SYVÄSTABILOINNIN TYÖSELOSTUS

Transkriptio

1 SYVÄSTABILOINNIN TYÖSELOSTUS VIHDIN KUNTA PALOJÄRVEN TYÖPAIKKA-ALUE InfraRyl Sweco Ympäristö Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS... 1 TEKNISET VAATIMUKSET YHTEISET TYÖT TYÖMAAN HALLINTO Rakennuttaja Suunnittelija Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Luvat TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maastomittaukset Maaperä ja pohjatutkimukset... 4 Tehdyt pohjatutkimukset... 4 Pohjasuhteet... 4 Laboratoriokokeiden tulokset Työnaikaiset mittaukset Mittaukset ja tarkepiirustukset MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Stabiloidut maarakenteet... 7 Yleistä... 7 Stabiloidut siirtymärakenteet... 7 Sideaineet ja sideainemäärät... 7 Stabilointityö ja työalusta... 8 Pilaristabiloinnin laatuvaatimukset... 8 Pilaroinnin laadunvalvonta... 9 Laatuvaatimukset ja arvonalennukset paaluvälillä (100kPa):... 9 Laatuvaatimukset ja arvonalennukset paaluvälillä (90 kpa): Sweco Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi

3 LIITTEET: E26203_01_Pohjanvahvistuskartta plv E26203_02_Pohjanvahvistuskartta plv E26203_03_Pohjanvahvistuskartta plv E26203_04_Pituusleikkaus A MUUTOS / J. Viljanen / J. Viljanen / S. Sireni VALMIS / H. Armio / V. Männistö / S. Sireni LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset Sweco Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi

4 VIHDIN KUNTA PALOJÄRVEN TYÖPAIKKA-ALUE SYVÄSTABILOINNIN TYÖSELOSTUS InfraRYL Työ: E YLEISTÄ RAKENNUSHANKKEEN KUVAUS Kohde sijaitsee Vihdin kuntaan suunnitteilla olevalla Palojärven työpaikka-alueella. Alueen pohjaolosuhteet ovat paikoin erittäin huonot rakentamiselle ja vaativat pohjanvahvistamistoimenpiteitä. Stabiloitavan tieosuuden alkuosalla noin paaluväleillä sijaitsee vanha maanläjitysalue mitä on käytetty Turun moottoritien rakentamisen aikana. Palajärventaipaleella tehdään pohjanvahvistusta kahdella erillisellä alueella. Alueet sijoittuva paaluväleille ja Pohjanvahvistus tehdään 600mm kalkki-sementtipilareilla. TEKNISET VAATIMUKSET Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y. - Pohjarakennusohjeet, RIL Kaivanto-ohje, RIL Suomen kuntatekniikan yhdistys - Katusuunnittelun ja -rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Rakennusaineteollisuusyhdistys - Syvästabilointiohjeet (STO-91) E26203_Työselostus_pohjanvahvistus.docx

5 Sweco Ympäristö Oy Tilaaja työnro Hanke 2/24 Tielaitos - Syvästabiloinnin laadunvalvontaohjeet (-92) Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakennustuotteiden ja materiaalien laatuvaatimukset Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen ja materiaalien kelpoisuus eli tuotteen CE- merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista, käyttämistä tai kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli suunnitelmissa on esitetty, tässä mainittua, tiukempia laatuvaatimuksia, noudatetaan niitä.

6 Palojärven työpaikka-alue 3/13 2 YHTEISET TYÖT 2.1 TYÖMAAN HALLINTO Rakennuttaja Nimi: Vihdin kunta / Tekninen toimi Osoite: Asemantie Nummela Yhteyshenkilö: katupäällikkö Jarkko Riipinen Puhelin: (09) , gsm Sähköposti: jarkko.riipinen@vihti.fi Suunnittelija Nimi: Sweco Ympäristö Oy Osoite: PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) TURKU Yhteyshenkilöt: Projektipäällikkö Juha Viljanen Puhelin Geotekninen suunnittelija Sonja Sireni Puhelin Sähköposti: etunimi.sukunimi@sweco.fi Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Luvat Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Urakoitsija suorittaa myös rakennustyöalueen vaikutusalueella olevien rakennusten, rakenteiden, laitteiden ja rajamerkkien kuntotarkistukset ennen työn aloitusta ja vastaa niille aiheuttamistaan vahingoista. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja. Työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Tarvittavat luvat haetaan teitä hallinnoivilta tahoilta, kuten ELY:ltä, kunnasta ja tiekunnista sekä yksityisiltä tienomistajilta. E26203_Työselostus_pohjanvahvistus.docx

7 Palojärven työpaikka-alue 4/ TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Maastomittaukset Suunnitelmissa on käytetty N-60 korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-koordinaattijärjestelmään GK-24. Maastomittaukset on tehty Vihdin kunnan toimesta Maaperä ja pohjatutkimukset Tehdyt pohjatutkimukset Alueella on tehty painokairauksia rakennettavuusselvityksen yhteydessä helmikuussa AIRIX Ympäristö Oy:n (nyk. Sweco Ympäristö Oy) toimesta on tehty tarkentavia pohjatutkimuksia syksyllä Maaliskuussa 2014 tehtiin stabiloituvuuskokeet kahdesta pisteestä. Yhteensä linjalta ja sen läheisyydeltä on tehty 20 painokairausta, 2 siipikairausta ja otettu 2 pisteestä häiriintymätön näyte kolmelta syvyydeltä. Tämän lisäksi otettiin häiriintyneitä näytteitä stabiloitavuuskokeita varten. Pohjasuhteet Paaluvälillä m katu on rinteessä. Ylin kohta on tasolla ja alin Avokalliota on paaluvälillä m, muuten pintamaa on silttiä ja sen alla on moreenia. Paaluvälillä m maanpinta vaihtelee noin välillä m. Kova pohjamaa sijaitsee m syvyydellä maanpinnasta. Maaperä on pehmeää savea 4 10 m syvyydelle. Pisteen 11 siipikairauksen perusteella savi on hyvin pehmeää 2 m syvyydelle maanpinnasta, leikkauslujuus on vain 5 6 kpa. Saven vesipitoisuus vaihtelee %. Savikerrosten alapuolella on sitkeähköä silttiä. Paaluvälillä voidaan maan pintakerroksissa havaita osittaisia täyttömaakerroksia. Täyttö on pääasiassa savea, mutta täytön seassa saattaa esiintyä myös turvekerroksia.

8 Palojärven työpaikka-alue 5/13 Paaluvälillä m maanpinnan korkeus vaihtelee välillä Kova pohjamaa sijaitsee n. 6 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä on savista silttiä. Paaluvälillä m maanpinta sijaitsee välillä Maan pinnassa on noin metrin paksuinen turvekerros jonka alapuolella maaperä on pehmeää savea 10 m syvyydelle maanpinnasta. Noin kolmen metrin syvyydelle savi on hyvin pehmeää ja leikkauslujuus on vain n. 4 kpa. Saven vesipitoisuus on %. Saven alapuolella on hiekkaista silttiä. Laboratoriokokeiden tulokset Näytteistä tutkittiin vesipitoisuus, humuspitoisuus, rakeisuus, hienousluku sekä tehtiin portaittaisia ödometrikokeita ja kartiokokeita. Tutkittujen näytteiden humuspitoisuus oli suurimmillaan 1,25 %. Tutkittujen näytteiden perusteella maaperä ei siis millään tutkitulla syvyydellä ollut liejuista. Suurimmat vesipitoisuudet havaittiin n. 4 m syvyydeltä otetuista näytteistä. Paalulla 238 pisteestä 11 tehtiin kolme ödometrikoetta kolmelta eri syvyydeltä; 1,5 m, 4,0 m ja 8,3 m. Kokeista määritetyt moduuliluvun arvot ovat m 1 = 5 11 ja jännityseksponentin arvot 1 = -0,5 0. Palautusvaiheen vastaavat arvot ovat m 2 = ja 2 = -0,5-0,3. Paalulla 600 pisteestä 1 tehtiin kaksi ödometrikoetta syvyyksiltä 4,3 m ja 7,8 m. Kokeista määritetyt moduuliluvun arvot ovat m 1 = 7 8 ja jännityseksponentin arvot 1 = -1-0,3. Palautusvaiheen vastaavat arvot ovat m 2 = ja 2 = - 0,4-0, Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia raja-merkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon ennen työn aloittamista. Urakoitsijan tulee paikantaa ja merkitä sekä tarvittaessa siirtää stabilointialueella olevat kaapelit ja johdot ennen työn aloittamista. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Mittaukset ja tarkepiirustukset Tarkemittaukset ja loppupiirustukset tehdään tämän työselostuksen ja tilaajan ohjeiden mukaisesti.

9 Palojärven työpaikka-alue 6/13 Urakoitsija laatii pilaristabilointityöstä työkuvat AutoCAD-formaatissa, missä yksittäiset pilarit on esitettynä. Työkuvat hyväksytetään suunnittelijalla ennen työn aloittamista. Urakoitsijan tulee täydentää pilarointikarttoja pilaroinnin muutoksilla sekä merkitä kartoille pilareiden pöytäkirjanumerot ja käytetyn sideainesäiliön numero. Lisäksi urakoitsija mittaa toteutuneiden pilarikenttien kulmapisteiden koordinaatit ja laatii pilaroinnista AutoCAD -muodossa olevan toteutumakuvan ja luovuttaa sen työn lopussa rakennuttajalle MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Urakka-alueella olevat tukkipuut kaadetaan ja karsitaan sekä pätkitään noin 4 metrin pituisiksi. Ennen puiden kaatamista ja raivaustöiden aloittamista selvitetään maanomistajien antamissa työluvissa mainitut ehdot, määräykset ja sopimukset. Tarkemmin puiden toimittamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa. Puusto ja kasvillisuus poistetaan tiealueelta vain rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan Vihdin kunnan, maanomistajien ja rakentajien kesken. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön (energiajäte) tai kaatopaikalle. Urakoitsija vastaa hävityksestä. Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL kohtaa Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaa poistetaan ja läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multaa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin, mikäli se täyttää asetetut vaatimukset. Urakka-alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

10 Palojärven työpaikka-alue 7/13 Kannot, risut yms. on käsiteltävä asianmukaisesti, niitä ei saa olla ylijäämämaan joukossa. Pintamaan poistossa pyritään välttämään pohjamaan häiriintymistä Poistettava pengerrakenne Paaluvälillä oleva pengertäyttö leikataan suunnitellun tien pohjan tasoon ennen työpedin rakentamista pilaristabilointia varten. Muilta osin noudatetaan InfraRYL POHJARAKENTEET Vahvistetut maarakenteet Stabiloidut maarakenteet Yleistä Syvästabilointi tehdään suunnitelmapiirustusten sekä tämän työselostuksen mukaisesti. Lisäksi noudatetaan soveltuvin osin Infrarakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia (InfraRyl 2006 ja 2010). Paaluväleillä m ja m pohjamaa vahvistetaan pilaristabiloinnilla suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Pilaristabilointisuunnitelmat on esitetty suunnitelmapiirustuksissa E26203/01-E26203/4. Syvästabilointi tehdään läpimitaltaan 600 mm pilareita käyttäen. Sideainemäärät, pilarikoko, pilarivälit ja pilarointikaaviot ovat esitetty suunnitelmapiirustuksissa sekä tässä työselostuksessa. Pilarit ulotetaan aina savikerroksen alapintaan. Mikäli stabilointityötä tehdessä havaitaan savikerroksen olevan paksumpi kuin suunnitelmissa on esitetty, on pilareita jatkettava ja varmistettava, että pilarit ulottuvat savikerroksen alapintaan. Pituusleikkauksessa esitetty saven alapinta on arvioitu kairausten perusteella. Stabiloidut siirtymärakenteet Siirryttäessä stabiloitavalta alueelta maanvaraiseen perustamiseen, siirtymärakenne tehdään lyhentämällä pilaripituutta tasaisesti 10 metrin matkalla. Kuitenkin niin, että ei tehdä alle kaksi metriä pitkiä pilareita. Sideaineet ja sideainemäärät Sideaineena käytetään kalkki-sementtiseosta. Kalkin ja sementin suhde on 1:1. Kalkkina käytetään kovaksi poltettua sammuttamatonta kalkkia, jonka CaOpitoisuus on vähintään 80 %. Kalkki on rakeisuudeltaan 0/0,2 siten, että vähintään 80 % aineksesta läpäisee seulakoon 0,2 mm. Maksimiraekoko on 1,0 mm. Sementtinä käytetään standardin SFS-EN 197/1 mukaista yleis- tai perussementtiä, jonka lujuusluokka on vähintään 42,5. Paaluvälillä sideainemääränä käytetään 160 kg/m3. Sideaineen kokonaismäärä on vähintään 45,2 kg/pilari-m. Sideainemäärän sallittu alitus on enintään 1 kg/ pilari-m. Pilarien tavoiteleikkauslujuus on 100 kpa.

11 Palojärven työpaikka-alue 8/13 Paaluväleillä sideainemääränä käytetään 150 kg/m3. Sideaineen kokonaismäärä on vähintään 42,4 kg/pilari-m. Sideainemäärän sallittu alitus on enintään 1 kg/ pilari-m. Pilarien tavoiteleikkauslujuus on 100 kpa. Paaluväleillä sideainemääränä käytetään 150 kg/m3. Sideaineen kokonaismäärä on vähintään 42,4 kg/pilari-m. Sideainemäärän sallittu alitus on enintään 1 kg/ pilari-m. Pilarien tavoiteleikkauslujuus on 90 kpa. Stabilointityö ja työalusta Paaluvälillä rakennetaan stabilointityön mahdollistamiseksi 400 mm paksu työalusta murskeesta. Työalustan alle asennetaan suodatinkangas N3. Paaluvälillä rakennetaan stabilointityön mahdollistamiseksi 400 mm paksu työalusta murskeesta. Työalustan alle asennetaan geoverkko, esim. Secugrid 40/40 Q1 (polypropeeniverkko) tai vastaava. Käytettävä geovahviste on valittava niin, ettei se tule aiheuttamaan haittaa pilaristabilointityölle. Pilareiden annetaan lujittua n. 2 kk ennen tiepenkereen rakentamista. Tiepenkereen annetaan olla täydessä korkeudessaan pilarien lujittumisajan jälkeen vähintään 1 kk ennen tien päällystämistä, jotta pilarien painuma ehtii tapahtua. Stabilointityö häiritsee savikerroksia tilapäisesti. Häiriintyminen tulee minimoida työskentelemällä ainoastaan työalustan päällä, sekä välttämällä liian suuren syöttöpaineen ja ilmamäärän käyttöä. Sideaineen pölyämistä voidaan vähentää lopettamalla sideaineen syöttö vähän ennen maanpintaa, kun pilarointi tehdään työalustalla. Rakentamisen aikaiset työt saattavat aiheuttaa pohjaveden alenemista. Myös lopulliset rakenteet voivat toimia kuivattavina, jolloin pohjavedenpinta saattaa alentua. Kalkki-sementtipilarit ovat emäksisiä, joten alueen ph voi muuttua. Sideaineesta ei saa kuitenkaan liueta haitallisia aineita pohjaveteen. Pilaristabiloinnin laatuvaatimukset Yksittäinen pilari ja kahden vierekkäisen pilarin ja/tai pilaririvin etäisyys (k/k-mitta) saa poiketa suunnitelmasta enintään ± 100 mm. Sijaintipoikkeamien keskiarvon tulee olla pienempi kuin ± 80 mm. Mikäli työn aikana havaitaan suurempi poikkeama, täydennetään pilarointia urakoitsijan kustannuksella niin, että koko alueelle tulee suunnitelman edellyttämä pilaritiheys. Pilarit tehdään pystysuorina. Pilarien suurin sallittu kaltevuuden poikkeama suunnitelmaan nähden on 20 mm/m. Urakoitsijan tulee valita työmenetelmä niin, että lopputulos on pilareiden pituus- ja poikkisuunnassa tasalaatuinen ja vaaditut lujuudet saavutetaan viimeistään neljässä viikossa. Pilarit ulotetaan alapäästään savi-/silttikerroksen alapintaan. Mikäli työn aikana havaitaan savikerroksen paksuudessa olennaisia eroja pohjatutkimuksiin nähden, on työn suorittajan otettava välittömästi yhteys rakennuttajaan.

12 Palojärven työpaikka-alue 9/13 Pilarointityöstä pidetään InfraRYL 2006 kappaleen mukaista pöytäkirjaa. Pilaroinnin laadunvalvonta Pilareiden valvontakairaukset sijoitetaan siten, että ne kattavat edustavasti koko työalueen. Pilareiden valvontakairauksia varten urakoitsija merkitsee valvojan osoittamat koestettavat pilarit pilarin keskikohtaan asennettavilla merkkiseipäillä. Seipäisiin merkataan pilarin numero, pilarin pituus ja valmistusajankohta. Merkkiseipäiden x-, y- ja z-koordinaatit mitataan. Urakoitsija vastaa merkintöjen säilymisestä pilarointityön ajan. Urakoitsija suorittaa laadunvalvontatoimenpiteet ja osoittaa rakennuttajalle pilarointityön ja pilareiden kelpoisuuden. Urakoitsija laatii laadunvalvontasuunnitelman ja hyväksyttää sen rakennuttajalla. Pilarointityöstä urakoitsija suorittaa laadunvalvontatutkimuksia kaksi (2) valvontakairausta (yksi (1) pilarisiipikairaus ja yksi (1) KPO-86:n mukainen pilarikairaus) jokaista alkavaa 80 pilaria kohden. Laadunvalvontakairausten onnistumiseksi on käytettävä putkitusta. Mikäli laadunvalvontakairaus ei pysy pilarissa, on uusintakairaus tehtävä samasta pilarista. Urakoitsija voi halutessaan tehdä ylimääräisiä näytteenottoja ja pilarikairauksia ja ottaa tulokset mukaan laskettaessa pilarointityön keskiarvotuloksia. Rakennuttaja voi teettää stabilointialueella valvontakairauksia. Pilareiden lujittumiseen on varattava aikaa vähintään 4 viikkoa, jonka kuluessa laadunvalvontatoimenpiteet on suoritettava. Pilareiden lujuustutkimuksista urakoitsija laatii tutkimusraportin, jossa esitetään kairaustulokset x-, y- ja z-koordinaattitietoineen, kairaustulosten perusteella saatavat yksittäisten pilareiden leikkauslujuudet/puristinvoimat, leikkauslujuuksien ja puristinvoimien keskiarvot ja vaihtelu sekä lujuuspoikkeamat vaadittuun lujuuteen verrattuna. Valvontakairaukset luovutetaan rakennuttajalle tarkastettavaksi. Laatuvaatimukset ja arvonalennukset paaluvälillä (100kPa): Pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 100 kpa ja yksittäisen pilarin minimilujuuden vähintään 80 kpa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen puristinvoiman tulee olla vähintään 10 kn ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 8 kn. Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 100 kpa ja pilaripuristinkairauksen 10 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti: Keskimääräinen leikkauslujuuden/puristinvoiman poikkeama Arvonalennus koko pilarointityöstä: kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn pilarointityö hylätään Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 80 kpa tai pilaripuristin-

13 Palojärven työpaikka-alue 10/13 kairauksen 8 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarihinnasta siten, että yksi valvontakairaus edustaa 100 kappaletta pilareita. Pilarisiipikairausta tai pilaripuristinkairausta kohden sallitaan yksi (1) leikkauslujuuden/puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään seuraavasti: Yksittäisen leikkauslujuuden/ puristinvoiman poikkeama 100 kpa:sta/ 10 kn:sta Arvonalennus tehtyä 100 kpl:tta kokonaista pilaria kohden: kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn ko. työsuoritus hylätään ja se on uusittava Laatuvaatimukset ja arvonalennukset paaluvälillä (90 kpa): Pilareiden pilarisiipikairalla ja puristinkairalla mitatun keskimääräisen leikkauslujuuden tulee olla vähintään 90 kpa ja yksittäisen pilarin minimilujuuden vähintään 70 kpa ja pilaripuristinkairalla mitatun keskimääräisen puristinvoiman tulee olla vähintään 9 kn ja yksittäisen puristinvoiman vähintään 7 kn. Mikäli syvästabilointipilarit eivät saavuta keskimääräistä leikkauslujuutta 90 kpa ja pilaripuristinkairauksen 9 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa, pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarointityöstä seuraavasti: Keskimääräinen leikkauslujuuden/puristinvoiman poikkeama Arvonalennus koko pilarointityöstä kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn pilarointityö hylätään Mikäli yksittäinen pilari ei saavuta minimileikkauslujuutta 70 kpa tai pilaripuristinkairauksen 7 kn puristinvoimaa neljässä (4) viikossa koko pilarin pituudelta (havainnot vähintään metrin välein), pidättää rakennuttaja arvonalennusta pilarihinnasta siten, että yksi valvontakairaus edustaa 100 kappaletta pilareita. Pilarisiipikairausta tai pilaripuristinkairausta kohden sallitaan yksi (1) leikkauslujuuden/puristinvoiman alitus. Seuraavasta alittavasta havainnosta arvonalennusta pidätetään seuraavasti: Yksittäisen leikkauslujuuden/ puristinvoiman poikkeama 70 kpa:sta/ 7 kn:sta Arvonalennus tehtyä 100 kpl:tta kokonaista pilaria kohden kpa/ kn % > 20 kpa/ >2 kn ko. työsuoritus hylätään ja se on uusittava Turussa, 6. päivänä kesäkuuta 2014 Sweco Ympäristö Oy Juha Viljanen projektipäällikkö DI Sonja Sireni geotekninen suunnittelija DI