2. Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset

Transkriptio

1 ASIALISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS Kokous 7 ASIALISTA 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset 3. Lapin yliopiston lausunto korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta 4. Arktinen Tiede-, Taide- ja Yrityspuisto, keskustelu 5. YOPALA JA TYÖPALA yliopistojen uusien palautejärjestelmien tilanne, keskustelu 6. Ilmoitusasiat 7. Muut asiat Tutkintototeuma ajalta Yliopistojen taloustilanne Tutkimusrahoitus lähteittäin Yliopistojen vertailulukuja

2 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Markus Aarto Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n 2 momentin mukaan kutsu monijäsenisen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Hallituksen tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys: Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

3 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 2. Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset Lapin yliopisto on toteuttanut strategista henkilöstösuunnittelua vuosittain osana yliopiston tulos- ja kurkistusneuvotteluprosesseja. Neuvottelujen yhteydessä on arvioitu avoimien ja avoimeksi tulevien tehtävien tarpeellisuus ja ala suhteessa yliopiston strategisiin linjauksiin. Yliopiston hallitus totesi linjatessaan yliopiston henkilöstöpolitiikkaa, että yliopisto vahvistaa strategiansa perustana olevaa osaamista optimoimalla yliopiston olemassa olevan osaamisen suuntaamisen ja rakentamalla vuoteen 2020 ulottuva strateginen henkilöstösuunnitelma. Olemassa olevan osaamisen suuntaamisesta on laadittu erillinen suunnitelma. Samaan kokonaisuuteen liittyvät myös päätökset yliopistossa sovellettavasta opetusja tutkimushenkilökunnan tehtävärakenteesta ja urapolkujärjestelmästä. Lähtökohtana valmistelussa on ollut olemassa olevan osaamisen suuntaaminen yliopiston tuloksellisuuden kannalta olennaisiin tehtäviin. Henkilöstösuunnittelun avulla ohjataan vapautuvaa henkilöstöresurssia vahvistamaan yliopiston profiilia ja sen strategisia kärkiä. Yliopiston strategian toteutusta tukeva henkilöstösuunnitelma muodostuu kahdesta osasta. Osa I keskittyy yliopiston perustehtävien, opetuksen ja tutkimuksen, osaamisen vahvistamiseen ja osa II perustehtäviä tukevien palveluiden kehittämiseen. Henkilöstösuunnitelman päämääränä on varmistaa strategian toteutuminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tästä johtuen suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja voimavarojen suuntaamista koskevat ratkaisut tehdään osana yliopiston rehtorin ja yksiköiden välisiä tulosneuvotteluita. Tavoitteena on,

4 että näin toimien saavutetaan strategian ja yliopiston tulostavoitteiden toteutumisen kannalta optimaalinen tilanne. Liitteeseen 1 on valmisteltu yliopiston strategista henkilöstösuunnittelua koskevia linjauksia vuosittain käytävien yliopiston sisäisten tulosneuvottelujen pohjaksi. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset liitteen 1 mukaisina.

5 1 Hallitus , Liite 1 Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset Tavoitteet: Henkilöstösuunnitelma suuntaa opetuksesta ja tutkimuksesta vapautuvaa resurssia ja mahdollisia uusia tehtäviä vahvistamaan yliopiston profiilia ja sen strategisia kärkiä ottaen huomioon muuttuva toimintaympäristö. Yliopiston strategian toteuttamista tukevat palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Opetukselle ja tutkimukselle sovittujen tavoitteiden saavuttamisen tuki toimii mahdollisimman hyvin. Jokainen yliopiston palvelutiimi/-toimija tietää oman roolinsa yliopiston tulosten tuottamisessa ja on sitoutunut tehtäviinsä. Vuonna 2020 opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus yliopiston henkilökunnasta on 60 %. Linjaukset: 1) Avautuvia tehtäviä uudelleen suunnattaessa ja uusia avauksia tehtäessä keskeisin kehittämisen kohde on tutkimus. 2) Taiteellista toimintaa vahvistetaan tarkkaan määritellyillä yliopiston profiilia tukevilla tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rajapinnoilla. 3) Yliopisto huolehtii perustutkintokoulutuksen osaamisen voimavaroista. 4) Yliopisto vahvistaa asemaansa kansainvälisenä toimijana perustamalla vierailevien professorien tehtäviä, kansainvälisillä rekrytoinneilla ja huolehtimalla systemaattisen opettaja- ja tutkijavaihdon toimivuudesta. 5) Voimavaroja uudelleen suuntaamalla yliopisto varmistaa toiminnan tuloksellisuutta ja sitä kautta tulevien vuosien perusrahoituksen. 6) Avautuvia tehtäviä suunnattaessa ja tutkijoita rekrytoitaessa yliopisto kiinnittää huomiota verkostoihin, kykyyn hankkia kansallista ja kansainvälistä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja rakentaa ja johtaa laajoja tutkimushankkeita.

6 2 7) Yliopiston sisällä eri yksiköiden yhteisillä tehtävillä sekä yhteisillä tehtävillä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa luodaan perustaa uusille monitieteisille avauksille. 8) Yhteisten tehtävien mahdollisuudet matkailualan ja sosiaalityön opetuksessa arvioidaan yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa. 9) Yliopiston ydinosaaminen turvataan pysyväisluonteisilla tehtävillä. Samanaikaisesti määräaikaisten tehtävien avulla yliopisto reagoi joustavasti toimintaympäristön ja alueen elinkeinoelämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. 10) Urapolkujärjestelmän avulla vahvistetaan yliopiston strategisten kärkien osaamista. 11) Opetus- ja tutkimushenkilökunnan työpanos suunnataan yliopiston ydintehtäviin palveluita kehittämällä. 12) Vanhan yliopiston hallinto- ja palvelukäytänteistä ja toimintamalleista luovutaan ja kaikki sisäiset palvelut hoidetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. 13) Yliopiston tutkimushallinnon palveluita vahvistetaan ja niiden asema selkeytetään osana yliopiston palvelukokonaisuutta. 14) Nykyisten palvelutehtävien tehtäväkuvat arvioidaan ja niitä kehitetään vastaamaan opetuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden tarpeita. 15) Palvelutuotannon sisäistä joustavuutta lisätään: jokaisen palvelutehtävän avauduttua, sen tarkoituksenmukaisuus ja ajanmukaisuus arvioidaan suhteessa tulevaisuuden tarpeisiin. LIITE: Taustamuistio

7 3 Taustamuistio/TS Lapin yliopiston strategista henkilöstösuunnitelmaa koskevat linjaukset Lapin yliopisto strategian toteuttajana Yliopiston strategia tähtää vuoteen 2020, jolloin yliopiston visiona on olla kansainvälisesti tunnustettu tiede- ja taideyliopisto profiilinsa strategisten kärkien alueilla. Yliopiston profiilin muodostaa arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön ja niiden välisen vuorovaikutuksen tutkimus ja kansainvälinen aluetta palveleva matkailututkimus. Näillä profiilialueilla strategisia osaamisen kärkiä ovat: kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus, pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ sekä palvelumuotoilu. Keväällä 2012 yliopiston oppiaineet arvioivat nykyisen osaamisensa suhteessa yliopiston profiilin strategisiin kärkiin. Oppiaineiden itsearvioinnin tulos korreloi strategisten kärkien vastuuprofessorien ja heidän asiantuntijaryhmiensä tekemän itsearvioinnin tuloksiin. Arviointi tapahtui asteikolla syntyvaihe, kehitysvaihe ja vakiintumisvaihe. Tulos osoitti, että kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden tutkimusalue on kehityksessä pisimmällä ja edustaa vakiintumisvaiheessa olevaa tutkimusta. Pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimusalue on kehitysvaiheessa ja palvelun muotoilun alue on syntyvaiheessa, joskin se herättää yliopistossa jo tällä hetkellä paljon kiinnostusta. Oppiaineiden välillä oli kuitenkin jossakin määrin eroja, samoin oppiaineiden ja tiedekuntien dekaanien näkemyksissä tiedekuntansa oppiaineista. Vastauksista heijastui tahtotila oman toiminnan kehittämiseen strategian mukaisesti. Yliopistolla on valtakunnallinen vastuu arktisesta tutkimuksesta (Arktinen keskus ja oikeustieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen saamelaisuuteen liittyvä tutkimus). Arktisen keskuksen kansainvälinen ja monitieteinen tutkimus on kokonaisuudessaan yliopiston arktisen ja pohjoisen osaamisen keskiössä. Keskuksen toimintaan yhdistyy tiedekeskusnäyttelyn kautta myös yliopiston taideteollisen alan osaaminen. Tiedekeskus popularisoi arktista tutkimusta toiminnallisissa näyttelyissä ja tiedeviestintä kokoaa ja välittää tietoa omien informaatiokanaviensa kautta. Arktinen keskus pyrkii johtavaan asemaan Euroopan arktisen osaamisen keskuksena. Tätä tukee EU:n arktisen informaatiokeskuksen mahdollinen sijoittuminen keskuksen yhteyteen Kasvatustieteen tiedekunnan tutkimus suuntautuu erityisesti pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn sekä palvelumuotoilun kärkiin. Tutkimustoiminnalla on tästä näkökulmasta kytkentöjä myös alkuperäiskansoihin, erityisesti saamelaisuuteen liittyvään tutkimukseen. Oikeustieteellisen alan tutkimuksen painoalat liittyvät strategiseen kärkeen kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus. Monilla oikeudenaloilla on liittymäkohtia myös pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn tutkimusalueeseen. Uusia tutkimusavauksia ovat mm. saamelaisoikeus, hyvinvointioikeus ja kaivostoimintaan liittyvät juridiset kysymykset.

8 4 Yhteiskuntatieteellinen tutkimus on vahvasti sitoutunutta yliopiston strategiaan. Tiedekunnan omassa tutkimusstrategiassa korostuu pohjoisen ja arktisen tutkimus. Tutkimuksen profiilialueita ovat muuttuva työ ja sen johtaminen, pohjoinen politiikka, talous ja ympäristö, tiedon rakentuminen, käyttö ja hallinta sekä hyvinvoinnin marginaaleista kohti osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kehittymässä olevia tutkimusalueita ovat mm. saamelaistutkimus ja kaivostutkimus. Matkailututkimusta kehitetään pääosin Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin puitteissa. Taiteiden tiedekunnan tutkimuksessa painottuvat moniarvoinen ja monikulttuurinen taide ja muotoilu pohjoisilla alueilla sekä erilaiset taiteen ja muotoilun luovat ratkaisut, joita kehitetään pohjoisen palveluiden tarpeisiin. Alalla panostetaan hankkeisiin, joiden avulla yliopiston taideteollisesta toiminnasta rakentuu kansallisen ja kansainvälisen arktisen muotoilun vahva tunnustettu osaaja kansallisessa ja kansainvälisessä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden haasteita yliopiston osaamisen kehittämiselle Lapin yliopiston strategisten kärkien vahvistaminen vie askelittain vision toteuttamiseen. Yliopiston avautuvia tehtäviä on siten arvioitava suhteessa yliopiston strategiaan. Tässä työssä on otettava huomioon myös toimintaympäristön muutosten mukanaan tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Yliopiston tulee suunnata toimintaansa vahvemmin tutkimukseen ja samanaikaisesti säilyttää asemansa laadukkaana kouluttajana ja houkuttelevana oppimisyhteisönä. Näin toimien yliopisto varmistaa sille kuuluvan aseman tiedeyliopistona. Yliopiston tavoitteena on, että opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus koko henkilökunnasta kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lapin yliopiston tasapainoinen kehittäminen edellyttää, että avautuvia tehtäviä uudelleen suunnattaessa ja uusia avauksia tehtäessä keskeisin kehittämisen kohde on tutkimustoiminta. Tämä edellyttää uusien tutkimustehtävien aikaansaamista. Realistista on, että uudet tehtävät perustetaan täydentävällä rahoituksella. Tavoite tiede- ja taideyliopistosta edellyttää, että yliopiston taiteelliselle toiminnalle luodaan yhtä vahva asema kuin tutkimustoiminnalle tietyillä tarkkaan määritellyillä alueilla, jotka tukevat yliopiston profiilia tutkimuksen, taiteellisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen rajapinnoilla. Näiden tavoitteiden toteutumista on mahdollista tukea sekä olemassa olevaa osaamista että avautuvia tehtäviä uudelleen suuntaamalla. Yliopisto on osa globaalia maailmaa. Yliopiston tulee vahvistaa osaamistaan kansainvälisenä toimijana. Henkilöstörakennetta kehittämällä on vahvistettava yliopiston uskottavuutta ja tunnettuutta kansainvälisenä tutkijana, taiteellisena toimijana, kouluttajana ja kehittäjänä. Edellä mainituista syistä johtuen on tarkkaan harkittava, mitkä avoimeksi tulevista tehtävistä tulee täyttää kansainvälisellä rekrytoinnilla ja mille tehtäväalueille perustetaan määräaikaisia vierailevien professorien tehtäviä. Samanaikaisesti on huolehdittava yliopiston systemaattisen opettaja- ja tutkijavaihdon toimivuudesta. Kesällä 2013 valitut strategiset kumppanit on omalta osaltaan otettava huomioon yliopiston kansainvälisen osaamispohjan rakentamisessa. Yliopiston olemassaolo edellyttää rahoitusta. Riittävä perusrahoituksen taso on toiminnan perusta, jonka tueksi on hankittava tutkimustoiminnan edellyttämä täydentävä rahoitus.

9 5 Perusrahoituksen ehtona on, että yliopisto saavuttaa sille määritellyt tavoitteet ja kykenee konkreettisesti osoittamaan strategian toteutumisen ja valtakunnallisten tehtävien tarkoituksenmukaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa yliopistossa jo olemassa olevan osaamisen onnistunutta suuntaamista ja yhteistä sitoutumista. Olennaista on, että jokainen yliopiston yksikkö kehittää tulevaisuudessa osaamistaan valittujen profiilialueiden suuntaisesti siten, että yliopistolla on taloudelliset edellytykset toimia yliopistona myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että yksiköt sitoutuvat yliopiston strategiaan, optimoivat tutkintojen tuottamiseen suunnatut voimavarat, huolehtivat että jokaisessa pääaineessa/koulutusohjelmassa/oppiaineryhmässä on mahdollista suorittaa kalenterivuosittain vähintään 55 opintopistettä, huolehtivat opetustarjonnan monipuolisuudesta, joustavista opetusmenetelmistä, opintojen ohjauksen ja tutoroinnin riittävyydestä ja opiskelijoiden opintopolkujen tukemisesta, vahvistavat tieteellistä julkaisemistaan erityisesti julkaisufoorumin tasoilla 1, 2 ja 3 ja varmistavat toimillaan, että kansainvälinen opiskelijavaihto toimii sujuvasti. Sen lisäksi on erityisen tärkeää, että yksiköt hakevat aktiivisesti SA- ja TEKES-rahoitusta sekä kansainvälisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta. Perustutkintokoulutus on tällä hetkellä yliopiston vahvuus, joka tulee säilyttää ja jonka osaamisen voimavaroista on huolehdittava. Motivoituneet opiskelijat, opiskeluprosessien toimivuus, opetusmenetelmien monipuolisuus ja joustavuus ovat laadun elementtejä, joiden tulee täyttyä opetuksessa myös tulevaisuudessa. Kehitys voi johtaa siihen, että yliopiston sisällä muodostuu nykyistä selkeämpi työnjako siitä, ketkä pääasiassa opettavat ja ketkä tutkivat. Kilpailu täydentävästä rahoituksesta tiukkenee. Kansallisen rahoituksen osalta tähän vaikuttavat mm. Suomen Akatemian ja TEKESin rahoituskehysten supistuminen tiukkenevassa taloudessa ja sektoritutkimuslaitosten aseman muuttuminen. Kansallisesti avautuu kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia, joita uudet tiedepoliittiset linjaukset tuovat tullessaan. Kansainvälisellä tasolla kilpailua kiristää vaatimus yhä laajemmista ja korkeatasoisemmista verkostoista sekä tutkimustoiminnan ammattimaistuminen. Onnistuminen kansainvälisessä tutkimustoiminnassa edellyttää uudenlaista erityisosaamista ja asennetta. Myös kansallisissa tutkimushankkeissa vaaditaan vahvaa osaamista tutkimusryhmien rakentamiseen ja johtamiseen. Nämä vaatimukset on otettava huomioon henkilöstörekrytoinneissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön Tasapainoinen työllisyyskehitys vuoteen työryhmän muistiossa todetaan, että vuoteen 2025 mennessä on tarvetta lisätä tohtorikoulutusta kasvatusalalla, kulttuurialalla ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Työryhmämuistiossa todetaan edelleen, että tohtorikoulutuksen tarvetta arvioidaan jatkossa koko yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulmasta. Vuonna 2013 ministeriö kuitenkin luopui alakohtaisista tohtoritutkintotavoitteista, joten tulevaisuuden tohtoritarpeen ja resurssipohjan ennustaminen on vaikeaa. Yliopiston yhteisiä arvoja ovat yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus. Yliopiston yksiköt ovat erilaisia, niiden oppiaineet ja toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Kuitenkin niiden keskinäinen ja myös ulospäin suuntautuva yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia yliopiston vaikuttavuuden lisäämiseen. Yhteisten tehtävien perustaminen yliopiston sisällä eri yksiköiden välille ja muiden yliopistojen ja korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa antaa perustan uusille monitieteisille avauksille.

10 6 Lapin yliopisto on pyrkinyt tietoisesti säilyttämään henkilöstörakenteen joustavuuden. Yliopistolla on ollut mahdollisuus suunnata voimavaroja määräaikaisiin tehtäviin, joiden avulla se on kyennyt reagoimaan joustavasti toimintaympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tarttumaan uusiin tehtäviin. Yliopiston ydinosaamisen turvaaminen edellyttää pysyväisluonteisia tehtäviä. Tarvittaessa ydinosaamista on mahdollista vahvistaa myös uusilla rekrytoinneilla. Yliopistolla on kaksitasoinen uralla etenemisen järjestelmä. Strateginen urapolkujärjestelmä tarjoaa suoraan välineen yliopiston profiilin vahvistamiseen. Henkilökohtaisen urapolkujärjestelmän määrätietoinen soveltaminen mahdollistaa profiilia vahvistavan osaamisen kehittämisen. Yliopiston sisäisiä hallinto- ja muita palveluita tulee kehittää siten, että ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat yliopiston strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Erityispanostus tutkimukseen tutkimusohjelmat ja tutkimusryhmät Yliopisto luo profiilinsa strategisten kärkien tutkimusta vahvistavia kärkiä poikkileikkaavia monitieteisiä tutkimusohjelmia, jotka lähtevät sekä yliopiston jo olemassa olevista vahvoista tutkimusalueista että mahdollisista uusista avauksista. Kullekin tutkimusohjelmalle määritellään vastuuhenkilö (professori, apulaisprofessori tai tutkimusjohtaja), jonka tehtävänä on organisoida tutkimusohjelman ja sen sisältämien tutkimusryhmien toiminta, vastata ryhmien toiminnasta, hankkia toimintaan rahoitusta (SA, TEKES, kansainvälinen rahoitus) ja huolehtia siitä, että ohjelmiin sitoutetaan post doc- tutkijoita, väitöskirjantekijöitä ja mahdollisuuksien mukaan myös graduntekijäryhmiä. Arktisen keskuksen tutkimusprofessorivetoiset tutkimusryhmät (Globaalimuutoksen tutkimusryhmä, Kestävän kehityksen tutkimusryhmä ja Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti) muodostavat profiilin mukaiset tutkimusohjelmat ja ovat toiminnassaan onnistuneita ja ottavat mukaan tiedekuntien tutkijoita ja toimivat malleina myös uusia ryhmiä perustettaessa. Tutkimusohjelmien vastuuhenkilöiksi haetaan henkilöitä, joilla on näyttöä tutkimusryhmien kokoamisesta ja niiden menestyksekkäästä johtamisesta sekä kansainvälisen rahoituksen hausta. Tähän kategoriaan kuuluvat myös yliopistoon kansainvälisellä haulla rekrytoitavat apulaisprofessuurit. Ensimmäinen apulaisprofessorin tehtävä avataan saamelaistutkimukseen. Apulaisprofessorien keskeisenä tehtävänä on tutkimustoiminnan organisointi, rahoituksen hankinta ja tutkimusryhmän johtaminen, jotka ovat kriteereitä arvioitaessa apulaisprofessorin tutkimustoiminnan onnistumista. Kukin tutkimusohjelma tutkimusryhmineen on kokonaisuus, johon kootaan sekä yliopistossa jo meneillään olevia tutkimushankkeita että uusia, eri rahoituslähteillä rahoitettavia tutkimushankkeita. Kullekin tutkimusohjelmalle/tutkimusryhmälle asetetaan selkeät tulostavoitteet, joiden toteutumista seurataan osana yliopiston ohjausprosessia ja joille luodaan palkitsemisen käytännöt. Tutkimustoiminnan kehittyminen edellyttää myös tutkimusta avustavien palveluiden rakentamista.

11 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 3. Lapin yliopiston lausunto korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt yliopistolta lausuntoa työryhmän muistiosta Asiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus. Muistio on luettavissa osoitteessa: =fi Liitteeseen 1 on koottu työryhmän keskeiset esitykset. Lausuntoon pyydettiin lyhyitä kannanottoja. Liitteeseen 2 on valmisteltu luonnos yliopiston lausunto korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksesta. Lausuntoon liitetään UNIFI ry:n lausunto. Esitys: Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston lausunto korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta liitteen 2 mukaisena.

12 LIITE 1 Asiantuntijuus edellä. Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Tiivistelmä Työryhmä esittää uuden erikoistumiskoulutuksen luomista. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa ammattikorkeakoulujen ammatilliset erikoistumisopinnot ja yliopistojen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja erikoistumisopinnot. Koulutuksille luodaan selkeät säädökselliset puitteet, jolloin se muodostaa uuden koulutustyypin tutkintokoulutuksen ja perinteisen täydennyskoulutuksen rinnalle. Uudistuksen ehdotetaan tulevan voimaan Keskeiset esitykset: - Asiantuntijuuden kehittäminen ja työurien pidentäminen edellyttävät koulutuksen kytkeytymistä työelämään ja käytäntöjen reflektiivistä tarkastelua teoreettisten ja käsitteellisten välineiden avulla. Erikoistumiskoulutus perustuu työelämän ja työelämässä toimivien ja sellaiseksi tähtäävien asiantuntijoiden tarpeisiin. Erikoistumiskoulutukset rakentuvat työelämälähtöisyyden ohella korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille. - Korkeakoulujen erikoistumiskoulutukset ovat jo työelämässä toimineille suunnattuja ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistäviä koulutuksia, joita korkeakoulut järjestävät korkeakoulututkinnon suorittaneille ja niille, joilla on muutoin soitettu vastaava osaaminen. Erikoistumiskoulutuksen laajuus on vähintään 30 op. Erikoistumiskoulutuksen edellyttämä asiantuntijuus opitaan ja osoitetaan kiinteässä yhteydessä työelämään. - Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää koulutus, jonka laajuudesta, kohderyhmästä ja opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta on sovittu ammattikorkeakoulun tai yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä yhdessä työja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Erikoistumiskoulutuksista sovittaisiin koulutusvastuiden (yliopisto) ja tutkinnonanto-oikeuksien (ammattikorkeakoulut) mukaisesti. Ne erikoistumiskoulutukset, joista nykyisin säädellään ministeriön asetuksella voivat korkeakoulujen yhdessä työelämän kanssa tekemällä päätöksellä jatkua ja kehittyä osana uutta erikoistumiskoulutusten kokonaisuutta. Korkeakoulut ottavat erikoistumiskoulutuksen laadunvarmistuksen osaksi omia laadunvarmistusjärjestelmiään. Erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista pidetään rekisteriä. - Erikoistumiskoulutusta voidaan toteuttaa ainoastaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kyseessä ei ole täydennyskoulutuksen tavoin koulutus, jossa toimitaan avoimilla markkinoilla. Ensisijaisia rahoittajia erikoistumiskoulutukselle olisivat työnantajat ja koulutukseen osallistuvat

13 henkilöt. Eri ministeriöt voivat ohjata koulutukseen rahoitusta alakohtaisten ja yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti. - Erikoistumiskoulutuksesta perittävän maksun suuruudesta päättää korkeakoulu. Silloin, kun koulutukseen ohjataan julkista rahoitusta, koulutuksesta voidaan periä korkeintaan omakustannushinta eikä koulutusta voida järjestää voiton tavoittelemiseksi. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen laskennallisia rahoitusmalleja muutetaan alkaen siten, että erikoistumiskoulutuksessa suoritetut opintopisteet huomioidaan mallissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja uuden erikoistumiskoulutuksen käynnistämisvaiheessa. Työryhmän esitys perustuu korkeakoulujen tutkintoja täydentävän koulutuksen nykytilan analyysiin ja asiantuntijuustutkimukseen.

14 LIITE 2 Lapin yliopiston lausunto korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta Lapin yliopisto yhtyy UNIFI ry:n esittämään lausuntoon, mutta esittää että ministeriö sen lisäksi kiinnittäisi jatkovalmistelussaan erityistä huomiota seuraaviin asioihin. Lapin yliopisto on tyytyväinen siitä, että ministeriö ei lähtenyt kehittämään yliopistodiplomia koulutusrakennetyöryhmän esityksen mukaisesti siten, että siitä olisi kehittynyt ylimääräinen väylä yliopistoopintoihin. Sen sijaan erillisen säätelyn pohjalta toteutettava erikoistumiskoulutus antaa ryhtiä täydennyskoulutustyyppiselle koulutukselle ja on kannatettava toimintamalli. On kuitenkin tärkeää, ettei uusi koulutusmuoto aiheita lisää byrokratiaa ja vaadi omaa erillistä keskushallintoaan. Työryhmän esityksen mukaan erikoistumiskoulutuksen tulee perustua yliopistojen painoalojen osaamiseen ja samanaikaisesti sitä tulee tehdä yhdessä muiden yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kanssa yhteiseen sopimukseen perustuvana toimintana. Tämä yhdistelmä voi joissakin tapauksissa muodostua ongelmaksi, kun yritykset lähestyvät yliopistoa ja haluavat tehdä yhteistyötä juuri kyseisen yliopiston kanssa ja hankkia asiantuntijoilleen koulutusta omasta yhteistyöyliopistostaan. Lapin yliopisto pitää erityisen tärkeänä, ettei kaiken erikoistumiskoulutuksen tule olla maksullista. Koulutusalat ovat tässä suhteessa erilaisessa asemassa. On täysin selvää, ettei nykyisessä taloustilanteessa kunta- ja valtiosektori voi hankkia asiantuntijoilleen riittävässä määrin täydennyskoulutusta. Tämä tulee ottaa huomioon määriteltäessä rahoitusmalliin vuonna 2017 mukaan otettavan erikoistumiskoulutusindikaattorin rahoitusosuutta. Yliopisto ei pidä mielekkäänä sitä, että rahoitusmallilla palkitaan maksullisena koulutuksena järjestettyä koulutusta. Oman ongelma-alueensa muodostaa ammatilliseen lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus (sosiaalityö, psykologia, lääkärikoulutus). Lapin yliopisto koordinoi valtakunnallista sosiaalityön ammatillisen lisensiaatin tutkinnon koulutusta. Erillisen valtakunnallisen verkostorahoituksen loppuminen aiheutti jo omalta osaltaan vaikeuksia verkoston toimintaan ja sen koordinointiin. Mikäli koulutus muuttuisi maksulliseksi, se loppuisi kokonaan. Muilta osin Lapin yliopisto pitää esitettyä erikoistumiskoulutusta tarkoituksenmukaisena osana toimivaa koulutusjärjestelmää.

15 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 4. Arktinen Tiede-, Taide- ja Yrityspuisto Lapin yliopiston hallitus keskusteli iltakoulussaan yliopiston ja yritysten välisestä yhteistyöstä ja toimintamalleista yhteistyön tiivistämiseksi. Keskustelussa nousi esille, ettei Rovaniemellä useimpien yliopistokaupunkien tavoin ole tilaa jossa alueen yritykset, yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voisivat kohdata, luoda uusia yritysideoita, harjoittaa liiketoimintaa ja vahvistaa jo toiminnassa olevien yritysten liiketoimintaa esimerkiksi yhteisten tuotekehitysprojektien avulla. Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö ja akateeminen yrittäjyys olivat vahvasti esille myös Lapin korkeakoulukonsernin neuvottelukunnan kokouksessa. Lapin yliopistossa oli aiemmin yritysyhteistyön alustana taiteiden tiedekunnan yhteydessä toiminut Design Park. Se ei kuitenkaan tilana ja toimintakonseptina täysin saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Lapin yliopisto toimi Design Parkin osalta vuokravastuullisena yrittäjänä, mikä tehtävä ei kuulu yliopiston toimialaan. Lapin liitto pyysi kesällä kunnilta ja myöhemmin yliopiston aloitteesta myös korkeakouluilta ehdotuksia investoinneiksi, joita voitaisiin rahoittaa, mikäli maakuntien liitoilta pyydetään esityksiä talouden elvytysperusteisiksi hankkeiksi. Tässä yhteydessä Lapin yliopisto teki aloitteen Tiede-, Taide-, Yrityspuiston rakentamisesta (liite). Aloite sai liitossa positiivisen vastaanoton. Elokuussa 2013 Lapin yliopiston ja Rovaniemen kaupungin edustajat tapasivat ja tuossa yhteydessä sovittiin esivalmistelun käynnistämisestä. Jatkokeskusteluissa lähtökohtana oli, että Rovaniemen kehitys Oy tekee Lapin liitolle EAKR-hankehakemuksen (haku ) valmisteluvaiheesta. Hankkeen valmisteluun on tarkoitus kytkeä laajapohjainen valmisteluryhmä.

16 Esitys: Keskusteltaneen Arktisen Tiede-, Taide-, Yrityspuiston tavoitteista ja toimintaperiaatteista Lapin yliopiston näkökulmasta.

17 Lapin yliopisto Ideapaperi LIITE Arktisen tiede-, taide-, yrityspuiston perustaminen Rovaniemellä ei ole useimpien yliopistokaupunkien tavoin tilaa jossa alueen yritykset, yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voisivat kohdata, luoda uusia yritysideoita, harjoittaa liiketoimintaa ja vahvistaa jo toiminnassa olevien yritysten liiketoimintaa esimerkiksi yhteisten tuotekehitysprojektien avulla. Lapin yliopistossa oli aiemmin yritysyhteistyön alustana taiteiden tiedekunnan yhteydessä toiminut Design Park. Se ei kuitenkaan tilana ja toimintakonseptina täysin saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Lapin yliopisto toimi Design Parkin osalta vuokravastuullisena yrittäjänä, mikä tehtävä ei luonnollisestikaan kuulu yliopiston toimialaan. Yliopiston näkökulmasta Design Park II:n sisällöllinen painoalue on palvelumuotoilu. Tällöin yliopiston tarjoamia sisältöalueita ovat mm. arktinen muotoilu (Arktisen muotoilun tutkimus- ja kehittämiskeskus; arktinen muotoilu sisältyy Pohjois-Suomi -työryhmän esityksiin), matkailupalveluiden muotoilu (Matkailualan koulutus- ja tutkimusinstituutin toiminnot yhdistettynä taiteiden tiedekunnan palvelumuotoilun osaamiseen), hyvinvointipalveluiden muotoilu (sisältää myös julkisen sektorin palveluiden ja toimintamallien kehittämisen) ja taiteiden tiedekunnan yritystoimintaa palvelevat laboratoriot. Yhteinen kehittämisalusta/-tila yhdistää eri sovellusalueille suuntautuvan palveluiden muotoiluun liittyvän projektitoiminnan, yritysten liiketoimintaan liittyvät kehittämistarpeet, yliopiston kansainväliset verkostot ja tutkimustoiminnan. Yliopiston intressinä on tuotteistaa palvelumuotoilun avulla osaamistaan helposti lähestyttäviksi palveluiksi yrityksille ja julkisille organisaatioille, hankkia case projekteja tiedekuntien opiskelijoille, luoda koordinaatio opiskelijoiden, opettajien ja tilaajaorganisaatioiden välille opintoprojektien toteuttamisessa, vahvistaa tukea taiteiden tiedekunnan laboratorioiden käyttöön, kartoittaa ja kehittää palvelumuotoilun menetelmiä ja uusien teknologioiden käyttöä eri sovellusalueilla ja levittää näihin liittyvää osaamista. Mikäli toimintaa resursoidaan, yliopisto voi ylläpitää osaajaportfoliota ja organisoida kansainvälisen osaajavaihdon yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa (esimerkiksi kahden viikon vaihto: yrityksen in-house muotoilija yliopiston tutkija/opettaja) ja aikaansaada toimintamalli ja -ympäristö, jossa projektien presentaatioita ja tapaamisia voidaan järjestää etäyhteyksinä globaalisti.

18 Onnistuessaan ympäristö voi toimia liiketoimintamahdollisuuksien ja käyttäjäkokemusten testauspaikkana (SINCO) ja alueen Living Lab toiminnan keskuksena sekä toteutuneiden projektien näyteikkunana. Investointinäkökulmasta Design Park II :n toteutus edellyttää monipuolisia ja edullisia työskentelypuitteita yrittäjille, opiskelijoille ja opettajille/tutkijoille, luovia ryhmätyö- ja ideointitiloja (kohtaamispaikkoja), toimivia laboratorioita, ym. Lapin yliopisto pitää tärkeänä, että edellä mainitut toiminnot sijoittuvat yliopisto- /korkeakoulukampuksella. Yliopistokadun toisella puolella sijaitseva, Rovaniemen kaupungin omistama Riihipellon puisto olisi tähän tarkoitukseen erinomainen alue.

19 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 5. YOPALA JA TYÖPALA yliopistojen uusien palautejärjestelmien tilanne Yliopistojen rahoitusjärjestelmä muuttuu vuoden 2015 rahoituksen osalta. Opiskelijapalautejärjestelmän (YOPALA) valmistuttua 3 % yliopistolaitoksen perusrahoituksesta tullaan jakamaan opiskelijapalautejärjestelmän perusteella. Tietojen hyödyntäminen edellyttää, että kaikissa yliopistoissa on käytössä yhtenäinen palautejärjestelmä. Rahoitusosuus otetaan 55 opintopistettä suorittaneiden perusteella jaettavasta rahoituksesta, jolloin vuodesta 2015 alkaen 55 opintopistettä suorittaneiden perusteella jaetaan 8 % perusrahoituksesta. UNIFIn kandipalautetyöryhmä on laatinut ehdotuksen YO- PALAn soveltamisesta yliopistojen rahoitusmallissa (liite 1). Esitettyjen kriteerien ohella rahoitusosuuteen vaikuttaa kandidaattitutkinnon suorittaneiden vastausprosentti. Alustavien koelaskelmien perusteella Lapin yliopiston osuus YOPALAn perusteella jaettavasta rahoituksesta on 2,4 %. Yliopiston opetusvararehtori on kirjoittanut blogissaan YOPALAsta ja opiskelijapalautteen arvosta opetuksen kehittämiselle (liite 2). TYÖPALA on elinkeinoelämän keskusliiton (EK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on selvittää, millainen ja millä tavalla kerätty palaute työnantajilta voisi toimia yliopistokoulutuksen laadullisen kehittämisen välineenä. TYÖPALAn käyttöönotto on edennyt pilotointivaiheeseen. Lapin yliopisto ei osallistu ensimmäiseen pilotointiin. TYÖPALA ei tule vaikuttamaan yliopiston rahoitukseen. Esitys: Keskusteltaneen yliopistojen palautejärjestelmistä.

20 Liite 1 UNIFIn kandipalautetyöryhmän ehdotus opiskelijapalautteen kytkemiseksi yliopistojen rahoitusmalliin 1. Rahoitusmalliin liitettävillä kysymyksillä kartoitetaan seuraavat osa-alueet A. Tyytyväisyys opiskeluun B. Tyytyväisyys koulutukseen C. Tyytyväisyys opetukseen D. Opinnäytetyön ohjaus E. Ohjaus ja tuki F. Vuorovaikutus ja palaute 2. Kunkin osa-alueen kysymykset ovat seuraavat Osa-alue A: Tyytyväisyys opiskeluun Voin hyvin yliopistossani. Olen tyytyväinen omaan opiskeluuni. Osa-alue B: Tyytyväisyys koulutukseen Koulutuksen myötä kehittynyt osaamiseni vastaa odotuksiani Koulutukseni vastasi sille asettamiani tavoitteita Osa-alue C: Tyytyväisyys opetukseen Opetus oli mielestäni pääosin laadukasta Olen tyytyväinen käytettyihin opetusmenetelmiin Osa-alue D: Opinnäytetyön ohjaus Sain riittävästi ohjausta kandidaatin tutkielman laatimiseen / opinnäytteen tekemiseen. Osa-alue E: Ohjaus ja tuki Tarjolla on ollut riittävästi ohjausta opintojen suunnitteluun. Sain riittävästi ohjausta opinnoissa suuntautumiseen. Miten helppoa tai vaikeaa on ollut tiedon ja tuen löytäminen opintoihisi liittyen? Ongelmatilanteissa olen tarvittaessa löytänyt henkilön, jolta olen voinut pyytää neuvoa. Osa-alue F: Vuorovaikutus ja palaute Olen ollut tyytyväinen opinto-ohjelmani tarjoamiin vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksiin. Olen ollut tyytyväinen vuorovaikutukseeni opetushenkilökunnan kanssa. Olen saanut riittävästi palautetta opettajilta. Opettajilta saamani palaute on auttanut minua opinnoissani. Kunkin osa-alueen painoarvo on sama ja kunkin osa-alueen sisällä olevien kysymysten painoarvo on sama.

21 YOPALA ja opiskelijapalautteen arvo Liite 2 Ensimmäinen valtakunnallinen YOPALA-opiskelijapalautekysely on nyt toteutettu. Tavoitteena oli selvittää kandidaatintutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Kysely toimi pilottina ja tarkoituksena on muokata palautekyselyä siten, että yliopistot voivat kehittää omaa toimintaansa ja verrata koulutuksensa laatua muihin yliopistoihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tiedossa on myös, että vuodesta 2015 lähtien noin 3 % yliopistoille jaettavasta perusrahoituksesta osoitettaisiin tämän opiskelijapalautteen perusteella. Rahoitus määräytynee joidenkin valittujen kysymysten sekä vastausprosentin perusteella. Nyt toteutetun pilottikyselyn teemoja olivat mm. opiskelun ja ohjauksen sisältö, kokemukset työelämästä ja opiskelijan hyvinvointi. Kyselyn toteutti korkeakoulutukseen erikoistunut saksalainen toimittaja CHE Consultant GmbH. Kyselyn vastauksia voitiin verrata lukuisissa eurooppalaisissa yliopistoissa saatuihin tuloksiin. Kysely koettiin monipuoliseksi, mutta se sai osakseen myös arvostelua: sitä pidettiin liian laajana ja kysymykset paikoin vaikeaselkoisina. Osa opiskelijoista koki ongelmallisena vastata kandidaattivaiheen opiskelua koskeviin kysymyksiin, koska he olivat edenneet jo pitkälle maisteriopinnoissaan. Vastausprosentti Lapin yliopiston kyselyn vastausprosentti oli 20. Oulun ja Jyväskylän yliopistot kirivät 36 prosenttiin ja Itä- Suomen yliopistossakin vastausprosentti nousi 33:een. Keskimääräinen vastausprosentti oli 25. Lapin yliopistossa on tarpeen aktivoida kandidaatiksi valmistuneita palautteenantoon ja perustella sen merkitystä nykyistä painokkaammin. Miksi opiskelijoiden pitäisi vastata ja nähdä vaivaa palautteen antamiseksi? Tieto siitä, että annettu palaute vaikuttaa opetuksen ja opintojen toteuttamiseen, motivoi vastaajia eniten. Sen vuoksi on myös tärkeää, että tiedekunnissa tieto saadusta palautteesta otetaan kehittämistyössä huomioon. Lapin yliopistossa kysely lähti 324 opiskelijalle ja kyselyyn vastasi 66 opiskelijaa. Kasvatustieteistä vastaajia oli 44 %, yhteiskuntatieteistä 29 %, oikeustieteistä 18 % ja taiteista 9 %. Vastaajien määrä on pieni, mutta silti julkisessa tulosraportissa Lapin yliopiston vastaajien prosenttijakaumia vertaillaan muiden suomalaisten ja eurooppalaisten yliopistojen opiskelijoiden vastausjakaumiin. Kriittiset pisteet Kaksi kolmesta vastaajasta oli opiskelun ohessa töissä joko kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti. Opiskelijat kokivat opiskelun ja Lapin yliopiston mieluisiksi. Vastaajista yli puolet oli mielestään edennyt opinnoissaan hyvin. Opiskelun vastapainoksi opiskelijoista suuri enemmistö kertoi harrastavansa liikuntaa (86 %) tai osallistuvansa taide- tai kulttuuriharrastuksiin. Opiskelijoista 58 % oli saanut Lapin yliopistosta sen opiskelupaikan, jota ensisijaisesti tavoitteli. 32 % vastaajista olisi alun perin halunnut käynnistää opinnot muualla. Tämä tieto on merkityksellinen Lapin yliopistoon sitoutumisen kannalta: opiskelijoille pitää tarjota niin hyvää opetusta, että he vakuuttuvat tehneensä arvokkaan ja parhaan valinnan päätyessään Lapin yliopistoon, ettei heidän tarvitse katua ratkaisuaan ja että he myös haluavat suorittaa opintonsa päätökseen Lapin yliopistossa.

22 Monet opintojen rakennetta ja ulkoisia opiskelupuitteita koskevat asiat koettiin onnistuneina. Esimerkiksi opintoihin kuuluvien pakollisten kurssien löytämistä pitivät helppona lähes kaikki. Opetusta oli tarjolla sopivasti enemmistölle vastaajista. Tosin vastauksissa tuli esiin myös kielteinen ääritapaus: opiskelija oli innoissaan aloittamassa opinnot, mutta koki yliopisto-opintojen vieraannuttavan hänet, koska tarjolla ei ollut opetusta laisinkaan, jolloin en tutustunut kanssaopiskelijoihin enkä tavannut opettajia. Eniten kriittistä palautetta herätti opettajakunnan ja opiskelijoiden kanssakäymisen vähäisyys sekä saadun palautteen niukkuus. Professors are open to students questions -väittämä sai kielteisen vastauksen 39 %:lta vastaajista. Vain pieni osa opiskelijoista koki saaneensa tukea opintojensa vaikeuksiin ( with the problems in the course of studies ) ja motivaatio-ongelmiin sai tukea tuskin kukaan (tosin 56 % ei kokenut tällaista ongelmaa). Yli puolet piti opinnoistaan saamaansa palautetta liian vähäisenä. Pienryhmäopetusta ja työelämään valmentavaa ohjausta toivottiin enemmän heti opintojen alkuvaiheessa. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että opintopisteet ovat alimitoitettuja suhteutettuna heidän tekemäänsä työhön ja käytettyyn aikaan. Avoimissa vastauksissa usea kritisoi voimakkaastikin kandidaatin tutkielman ohjauksen riittämättömyyttä, saadun opintopistemäärän niukkuutta suhteessa työmäärään sekä yhtenäisten ohjeiden puuttumista. Nämä vastaukset haastavat kehittämään yliopisto-opetusta ja -ohjausta vuorovaikutuksena opiskelijan ja opettajan välillä sekä pienryhmätyöskentelynä. Opiskelijoista joillakin opinnot sujuvat jouhevasti itseohjautuvalla tavalla, mutta monelle henkilökohtainen tuki ja neuvot ratkaisevat opintojen etenemisen suunnan. Vastaajista eräille palautteenanto merkitsi omien opiskelutaitojen pohtimista: Hyvä juttu, että näitä asioita kysytään! Ja Lapin yliopiston pohjoisuus nousi myös esiin: Lapin yliopisto on maailman ihanin yliopisto vaikka onkin talvisin kaamos yliopisto voisi tarjota jotain infoa tai apua, kun se pimeys tuli ainakin minulle yllätyksenä. Palautteessa käytettiin kokonaisasteikkoa Lapin yliopisto saavutti arvosanan 6, mikä on sama kuin muiden suomalaisten yliopistojen kokonaisarvosana. Yopala muuttuu Kandipalautteeksi Valtakunnallinen opiskelijapalautekysely toteutetaan seuraavan kerran välisenä aikana ja se kohdistuu kandidaatin tutkinnon syyskuun loppuun mennessä suorittaneihin. Kyselyn nimi muuttuukin Kandipalautteeksi, ja sen sisältöä muokataan. Miten saada Kandipalaute osaksi opiskelijan opiskelua ja yliopiston palautejärjestelmää? Tämä koskettaa Lapin yliopiston jokaista jäsentä niin henkilökuntaa kuin opiskelijoita. Opiskelijoita pitää kannustaa vastaamaan palautekyselyyn ja osoittaa, että saatu palaute muuttaa opetus- ja ohjauskulttuuriamme. Voimme myös halutessamme lisätä kyselyyn yliopistokohtaisia uusia kysymyksiä sellaisia, jotka ovat avuksi edistäessämme Lapin yliopiston laadukkuutta opetus- ja opiskeluympäristönä. Kaarina Määttä Vararehtori

23 LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA Hallitus Mauri Ylä-Kotola Tarja Särkkä Kokous 7/13 Paikka: Fellin akvaariokabinetti Aika klo Läsnä Jäsenet: Muut: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Mauri Ylä-Kotola, esittelijä Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä Minni Haanpää Markus Aarto, pääsihteeri Matti Hepola Tarja Särkkä Tarmo Jomppanen Kaarina Määttä Harri Keskiaho Minna Uotila Merja Kinnunen Rauno Korhonen Julius Oförsagd Satu Pesola Marja Vaarama 6. Ilmoitusasiat Tutkintototeuma ajalta , liite 1. Yliopistojen taloustilanne, liite 2, Acatiimi 6/13 Yliopistojen vertailulukuja, liite 3 Tutkimusrahoitus lähteittäin, liite 4

24 Opiskelupalvelut TUTKINTOTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Tilanne Tiedekunta Ylemmät tutkinnot tohtorit alemmat tutkinnot lisensiaatit toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma toteuma tavoite toteuma KTK OTK TTK YTK MTI Yhteensä

25 ACATIIMI 6/13 Page 1 of ACATIIMI 6/13 Sijoitustuotot kompensoivat heikkenevää kannattavuutta tulosta sulje ikkuna Sijoitusten tuotto siivitti yliopistot positiivisiin ylijäämiin. Varsinaisen toiminnan taloudellisen kannattavuuden heikkenemisestä on kuitenkin selviä merkkejä. Yliopistojen tilinpäätöksissä raportoitiin lievää kasvua sekä toiminnan laajuudessa että henkilöstön määrässä. Myös tilikauden ylijäämät kasvoivat edellisvuodesta ja kulunut tilikausi 2012 oli erityisesti sijoitustuottojen osalta tavanomaista parempi. Edelleen yliopistosektorin haasteina nähdään henkilöstön voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä tutkimus- ja opetustoimintaan tarvittavien tilojen ja laitteiden ylläpitoon riittävä resursointi. Sijoitustoiminnan positiivisesta vireestä huolimatta yliopistojen varsinaisen toiminnan kannattavuudessa on nähtävissä heikkenemisen merkkejä. Lähes jokaisen yliopiston kassavirtaperusteinen toimintajäämä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Yliopistojen kannattavuudessa on kuitenkin pääosin kysymys poliittisesta tahdosta ja osin valtiontalouden kehittymisestä. Yliopistojen tuloskehityksestä Yliopistojen varsinaisen toiminnan tuottojen ja valtion yleisavustuksena myöntämän rahoituksen yhteismäärä eli yliopistojen liikevaihto kasvoi viime tilikaudella 2,1 prosenttia. Yliopistojen yhteenlasketun liikevaihdon kasvuvauhti kuitenkin heikkeni hieman edellisvuoteen verrattuna ollen 2 748,9 miljoonaa euroa. Merkittävintä liikevaihdon kasvu oli Helsingin yliopistossa, missä varsinaisen toiminnan tuotot kasvoivat 9,2 prosenttia ja valtion rahoituksen määrä 5,1 prosenttia. Åbo Akademin liikevaihto aleni 6,8 prosenttia erityisesti valtionrahoituksen merkittävän alenemisen vuoksi. Viime vuosien aikana kustannusten nousuun on varauduttu erilaisin säästöohjelmin ja tehostamistoimin. Yliopistojen merkittävin menoerä on henkilöstökulut. Yliopistojen yhteenlasketut henkilöstökulut olivat 1 756,6 miljoonaa euroa, mihin sisältyy henkilöstön lukumäärän kasvua keskimäärin 3,1 prosenttia. Itä-Suomen, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa keskimääräinen tilikauden aikaisen henkilöstön lukumäärä väheni. Monen yliopiston osalta henkilöstökulujen jälkeen merkittävimmät kuluerät ovat tilavuokrat sekä kiinteistöjen ylläpito ja korjaus. Yliopistojen yhteenlaskettu käyttökate oli 66,3 miljoonaa euroa, josta Helsingin yliopiston käyttökatteen osuus oli kolmannes. Aalto-yliopiston käyttökate sen sijaan oli selvästi pienempi ja Aallon suuri tilikauden ylijäämä (29,3 me) selittyykin sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuloksella ja omaisuuden arvonmuutoksilla valtionrahoituksen osuuden ollessa lähes viime vuoden tasolla. Aalto-yliopiston tilinpäätökseen kirjattiin arvonmuutosten palautuksia 11,7 miljoonaa euroa tilikauden ylijäämää parantaen. Kyseisten arvonmuutosten palautukset koskevat aiemmilla tilikausilla tehtyjen, realisoitumattomien arvonalennusten palautuksia. Aallon sijoitusvarallisuuden arvo oli tilikauden 2012 lopussa 901 miljoonaa euroa ja kokonaisuutena arvioituna sijoitusvarallisuuden markkina-arvon raportoidaan ylittävän sen kirjanpitoarvon. Yliopistojen toimintaa turvaa valtionrahoituksen lisäksi sijoitusvarallisuus. Osalla

26 ACATIIMI 6/13 Page 2 of yliopistoista sijoitusvarallisuuden arvo on huomattava. Yliopistojen sijoitustoiminnan tarkoituksena on parantaa taloudellista riippumattomuutta ja tukea yliopiston varsinaisen toiminnan kehittämistä. Sijoitusvarallisuuden tuotto on monen yliopiston osalta ollut aiempaa vuotta parempi: monet yliopistot raportoivat niiden sijoitustoiminnan vuosituoton olleen jopa 10 prosentin luokkaa. Koko yliopistosektorin kuluneen tilikauden ylijäämät olivat yhteensä 101,8 miljoonaa euroa. Ylijäämän muutos viime tilikauteen verrattuna on 44,9 prosenttia, joskin pääkaupunkiseudun yliopistojen painoarvo positiivisessa tilikauden ylijäämän muutoksessa on huomattava. Ilman pääkaupunkiseudun yliopistoja (AY, HY ja SHH) ylijäämä jäisi 55,6 miljoonaan euroon ja sen muutos verrattuna edelliseen tilikauteen muuttuisi negatiiviseksi (-23,2 %). Pääkaupunkiseudun ja Oulun yliopistojen tilikauden ylijäämän muutokset ovat moninkertaisia edelliseen tilikauteen verrattuna. Alijäämäisen tuloslaskelman raportoivat ainoastaan Sibelius-Akatemia (-2,3 me) ja Vaasan yliopisto (-0,2 me). Sibelius- Akatemian huomattava alijäämä johti siihen, että sen kertyneet voittovarat tilikauden päättyessä olivat negatiiviset (-0,2 me). Vaasan yliopiston osalta henkilöstökulujen ja - määrän kasvu oli keskeisenä syynä tilikauden alijäämään. Vaasan yliopiston edellisien tilikausien kertyneitä voittovaroja voidaan käyttää alijäämän kattamiseen. Toiminnan laajuus suhteessa henkilöstöön

27 ACATIIMI 6/13 Page 3 of Yliopistojen palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin työntekijää. Yliopistojen henkilöstökulut edustivat yli 63,9 prosenttia yliopistojen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Henkilöstökulujen tasapainottaminen sekä yleiseen palkka- ja urakehitykseen että globaaliin talouskehitykseen on haastavaa. Henkilöstöä voitaneen kuitenkin pitää yliopistojen keskeisimpänä voimavarana tulevaisuuden odotuksia arvioitaessa. Yliopistojen liikevaihto henkilöiden lukumäärään suhteutettuna oli euroa ja vastaavasti henkilöstökulut henkilöittäin suhteutettuna euroa. Suurimmat henkilöstön määrään suhteutetut liikevaihdon arvot löytyvät vuoden 2013 alussa toimintansa aloittaneen Taideyliopiston akatemioista: Kuvataideakatemian henkilöstön määrään suhteutettu liikevaihto oli euroa, Sibelius-Akatemian euroa ja Teatterikorkeakoulun euroa. Vastaavasti näiden akatemioiden henkilöstön määrään suhteutetut henkilöstökulut olivat keskimääräistä korkeammat. Kulurakenteen poikkeama keskimääräisestä selittynee osaltaan akatemioiden toiminnan luonteella ja pienellä henkilöstön määrällä. Kuitenkin korkeammat henkilöstökulut / henkilö asettavat haasteita rahoituksen riittävyydelle. Svenska handelshögskolan (Hanken) erottuu myös muista yliopistoista keskimääräistä korkeammalla henkilöstön määrään suhteutetulla liikevaihdolla ja henkilöstökuluilla. Yliopistojen tulospalkkauksella voinee olla vaikutusta havaittuun poikkeamaan, joskin Hankenin osalta liikevaihtoa eniten kasvatti valtion rahoitusosuuden kasvu (10 %) varsinaisen toiminnan tuottojen pysyessä lähempänä edellisen vuoden tasoa. Kannattavuuden ennakointia Yliopistojen omavaraisuus oli edelleen vahva ja rahoituksen riittävyys hyvä. Tilinpäätöslukujen perusteella laskettujen maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukujen osalta ei ilmennyt merkittäviä poikkeamia eikä hälyttäviä viitteitä toiminnan rahoittamisen riittävyydestä. Koko yliopistosektorin ylijäämä suhteessa liikevaihtoon ei kuitenkaan ole kovin suuri (3,7 %), joten suurta liikkumavaraa toimintojen järjestämisessä ei ole. Yliopistojakin vaivannee alituinen tehostamisen paine ja tarve vastata kasvavaan kilpailuun. Yliopistojen dynaamista maksuvalmiutta tarkastellessa kiinnittyy huomio kassavirtaperusteiseen toimintajäämään. Toimintajäämä kuvaa yliopiston liikevaihdosta saatujen tulojen riittävyyttä henkilöstö- ja muiden lyhytvaikutteisten maksutapahtumien rahoittamiseksi. Toimintajäämän avulla voidaan arvioida toiminnan kannattavuutta ja markkinaehtoisesti toimittaessa tämän tulisi pitkällä tähtäimellä olla positiivinen. Poikkeuksellisesti toimintajäämä voi olla negatiivinen, kun organisaation muutokset sitovat yliopiston kassavaroja ja muuta käyttöpääomaa. Hyvin pääomitettujen yliopistojen osalta voitaneen myös ajatella, että sijoitustoiminnan tuotoilla rahoitetaan merkittävästi yliopiston varsinaista toimintaa. Monen yliopiston osalta kuitenkin sijoitustoiminnan tuotot ovat hyvin vähäiset toiminnan kokonaislaajuuteen suhteutettuna. Yliopistojen kuluneen tilikauden toimintajäämät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa. Suurimmat positiiviset toimintajäämät olivat Helsingin (15 me) ja Jyväskylän yliopistoissa (12 me) sekä Tampereen teknillisessä yliopistossa (11 me). Suurin negatiivinen toimintajäämä löytyi Aalto yliopiston kassavirroista (-10 me). Toimintajäämien muutokset olivat voimakkaasti negatiivisia. Yliopistojen keskimääräinen toimintajäämän muutos oli -71 prosenttia. Ainoastaan Tampereen yliopistolla oli positiivinen toimintajäämän muutos aiempaan tilikauteen verrattuna. Suurimmat negatiiviset toimintajäämän muutokset olivat Helsingin yliopistolla (-200 %),