Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna

Save this PDF as:

WORD PNG TXT JPG

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna"

Juuso Kinnunen
3 vuotta sitten
Katselukertoja:

Transkriptio

1 Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennuskeskus Centra Katinen, Hämeenlinna RAKENNETTAVUUSSELVITYS LUONNOS YLEISTÄ Päivämäärä Proj. nro Selvityksen kohde on Katisen kaupunginosassa, Hämeenlinnassa. Alueella on tehty seuraavia maaperätutkimuksia Ramboll Finland Oy:n toimesta: 14 kpl painokairauksia 1 kpl heijarikairauksia 3 sarjaa häiriintyneitä maaperänäytteitä Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F Tutkimukset on tehty tonttien rakennettavuuden määrittelyä varten. Aikaisemmin, 1970-luvulla, alueella on tehty pohjatutkimuksia Insinööritoimisto Maatesti Oy toimesta sähköaseman alueelle. Tutkimukset on tehty Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta. 2. MAAPERÄ Maaperän korkeus vaihtelee alueella noin välillä +80,2 +87,5. Maanpinnan korkeus nousee pääsääntöisesti kohti alueen länsipuolella kulkevaa Helsinki- Tampere päärataa. Alueen keski-, etelä-, itä- ja pohjoisosassa maaperä koostuu turpeista ja hienoperäisistä maalajeista. Turvekerros ulottuu lähes koko alueelle ja sen paksuus on 0,5 5 metriin. Turvekerroksen vesipitoisuus vaihtelee %. Turvekerroksen alla on liejuista savea ja savea. Savikerros on paksuimmillaan tonttien 3 ja 4 alueella ollen siellä noin 7 10 m paksu. Alueen itä- ja eteläosassa savikerroksen paksuus on noin 5 7 m. Savikerroksen alla on silttikerros ennen moreenia. Tällä alueella moreenin pinta löytyy noin m syvyydestä. 1/4 Ramboll Finland Oy Y-tunnus , ALV rek. Kotipaikka Espoo

Alueella on tehty seuraavia maaperätutkimuksia Ramboll Finland Oy:n toimesta: 14 kpl painokairauksia 1 kpl heijarikairauksia 3 sarjaa häiriintyneitä maaperänäytteitä Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL

2 Alueen länsi- ja luoteisosassa pinnasta löytyy osittain täyttökerroksia ja maaperä on pääasiassa silttiä. Täyttökerroksen paksuus vaihtelee 1,5 2,5 m. Täyttö on sekalaista. Silttikerroksen paksuus vaihtelee 5 7 m välillä ennen moreenia. Silttikerros on tiiviydeltään päällä olevan täytön määrästä riippuen löyhästä keskitiiviiseen. Kairausten perusteella moreenikerros vaikuttaa kiviseltä ja melko löyhältä. Arviot maaperäaluerajauksista on esitetty liitteenä olevassa kartassa ja leikkauksissa. Pohjaveden korkeus havaittiin pohjatutkimusten yhteydessä (painokairareiästä) olevan turvealueella lähellä maan pinnan tasoa noin +79,74 +80,13 tasolla ( ). 3. PERUSTAMISTAVAT MAAPERÄALUEITTAIN Siltti- ja täyttöalue (alue 1) Pohjamaa on löyhää silttiä tai löyhää moreenia. Varsinkin pintamaa (n. 1 m) voi olla pehmeää. Osassa aluetta on täyttöä silttikerrosten päällä vaihtelevan paksuisesti. Piha-alueet ja putkijohdot voidaan pääasiassa perustaa maanvaraisesti. Mikäli piha-alueille tulee korkeita täyttöjä, on varauduttava pieniin painumiin. Erityisesti on huomioitava liitokset painumattomiin rakenteisiin kuten rakennukset ja kunnan vesihuoltolinjat. Tällä alueella on syytä varautua myös esikuormituksen hyödyntämiseen käyttötilanteen aikaisten painumien minimoimiseksi. Kevyet rakennukset esim. hallimaiset rakennukset ja puurunkoiset rakennukset, jotka sallivat pieniä painumia voidaan perustaa maanvaraisesti edellyttäen, että tehtävät täytöt ovat alle 1 2 m. Täytöt tulevat aiheuttamaan pieniä painumia, jotka on otettava huomioon. Raskaat rakennukset ja painumille herkät rakennukset (esimerkiksi tiilirakennukset) perustetaan lähtökohtaisesti massanvaihdon tai paalutuksen varaan. Tapauskohtaisesti rakennukset voi olla mahdollista perustaa paksun murskearinan varaan. Painumat on tarkastettava. Mikäli perustusten painumat tai painumaerot ylittävät sallitut rajat voidaan pohjanvahvistustoimenpiteenä käyttää esikuormitusta, massanvaihtoa tai paalutusta. Turve- ja pehmeikköalue (alue 2) Pohjamaa on turvetta ja pehmeää savea. Pehmeän kerroksen paksuus on yli 5 m. Piha-alueille rakennettavat täytöt tulevat painumaan paljon. Piha-alue rakennusten ympärillä sekä päällystetyt ja raskaasti kuormitetut alueet sekä putkijohdot on syytä rakentaa paalulaattarakenteelle, joka perustetaan kovaan pohjaan lyötävillä tukipaaluilla. Paalutuksen työalusta ja paalun yläpäiden tuenta edellyttää maanpintakerroksen stabilointia tai 1.2 m paksun työalustan rakentamista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää massa ja pilaristabiloinnin yhdistelmää. Stabiloinnin käyttö edellyttää stabiloituvuuskokeiden tekoa useasta pisteestä sekä turpeen, että saven osalta. Stabiloitu maa edellyttää esikuormitusta. Mikäli piha-alueelle sallitaan luokkaa 500 mm painumia eikä sen vieressä ole paalutettuja rakennuksia, voidaan piha-alue rakentaa myös täytölle, jonka alta on poistettu pääosa turvekerroksesta ja tilalle rakennettu karkearakeinen täyttö. Näin perustettu alue tulee painumaan useita vuosia ( v) ja on käytettävissä vaativampaan käyttöön vasta, kun on varmistettu painuman hidastuminen tarkkailumittauksilla. 2/4

Kairausten perusteella moreenikerros vaikuttaa kiviseltä ja melko löyhältä. Arviot maaperäaluerajauksista on esitetty liitteenä olevassa kartassa ja leikkauksissa.

3 Kaikkien rakennusten perustamisessa on varauduttava paalutukseen. Paalutuksen työalustan kantavuus on varmistettava riittävän paksulla työalustalla tms. Putkijohdot tulee perustaa paalutuksella kiinteään maakerrokseen. 4. YLEISIÄ HUOMIOITA POHJANVAHVISTUSMENETELMISTÄ JA MAARAKENTAMISESTA Esikuormitus Esikuormitusta käytettäessä on painuma-aikaa varattava riittävästi sekä seurattavia painumia kuormituksen aikana. Tyypillinen esikuormitusaika on 3 12 kk. Esikuormituspengertä ei saa rakentaa jäätyneen maan päälle. Paalutus Paaluina voidaan käyttää lyötäviä teräsbetonipaaluja tai pieniläpimittaisia teräsputkipaaluja. Teräsputkipaalujen korroosiomitoituksessa tulee ottaa huomioon turvekerros. Pehmeimmillä tonteilla teräsputkipaalujen mitoitusta varten on suositeltavaa tehdä siipikairauksia pohjamaan leikkauslujuuden määrittämiseksi. Paalut tulee ulottaa tiiviiseen moreeniin tai kallioon. Paalutustyössä tulee huomioida paalutustärinän vaikutus ympäröiviin rakenteisiin (esimerkiksi lähistöllä sijaitseva päärata) sekä paalutustärinän mahdollisesti pohjamaata tilapäisesti heikentävä vaikutus, joka voi vaikuttaa pehmeikölle rakennettujen täyttöjen vakavuuteen sortumaa vastaan. Stabilointi Turve- ja pehmeikköalueella vaihtoehtoisena pohjarakennusmenetelmänä voidaan käyttää massa- ja pilaristabiloinnin yhdistelmää. Turveosuudelle rakennetaan massastabilointi ja sen läpi tehdään pilaristabilointi savikerroksen osuudelle. Menetelmä edellyttää esikuormitusta laskennallisen rakennelujuuden saavuttamiseksi. Esikuormituksen pituus on 3-6 kk. Täytöt Rakennusten alapuoliset täytöt pitää tehdä karkearakeisesta, routimattomasta maamateriaalista esimerkiksi sorasta, hiekasta, soramoreenista tai murskeesta. Rakennettaessa silttialueelle ja pehmeikölle täyttöjä maanvaraisen rakennuksen viereen tulee huomioida täytön pohjamaata kuormittava vaikutus, joka voi olla suurempi kuin maanvaraisella rakennuksella itsellään ja näin ollen aiheuttaa painumia rakennukselle. Massanvaihto Siirtymäalueella silttialueelta turvealueelle voidaan mahdollisesti hyödyntää massanvaihtoa. Massanvaihdossa rakentamiseen kelpaamaton maa-aines vaihdetaan karkearakeiseen maa-ainekseen, kalliomurskeeseen tai louheeseen. Paalutettavilla alueilla tehtävässä massanvaihdossa tulee huomioida, että massanvaihdon täytön tulee olla paaluilla läpäistävää (max. raekoko noin 100 mm). Pohjavesi Pohjaveden alentamista alueella ei suositella. 3/4

YLEISIÄ HUOMIOITA POHJANVAHVISTUSMENETELMISTÄ JA MAARAKENTAMISESTA Esikuormitus Esikuormitusta käytettäessä on painuma-aikaa varattava riittävästi sekä seurattavia painumia kuormituksen aikana.

4 Kellarien rakentamista ei suositella. Mikäli kellari rakennetaan ja se ulotetaan pohjaveden pinnan alapuolelle, on sen osalta varauduttava tekemään seinät kestämään vedenpainetta ja varauduttava jatkuvaan pumppaustarpeeseen. 5. HUOMIOITAVAA Alueen itäreunaa pitkin kulkee sähkölinja. joka on perustettu paaluttamalla. Paalujen pituudesta tai niiden alapäiden tasosta ei ole tietoa. Voidaan kuitenkin arvioida, että niiden alapäät eivät ole lyöty tiiviiseen moreeniin. Tarkasteltavan alueen eteläpäässä kulkee alueen poikki vesijohto PEH225 itä-länsisuunnassa. 6. JATKOTOIMENPITEET Tässä vaiheessa alueelta on käytössä melko vähän maaperätutkimuksia ja tutkimukset on tehty pihaalueiden rakennettavuuden selvittämiseksi. Jatkotutkimusten yhteydessä tulee erityisesti myös tarkistaa sähköaseman kohdalle 1980-luvulla tehdyn massanvaihdon laajuus ja laatu pohjatutkimuksin. Tässä tutkimusvaiheessa tutkimuksia ei tehty kyseiselle alueelle. Samalla tulee selvittää mahdollisuus sijoittaa sähkölinja maahan. Maaperäolosuhteet voivat vaihdella tutkimuspisteiden välillä huomattavasti. Tämän vuoksi rakennusten ja piha-alueiden suunnittelun yhteydessä tulee tehdä riittävästi lisätutkimuksia. Tutkimuksilla selvitetään tarkemmin perustamisolosuhteet rakennettavilla kohdilla sekä hankitaan riittävästi tietoa painumaja kantavuuslaskelmia varten. Rakennusten perustaminen edellyttää erillistä selvitystä perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä korkeusasemasta. Jouko Noukka DI Petri Tyynelä DI Liitteet: 1. Tutkimuskartta, piir.nro , Leikkaus A-A, piir.nro , Leikkaus B-B, piir.nro , Leikkaus C-C, piir.nro , Leikkaus D-D, piir.nro , Leikkaus E-E, piir.nro , Leikkaus F-F, piir.nro , Leikkaus G-G, piir.nro , Leikkaus H-H, piir.nro , /4

HUOMIOITAVAA Alueen itäreunaa pitkin kulkee sähkölinja. joka on perustettu paaluttamalla. Paalujen pituudesta tai niiden alapäiden tasosta ei ole tietoa.

Samankaltaiset tiedostot

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere

NCC Property Development Oy Tampereen keskusareenan alue, asemakaavan muutos Tampere RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN 1. YLEISTÄ Selvityksen kohde on asemakaava-alue Tampereen keskustan