaiset poikkileikkaukset, 1: Luhtajoentie Paalukohtaiset poikkileikkaukset, 1: Viirintie Paalukohtaiset poikkileikkaukset, Viirinlaaksonkatu 1:

14 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _203_ _Viirintie_pituus_tyyppipoikkil.dwg Katualueen raja Katualueen raja Luhtajoentie Viirinlaaksonkatu Viirintie Kiertoliittymä Viirintie PL 165 Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Katualueen raja Viirintie PL 80 Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn ro TKA SPPE suunn. P.Hoffren Katualueen raja Mittakaava 1:1000/1:100 Muutos pvm

15 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _204_ _Viirinlaaksonkatu_pituus_tyyppipoikkil.dwg Viirintie Viirinlaaksonkatu Katualueen raja Viirinlaaksonkatu Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn ro TKA SPPE suunn. J.Maunu Katualueen raja Mittakaava 1:1000/1:1000 Muutos pvm

16 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _ _ _vh_linjat_pituus.dwg Luhtajoentie Vh-linja 2 Viirintie Vh-linja 1 Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn r o TKA SPPE suunn. P. Hoffren Mittakaava 1:1000/1:100 Muutos pvm

17

18

19 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _ _ _vh_linjat_pituus.dwg Vh-linja 2 Vh-linja 4 Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn r o TKA SPPE suunn. P. Hoffren Mittakaava 1:1000/1:100 Muutos pvm

20 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _211_ _Luhtajoentien_raitti_pituus.dwg J1 kevyen liikenteen väylä välillä Luhtajoentie-Pietarinrinne Luhtajoentie Pietarinrinne Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn ro TKA SPPE suunn. P. Hoffren Mittakaava 1:1000/1:100 Muutos pvm

21 Esikopio h yv. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh Su u nn.ala Piirustusnro piir. suunn. Työnro TKA TIIAVA M. Saharinen Mittakaava 1:200 Muutos pvm

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31 Esikopio h yv. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh Su u nn.ala Piirustusnro piir. suunn. Työnro TKA TIIAVA M. Saharinen Mittakaava 1:200 Muutos pvm

32

33

34

35

36

37 Esikopio h yv. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh Su u nn.ala Piirustusnro piir. suunn. Työnro TKA TIIAVA M. Saharinen Mittakaava 1:200 Muutos pvm

38

39

40

41

42

43 13,86 Keskisaareke kumpareella +40,80 Noppakivi musta 140x140x140 mm joyhtey s +40,10 +40,10 Paasikivet kohdevalaistu Graniittinen lohkottu paasikivi, 7 kpl erikokoisia, h= mm l= mm (h>l) Kää ntö paikka +38,42 varaus Ajoyhtey s entie Viirinla aksonk atu Tulva re itti Luhtajo HOLD Prisma 52 ap elman raja pl ,80 Suunnit +40,44 52 ap Stabiloitava alue HOLD ys +39,60 Ajoyhte HOLD +40,00 Maanpeitekasvi Suunnit eltu kauppa keskus Maanpeitekasvi Graniittinen reunakivi B A Noppakivi musta 140x140x140 mm Huoltoa Aukio Aj oy ht ey s Viirint ie entie Cityma rket Luhtajo +39,50 Viirint ie Keskisaareke kumpareella +40,80 joyhtey s +40,10 +40,10 Paasikivet kohdevalaistu Graniittinen lohkottu paasikivi, 7 kpl erikokoisia, h= mm l= mm (h>l) Graniittinen reunakivi Maanpeitekasvi +40,00 +41,24 Huoltoa Liitynta 104 ap Maanpeitekasvi Ajoyhte ys ys Vh-linj a ys , y.s5 +2 te h5 o +j2 y.0 A = Stabiloinnin alapinnan suunniteltu korkeusasema = Stabiloitava alue HUOM! Stabilointi nykyisten putkien/kaapeleiden vieressä Lisätty stabiloinnin alapinnan korkeusasemakäyrät viirintien aukiolle sekä huoltopihan ja viirinpuiston alueille. Poistettu stabilointi LPA-alueelta ja lisätty polttoaineenjakelutontille. B Lisätty stabilointia luhtajoentien eteläpäähän pohjoislaidalle ja viirintien aukiolle sekä huoltopihan alueelle A M.Koistinen M.Koistinen BU S +40, BU BU S S BU S A Ramboll Niemenkatu LAHTI puh pl +40,30 hyv. P.Tyynelä u Su nn it e lm an ja ra K ie nt a l a kk u a l B Pilarointikaaviot Ajoyhte W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _ _ _stabilointi_esikuormitus.dwg Matkak eskus 1.5 Stabiloitava alue ys P-TAKS I 3 ap.5 20 Vh-lin ja 3 + Ajoyhte Täyttö tiiviillä savima alla ys +40, Luhtajo Ajoyhte entie Vh Ajoyhte a4 j n li Noppakivi musta 140x140x140 mm B Liityntä pysäkö inti 104 ap Vh-linj a Noppakivi musta 140x140x140 mm Suunn.ala Työnro GEO Piirustusnro Mittakaava 1:500 Muutos 1002 B piir. suunn. pvm THAL M.Koistinen

44

45 13,86 Keskisaareke kumpareella +40,80 joyhtey s Paasikivet kohdevalaistu Graniittinen lohkottu paasikivi, 7 kpl erikokoisia, h= mm l= mm (h>l) Graniittinen reunakivi Kää ntö paikka Maanpeitekasvi varaus HOLD Huoltoa +40,00 +41,24 +38,42 Suunnit eltu kauppa keskus PT2 entie Tulva re itti +41,24 Viirinla aksonk atu Luhtajo HOLD Prisma 52 ap A +41,74 +41,24 PT1 Ajoyhtey s +41,24 Maanpeitekasvi +40,10 Aukio Aj oy Noppakivi musta 140x140x140 mm +40,10 ht ey s Noppakivi musta 140x140x140 mm Suunnit +40,44 raja pl ap HOLD +39,60 +41,24 ys +41,74 +41,24 Ajoyhte elman +39,80 Viirint ie entie Cityma rket Luhtajo +39,50 PT3 Viirint ie Keskisaareke kumpareella +40,80 Noppakivi musta 140x140x140 mm joyhtey s +40,10 Noppakivi musta 140x140x140 mm +40,00 +40,50 ys Matkak eskus PT Ajoyhte Täyttö tiiviillä savima alla entie Luhtajo P-TAKS I 3 ap ys +41,24 Vh-lin +41,74 +41,24 Ajoyhte PT8 Esikuormituspenkereen kerrokset: +41,24 PT10 +41,00 Ajoyhte +41,74 +41,24 ys +41,24 +41,74 Ajoyhte PT6 PT5 ja 3 +40,10 Maanpeitekasvi Huoltoa Liitynta 104 ap +41,24 Liityntä pysäkö inti 104 ap Vh-linj a1 ys Vh-linj a2 Vh Graniittinen lohkottu paasikivi, 7 kpl erikokoisia, h= mm l= mm (h>l) PT4 Ajoyhte a4 j n li Paasikivet kohdevalaistu Graniittinen reunakivi +41,24 ys Kerros 3, Pengertäyttö jakavan kerroksen materiaalilla Kerros 2, Pihan jakava kerros (tiivistys ja materiaali Infra RYL 2010 mukaan) Kerros 1, Pengertäyttö PT10 = Painumatarkistin Esikuormituspenkereen luiskakaltevuus 1:1,5 A Lisätty esikuormituspenger huoltopihalle Poistettu esikuormitus LPA-alueelta A M.Koistinen BU S +40,70 K ie nt a l a kk u a l ys hte y Ajo PT9 BU BU S S BU S Ramboll Niemenkatu LAHTI puh pl +40,30 hyv. P.Tyynelä un Su te ni lm an ja ra W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _ _ _stabilointi_esikuormitus.dwg Maanpeitekasvi Suunn.ala Työnro GEO Piirustusnro Mittakaava 1:500 Muutos 1003 A piir. suunn. pvm THAL M.Koistinen

46 LEIKKAUS A - A 1:500/1:200 LEIKKAUS B - B 1:500/1:200 LEIKKAUS C - C 1:500/1:200 SUUNNITELTU STABILOINTI SUUNNITELTU STABILOINTI SUUNNITELTU STABILOINTI 1:1,5 +41,74 Esik.penk. yp. +41,74 Esik.penk. yp. +41,74 Esikuormituspenk. yläp. Kerros 3 Kerros 3 Suunn. likim. pinnantasaus Suunn. likim. pinnantasaus Kerros 2 Kerros 2 Kerros 1 1:1,5 1:1,5 Kerros 1 1:1,5 1:1,5 Kerros 3 Suunn. likim. pinnantasaus Kerros 2 Kerros 1 1:1,5 Sideainemäärän muutos Sideainemäärän muutos Sideainem. muutos Sideainemäärän muutos Stabiloinnin alapinnan suunniteltu korkeusasema Stabiloinnin alapinnan suunniteltu korkeusasema Stabiloinnin alapinnan suunniteltu korkeusasema LEIKKAUS 1-1 1:500/1:200 SUUNNITELTU STABILOINTI 1:1,5 +41,74 Esikuormituspenk. yläp. Suunn. likim. pinnantasaus Kerros 3 Kerros 2 Kerros 1 1:1,5 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _ _ _stabilointi_esikuormitus.dwg Sideainemäärän muutos Stabiloinnin alapinnan suunniteltu korkeusasema Esikuormituspenkereen kerrokset: Kerros 3, Pengertäyttö jakavan kerroksen materiaalilla Kerros 2, Pihan jakava kerros (tiivistys ja materiaali Infra RYL 2010 mukaan) Kerros 1, Pengertäyttö B h yv. P.Tyynelä Päivitetty leikkausta C-C Siirretty leikkaukset D-D ja 2-2 piirustukseen M.Koistinen A Lisätty leikkaukset D-D ja 2-2 M.Koistinen Ramboll Niemenkatu LAHTI puh Suunn.ala Piirustusnro piir. Työn ro GEO B THAL suunn. M.Koistinen Mittakaava 1:500/1:200 Muutos pvm

47

48 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _201_5784-8_Luhtajoentie_pituus.dwg Klaukkkalantie Matkakeskus Matkakeskus Liityntäpysäköinti Luhtajoentie Vesihuollon liitos rakennettuun viemäriin 400B ja vesijohtoon 225M Kauppakeskus Kiertoliittymä Viirintie Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a l a Piirustusnro piir. Työn r o TKA SPPE suunn. M.Saharinen/P.Hoffren Mittakaava 1:500 Muutos pvm

49 W:\1366\Nurmijärvi\ _Viirinlaakso\Piirustukset\ _202_5784-9_Luhtajoentie_tyyppipoikkil.dwg Katualueen raja Katualueen raja Luhtajoentie PL 160 Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Luhtajoentie PL 340 Tyyppipoikkileikkaus 1:100 Katualueen raja Katualueen raja Esikopio h y v. K. Mönkäre Ramboll Niemenkatu LAHTI puh S u u n n.a la Piirustusnro piir. Työn ro TKA SPPE suunn. M.Saharinen/E.Seppänen Mittakaava 1:500 Muutos pvm